Our Greenlandic values as a people:

Our Greenlandic values as a people:
When we are outside town out in nature, we share flowers plants berries, no one saying this is mine i own this land, but when of course if there are others occupying a place it is respected as much as possible, its only the way we are taught by institutions goverments schools politics that we begin to become self serving and begin to desire more than others have materials. But getting outside of our free imprisonment, when we see others hunt or collect berries etc…we salute them and send them blessings so they can get well and enjoy life.
As a people we can adapt to all kinds of states, and we also have adapted to what is dividing and conquering us, so we too have a inner battle and listening to thought patterns such as judgements resentments anger when we let us become influenced with greed abuse by comparing what others have and that of we don’t have.
We are only about 60.000 people and in a way that can be one of our strength, when we do learn to take responsibility protect maintaining evolving health well being in.
Some of the mind controls under the ways of conquering we get very little value of what is being poured out from the land we were born in.

In order to have the regressive run rampant throughout our lives their ways has to come through us and we have choices, we can say no, we can set boundaries because if we don’t corporations takes over population using sounds colors signs logo’s and we never will get what we want in those things, and the way they are powered up
is by using us as a donkey following a carrot that is held by a rabbi or a politician.

We as a people has many yes and less no’s to those in power
we begin to agree if they give us monies from the billions they make each year
and are we as a people really evolving in that direction?
Lets see how our houses are, the water that we drink the foods that we buy. Are they really enhancing our lives ?
Or are we kept in loops staying on the same vibrations?
Yes ….No….?
Is our air clean? Can the land grow with all the planes that pollutes our skies or the machines/technologies that we agree to buy?

We buy into stressful lives, anxieties…
Having a lifestyle to pleasure in imbalance and ignorance is very precious to the ones who keeps a large part of the humanity in many ways, with everyones seems trying to get higher some way or the other, while being outside and live with nature does all of that for free depending how the energies and ways of being are used, and in the system its the ways one and all is used to suit in power to have more.

The Powers That Are
TPTA just cannot help themselves selling us restricted diets with the enhancers taken out,
while nature does all of that if it is not disturbed and grown the way its supposed to grow, with seeds fully intact.

 

“Sometimes when i do read and read and realise i have learned very little.
Like when one reads manuals of several pages and in the doing of a physical thing its a very small thing
to do, it was just a simple maneuver”

 

Copyright Pilutaq~

Advertisements

Silamik allanngortiterinermut inuiaanut paasititsiniaassut

 

Silamik allanngortiterinermut inuiaanut paasititsiniaassut

Siornatingut sialleraangat imal. nuiaqaraangat qanoq nuissat taavalu sialleraangat nuiartai qanorittuusarnikuuppat?
Massakkullu nuissat kulliittut pikkunaattut qanoq issuttitsinnut appartitsisartunik peqartarpoq
ullut tamangajaasa(!)
ullup qeqqata missaani sap.ak-erisa ingerlaneranni takkuteqattaalertarput.
Soormi timmisartut silamik allanngortiterutaasartut allakkoorsinnaanngillat
seqinnerfissaangaluartoq ‘isumannaartarpaat’ seqernup qinngorneri isertissinnaajunnaarlungit.
Arlaatingut paasisimasaqanngilangut soorpiaq taama iliornersut, immaqa sermersuattinniittut bakteria-at
siaruaattikkusunngilaat imal. ilanngulluta nungusarpaatingut.
Napparsimaveqarfikkutullu ‘aaqqissutitut’ atortangaat kemikalie-qartiterput timittinnut tulluutinngittunik
soorlu apeqquseraanni qanga kingullermik inummik peqqivissortumik takuvungut?
Arlaannik inuit iisartakkanik pisariaqartitsilertuaannarput inuunerullu sinnera iisartangartortariaqalissalluni.
Illua tungaani inuppassuit imminnut aaqqissinnaaleraluttuinnartut qanoq ittariaattit naasut tarattut assingiinngittukkaat atorlungit.
Soormiuna taava 1980-ikkunnili naatitsiviit siallertittalersimangunikku naalakkersuisoqarfinninngaanniit massakkut silaannaq oqimaanneq seqinnertumik tarrajuttoq atorneqartartoq?
Sooruna nutaarsiassakkoorneq ajortut?
Soormi allakkoorsinnaanngillat timmisartut taama iliortartut?
Sooruna illoqarfiit eqqaatingoortuaannartut?
Seqqarsaatitut atorsimasaat titarnerit arlalikkaatut inissinneqartuaannarput silalu sussaajunnaartuaannarluni kingornatingut.
Ilaanniluunniit seqinnertarpoq timimut nillornariaannaasumik.
Inuit nappaalassutingisartalingaat.
Inuit soorunalimi silaannaq najuussungaringamikku anersaartorfeqarfik sunnerneqartassooq, uangullu misingissuttitngut tunngavingalungit paasinnillutalu inuunerput ingerlaavingisarattingut arlaatingut aamma
uanguttinnut ‘misingititsisarput’.
Soorlu immaqa arlaata kemikalie-talimmik seqqarsarpatit nuannarivallaarunnanngilat isitillu illersulerlungit puatilluunniit anersaartorunnaartipiloorlungit.
Kisiannili ajorpasinngiivippoq tasamanerujummiit annertoorujunnik seqqarsaaleraangata?
Arriittumik sunniijartuaarangata inuit ippingeq ajoramikku, soorlu nerisarisartakkat aamma taamaatitsisartut.
Arriittumik ajortitsiartuaarlutik kisianni kinguneqalertarput inuunerlu ‘qangatut’ ikkunnaartarpoq anguneqarsinnaarpasikkunnaaluni….Salinngikkaanni(!)
Sunarpiaruna inuiaajusungut ilukkut timerput salinnissaa taama qaninginngittingingipput?
Inuiaarpassuit ilukkut salittarput sap.ak-ialuit atorlungit, ilaasa marrat assingiinngittut atorlungit.
Inuillu ikannerusut akisussaaffimmiit sapinngisamik tamaat atorniartarpaat tingusinnginniarsaralutik. Soormi!
Suna tamarmi ilinniarfiuvoq ilikkarnissaatalu tungaanut ajutoortarluta anniarnerit iluaangusunnerit allanngornaveersaarnerminniit kinguneqartarlutik.
Minguttitsineq nunarsuarmit tusangassatut nutaajunngilluinnarpoq ‘sakkussaalli’ uangut inuit immittinnut ajutoortittussatut inissinneqartartut allanngorartuupput nalinginnaarpasittumillu atungaalertarlutik.
Soorlu pujortarnerup ajoqusiisinnaanera kingusiinnarujukkut ikattoraareermat aattaat paasissutissat takkussuttalernikuupput, inuillu imminnut isumangissanatik akiuussutissanik pivallaassanatik oqalulluttaalaertarput ‘naah inuunera’ una… una… una… unarsuaq!’
Taqqamanngaanneersoq iluaangusuttitsinngikkuni anniarpaluttarpoq inooriaaseqannginnermik inuuneq ataqqillungu imminullu asannginnermiit kammanginnginnermiillu kinguneqartarlutik.
Inuuneq allanngortikkusussangukku, ullumikkut aallartingit.
Peqqissiminanngisaannarpoq akisussaaffimmik tingusineq ajunnginnerusumut aqquteqalerneq.
Pittaasunik misingerusukkaanni nammineq pilersinneqanngikkunik misingisassaaneq ajorput.
Ilissinnut paarilluarisi

Copyright Pilutaq~

Ungasittumut Angalasarnerit Loosh-ip Paasiuminaattortaa

Angalasarnerpassuamini timimiik anillalluni takorluukkanik paasiniaasartoq Robert Monroe nalaatarisimavaa Loosh-ip naatsittisoqartarnera
katersuisoqartarneralu
tupaallaatingirujussuarlungulu
qanoq inuit misigissusaat
nukingallu sumi
inissitaaqqanersut avataarsuani nukissamik pissarsiornermi

 

Allaaserinnittup Paasissutissai: Robert Monroe isinginiarneqartarpoq nutaassarsiortutut angalasartorlu piffinnut timeqarfiunngittunut imalunniit avataarsiorluni angalasarnermingut.
Atuakkiaa siulleq tamakkununnga tunngasunik Journeys out of the body saqqummerneqarsimavoq 1971-imi, Monroe-illu allaaserisimavaa tulleriaarerpasissutut ilaatingullu “nunasiorpasilluni”

Soorunalimi timimiik anillalluni paasisassarsiorluni nutaajunngilaq inummut, kisianni tunngavingineqartoq

piffissami inuuffitsinni arlaata isornartorsiorfingalungulu allaaseralungu timeqarfiunngittut piffiit (/sumiffiit)

“ingalassimatitertut” nunarsuattinnut.

Atuaasartut atuakkiaanut nalunngereerunnarsivaat, taakku sumifiitt utaqqiisaangallartumik inissisimaffingineqartut timeqanngittunik arlariinnik ilaalu inuunerup inuunerillu akornaniittut Nunarsuarmi,

ilai alakkaattut timitik qimallungit,”ilai angalasut soorlu tamakku angalasartut paasisassarsiorlutik”.

Eqqarsaatingiuk qanoq nuannersumik umiatsiamik angalarujoorsinnaalluni tasersuarmi Nile-imi Egypt-inimiittumi,

taavalu utaqqiisaa umiamit niungallarluni isikkivik isinginnaarujoorlungu qangarsuaq Egypt-nip illorsualia

qammakkallu sequmikkiartornikut .

Takornartat tamarmik paaralungu allangaq paasissutissamik imalik imaringaa pisut susoqarfiunerpaanikut oqaluttuarisaalu

piffinni tamani.

Una tingulaariffingineqarnikoq atuarnialikkat tassaavoq “angalanermi quppersangaq” paasissutissanik imalik

tunniunneqartartoq angalasartunut timiminniik anillallutik imaluunniit timeqanngittunut Nunarsuaq angalaffinginerani

piffinnut soqutiginaatilinnut tamani sumiiffinni.

Uumap tingulaarfingikkat pingaarnertut tingusaq oqaloqatigiinnermik Monroe-imik taavalu “takornatap” timeqanngittup

ilaat (taaguserlungu BB) oqaloqatigineraniik kinguneranik Monroe aperenerani takuteqqullungu qanoq Nunarsuarput

nassuitigineqarnersoq taakkua allangaataanni paasissutissalinnik.

Taamaattorli, taakku “allakkat” timetaqanngittut paasissutissanik imallit atuangassaangillat “misingineqarlutilli”

“malungineqarlutik” imalunniit “takuneqarlutik”.

Arlallit Monroe-ip paasinnittariaasianiik nassuiaatissartaqarput “CLICK”! Isumaqarpoq “silaqassuseq allanngortoq”

taavalu “ident” isumaqalersippaa “eqqarsaattikkut ateq imaluunniit sumiiffiliut”.

Eqqaamajulli una tingulaariffingineqarsimasoq Nunarsuatta “oqaluttuarisaanerani pissusissaanillu”unga kisimi tunngavingiliunneqarsimasoq isumalinnut malungisaatilinnut angutit arnallu inuit issusermut (eksistens).

Nassuiaatinngilaa inuup siuriartornera inuulluunniit oqaluttuarisaanera.

