Peqqissuseq Ateqqinniaraanni Iliuuserineqarsinnaasut

Honning-i Kanel-ilerlungu

ullormut pingasoriaq
sunut tamapajaanut aamma atorneqarsinnaavoq suullu tamapajaavisa aaqqipaluttarlungit soorunalimi pisiat kvalitet- ii apeqqutaallutik amerluffingisanut allanullu aamma pittaasuuvoq

Suna ingerlannerusaq annertusingaluttuinnartarpoq
peqqinnartut ingerlannerungaanni peqqinnerungaluttuinnartarpoq taava inuuneq qaamanerusoq,soorunalimi inooriaattimi suullu misingissuttit ingerlannerunerlungit apeqqutaalluni.

Timeq ingerlannerungaani peqqinnanngittunik peqqiilliuleraluttuinnartarpoq inuuneq taarneruleraluttuinnartarpoq imal. appasinnerulerluni=nakkanganarnerulluni killormut saatinneqarsinnaavorli tamanna, toqqaalluni pittaanerusumik.

 

 

Natron-it

(Tuluttut Bicarb Soda)
Natron-it isumarivai tarattut allamiusuunginnarlungu. Ikattorpassuillu timersortartut ilanngullungit aaqqipallanniassangamik atortarpaat.
Bi isumaqarluni pinngortitameersoq soorlu bio-logi. Carb-i isumaqarpoq kulhydrat-it pisiassat tunuani allaqqasarput qanoq annertutingisumik kulhydrat-eqarnersoq nerisassallu pisiaasat tamarmik tarajoralungit. oqaatingisarpaat nerisassani iluani 0.2 %-imik natron-eqartartut timip ullormut
5.0-i pisariqartitangaringaa soorunalimi meeqqat arnallu naartusut allatut innersuutingineqartarput.

Timip silataatingut iluatingullu atorneqarsinnaavoq. Ilukkut ippingiasuutit peertarpaa. Siullermillu tarajortai imileriarlungu

Citron-inileraanni ikattoriaammik pittanngortitsisarpoq.
Ullormut innersuussutaasarpoq pingasoriaq itersimalereernermi
nerereernermi kingorna unnukkullu innalernermi.
Ilanngullungu paasititsissutingissuara nammineq atorneranik siunnersuutingisinnaallungu panertoornartarami kingornatingut taava imertorluarnissaq pisariaqartarpoq
aamma timeq salinnissaanut (akikittuaraangamik iluaqutaasaqalutillu innersuussutingiuminarput tarattut taakku) salingutit innersuussutaasarput ukiormut 2-3- soriaq timeq salittassasoq sap.ak. pingasut ingerlallungit.

 

Slippery Elm

Naakkut ajoqusertoqarsimappat imal. sarffanik oqimaaqatingiisitassaqarpat
Slippery elm-i atorneqartarpoq timip iluaniittut ingerlatitsiissutit nutartertaramingit.
Qangarsuaaniilli Amerika-miut inooqqavisa indian-erinik taasartakkatta nakorsaatingisarsimavaat qaqqortariasunnilaarpoq inuummarissititsisarpoq ulloq atoruminarsitillungu naakkut ippingiasuuteqartaraanni.

 

 

Advertisements

 

 

Paasissutissat GeoEngineringWatch.org-iminngaanniit

Sila/Nuna-mik allanngortiterinermut Paasissutissat

Kiisami ALLAFFEQARFINNIIT Chemtrails-it ammasumik Oqaluuserineqarneri.
Siunertarisaasumik Nunarsuarmik Minguttitsinerit & Silamik Allanngortiterinerit

© 2015 Pete WDHCo Channel http://www.Nibiru-Elenin.co.uk.com

Geoengineering-ernerup Ulorianartortaanik Oqallittoqarnera

OFFICIAL-INIIT, AGENCY SCIENTIST-ININNGAANNIIT
ILISIMATUUNIIT ALLANIILLU

DANE WIGINGTON
FRANCES MANGELS
MARK MCCANDLISH
BILL SCHAPELL
DR.STEPHEN DAVIS
JEFF NELSON
ALLAN BUCKMAN

Jeff Nelson :
Siornatingut AA commercial airline-ini pilot-iusimasoq:
“Northern California-mi (annertunerusumik weberbell-imi) peroriartorsimavunga, timmisarneq asasaraara il.il.(nasani ateriarlungu) una taamaallaat atisarisartakkanni atisinnaasaraara. Tunuartersimavunga 2000-imi ilimangaaralu massakkut airline-ini annerpaajusoq, airline-imi sulifferisimasara, ukiut qulaluat kingulliit ilitsersuisartuusimavunga, ukiut arfineq marlut kingulliit pingaarnerusumik ilinniartitsisuusarsimallunga fly academy-mi, fly academy-ni nunarsuarmi annerpaajusumi, sakkutooqarfiit silataani, taava uani ilanngussininni, siullermik qisuariarsimavunga, “naamik, taamaattoqarsinnaanngilaq, upperinngilara taanna, taamatut pisoqarsinnaanngilaq” kisianni paasiniaasalerninnut aallartissimavaanga, malunginiartalersimavaralu, qilammi susoqartarnera pinngortitamiit pissusissamisut pinngittoq, jet exhaust-iningaanniiusimavoq, nalinginnaasunik jet exhaust-inik takusaqartarsinnaavutit, suli tamakkua takunneqartarsinnaapput, assit pikaniittut soorlu takutinnerattuut, taakkua naattuaqqat takuneqartarsinnaasut immaqaluunniit anginerusut takuneqartarsinnaallutik, taakkua anginerusut pissusissamisut inngillat jet motor-ininngaanneertartuniit, tunngaviunerusumik hydric carbon-inik orsussaminngaanneersuupput, tunuaninngaanneersuusartut, uunartorujuusarput element-iniit iluaninngaanneertuniit CO2 vapor-eqalaarlutik, ungasittorujummiittarpullu portusoorujummi, minus 40 degress-imi inissisimasarput, taakkualu maskina-p tunuaninngaanniit pilersinneqartarlutik, taannalu imerpalasuliarineqartoq serminngortarpoq, sermit krystal-it, tassanilu takuneqartarput qaqortumik titarniliortitsisimasunik timmisartumiit, avissaartitertarpullu sivikittuaqqamik peqqutingalungu taakkua serminngortut gas-inngoqqittaramik silaannanngorlutillu taamaasereeraangamillu peeruttarput. Kisiani taakkua allat takungaangakkit avatangiittimiit illuatungaaniiit illuatungaanut atasartut tassaniittarpullu ullut tamaat siaruariartorlutillu, tamannalu pissusissamisuunngilaq. Naluara tamakkua suminngaanneernersut, naluakka kikkut taamaaliornersut taamaallaat nalunngilara jet motor-ii portusinnannginneersuusut tamanna ammasumik oqaaseqarfingisinnaavara.

ALLAN BUCKMAN
Siornatingut sakkutoqarfimmi meteorolog-iusimasoq
Fish & Game-imilu biolog-iusimalluni.
AB: Qujarusuppunga tamassinnut unnummut tamaannarsinnaangassi, peqqutingalungu ukua samineqartut tupinnaannartumik pingaaruteqarmata tamattinnut. Uanga silamik nakkutilliisuusimavunga US Air Force-imi qanittukkunilu inuup video-mik tunisimavaanga taaneqarsimallunilu “Chemtrails-it Marim-ip qulaani” Naluuissimavaralu Chemtrail-eq sunaaneranik, nalusimanngilarali suna Marim-iunersoq peqqutingalungu, taamanikkut Marim-i aqqutingisarsimangakku ulluni taakkunani, sulinikuusimavunga North Napa-mi sivisoorujussuarmik. Video-lu isinginnaalerakku, oqarsimangamik peqqutingalungu silamik suliaqartartuunerit pillungu, immaqa siunnersorsinnaavattingut una timmisartuminngaanneersuut suuneranik, sivisuumillu isinginnaartariaqarsimanngilara isumaqalernissannut eqqarsarlunga “Oh my god’ malinnaasimanngilanga, soorlu inuppassuartuut, malinnaasimanngilanga susoqarneranut’ erseqqarippoq seqqarsaanerannut kisianni suunukua seqqarsaassutingingaat? Qanorlu portutingisumi timminersut, aamma suunukua? Paasisimavakkalu 35.000 40.000 feet-imi portussuseqartarneranik. Nunamiillu timmisartortarsimallunga New York-imut, Chicago-mukarsimavunga, kisianni imatununa oqaluttunga ukua 35.000 40.000 feet-imi portussuseqarput “qanoq taamaattoqarsinnaava?” Taama portussuseqartumiinniarunik nano-tut mikitingisariaqassapput, mikisuaraasariaqassapput tasamaniinniarunik. Paasilersimavaralu silamik allanngortiterissutaasuusumik malitaqarnerminngaanniiusut biolog-erlu ilunniittoq qisuariarsimalluni “utaqqilaariarit, sila allanngorsalerukku sumiiffingisat allanngortitilissuat piffissami atungarisaasut allanngortissuatit uumassuseqartullu tamaasa sunnertussaassallungit imermik taassuminnga atungaqartuusunik, imerlu arlaanninngaanneersoq tingungukku allat allamiittut pissarsiariunnanngilaa, okay? Taava uunga killissimavunga takusaqartalerluta, ulersuartitsinerit takusalerpangut panertoorujussuartut eqqaanni, pisoqarfiusoq pingaaruteqarluinnartuuvoq, nunamit mikro-pit allanngorsinnaavatit, naasut allanngortissinnaavatit, naasut qaqngukkut takkuttassanersut uumasut ilanngullungit, suna tamaaviat allanngortissinnaavat. Orpiillu toqunikorpassuit isinginnaartalersimavakka, ilimangiinnarsimangaluarlungulu immaqa seqinermiit peqquteqarsimassasut taavalu UV qaffasissumiit, Tassa taassuma tamanna ilariinnarsimavaa. Kisianni aamma miseleraatissutit utertalersimapput aluminium-imik tons-ikkaanik pissarsisalersimalluta. Aluminium nassaarisartakkangut, lycans-it misileraaffingisalersimavakka peqqutingalungu taakkua silaannarmiinnerusarmata, tunngaviunerusumillu lycans-it misileraataasimasut takkussimapput milli liter-imut gram 40.000 iusarsimallutik, tamannalu annertoorujussuuvoq, siornatingut 0-uusarsimangaluarluni. Middletown-imut aamma assingusumik pisoqartarsimalluni.