Click! Arlaata, Arlaanni (imaluunniit milliuunilikkaani-kisitassaanngituniluunniit)
pisariaqartippaa, nuannarisat, pinngittoorsinnaanngisat, nalit, tingoorarpaa, imerpaa, nerivaa imalunniit nakorsaatitut atorlungu ident tangilik Loosh … Taanna qaqutigoortuuvoq Arlaanni, arlaatalu taanna

pissarsiaringaa pisariaqartilertarlungu sumulluunniit atungassaminut.
Pinartorsiorfingalungu apeqquserpaa Tunniuussuunnissaa Pissarsiornissaalu (silarsuaanni inatsik Arlaanni) Arlaat aaliangersimavoq pinngortinniarlungu pissusivinginngisaminik, oqartariaaseq malillungu,taamatut piumanerusimavoq sananiarlungu ujarnangu “pinngorfianiik”.
Naatsiivimmik sananiarluni aalajangersimavoq Loosh-imik naatitsiniarluni.
Loosh piffimmi pissusissamini nassaarineqartarpoq assingiingittuukkaani malingaasat aallartinneqartartuni aamaruutissat silaannalinni (carbon-oxygen =kulhydrat) kaaviaartitani sinnerisimavaalu Loosh assingiinngittukkaani aggorniliusani minguittumik.
Takkuttarsimavoq kisimi iliuuseqarnermi aappaatingullu qisuariarnermi.Katersuisartut Arlaanniit avanngasissimavoq siammasittumut ungasittumullu Loosh-imik ujaarliisoqarneranik paasisallu nutaat tingulluarneqartarlutik qiimmaallaatingisamik akissarsiartalimmillu.

Inerittunik katersukkat Siulliit Tulliilu

Tassa taamatut Arlaat naatitsivinnilu suna tamarmi allanngortissimavaa. Ungasissumi angujuminaattumi, misileraanini aallutilersimavaa. Siullermik inissisimaffimmik sanasimavoq aamaruutissamut silaannalimmut (kulhydrat) kaavijaartitamut naaffiusinnaasumut. Sanasimavaalu oqamaalutaqageeqqissaanut suliarilluaqqissaakkamik qaamanerit naggorissaatillu allat ingerlaajaartumik pilersorneqarniassammat. Taava misilissimavaa katersukkani siullerni taakkualu Loosh-imik iluatsittumik pilersitsisimapput

kisiat mikisuaqqanik assersuukkanillu annikinginartunik, malunnaateqarnissaanut naammanginanngittunik uternissamut uummataata iluanut Arlaannut.
Marloqiusammik ajornakusoornartoqarsimavoq. Naatitat inuunerisai naappallaarsimapput katersukkallu ataasiakkuutaat sivikippallaarlutik. Pittaassusianullu amerlassusaanuk angissusaanullu killeqalersitsisarsimalluni, katersukkat piffissaqannginnami Loosh-imik sanalernissaminik.

Sulilu Loosh-i katersuunneqarsinnaasimavoq piffissami inuunerup naanerani, kinguneraniunngittoq. Katersuisarfialu Aappaat pittaanerusimanngilaq,pittaaqatingisimanngikkuniuk.
Allanngortissimavaa avatangiiserisani piffimmut allamut Naatsiivimmi, taakkani ussissuseq gas-iusimasoq imerpalanani, kemikalie-lli ussissuseq qaffasinnerusumi ilusilersimavaa tunngavissamik qajannaatsumik taamalu suli tinguussaasoqarluni.

Naatitsisimavoq kisissaangitsunik ataasiakkuutaanik assingiingittuukkaanik ilusilersorlungit nutaanik angissutsit allisingaatsiarlungit ilai tusind-teriaammik anginernik pisariunngitsumiik pisariunermik, ataasiakkuutaartunik celle-nik Katersungaasiviliaq Naatsiivik.
Killormut saatissimava kulhydrat-it kaaviartitat. Taamaakkaluartorli tamarmik tunngaviliusumik assingiikkuutaarsimapput.

Soorlu Katersuussat siulliit imminnut naateqittarsimapput akulikittunik nipit akunnerini unitsittarlungillu inuunerisaata sivisussusai nammineq.
Avaqqunniarlungu naleriingitsumik siammarterinerit qinngornernik kemikalie-anillu soorlu Naatsiivimmi siullermi takussutaasimasoq nikinnaveertissimavaa Katersugaasiviup Aappaa.

Tamarmik Naatsiivimmi sanaajusimapput piffimmi pingaarnerusumik uninngasussatut inissisimaffimminni. Tassuungalu tamarmik tunineqarsimapput qamutinik mattusuunik silannarni kemikalie-ni qanittukkaani itisuumik assaasinnaasunik.

Ataqatigiisillungit taakkununnga qisummik ikiortilerlungu nappartinnissaanut qinngornerit pisariaqartitai apuulluarniassamata.Tassani qulaani ammanerani siammasinnerusumik, saannerusumillu sanngiinnerupajuttumilu, sanaajusimavorlu allanngortitsisussatut kulhydrat-imik atanilersuisussatut inerititaniik inerititanullu. Soorlulu eqqarsaatikkut ilaannakkatut,qalipaatik kusassakkatut ilanilerlungu partikel-it mikisuaqqanik ingerlatitsisoqarluni ikkuffigineqarsimavoq ataasiakkutaanut tamanut, tamatigoortumik qulaatungaani qeqqatingullu tulluuttumik inississorneqarlutik.

Ikkussuussimavai kaaviaartut assilisassat silaannat gas-ingasut Katersuiffimmi, tunngaviusumik ilaniarlungu naaqqinnissai pillungit. Kingornatingut,paasilersimavaa sakkortuumik sunniuttartut piareertitsisartut iluaqutaasumik katersuinermik Loosh-imik.
Sakkortussuttit naammappata Katersungassiat qaartarsimapput, inuunerisa sivisussusai unitsillungit Loosh-ilu peerluni.

Tassani iluaqutaalluartarsimavoq atorsaanerullunilu sukkasuumik Loosh-i piumaneqapallappat Katersuiffik sioqqullungu.
Taamaakkaluartoq Katersuiffiup Aappaa naammanginarsimanngilluinnarsimavoq.
Ilumooraluartoq ikannernik sanasinnaasoq Loosh salingartungaanngittoq appasinnerujummik pittaassusilik suliarinissaa nakernarsimanngilaq.

Ataniliullunguli naatinneqarnerini massakkut sivisuallaalersimavoq pittaassusaanullu iluaqutaanani. Arlaat ilaminertaa pingaarutilik amingaataalerimavoq.

Katersuiffik Pingajuat

Arlaat Naatsiivik qulaavaassimavaa piffissami sivisuumik Katersuiffiut Pingajuanik aallartinnginnerani. Unammillernavissimavoq. Ilaannakortamillu iluatsissimalluni. Loosh-imik naatitsisimavoq.
Suliaali naammassinikut annikinginarsimapput assigiinngittukkaani siuarsangaanngittuni. Avaqqutassaasimanngilaq akissut paasinissaanut.

Katersuiffiup Pingajuat uppernarsaasimavoq tassunga. Kaaviaartitat Kulhydrat-it ilaasariaqarsimapput. Ingerlaartitat utertittariaqarput.Taaku marluk pingaaruteqavissut neriulluartitsisimapput Loosh.imik sananermik. Angissutsit ilanngussinnaappata angusinnaasat annertusinnaaqaat.

Siunniussatullu pilersaarutini Arlaata peersimavai ataasiakkuutaat assingiinngittut Naatsiivimmiik Siullermiit, suli ingerlalluartut imerpalasuni ilarisaanni Naatsiivimmi.
Inississorsimavai piviusussatut naasussatullu piffimmi silaannarmik gas-iusuni.
Siullermik tulluarsarsimavai inuussutissartai Naatsiiviup Aappaaniik, tunngaviliullungu nammattorsuarmik pissaqartinniarlungu. Taamalilluni ingerlaartitani Naatsiiviup pingajuat pinngorpoq.

Ingerlaartut inuussuteqarsimapput Naatsiiviup Aappaanniik, taamalilluni inuunerisa ingerlanera unitsillungu Loosh-imillu annikinginartumik sanalerluni. Ingerlaartut anginerit inuunerisartit unitsikkaangamikku, ilamertunik Loosh-imik pilersitsisarsimapput.
Amerlassuukkaat annertusimapput, Loosh-illi maligaasai akulikittukkaat sinneruttut sinnilimmik suli pilerinarluarlutik.

Arlaat ajutoornerinnakkut taama piniarnani pinngortissimangaa Aallartitsisoq Siulleq Loosh-ip pilersinnerani

pillungu.
Ingerlaatitallu Angivallaartupilussuit arriittumillu ingerlasut inuuneri annertunerungaatsiarsimapput ilimangisaminngaanniit inuussutissanik tunniussisinnaanerminiik. Naajorarneri inuunermillu unittitsinerup ima sivisutingisimaqaaq Ingerlaartut annikillingaatsiarsimallungu Naatsiiviup Aappaa.
Naatsiiviup oqimaaqatingiissaarnera tamarmi akornuserlungu, Loosh-imillu pilersittineq uniivittarsimalluni. Marluullutik Aappaa Naatsiviullu Pingajuat nunguuvinnissaa siunertarilersimallungu.

Naatsiiviullu Aappaata ineriartornera annikilliartulermat, nukimmik pisariaqartitsineq Ingerlaartunut piaartumik pisariaqalersimapput.
Ingerlaartut marlukkaajunerusut ujartarsimavaat neriniarlungu imminut assingusoq
Katersuiffiup Aappaaniittoq .

Aporaannerlu tassani pilersimavoq, kingunerisimavaalu timaanut artornartumik akersuunneq taakkunani marlunni imaluunniit pingasuni ineriartunngittuni Ingerlaartuni.

Arlaata akersuunnerit malittarisimavai,siullermik ajornartorsiutai quujangalungit kingornatingullu soqutigisorujunngorlungit. Akersuunnerilli malitarisimavaat Ingerlaartut Loosh-imik qinngualasumik pilersittinera, annikittukkaaniunngittoq kisiaani angisuukkanik atorsaasunik amerlasuukkaanik taavalu minguinnerungaattiartumik !

Tuaviinnarlu eqqarsaatersorfingisani misiliutingisimavaa. Ataasiakkuutaartunik piingaqarsimavoq

Katersuiffik Siullermiit imerpalasoqarfimmiit, ilusileqqillungulu nutaamik piffinnuk silaannarnik gas-iusunuk, ataatsimik allanguingaatsiarluni.

Ingerlaartut nutaat annikinnerulaarsimapput kisiat pisariaqartillungu Ingerlaartut allat nerinissaat inuussutissariniarlungit.
Ikalivallaarnissamut ajornartorsiulernissaq taamasilluni imminut aaqqissimavoq Ingerlaatitanut,taavalu Atorluarsinnaasunik pittaasumik Loosh-imik aporaaffiusuni akersuunnerni tamani, iluanaarutaasumillu pisinnaallutik Ingerlaartut nutaat Ingerlaartutoqanut inuuneri unitsisinnaappangit .

Taamaalilluni Arlaata nuussorsinnaalersimavaa Arlaannut minguittoq Loosh atorluarneqarsinnaasoq naammanginartorlu.
Taamaalilluni Aallartitsisoq Siulleq inatsik siulleq pinngortissimavaa. Aporaannerit kaaviaartitani kulhydrat-tiusuni Loosh-ip qinngornerani ingerlaavartunik pinngortitsisarpoq. Taama pisariunngitsisumik.

Katersuiffiup Sisamaat

Naammangisimaarluarlungu sananeqaataa, Arlaata piareersimavaa Katersuiffiup Sisamaat.
Massakkut nalusimanngilaa Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannit annertuallaarsimasut sivisuallaarlutillu inuunerisaata takissusianit iluaqutaavissangunik. Naatinneqarunik ikappallaartunik Naatsivik tamaavimmi siammarsarlungulu allisittariaqarsimassooq.Inissaqarsimanngillat naatinnissaat ataasiakkuutaat taama annertutingisunik, tunngavilerneqarlutillu Katersuisarfiup Aappaanii pilutartalinni naleqqusangaanikuusunik. Taavalu eqqortumik isummersorsimavoq sukkanerusumik ingerlarluarsaatitalinnik aporaaffiit annertusisarsimangaat Loosh-imik pilersittineq.
Aalatitsinermi ataatsimi Arlaata Katersuiffiup pingajuaniittut inuunerisa sivisussai katersuuttoornikut

taamaatissimavai. Katersuiffiullu Siullersaannut imerpalasoqarfimmut uteriarluni, inissititersorlungillu siammarsarlungillu ilusai angisusaalu arlalikkaanut.
Ikkussiffingisimavai pisariunermik celle-nik arlalikkaanik
ilusilinnik ingerlaarfiunerusinnaasunik.Sanasimavaalu oqimaaqatingiissaarlungit malitassanik.

Aamma ilaqarsimapput Katersuiffiup Aappaaniik nerisimasunik aamarutissani ataasiakkuutaartunik (ingerlasinnaanngitsunik) nukissamik pissarsimaffingisaminnik. Ilaqarsimapputtaaq ingerlanerusinnaangaatsiartut, nukissamik pisariaqartitsisimasut ataasiakkuutaartuni allanik allatut ilusilernikuusunik ingerlaartuni Katersuiffik Siullermiittuni.

Naammassinikut kaaviaartut naammanginartumik ingerlasimapput. Ilusilersukkat uninngaartitat imerpalasuniitsut Katersuiffiup Aappaanni naggorissimapput. Ingerlaartut mikisuaqqat uninngaveqanngitsut imerpalasumik anersaartortut inuussutissaqarsimapput ilusilersorneqarnikuniik Katersuiffiup Aappaanniit “nerisimavaat” allatut ilusilersornikut.
Anginerit allat ingerlasut Ingerlaartut nerisarisimavaat “naasutortut” mikinerit.
Ingerlaartut angivallaalersimangaangata arriippallaalerlutillu, ajornanngittuaranngortarsimapput
Ingerlaartut mikinernuk pisaritinniarlutik, saassussisarsimapput amerlasuukkaartunik.
Sinnikut kemikalie-t nerineqarnikuusunik naqqanut pisarsimapput imerpalasut qeqqaniittut uninngaartullu allanik inuussutissaqalerlutik (Katersuiffiup Aappaat ilusilersungaq), kaaviaartitat iluittunngortillungu. Inernerisimavaa ataavartumik Loosh-imik sanaartorneq–uninngaartut inuunerinik unittitsinermik, taavalu aporaaffinnik Ingerlaartuniik avaqqunniarlungu neritinnissaq, naggataatingullu tassanngaannaq inuunernik unittitsineq Ingerlaartuniik avaqqutassaanngittunuk aporaaffiusunuk.
Naatsiivimmut ataasiakkuutaanut saariarami–piffinut silaannaat eqimattakkaarnerusunut–Arlaata iliuuserisimasai atorlungit suli pittanngoriaatai qaffattillungit. Ikkussorsimavai assingiinngittukkaat Uninngaartuniittut ( Katersuiffiup Aappaaniittumiit) naammattumik assingiinngittuukkaartunillu pissarsiariniarlungit inuussutissartaqarnerusut sananiarlungut Ingerlaartut nutaajunerusut.
Soorlu Naatsiivinni allani, Ingerlaartut oqimaaloqatigiissorsimavai pissuseqatigiiaat marluk:
taakku nerisaqartartut nukimmillu pisartut Uninngaartut Katersuiffiup Aappaaniit allallu Ingerlaartunik pisariaqartitsisut ineriartuutissaminnik.
Sanasimavai eqqorluartumik tusind-tilikkuutaanik assingiinngittukkaanik aattaat sanaanik mikisut angisuut– taamaakkaluartoq Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannitut angitinginngittut–nutaaliortutullu tamarmik ataasiakkutaarlungit pisatalersorlungit aporaattinniarlungit. Taakku iluserisimavaat annertussuttit sukkassuttit, paasiuminaattut paasinerlutaasinnaasut taavalu/imaluunniit illersuutilersukkat qinngornerillu,

qalipaatillit, malingaasat sunniisartut, ataasiakkuutaartullu malinnaassuttit, maluttarissaatillu, taavalu immikkuullarittumik qanissuttit qaffasinnerusut anillangasut iijoraanissamut, tingooqqaanissamut ingerlaartussanut aporaaffinni.Tamarmiullutik iluaqutingiiffataarissimapput sivittorniarlungu aporaaffiit sivisussusai, Loosh-ip qinngornerisa inerneri alliartortut malillungit.

Ilaasa Ilaa

Immikkoortumik misileraanermini, Arlaata sanasimavaa pinngortillungu iluseq Ingerlaartoq ataaseq sanngiittoq allat toqqammaverisimasaannit Katersuiffiup Sisamaaniit Ingerlaartut pittaassusaaninngaannit naammassiuminaannerusoq.

Taamakkaluartoq misileraaneq erseqqarissumik marlunnik pittaanerussuteqarsimavoq,nerisimasinnaasimavaa nukissamillu pisinnaasimalluni Ingerlaartunik Uninngaartunillu.

Taavalu Arlaata Imminininnngaanniit Tingusisimavoq –allamik tunngaviliusumik pissarsiassaqanngimmat tinguussaasumik ilisimasaqannginneq pisuulluni imaluunniit tinguussaasoqanngimmat–ilassatit ikkutassaqanngimmat sakkortuliissussamik

pinngittuungassaanngittumik aallartittisussamik ingerlaavissamik.
Malillungu Piumassuttip Inatsisaa, Arlaata nalusimanngilaa taamatut ikkussineq pinngortitsisussaq taakkununnga Ingerlaartorpianut naggueqatigiit unittitassaanngitsumik ingerlaaveqalissasut.
Tamatingut, ujaarlertassasoq naammattinniarlungu kajumerissuseq tassunga ilaminertaarannguamut Immininngaanneersoq pinngortinnera ujartarsimangamiuk imminut kateqqinnissani naassaanngittumut tamanut.
Taamaalilluni naammattinnissaq nukinnut pisariaqartitsinernuk nerilluni nukiusoq aallartisaasussatut kisiimiissimanngilaq.
Pingaarnerusumillu, pisariaqartitat pinngitsaaliornikkullu sananeqarsimasoq Arlaata Ilamernanit naammatsisinneqarsinnaanani Naatsiivik tamakkerlungu.
Taamaammat taamma pisariaqartitsineq Ingerlasunut piujuartillungu,taavalu aporaaffiusoq taassuminnga pisariaqartitsinermit aammalu nukimmik taarsiinermik, ingerlaavartillungu–ilimanarluni tulliriaattumik qaffassissumik inissisimasumik Loosh-imik pilersuisussamik uumaannassappat.

Katersuiffiup Sisamaata Arlaata ilimangisaanit annertunerujuusimapput.

Erseqqarissisimavorlu atamaannartoq, atorluarneqarsinnaasoq Loosh-i sarfatut ingerlaartumik sanaartorneqarsinnaasoq Naatsiivimmi.

Oqimaaqatingiissaarineq “inuunermik” kukkuneqanngittumik ingerlasimavoq,

aporaanneq qaaangiinnangassaanngitsumik sanaartorneq annertuupilussuarmik pilersittisimavoq Loosh-imik

qajannartumillu taperlungulu pinngortittineq ataavartumik inuunerup sivisussusianik unittitsinernik

Ingerlaartunut Uninngaartunullu tamaavimmik.

Aqunniarlungu aniatitsineq, Arlaata inississimavai Katersuisartut Immikkuullarissut katersuineq ilaniarlungu.

Ikkussorsimavai sulloqarfiit apuutinniarlungit Loosh-i passunneqanngittoq Arlaannittumiit Naatsiivimmi.

Pisariaqarunnaarsimavoq Arlaanniit kisimi pisussatut “piffimmi nujuartatut” pingaarnerutissatut piuarneq

Loosh-imik.

Naatsiivik Arlaata taanna unittissimavaa.

Ineriartortilluakkatut iluatsilluartumik Naatsiivimmik pilersuinermik Loosh-imik, Allat sanaartulersimapput

nammineq Naatsiivitik.

Tassuuna ataqatigiissaarinermik Inatsik Tunniussornermut Piumasaqarnermullu (soqanngitsoq issusiuvoq allanngujasoq), Loosh-ip annertussusaata piumaneqarnera ilaannakortumik naammangineqarmat Arlaanniit.

Katersuisartut Allanut atatillungu Naatsiivik Arlaanninngaanneersoq isertersimavaat qinngornerit annikittukkaat iluanaarutingiarlungit Loosh-iminiaqqat takunngittoorneqarnikut imaluuunniit soqutigineqanngittus Katersuisartuniit Allaniit.
Arlaat suliaminik naammassiinikoq utersimavoq Arlaannut suliakkerlunilu imminut allanik tinguussasunik. Pilersittineq Loosh-imik ataavartumik pisimavoq naleqqatigiissaartumik Katersuisartuniit naakkutarineqartumik. Allanngortinneqartut kisimik Arlaata piumaffingisimavai. Arlaata Ilitsersuutai malillungit.

Katersuisartut ataqatigiissaartumik katersuisarsimapput ilamertanik Katersuiffiup Sisamaaniit.
Taama pisarsimapput isumannaarniarlungu kemikalie-t naammattut qinngornerit allallu inuussutissat,

allanut inuusunnernut ataasiakkuutaartunut aggertussanut.
Aappiussamik siunertarineqarsimavoq Loosh-imik ilaatingut annerusumik pissarsinissaq taamatut katersuisarnermiit.
Killorniarlungu katersungassat taama ittut, Katersuisartut anorersuarnik pilersittisimapput sakkortuumik akerleriiffinnik taakkunani marlunni gas-iusumik ilittivigineqarsimasumik taavalu tinguussaanerusumik tunngavingineqarsimasunik ilineqarsimasut kemikalie-at Naatsiivimmiittunut taassunga. Uppisitsinerinit taama ittut sunniuttarsimapput inuunerup sivisussusaanut arlalikkaanut Katersuiffiup Sisamaaniittunut sequmitinneqartarsimangamik kaavittup ataani imaluunniit qallerneqarlutik maligaasat imerpalasut ataanni alassattitsinerup akornani Naatsiivimmiittuni.
(Eqqumiillineqarnerani sananeqarnermingut, Katersuiffiup Sisamaaniittut ataasiakkaat imminnut napatissinnaasimanngillat kulhydrat-it kaaviaartui unggortillungit imerpalasut qeqqaniittunut)

Allaanerussutaa

Naatsiiviup inuunermik najoqqutarisaa peerussimasinnaangaluarpoq naassaanngittoq aqqutingalungu
Arlaat takorannernanilu alapernaassimanngikkaluarpat. Ilaatingut paasiniartarsimavai misilitassiat Loosh-it Naatsiivimmit. Siunertaqarfingisimanngikkaluarpaa taamaaliornini, Arlaata aanngasittumik soqutingisimanngikkaluarpangu suliaq ingerlatinnissaa.
Immikkuullarissumik paasiniaanermik Loosh-imik misilittakkamik, Arlaata misissorluaqqissaarsimavaa qinngornerit utertingajaavillungulu Piuartitsisarfimmut –paasileramiuk Allaanerussutaa. Annikittuararsuusimavoq kisiat taakaniissimavoq.
Soqutiginninnera qeqqanorpiaq inississimavoq. Takoqqippaalu Nissiarneqarsimasoq sissuertumik Loosh-ip qinngorneri nalinginnaanerusut akornani annikittuararsuarmik ilamertaq ilaannakortalik minguittoq akuiarnikoq. Taamaattoqarsinnaanngivippoq. Minguittoq akuiarnikorlu Loosh-i kisimi inernerisarsimavaa aattaat “nujuartupajaatut” inissisimangaangami Loosh-i arlaleriaq ingerlaavartinneqarsimangaangami. Loosh-i Naatsiivimminngaanneersoq Arlaata pianiit pisariaqartissimavaa pissuseq assingusoq atorneqannginnermini. Taamaakkaluartoq tassaniissimavoq –kusanangaartumik nalilinnik qinngornerit inissilluaqqitanik uteeqissinnaasimanngillat imaluunniit uteqqikkumasimanngillat passunneqarfiunngittumut piffimmut. Arlaata isumannaaqqissimavai misiliutini sulilu inernerisimavaa
ajunnginnerusoq. Pingaaruteqartumillu piusoqarsimavoq Naatsiivimmi ilisimanngisamini.
Sukkaannaq, Arlaata Arlaanniittoq qimassimavaa Naatsiivimminut uterluni. Tamarmik asingiittutut ersersimapput Tinguussaanerusut piffiit gas-iusut Naatsiivimmiittut uniffeqanngiusartumik qorsorpaluttumik tunngaveqarlutik seqersimapput Katersuiffiup Aappaanniit ingerlalluarnerusumiit. Inississoqqinnikoq Katersuiffik Siulleq imerpalasoqarfimmiittoq Iliuuseqarnerup Qisuariarnerullu Inatsisaa maleqqissaarlungu (Ilamertaasoq Tunngaviliussamut Sunniinermullu).
Arlaata takusimavaa kinguaallannertaqanngitsumik Allanerussut–Loosh-ip minguillisakkap piffia– inissisimanngittoq Katersuiffiup Siullianni Aappaanilu.
Nassaarisimavaa misiliillatsiarnermi siullermi Loosh-imik minguillisakkami qinngorneqartoq ataasiakkutaani Katersuiffiup Sisamaaniit (taakkua sorujuiarneqarsimasoq naatitaninngaanniit Katersuiffiup Aappaanniit) Kalleq takkussimavoq qaqutigoortumik iliuuseqarnermik tassunga ataasiakkuutaamut iserfingisimangamiuk inuunermik ulorianartorsiornermik ilungersornermik allamik ataasiakkuutaamik Katersuiffiup

Sisamaanneertumiit. Taassuma kisimi Loosh-i minguittoq pinngortissimasinnaanngilaa, Arlaata nalusimanngilaa itinerusumillu paasiniaaffingalungu aallaavimmut.
Tassa tassanerpiaq nanisiarisimavaa Allaanerussut.
Katersuiviup Sisamaat isornartorsiorsimanngilaq aporaaffinni nerisassanut sinnikunut sanngiinnerusunut ataasiakkuutaat Katersuiffiup Sisamaanniittuniit imaluunniit misilerannernartumik siumullu utimullu Katersuiffiup Appaata qanigisaaniittumit pikkunartorsiorfiusumit–imaluunniit pinngittussanngorniarlungu unittitsineq inuunermik nerisassanillu aporaaffiusunik ataasiakkaat Katersuiffiup Sisamaaneersut. Aporaaffinniuna imminnut illersorniarlutik inuuneq uninnginniassammat pingasut imminiit nutaamik sanaartornermik naggueqatigiit pikataalliortarsimasut kingunissamik utaqqisoqaraangat ataasiaakkaanik annertuunik Katersuiffiup Aappaannik.

Qularnarsimanngilaq taannartaa. Taanna iliuuserineqarsimavoq kallernik pilersittisoq Loosh-imik minguittumik.
Taanna paasingamiuk, Arlaata paasiniarsimavaa allat iliuuserineqartut ataasiakkuutaat Naatsiivimmiittut Katersuiffiup Sisamaanniik. Kallernik Assingusunik nassaarsimavoq allat ataasiakkuutaat Katersuifiit Sisamaannittuni assingusunik iliuuseqarsimammata illersorniarlungit “inuusuttatik”.

Taamaakkaluartoq ingerlaavartuusimanngilaq.

Loosh-imik minguitsumik Kateriinnerit kallernik assingiingikkuutaartunik tamanit qinngornerit iliuuttit tamaaninngaanniit piusumiit ataasiakkuutaartut Katersuiffiup Sisamaaniit affaa tikinneq ajorsimavaa tamaninngaanniit ilaminertaminngaanniit nassaaminiik Piuartitsivimmiit.

Erseqqarissimavoq pingaartoq alla takkussimasoq.
Aaqqissuulluakkamik Naatsiivik qulaavarsimavaa takusinnaasani siammarterlungu piffinnut tamanut. Tassanngaannagajak suminngaanneerfia nassaarivaa. Qinngorneq qaffasissumik inissisimaffilik pinngorsimavoq piffimmi immikkuullarissumi Naatsiivimmi. Tuaviinnaq Taakunnarsimavoq.
Tassa taakaniissimavoq misiliut inissittiternikoq ataasiakkuutaartunik Katersuiffiup Sisamaaniit, Taakkua Imminit Tingusiffingisamingaanniit pissusissamisut ikkussukkat.
Kisimiilluni nappaqqasimavoq pilutat akornini Katersuiffiup Aappaanni qulaaniittuni ataasiakkuutaat anginerni.
“Perlilersimanngilaq”. Allanut aporaassimanngilaq ataasiakkaanuk Katersuiffiit Sisamaanniittunut. Illersuiniarluni pissusilersorsimanngilaq “inuusuttaminut”. Soormiuna qinngualasimasoq
Loosh-imik minguitsumik taama annertuukkaartingisumik?
Arlaat qanillisimavoq. Isinginninnera ataasiakkaartunut Katersuiffiup Sisamaanniik nuussimavoq paasilersimavaalu. Taanna ataasiakkuutaaq kiserliorsimavoq!
Sunniununa taanna miguitsumik Loosh-imik pilersittisimasoq.
Arlaat tunuarteriarmat malunginiangaqarsimavoq ingerlaavartumik allakkajaamik.
Inississornikup ataasiakkuutaap Katersuiffiup Sisamani tassanngaannaq ilisimalersimavaa Taakaniinnera. Uppittitsersimavoq eqqumiikajaamillu ilusilersorluni inissisimaffimmi tinguussaasumi piffimmi.
Imeq ersarilluinnartoq marlunni avissaartuussimavoq qinngornernik takusisunik ammasunik. Taassuminnga, Loosh-i qinngualasoq suli erseqqarinninngorsimavoq.

Najoqqutassartaa

Tassanngaanniinguna Arlaata inississimangaa massakkut tusaamasaq DLP Najoqqutassiaq,suli massakkumut

ingerlatinneqartoq Naatsiivimmi.
Oqaluttuap oqimaaqatingiissaarnera ilisimaneqarluaqaaq. Arlaata ilanngussimavaa pingaaruteqarnerpaaq
najoqqutassiamini: “Sananeqartoq Loosh-imik minguitsumik akuiakkamik salliunneqarsimavoq
Pissuseqatingiit ataasiakkaat 4M-it iliuuserineqartumiik naammassineqanngittumik, kisiat aattaat ikkussuutaq
iliuuserineqarsimappat sumiiffik issuttimi malittarissuttit qaangeqqappatingit killeqarfii avatangiiserup.
Annertuneruppat sakkortussusaa oqaatingineqartup iliiuserineqarnera Loosh-i annertunerusumik
akuiarsimassooq”
Najoqqutassiaq aallartinniarlungu, Arlaata sanatitersimavai allannguutit annikittukkaat Naatsiivimmini,
tamarmik naluneqarsimanngittut oqaluttuanut ilisimatuunuk.
Avissaartuuttitsineq Katersuiffiit ataasiakkuutaanut Affanngorlungit (pinngortinniarlungu kiserliorneq
ujartarmangit uteqqinnissaq) kajumissuserlu anneruniarnermuk Pissuseqatingiit 4M -inut marluusimapput
malunginiaruminarnerit killilersukkat.
Taama ittillungu, Naatsiivik pissanganartuuvoq takorannernartuuvoq sunniuteqarluartartutut.
Katersuisartut qangarsuarli naalanganngoreersimapput pisariusumik sananermut Najoqqutassamut DLP-mut.
Pissuseqatingiit ataasiakkuutaat 4M naalakkersuipput siaruariartorsimallutillu Naatsiivik tamakkerlungu,
minillungu itinerusoq ataasiakkuutaat qeqqaniitsitat imerpalasut.Taakkuupput malitassiuillutik pilersittisut akuiakkamik Loosh-imik. Misilittakkanik, Katersuisartut siuariartortissimavaat teknologi akioraattunik atortulerlutik katersuinermut
Pissuseqatingiinnuk 4M Loosh-imut.

Taaguuserneqartut nalinginnaanerpaasimapput asanninneq, kammagiinneq, ilaqutariinneq, imminissarsiorneq, qinngarsuineq, anniarneq, imminut pisuutinneq, peqqiilliorneq, pingaarniarneq, angusaqarusussuseq, pinginnikkusussuseq, tinguaaneq, pilliuteqarneq sulilu annerusumik, inuiaqatigiikkaat, nunaqarfikkaani, sorsunnerni, perlerornermi, upperisaqarnermi, maskin-nani, kiffaanngissusermi, suliffissualiornermi, parlaaqatigiiaarnermi ilaannai taaniarlungit.

Loosh-imik pilersittineq aattaat taama annertutingisimavoq…

Illuatungia

CLICK ! matoqqasumik sukangasuumik ilummut saappunga, nikinnaveerlunga. Qisuariarnera siulleq: kukkusoqarsimasoqartariaqarpoq una Nunarsuup oqaluttuarineqarnerisinnaangilaa BB-ip akoorsimavaa
allanut iserfinnut ingerlaavarnissaminnut malitassaminnut.
Taamaakkaluartoq paasissutissamut paasisimavara Nunarsuup uumasoqarfiunera inuullu oqaluttuassartaa iluaangusuummernartumik eqqortuusoq, taamaakkaluartoq isinginnittariaat allaminngaanniit.
Nerisaqatigiiaat Nunarsuup silaannaap naasullu ataqatigiinnerata aaqqissuulluangaanera inissilluarneqarsimasoq. Nalunangu taanna Nunarsuaq Anaanamiit, ilai manngertumik piffilimmik ilisimatuunik eqqarsaateqartartut aporfingikkajussimavaat sumi inuk uumasoq sumi inisseqqanersoq ingerlaartumi. Illuatungia unaasimavoq paasinarsivoq kiap nerineraatingut ! Kingornatingut, taannaannaasimavoq, eqqarsaataannaq…

Allattumut Tunngasoq:

Robert A.Monroe (30 oktober 1915 -17 Marts 1995)
naammassinikoq 1937-ami maskinanik siulersuisinnaanermik BA-lik taavalu radio-mi iluatsilluartumik pilersittinernik,aallakaatitsinermut aallartittisutut taavalu nipilersukkanik sanasutut aallartinnginnermini inuup silaqassusianut 1950-ikkunni. Hemi-Sync teknologi-mik pinngortitsisuusimasoq, ikiorsiuttillungu binaural beats aallartisaatingitillungu issuttit assingiinngittut silaqassusermi, nersorneqarsimavoq pingasunik US patent-inik.

Atuakkiai, Journeys Out Of The Body (1971), Far Journeys(1985) taavalu Ultimate Journey(1994), million-ilippassuit ilumoortussarsiortut isumassarsitissimavai.1974-imi paasiniaasartui The Monroe Institute- inngorsimapput (http://www.monroeinstitute.org), taanna aqqutingalungu kingornussarsiaa suli massakkumut ingerlalluni.

 

MMS Malittarisaasartoq Aallartissutissaq

 

MMS1-imut

Malittarisaasartoq Aallartissutissaq

 

Protocol-eq Malittarisaasartoq Aallartissutissaq

Una Malittarisassaq Aallartissutaasartoq ingerlanneqartariaqarpoq Protocol-it 1000, 2000, 3000-i ingerlatinnginnerani. Nassaarineqartarsimavoq una malittarisaassaq pisariaqartorujussuusoq kingunerisaasartullu arlalittingoriaq kinguneqanngittoorneq ajorput una malittarisaasartoq qaangerneqarsimangaangami.

*Eqqaamajuk: Chlorine Dioxide-imik Atorunnaarsittisartut ukuummata:
Vitamin C, Antioxidant-it arlaalluunniit, Kaffe, Te, Immuk, Alkohol

Malittarisaasartup Aallartissutaa ulloq atoqqaanerani MMS1 ikinneqarnikup kuseriarnerup 1/4-ia pisaruk akunnikkaartumik arfineq pingasoriaq.

Ilitsersuutit ukua malikkit.

Alloriarneq 1. Immiartorfik imaqanngittoq, minguittoq atoruk. Immiartorfik sangutinguk annikittumik taavalu MMS1 kuseriarneq ataaseq immiartorfiup sinaanut kuseriartillungu ikittissutaasartorlu (citric acid tarajortai) MMS-ip kuseriarfingisaanut kuseriarlungu. Immiartofik aalatinguk kuseriarnerit akuleruttinniarlungit.

Alloriarneq 2. 20 – 30 sekund-it utaqqingit immiartorfimmullu allamut imermik affaanut kuisingit missingissusersiorniarlungu….Taanna 4 ounces-inik annertussuseqarpoq. Isumannaaruk kuseriarnerit imermut akulerussimassammata.

Alloriarneq 3. Taava tassanngaanniit imeq 1 ounce-eq imermittoq kuiuk pillungulu. Tamanna isumaqarpoq imerpalasup 1/4-ia massakkut immiartorfimmiilertoq taamaanneranilu pisinnaavat imal. imileqqilaarsinnaavat pinngilaattaa.

Alloriarneq 4. 3 Ounce-it sinneruttut kuuffimmut kuikkit atoqqikkunnanngilatit. AKUNNIKKAARTUMIK PINIARAANGAVIT ALLAMIK SANAQITTUAANNASSUUTIT AKUNNIKKAARTUMIK.
MMS-i imertangaliat tamarmik akulerutteqqaartussaapput 30 sekund-ini pinnginnerani aamma (inuup) ataattip isumannaaqqasartussaavaa 60 sekund-it utaqqisimassanangu pinnginnerani.

Ullut aappassaat pingajussaallu Malittarisaasartoq Aallartissutissaq kuseriarnerup 1/2-aa (affaa) MMS1 akunnikkaartumik arfineq pingasoriaq ullormut pisaruk.

Alloriarneq 5. Alloriarneq 1-i 2-miittorlu uteqqnguk akunnikkaartumik. Taava tassanngaanniit 2 ounce peertarlungit pillungillu. Taanna assingiinnarpaa imerpalasuliap massakkut immiartorferniittup affarissangaa. Taanna, soorunalimi, kuseriarnermik affarmik pisittisarpoq.

Malittarisaasartoq Aallartissutissaq ullup sisamaani MMS1-i kuseriarneri 3/4-ia pisaleruk akunnikkaartumik arfineq pingasoriaq.

Alloriarneq 6. Alloriarneq 1-i 2-miittorlu uteqqnguk akunnikkaartumik. Uanili ajornannginnerussooq imerpalasuliap 1 ounce-ia kuissallungu sinneruttorlu 3 ounce-i pillungu. Oqaattini allani, taava taamaasillutit imissuat immiartorfiup affaata 3/4-ia alloriarnerup 1-imiittup alloriarnerullu 2-miittut sananikuusarni. Ullup sisamaata naanerani Malittarisaasartoq Aallartissutissaq naammassisimassuat Protocol 1000-imoortoq. Protocol 1000-i ullup tulliani aallartittussaassuat kuseriarnermiit ataattimiit. Malittarisaliat malikkit.

Uanngaanniit inuit kræft-eqartut Protocol 2000-imut ingerlaqqittussaassapput.

Eqqaamassut: Inuit malunginiartarsimavangut MMS-imik ikittisarsimasut akunnikkaartunik peqqissuttiminnik aaqqiinerusarsimasut.

 

 

Protocol 1000

MMS Protocol 1000
PROTOCOL 1000 tunngaviusumik kuseriarnerit pingasuupput MMS-i ikinneqarnikoq (MMS imerpalasortaaniit pingasut & citric acid -illu kuseriarnerit pingasut) akunnikaarlungit pineqartartuuvoq , ullormut arfineq pingasoriaq, sap.ak.-erit pingasut.
Taamaakkaluartoq inuppassuit taama ikattingisunik aallartissinnaaneq ajorput aallartittussaasarlutillu marluinnarniit imal. akunnermut ataasiinnarmiit. Tamanna aaliangerneqartarpoq qanoq napparsimatingisimaneraniit. (Inuk) Ataaseq napparsimasorujussuusimappat taava akunnermut ataattimiit aallarteriarlutik imal. affaannarmiit, taava tassanngaanniit misingisimangaanni pinerusinnaalluni annertunerusumik pisarluni. Inattisaavoq, kuseriarnerit ajornerulersittissappata, annikinnermik pingit, ajornerusutut misinginngikkuit akunnerup tulliani annertunerusumik pingit, kisianni akunnermut kuseriarnerit pingasut angunngisaannakkit.
Ikittinerit (activation) aqqutini sisamani anguneqarsinnaavoq, iliuusaasartut ukunani akuerineqarsinnaapput : Siullermik, immiartorfimmut minguittumut panertumut MMS-i kuseriarneranik inissiingit, imatullu ikillungit:
(1) (iliuuserinneriaaseq atungaanerusartoq) kuseriarneq 1 (ataaseq) 50% citric acid-imik imerpalasumillu akukkit immiartorfimmut, akuleruttingut imal. aalallunguluunniit akuleruttinniarlungu, utaqqingit 3 minut-it, immiartorfimmt affarmut iluittumuluunniit imermik juice-imilluunniit akunguk imerlungulu.
(2) Kuseriarnerit citrci acid-it 10 % MMS-imut kuseriarnerit ikaqqataanik akulerussingit immiartorfimmut, aalallungulu akuleruttinniarlungu, 20 sekund-it utaqqingit, immiartorfimmut affarmut iluittumulluunniit imermik juice-imilluunniit akujuk imerlungulu.
(3) Kuseriarneq ataaseq (1) 5 % HCI (Hydrochloric acid) MMS-imut immiartofimmiittumut ikaqqataanik akujuk, akuleruttingut, utaqqingillu 20 sekund-it,
immiartorfimmut affarmut iluittumulluunniit imermik juice-imilluunniit akujuk imerlungulu.
(4) Kuseriarnerit eddike-it tallimat MMS-ip imerpalasortaanik ikaqqataanik immiartofimmut akulerussingit, 3 minut-i utaqqingit, immiartorfimmut affarmut iluittumulluunniit imermik juice-imilluunniit akujuk imerlungulu.
(5) Citron juice-imut kuseriarnerit tallimat (5) MMS-ip imerpalasortaanik ikaqqataanik immiartorfimmut akulerussingit. Immiartorfimmut affarmut iluittumulluunniit imermik juice-imilluunniit akujuk imerlungulu.
Appelsin juice-i atornangu. Juice-it atornangit c vitamin-itaqartut imal. ascorbin acid-itaqartut. Juice koncentrat-it atornangit imermik akusassaasartut. Juice frisk-it atornissaanut pittaanerpaasarput.
Kisianni akunnikkaartumik dose-imik ataattimik akulerussisajoorusunngikkuit, ullaakkut dose-it arfineq pingasut (8) sanasinnaavatit, solution-erlu (piariingaq) (1) liter-imullu imermut matoqqasumiitissinnaavat ulloq tamaat pinissaanut) Qulaani malitassaasut maliinnassuatit, tamarmillu arfineq pingasoriaatinngortillungit imerpalasorlu akuneqarnikoq (1) liter-i imermut akuleruttillungu. 1/8-ia akunnikkaarlungu pisaruk. Ernumaniaqinak MMS-i akunnerit ikannerusuni uninnganguni sakkukilliunnanngilaq.
Taava massakkut, taakkua ilitsersuutaapput pingaaruteqartut malinnissaanut isumannaarlungit malitaasussaasut: Ilinnut napparsimatilernerusussaanngilatit: Ilinnut merianngutilerujunnak, imal. anniarnerutilernak, imal. timmittilernak. Arlaat taakkunani misingilissangaluarukkit MMS-i annikinnerusoq pijuk. Misilikkiuk MMS-i unittinnangu, annikinnerusumik piinnaruk. Kuseriarnerit akunnermut marlunniit ataasinngoruk akunnermut. Imal. kuseriarnerit ataattimiikkuit, taava akunnermut (kuseriarnerup) affaanik pingit, imal. 1/4 akunnermut. Ilinnut timmittilernak MMS-imik annikinnerusumik pitissinnaanguit. Anniarnerit, timminnerit, merianngunerit allallu iluaalliuutaasinnaasut nukissaaleqisittisarput, taamaasilutillu arriinnermik aaqqikkiartortitsilertarlutik. Illuatungaanili kuseriarnerit ikalisikkit akunnermut pingasut pisinnaanissaata tungaanut, kisianni kuseriarnerit akunnermut pingasut angunngisaannakkit. TAMANNA INGERLANGUK AAQQINNISSAVIT TUNGAANUT.
Akunnerit dose-it arfineq pingasunik periaaseq
Aajuna akunnikkaartumut dose-it arfineq pingasunut nammassisinnaanerit akunnikkaartumik akulerussisajoorani.
(1) liter-imik tingusingit, nalingiittunik arfineq pingasunngukkit. Akulerukkit MMS-ip imerpalasortai 24-at taavalu 50% citric acid-it 24-at. Akulerukkit 20 sekund-ipajaamut. Liter-i imermik akujuk taamaasillutit MMS kuseriarnerit pingasukkaat akunnikkaartumik pisarsinnaavatit.
Nutarterneqarsimavoq 12/08/2014
EQQAAMASSUT: TAANNA MMS-I IKINNEQAREERSIMASOQ ULLUT TALLIMAT ATASINNAAVOQ KØLESKAB-IMIITINNEQARTARUNI . Nassaarisimavarput MMS-i ikinneqarsimatilluni pathogen-nanillu attavingineqarani chlorine dioxide-itaa peerneqarneq ajorput.

RadioOutThere Interview Link + Transcript

 

th.jpg

Link to the show

http://radiooutthere.com/blog/2017/07/21/program-653-two-very-different-guests/

RadioOutthere-imi Apersortinnera Immiunnikuusara “Eaglet” Ilanngullungu

 

RadioOutThere Interview transcript

 

Barry : Well, that song is called Eaglet and its composed and played by Pilutaq, and that might be the first music you have ever heard composed and played in greenland, yes Pilutaq meaning leaf in Greenlandic contacted me recently to say how he listens to the program from RadioOutthere and has been for several years in Greenland and i thought “wow, isn’t that amazing, you just never know where our radio program on internet is gonna take you”. So i contacted Pilutaq and we corresponded little bit and i thought “well, i knew nothing about greenland, well i know nothing about…i’d have to do some changing thinking find out how huge the biggest island in the world is, how many people there are there, where they all live, what they all do, and i thought, maybe we could share some of that information because as i said, the world is such a small place and you just ever never know who is listening to internet radio program and their range of interest. So now, as greenland is such a long way away, the telephone communication was a bit fluffy at times but i’m sure you’ll bear that in mind. So…lets head off to Greenland and meet Pilutaq.

Pilutaq, its wonderful to speak to you my first corded Greenland, where abouts in greenland are you ?

Pilutaq: From the middle, Aasiaat, its called Aasiaat, its in the southern and northern greenland and we are in the middle

Barry: Oh you’re in the middle

Pilutaq: Right in the middle

Barry: Oh, good, well its interesting to know i mean, (P: yeah) the fact that you do a radio and end up anywhere in the world and here we are talking in greenland. You were saying when you first contacted me by email you actually listen catching trout and have a listen on the program so, i have this wonderful image of you fishing listening to RadioOutthere

Pilutaq: Yes, yes, i think quite a few times, quite a few trips actually in a couple of years actually, and i just think your radioshow is one of my favourite i used to get in on my ipod and travel with it. I had some meditational sounds and some music but mainly it was your shows i used to listen to in nature.

Barry : Well, i’m absolutely delighted to hear that we are reaching out that far because i guess not many people know too much about Greenland. Well, you only got a 57.000 people something like that so, its a (buzz sounds, we’re talking crossing here) but its the worlds largest island, tell me a bit about life in Greenland

Pilutaq: Yeah, we are only just about sixty thousand people here, and the city i live in, i call it a half city and a half village, not quite a city not quite a village so its in between and we are about four thousand here in Aasiaat and i’m born here so i live here

Barry: Yeah, so what do you actually do in Greenland, its the worlds largest island but sixty thousand people i would imagine jobs are fairly limited are they?

Pilutaq: Yeah they are limited but i taught myself how to repair softwares and computers and stuff like that, you know, and i’ve been interested in music and been making music not just classical genres but my own or my own interpretations of music, i was interested in that. I didn’t know how to connect the other states of mind so i seek it out in nature, in winter i am outside looking at the stars in summer i’m outside in nature and connecting and connecting to other states of consciousness from animals and plants….stuff like that. I wanted to develop some stuff inside me, in my life, i just was going and and now here i am.

Barry: Well, you send me some of your and we are going to play it on the program, i think you got beautiful rhythm there and i’m sure that we’ll be able to play (Pilutaq: Oh thank you) We’ll be able to play it on the program, its going to be world’s first. Now, your music is something you used to express spiritually through, is Greenland a spiritual country? As supposed to say a religious country?

Pilutaq: I would say both, both of them, we are, i think that we are spiritual but we are also, there is a religion here, but inside of us most of its unsaid and we just know and our original mythology or what do you call….spirituality is that one of the mother of the sea which is our creator… creator, then we got a patriarch religion and now we are sort of in between those two states of mind

Barry: Okay thats very interesting, you came across like a very spiritual person self because in one of your emails you were telling me that you actually made contact with the spirit of a woman you knew who passed away and you were able to act as medium

Pilutaq : Yeah,

Barry: Can you tell us that story?

Pilutaq: Sure, I was looking how to evolve out of my, some of my…what do you call…spiritual lessons? Or i had some emotions that I didn’t know how to release or how to manage and i was frustrated and you know…then I got interested in spirituality because i didn’t some that really resonated with me and i wanted to evolve out of my what i have been carrying for quite a number of years and i got IT from meditation and it was right about that time i let go off some of emotional what do you call it….garbage? (chuckles), i don’t know, but i had lot of it you know, carried out those vibrations and as soon as i eeerr….. they got away from me or i released them fully, i thought oh my’ why have i been carrying those, nobody asked me to carry those but i did, i thought i would never carry them again the same way or live with them and i was just relieved but then something strange started to happen in my own apartment for litterally ten years, furnitures were moving and i never really expereinced that so i just escaped from my apartment i didn’t know i saw some visions i saw some of my furnitures moving around or crashed or moved away and i never expereinced it kept on and on and on in 6 months and i didn’t know how to because my friends weren’t feeling it was just only me and they thought i was going crazy but i wasn’t i knew i wasn’t getting crazy, but she kept sending me messages and images i could see in my mind it was a old lady and i had seen her before but i just didn’t know who she was and i didn’t know then half a year later, after all we tried a priest, we tried mediums who could get rid off the spirits or ghost’s but it wasn’t like that but we never succeded she just returned to me, and i didn’t know why, really don’t know why but then something happened and i sort of got 2 and 2 together and i could see i began to write it down i began to see started to see the whole picture, as soon as i did that i could see like a puzzle, you know, and then i just knew what i could do that was the start, and it turns out that we have met before while she was in her physical body twice and i didn’t know it was her, she had committed suicide and she saw that i was or nearly i had taken the/that path and therefore she could communicate with me because she was on a similar vibration the feelings and all of that and as soon as that was evolved or resolved she started to bring other identities to me and i would know what to say bu then i stopped actually because i wanted to move on i just thought this is just one of of all states of mind and i wanted to experience other states of mind and consciousness, and you know…once in a while they do come and say Hi or something like that

Barry: Yeah of course, back to where, its a wonderful story Pilutaq, thank you very much for telling us that one, also you do other work beside your computer i believe you give awareness lecture on how to take care of the body, is that right?

Pilutaq: Yes yes, thats was, that was hers actually, thats what she wanted to do in her physical body but she didn’t gt time, she didn’t really carried those out herself and she told me she thought i had potential and i wanted to really resolve some of my emotional stuff she showed me a bit, she was one of those who was consciouss that were not physical some of them are not consciouss, some of them are in , like they don’t know that they are dead, you know (Barry: Thats right, yeah) like in a dream

Barry: I know exactly what you mean, do you feel that you have a soul contact with this woman that you perhaps contacted her or been with her in previous lives? Or something like that?

Pilutaq: Mmmm….I kind of assume that because she, as soon as she was in a, she came through when i played music, certain music and then she came and then i realized whenever i would like to contact her i would just play that some into that state of mind then she just come and i figured out how to do that to slow myself down so i could learn quicker, you know…(Barry: Yeah) I didn’t know stuff like that, she had message to her fellow our fellow Greenlandic people and she didn’t carried out those and she just saw i had potential and i started doind those and it just grew, it just grew and grew now its about three years ago i started doing radio and you know about Self and MMS for example, some stuff like that, i do like to translate and i do like to explain what i have learned like find balance in ways of being and in ways of living

Barry: Pilutaq, I’m afraid our telephone line is pretty gone at this state we gonna have to leave that chat, buts its been absolutely wonderful contacting you and just knowing that the word gets out and your own spiritual work that you are doing like that and look I just wanna thank you, really its been great to talk to you.
And there we are, our first ever guest from Greenland hope you enjoyed Pilutaq. the phone line was a bit up and down, you gotta say, but anyway great having a talk there, but great for you came in i leave with some of the music by Jim Ottoway from his cd Chill Factor and this is “Inquisitive” and i see you next week bye for now’

 

 

 

 

Barry Eaton Himself Being Interviewed

 

Barry Eaton Interviews

http://radiooutthere.com/blog/

 

 

MMS Protocol 4000

Miracle Mineral Supplement (MMS): Protocol 4000

Una protocol-eq pittaasorujussuuvoq tassani erserpasissimavoq MMS1 Miracle Mineral Supplement -ituulli pittaatingaluni aaqqeeriaaseqarami iluaalliuutaasut ilaannut, kisianni annertunerusumik prostata-kkut ajornartorsiutaasimasunut, kræft-iungaluaruniluunnit, imal. arlaatingut prostata-qarfikkut ajornartorsiuteqarnermi, svine influenza,
allallu nalinginnaasumik nappaalassutaasartut imal. iluaalliuutit “aaqqinneqarsinnaanngittut” arlaannut. Sap.ak-eri marlut iluanni pittaanngoriaataasumik misinginngikkuit, Protocol 2000-imut nuukkuit pittaanerussooq. Pittanngoriaataasimasumik misingisaqaruit, protocol-eq taanna ingerlatiinnassuat.
Protocol-ip taassuma malittarisassartai unaavoq inersimasut meeqqalluunniit MMS2 (massakkut capsule-ip affaanut nuunneqarnikoq annikinnerusumulluunniit) akunnerit marlukkaarlungit ulloq tamaat akunnerni 12-ni. Soorunalimi, meeqqat inersimasuniit annikinnerusumik pisarput. Capsule-eqanngikkuit, honning-ilertarnerannut ataani nassuiarneqarsimasoq takuuk.
MALITTARISASSAQ 1. Akunnikkaartumik MMS2 annertussusaanik pinerit
Ataani allattungaasimasutuut, aqqutaasinnaasunik arlalinnik nassuiaassutiliorsimavunga annertussuseq eqqortoq piniaraanni atorneqarsinnaasut.
Merianngulerlutit misinginguit, akunnermut pisarisimasat annikilliuk annikinnerpaamik 25 %-imik annikillisikkiartuaarlungulu meriannguneq allallu iluaalliuutaasinnaasut peernissaata tungaanut. Kisianni dose-imut innersuussutaasimasumut uteqqittuaannarit pittaanerulersimangaangavit. Misinginguit annertunerusumik pinguit ajunnginnerussasoq, annertusiuk 25%-imik
ataasiaq marloriarluunniit, kisianni qaangernangit taakkunanngarniit. Eqqaamajuaannaruk ilinnut merianngutileruit imal. timmittileruit aaqqikkiartornerit sukkattikkunnanngilaa annertusisimangukku. Merianngulerneq timminnerluunniit nukimik atuinartuusarpoq aaqqiinerlu arriilisittarluniuk. Tamatingut annikillisaruk merianngulersimanguit imal. timmilersimanguit, imal. arlaatingut iluaalliulersimanguit MMS2 atornerani.
Inuk 200 pound-iusoq….calcium hypochlorite-iusumik 1 gram-imik akunnikkaarlungu 12 time -ini pisartussaassooq. Tamanna isumaqarpoq:
Capsule-i 00-imik annertutingisoq iluttumik immerneqarsimasoq, imal. alussaateeqqap affaanik (annikineruniarun 00 capsule-i pineqarsinnaanngikkuni)
Alussaateeqqamut eqqortumik piniaraanni pittaanerpaasarpoq savimmut piteriarlungu alussaateeraq ulikkaaruserneqartarpoq. Taava alussaateeqqamiittoq affanngortillungu puungutaasamut eqqortumik affanngorlungu ilillungu. Taava massakkut affarmik peqalerputit. Tamatingut 8 ounce-imik imertortarit MMS2 dose-iliinerni tamani.
Inuk 160 pounds-iusoq….800 mg-it akunnerit marlukkaarlungit pisartussaasuai. Imal. alussaateeqqamut soorlu qulaanituut ilitsersuunneqarsimasutuut ileriarlungu pisarlungu, puungutaasamut ileriarlungum sissuertumillu marlunngorlungu. Taassuangut affanngortitaq Affanngotitarlu B-lu. B. Miracle Mineral Supplement
Affanngortitaq A immikkoortinguk
Affanngortitaq B marlunngoruk. Taakkua affangortitatut B1-mik B2-millu taatingit.
Affanngortinneqarnikoq B1 Affanngortitaq A1-imut akulerunguk 750 mg-imillu peqalersimassuutit inummut 160 pounds-iusumut naammalersimassalluni dose-iliinermut. Imeq 8 ounce-i imiutingiuk ammukartinniarlungu.
Inuk 100 pounds-iusumut…
….pisariaqartissuaa dose-iliinerit 500 mg-it taannalu capsule-ip angissusaa ataasiusinnaavoq akunnerit marlukkaarlungit. Imal. qulaaniittoq malinneqarsinnaavoq, alussaateeqqamiittoq avissaarneqarsinnaavoq qulaaniittutut taannalu 500 mg-imik sananerusimassalluni 100 pounds-imik inummut oqimaassuseqartumut.
Tamatingut immiartorfimmut iluittumut imertarit dose-iliisimanguit MMS2-mik.
50 Pound inummut (meeqqamut 23 kg-mut)….
….akunerit marlut tamatingoortumut 250mg-iussooq. Uteqqittumik, alussaateeraq hypochloride-italik avissaartinguk soorlu qulaani nassuiarneqarnerattuut.
Taava tamanna isumaqassooq B1-imi affanngortitaq imal. B2-miit assingiimmillu avissaartinneqarsimasunngortillungit tassanilu B1a-tut taassuangut taavalu B2b-tut. Tamarmik 250mg-iussapput imal. capsule-it ataasiakkaarlungit akunnerit marlukkaartumi pisarlungit.
Tamatingut meeraq imertittaruk 6 ounce-imik imaqartingisumik MMS2-mik pitinnerani.
Meeqqanut mikinerusunut…qinnuingaattingit dose-iliinerit missingersortassangisi oqimaassusai naapertuussutingalungit. Assersuutingalungu, 25 pounds-ip affaa 12 pounds-imut qanittuussooq taava hypochlorite-it affai atortarlungit imal. capsule-it sisamariaataat.
Meeqqat tamarmik imertassapput 4 ounce-imik annertutingisumik MMS2-mik piniaraangamik.
Honning-ileeriaaseq….taakkununngaavoq capsule-iuteqanngittunut imal. taakkununnga pisinnaanngittunut. Misilinguk honning-imik pissarsisinnaanerlutit akuneqarsimanngittumik. Isumannaaruk allassimasortaa preservatives-inik peqannginnissaanik imal. vitamin c-qannginnissaanik. Honning-imiittoq pissusissamisut c vitamin-eqarnera ajoqutaajunnanngilaq. Honning-i køleskab-imut iliuk. Pisariaqarluinnarpoq honning-eq kleskab-ip iluaniittutut nillertinginissaanik. Taava tassanngaanniit missingersoruk calcium hypochlorite-i akunnikkaartumik dose-iliarnut mikisukkaarlungu honning-imik nillertumik akusarlungu pisassarnut. Imermik akunangu imal. imerpalasunngorssutaasinnaasumik. Akulerutereerukku, ingerlaannaq alussaateqqaamut inissinguk pillungulu. Imermillu immiartorfimmut imerlutit ammukartinniarlungu.
Ingerlaannaq ammukarniartussaassooq mamaallisussaassangami ammukarnermini. Annikinnerpaamik immiartorfimmu imerit. Eqqortumik iliuuserisimangukku, ajornartorsiuteqanngiivissooq mamassuseqaranilu.
SISSUEQQUSSUT. Honning-i inituulli kiassuseqartoq atorniaqinangu. iluattikkunnanngilaq, peqqutingalungu honning-eq qisuariartitsissangami calcium hypochlorite-itaaniit ingerlaannavik mamassusaatalu qungaserniit ammukartinnaviissallungu. Køleskab-eqanngikkuit, sermernik pisingit, honning-erlu imermut sermeqartumut pitillungu. Imal. pittaanerusumik iliorsinnaavutit, honning-eq plastik pose-imut ilisinnaavat, imerlu sermileriarlungu pose-imiitillungu. HONNING-EQ NILLERTUUSARIAQARPOQ.
Imeq pingaaruteqarpoq. Inummut 200 lb-iusumut, inummullu 160 lb-iusumut, taavalu 100 lb-iusup annikinnerpaamik 8 ounce-imik imertartussaasooq honning-imik pisimangaangami MMS2-millu dose-iliisimangaangami. Qulaaniittoq atuaruk imeq qanoq annertutinginissaanut dose-iliinerni tamani.
MALITTARISASSAQ 2. Ingerlattseriaaseq: ullormut akunnikkaartumik MMS2 pisaruk sap.ak-eri pingasuni.
Iluittutut aallartinnak soolru qulaani innersuussutaasimasutut. 1/4-ia piuk annikinnerusumilluunniit aallartissutinginiarlungu ullormi ataattimi marlunniluunniit, dose-iliinerlu annertusiartorlungu qulaani allanneqarsimasutuut annertutingilernissaata tungaanut. Annertusisaruk annikittukkaartumik akunnerit marlukkaartumi, ilinnut napparsimalertinnak. Annikittukkaarinerit merianngutilinngippatit, imal. arlaatingut iluaalliortilinngippatit, dose-iliinermut iluittumut annertusiuk alloriarnikkaartumik soorlu qulaani allanneqarsimasoq malillungu.
Nalinginnaasumik dose-iliinerit annertunerusut pisarnangit qulaani allanneqarsimasut siunnersuutaasimasut maliinnassuatit,
dose-iliinerit annertunerusut pisariaqarunnannginnamik .
Piffissamik atuineriit aaqqinnissamut assingiinneq ajorput apeqqutaallutik qanorittuunerannik.
Nalinginnaasumik sap.ak-erit pingasuniit tallimanut ingerlasarpoq HIV aaqqinniaraanni, tamannalu aamma atuuppoq iluaalliuutit taaneqartartut aaqqissinnaanngittut aaqqinniaraanni. Diabetis-i sap.ak-eraniit ukiup ataattip ingerlaneranuusinnaavoq aaqqivinnissaanut, kisianni annertunerusut 6 sap.ak-eri arfinilinniit ikinnerusunilluunniit sivisussuseqartarpoq peerniaraanni.
Sunilluunniit iluaalliuuteqassangaluaruit, unittinnangu aaqqivissimanngikkuit, dose-iliinerlu aserfallatsaaliuinertut atungarissassalluni.
Nalinginnaasumik, oqaatingiuaannarpara MMS2 akunnikkaartumik ingerlatiinnassuat ullup ingerlanerani (akunnerit 12-ni) aaqqinnissavit tungaanut.
MALITTARISASSAQ 3, Aserfallattaaliuineq
(Inuup) Ataattip dose-iliineq aserfallattaaliussutingalungu ingerlatiinnarniartussaavaa, timeq naammattumik hypochlorus acid-imik nammaineq sananeq ajorami iluaalliuutit tamarmik toqunnissaanut. 65-inik ukiulimmiit utoqqaanerunguit, ullormullu MMS-i kuseriarnerit arfinillit pissanangit, MMS2 dose-iliinerup affaa pisaruk ullut tamaasa. Taanna dose-ileeriaaseq affaasoq akunnikkaartumik dose-iliinertut atungarisaaniartussaasooq aoorlu qulaani allanneqarsimasoq malitaralungu.
Taava, uani Protocol MMS2 4000-imi, sap.ak-eranut dose-iliinerit 42-t pisassuatit taavalu Aserfallattaaliuinernut dose-iliinernut dose-iliinerit arfineq marlut sap.ak-eranut pisartussaallungit. Piumanerussangukku, MMS1 kuseriarnerit arfinilinnut ullormut ataasiaq pisinnaavat MMS1-imik peqaruit.

Protocol 3000

 

Protocol 3000-i paattunngaffingineqakkajuttarpoq MMS (liter-imut) atorneqartarneranut MMS timip silataanut atorneqartarneranut. Protocol 3000-i atorneqartarpoq MMS-i DMSO-mik akullungu amermiit pitittarlungu tumor-it iserfingitillungit aammut pitillungu imal. saanermut.

Anguniangaasartoq inuunermut ulorianartorsiutaasunut pisoqarnerani MMS-i aammut pitipallallungu meriannguneq atungaatinngikkaluarlungu. Aqqummik ataattimi tamanna anguneqarsinnaavoq DMSO akulerullungu MMS-imut ikinneqarsimasumut, taava nammattissutut atorsinnaaniassammat amikkoortinneqarnermini nukikkullu taamaasillunilu aammut pitillungu. Misilittakkat misileraanerillu uppernarsisimavaat DMSO toqqaannartumik ingerlaartinneqartartoq kræft celle-it arlaannut timimiittumut taamaasillunilu kræft celle-it iserfingisarlungit.

Tamanna eqqarsaatersorneriinnaanngilaq; misileraanikkut uppernarsineqarnikuuvoq

Ilimangisaliaasimasoq unaavoq DMSO MMS-imik nammataqaraangami, kræft-it celle-iannukaattarpaat, taamaasillutillu celle-inut kræft-ertitsilertuusimasut virus-it toqullungit. Kræft-it assingiinngittorpassuit taamatut aqqinneqarnikuusimapput, tamakkualu tusartarpakka inuppassuit telefon-ikkut attavingisisarmannga oqarlutik kræft-issutingisartik peersimangaat taamannak.

Isumanginneriaaseq taamatut atorneqaraangami, tamatingut MMS-i qanikkut pisaruk soorlu Protocol 1000-imituut imal. Protocol 2000-imiittutuut.

ALLERGI-QARNERMUT MIANERSOQQUSSUT

Inuit ikittuaqqa DMSO-mut allergi-qartarput imal. tingoqarsimassapput sanngiittuaqqanik taavalu DMSO atornerani ajornartorsiulersinnaasimassallutik. Misilerarniarukku DMSO allergi-qarfinginerlungu imatut iliorit: Sissuertumik talit salinguk; – DMSO kuseriarneq ataaseq talernut kuseriaruk siaruartillungulu. 15 minut-ipajaat utaqqingit amikkoortinniarlungu utaqqingillu akunnerpaalunnik.

Tingukkut annialersimanngikkuit, ilimanarpoq taava DMSO atorsinnaassangit, taamalu pisoqarnerusarpoq inunni 99-ini inuit 100-ninngaanniit. Taamaakkaluartoq , isumannaattumik piniarluni, 24 time-it utaqqingit DMSO-miit qisuariarsimannginnissat piniarlungu. DMSO-mut qisuariarnerlussimanguit, tingut pittaanerulersittariaqarpat. MMS1 akunnikkaartumik affarmiit aallartingit Protocol 1000-i aqqutingalungu. Kuseriarneq affaq ingerlatiinnaruk
misingilernissavit annertunermik pisinnaanissavit tungaanut. Taamatut iliornerup tinguk pittanngortissuaa ilanngullungit ajornartorsiutaasinnaasut pingisinnaasatit ilanngullungit.

MMS/DMSO-mik isumanginneriaaseq ataani nassuiarneqarsimasoq
amikkoortinneqarluni sukkattisangaaneruvoq MMS-i plasma-t aammiittunukartinneqarluni. Kræft-eqarnermi atorneqartartussaassaaq qanikkut pineqartarluni MMS-i malittarisassat aqqutingalungit.
DMSO procedure-iata Alloriarnikkaavi

1. MMS-imik solution-imik sanangit kuseriarnerit 20-at MMS-i citric acid-imillu kuseriarnerit 20-anik akullungit imal. 5% hydrochloric acid-imik. 20 sekund-it utaqqingit. Taanna solution-eq 1 ounce imermut akujuk spray-erlungulu imal. talernut siaruaattillungu. (Takuuk malittarisassaq normu 4-ra inunnut napparsimanerujussuusunut).
2. Uunga pisimanguit, ajunnginnerpaajusarpoq 70% DMSO spray-erlungu sumiiffimmut tassunga MMS-ilerfingisimasamut sallaattumillu siaruartiterlungu. DMSO MMS-imik akujaarsimangukku, soorlu ilaatingut pittaanerusartoq taamaalioraanni, akunnerit arfinillit atorsinnaasarpoq. Assatit plastik pose-ilersinnaavatit solution-eq timermut siaruartinniarlungu, imal. assaannatit atorsinnaavatit.

• Gummihandske-it atornangit, imal. nakorsaataasartut aaqqatit. Amit gummilertissinnaavat DMSO-p gummi-q aattittaramiuk.
• Amernut oliven olie siaruartissinnaavat DMSO atoreernerani. Timit MMS/DMSO-lersimangukku tullissaani allamut tangiartoruk. Akunnerit 8-t qaangerlungit, taleq ataaseq isumangiuk, taava tullissaani aappaa, taava tullissaani niut, tullissaani niuvit aappaa, tassanngaanniillu talernut uterlutit.
• Amikkut uunarullertoorneq sakkortuppat, imeq DMSO-mik distille-ersimasoq 50 %-inngorneqarnikoq annertunerusorluunniit atoruk, MMs-i ilanngullungu, arlaataluunniit uunarullertitsiunnanngimmat. Imeq distillere-erneqarnikoq naammattoq akulerunguk taava uunarullertoorneq pinnginniassammat.

3. Taamatut ingerlariaaseqartumik ingerlataqarit ulloq siullermi akunnerit marlukkaarlungit, akunnerillu tamaasa aappaanut nuuttarluni ullullu pingajuanni. Taava ullut sisamat unitteqajuk sap.ak-eratalu tullissaani ingerlateqqillungu. Eqqaamajuk, ullut sisamat atorunnaaqqanerani, MMS-i qanikkut ingerlatiinnassangakku. Sap.ak-erata tullissaaniit ullut sisamat ingerlassinnaavat sap.ak-eranut amerni ajornartorsiuteqanngippat.

4. Inunnut napparsimasorujussuarnut dose-iliinerit annikinnerusunik pisussaasunut, ajunnginnerussooq timimut annikittumik aallartikkaanni. Siunnersuutingaara itummavit angeqqataatut annertutingisumut annertutingitingissangit, annertunerunngittumik. Taama annertutingisoq atoruk ullorpaalunni annertunerusumut nuunnginnermi soorlu taleq iluittumut imal. niumut. aattaat annertuumut nuukkina allergi-qalersimanngikkuit annikinnerusumi. Imal. paarlaattumik, imeq distillere-erneqanikoq qulaani nassuiarneqarsimasutut malinguk. DMSO ilisimaneqarluartuuvoq 1955-ikkunniilli atungaasarsimasoq nakorsaatit amikkut pitinniaraanni. DMSO aamma http://www.mmsforhealth.com-imi pissarsiarineqarsinnaavoq.

Eqqaamassut: MMS-imik akusinerit eqqaaneqaraangamik, isumangitinneqartarpoq kuseriarnerit ikinneqarsimasut (akulerunneqarsimasut).

 

Clara-p 6 & 6 Protocol-ia

 

Clara-p 6 & 6 Protocol-ia

Una protocol-eq inunnuuvoq anniaateqartunut, influenza-qartunut, nuffasersimasunut, pneumonia, allallu iluaalliutit nalinginnaasumik aaqqissinnaajunnaarsimasutut nalilerneqarsimasunut taavalu aamma timikkut anniaatinut piffissami sivisunerusumik atasimasunut..
Inuit napparsimasorujussuungaangamik siniffimmiinginnarlutillu “Basic Standard Method-eq atorunikku pittaanerussooq” (MMS-imik kuseriarneq ataaseq citric acid-inik kuseriarnernik aallartinneqarsimasut), aallartillungut annikittumiit.
(Basic Standard Method-eq takungiuk method-it ilaanni allassimasuni)

Una protocol-eq nutaaq attersimavara Clara-p iliuusereriaasianik peqqutingalungu siulliulluni ataannartumik atortalersimammangu.
Immaqa atuarsimassuat atuakkap aappassaarutaasumik saqqummersinneqarsimasumi The Miracle Mineral Supplement of the 21st Century uani Web site-imi (www.miraclemineral.org). Eqqaamassuatimmaqa Clara-p inunnik isumanginnissimanermini iluattittunik oqaluttuaqartoq angerlarsimaffimminiit.
Taamanikkumiit Clara anaanaaninngaanniillu allaffimmik atorsimavunga inuillu isaasut arlalippaaluit takusarsimallungit.

Unnuk kingulleq 12/14/07 arnaq 65-ippajaanik ukiulik uinilu takkussimapput MMS-isiniarlutik Clara-llu kuseriarnernik 6-ilinnik tunisuaannarsimavai, akunneq ataaseq utaqqiseriarlungit, dose-iliinernik sanatittarpai isumannaarniarlungu eqqortumik sanangai. Taava utaqqisittarpai minut-ialunnik akunnermut ataattimut ingerlaniaraangata.
Arnap unnuaq kingulleq takkuttoq assaa isingaalu talerpiata tungaaniittut iluittuuvimmik nikissinnaajunnaarsimapput. Ingerlatitsissummik ‘ajaappiaqarluni’ takkussimavoq kisianni najummisinnaanngimmangu uiata ingerlatitsiissutaa paaritittariaqaqqasimavaa. Isernissaniluunniit unammillernarisimavaa. Clara-p dose-imik kuseriarnernik 6-ilinnik citric acid-illu kuseriarnerit 30-at aallartitsiissutimik tunisimavaa, pisarnermisuullu minut-it pingasut akulerittissimalluningit immiartorfillu affaanut imermik immersimallungu arnamut tunniutinngilaattaa. Arnap immiartorfik ajornartosiorluni qaniminut inississimavaa assaminik saamerlermik sciatica-aa (tunumingut qitikkut anniaatiminik) aamma anniartissimammangu.

40 minut-it ingerlaneranni tunumingut anniaamminiit ilorfaallakkiartulersimavoq assamminilu malungisaqarnerulerluni. 60 minut-imi assami inuaata ilai nikisissinnaalersimavai. Clara-p kuseriarnerit 6-ilinnik allamik assingusumik tuneqqissimavaa. Akunnerup aappaata qaangiusseernerani, Clara-p allaffimminiit aggersarsimavaanga. Arnaq assani sungiusalereersimavaa. Assamini eqaassuseqalereersimavoq kaminilu peersimallungu putukkuni sungiusartinniarlungit. Piviusumik, isikkani tamaat sungiusarsimavaa putukkunilu nikiserarsimalluningit nukiisalu ilai nikiserarlungit allaniit pittaanerusumik ilisimasarisanniit.

Ingerlangami, suli ingerlassutini atorsimavaa, kisianni uiata ikiortariaqarsimanngilaa qitimililu ataani anniartitsisoq peersimalluni. Takusinnaasimavara ullualunnguit qaangiuppata ingerlassutingisani pisariaqartikkunnaassangaa. Taamatut pisoqarnera qaqutingoortuunngilaq. Tamaani taamaattoqaannavittarpoq.

Taava taanna “Clara-p 6 & protocol-iuvoq) MMS-imut. Ajornanngittunnguuvoq. Atungarisaasunut ikannerusunoortuuvoq, soorlu influenza, nuffasernernut, pneumonia, timikkut anniarnernut allallu takkutipiloorsimasut imal. kronisk-iusunut, allallu angerlarsimaffimmi nappaalassutaasartut.

Iliuuserissaq No.1. MMS-ip kuseriarneri immiartorfimmut arfinillit kuseriakkit ilanngullungillu citric acid 10% solution-it kuseriarnerit 30-at akulerullungit, imal. citron juice kuseriarnerit 30-at, imal. lime juice kuseriarnerit 30-at. Immiartorfik aalanguk taava acid-it MMS-ilu akulerunniassammata annikinnerpaamillu 3 minut-it akuleruttillungit. Sivisunerulaaruni aamma ajunngilaq ingerlariataarsimassanguit puigorlungulu. 10-15 minut-it ajorsimajunnanngillat solution-eq suli taama sakkortussuseqartarneraniikkami. Tassanngaanniit immiartorfimmut imermik affaanut kuisingit imerlungulu. Aamma juice-eq alla atorsinnaavat c vitamin-itaqanngittoq. Æble juice-eq atoruk, imal. grape juice, ananas juice, tranebær juice-iluunniit.

Iliuuserissaq No.2. Akunneq ataaseq utaqqingit No.1-itoqqissaarlu iliuuseqarlutit. Nalinginnaasumik inuk ilorfaallassimasarpoq arlaatingut akunnerit marlut ingerlareersimangaangata ingammik dose aappassaa pereersimangaangamiuk. Soorunalimi, taama iliorneq garanti-qanngilaq. inuk ilorfaallassimanngippat 7 & 7-imut nuuttariaqassooq, isumaqarpoq kuseriarnerit 7-it akunnerni ataasiakkaani. Nalinginnaasumik ikannerusarput piiariartornerani.

Dose-it ullormut marloriaatinngukkit- Ataaseq ullaakkut ataaserlu unnukkut. Ajunnginnerusarpoq dose-imik pinissaq akunneq ataaseq qaangiussimangaangat nerereernerup kingorna.

Soorunalimi, aamma tamanna garanti-qanngilaq. (Inuk) ataaseq 7 & 7-ilu ingerlatiinnarniartussaavaat akunnermi ataattimi tullissaanilu aamma taamannak, kisianni inuk nappaalalersimanngikkuni kuseriarnerit 6-ilinniit aattaat. Nappaalanerlu pivara merianngulersimanngikkuni 10 minut-it inik sivisussuseqartumik imal. meriarsimanngikkuni, imal. timmissimanngikkuni. Inuk nappaalalersorujunngorsimanguni kuseriarnerit ikilisussaassuaat, soorlu 3 & 3-unut, kisianni qaqutingoortorujussuuvoq taama pisoqartarneranik. Nalinginnaasumik 6 & 6-it ingerlakkit atorsinnaanermi, merianngulissutinginangu, tassanngaanniillu 7 & 7-inut annertusikkit soorlu Iliuuserisaq No.2-mitut allanneqarsimasoq malillungu il.il.

Influenze peersimalereeriarpat, (inuk) ataaseq annertusittiartorniartussaasooq 15-iniit 15-inut imal. Standard protocol-imut uteqqissinnaavoq, soorlu qulaani allaqqasumiittutut annertusikkiartorlungulu pissusissamisut kuseriarnerit 15-inut ullormut kuseriarnerit 15-it marloriaq pisalernissaata tungaanut imal. sap.ak-eranut pingasoriartarluni soorlu ataani allassimasumituut.

Kuseriarnerit anguniangaasoq kimulluunniit kuseriarnerit 15-inut killeqassooq ullormut marloriaq pingasoriarluunniit soorunalimi annikinnerusumik meeqqanut. Meeqqanut nalinginnaasumik, (11,4Kg)-immut kuseriarnerit pingasuupput. Kuseriarnerit 15-ilimmut ajoquteqanngilaq inersimasumut (68,1 Kg) oqaimaassuseqartumiit imal. oqinnerusumut, inersimasumullu (68.1 Kg)-miit oqimaannerusumut kuseriarnerit 15-it pingasoriartassallunikkit. Taakkua kisittisit eqqoqqissaartuunngillat. Nammineerluni qanoq issuttini naapertorlungu nalileeriarluni qanorlu misinginini naapertorlungi kuseriarnerit pisassuaat.

Kuseriarnerit ikassusaata isumannaarluartarpaat (inuup) ataattip timaani mikroorganism-it pathogen-eqarunnaarsimanissaanik taavalu metal-it oqimaattuniit. (Inuup) ataattip sap.ak-erani anguniakkani naammassisimanguniuk, kuseriarnerit naapertuussutaasussat arfinnillit uteqqiffingissuaat sap.ak-eranut marloriarnermut. (Allaaserineqartuni MMS-i eqqaaneqaraangamik kuseriarnerit ilanngussimanissaat pisarparput soorlu kuseriarnerit 5-at citron imal. lime, imal. citric solution-it ilanngunneqarsimanissaat MMS-imik kuseriarnermut ataattimut taavalu inuup ataattip 3 minut-imik utaqqisimanissaat imermik akunnginnerani imal. juice-imik pinnginnerani.

Soorunalimi, anguniangaasoq uani una pineqarpoq napparsimalinnginnissaq. Taava kuseriarnerit 6 marloriartaruk sap-ak-erata ataattimi. Influenza malunnaateqalissangaluarpat, taava Clara-p 6 & 6-ia ingerlangut soorlu qulaani allanneqarsimasutuut. Influenza peersimassooq akunnerit 12-24 -at iluanni nalinginnaasumillu akunnerit 6-it qaangerneq ajorpaat peersimanissaani dose-iliinerup aappaata pereersimaneraniit. Taamaakkaluartoq, influenza periarfissinngisaannaruk. Influenza toqunnissaanut pittaanerpaasarpoq kuseriarnerit marlut pingasulluunniit akunnikkaartumik ulloq tamaat influenza piivissimanissaata tungaanut. Kuseriarnerit 6-it sap.ak-eranut marloriaraanni immunforsvar-it isumannaaqqasarpaa nakuusuunissaanut pathogen-illu sanngiittinnissaanut. Immaqa atuarfimmiit eqqaamassuat timerni pathogen-eqartuaannartoq. Kuseriarnerit 6-it peersimatittarpai.