DR. Stephen Davis. D.C. CNT

Qujanaq aggersarsimangassinga maannarnissannut DR. Stephen Davis-imik ateqarpunga, chiropractor-itut suliaqartartuuvunga, malitarisaasartunit pinngortitaminngaanneersunik pissuseqariaseqartunit, ukiullu 40-t sinnerlungit taamatut iliortarsimallunga. Epidemi-mik DNA-mik ajoquserneqarsimasunik siaruaakkiartortumik atungaqarfimmiippungut. Nakorsamukarsimangaangavit arlaatingut atungaqarlutit, assingiinngittukkaat takussutaasinnaasartut misileraasarlutillu assingiinngittunik oqaluttuullutillu nalullunikku susoqarneranik ilinnut. Tamanna ataqatingiippoq DNA-aat ajoquserneqarsimangami arlaatingut ilimanaateqarsinnaasorlu aaqqinngisaannarnissat. Suliarisarsimavakka taamaattunik tunngaveqartut ukiut 40-t sinnerlungit, medicin-a knoventional-iusoq qimassimavara, vietnam-imilu suleqataasarsimallunga ajoqusisersimasunut, takulerakkillu drama-t vietnam-imi pisut, takusalersimallungillu health care-imi susoqartarneranik. Konventional Medicin-i qimassimavara pinngortitamiit nakorsaatit ujarnerulerniarlungit taakkua atungaqartut ajorluinnartunik aaqqiivinginiarlungit. DNA ajoqusersimasuni, arlaatingut google-imi takusinnaavatit, takussuatillu qinngornermeersut, kemikalie-ninngaanneersut, mineral-ininngaanneersut, toxic-ininngaanneersuniillu taamatut pisoqartitsisunut. Immami uumassuseqarpungut ingerlaartumik toqunartuusumik suppe-mik, tamattalu sunnertinneqaqqalluta. Narattimullu misileraataasimasuuvoq ajutoorluinnarsimasoq.
Ulorianartorsiortitsisut avitsingineqareersut, susoqassua taama pisoqaannavippat, qinngonerillu atuinnaruttingit fukushima-minngaanneersut, kikkullu tamarmik immune system-imiannik sanngiillisatikkiartoruttingit naatitsisussanit tamanit, ingerlatiinaruttingillu nerisassangut GMO-lersorlungit, nakorsaatillu atungarisaasartut atungarineqarpiarneq ajortullu ingerlatiinnaruttingit, imaassinnaasoq sukkanerusumik apuuttoq.

BILL SCHAPPEL
Shasta County Supervisor
(Oqalunnera paasiuminaalaarmat atit oqaattillu ilaat ilanngutinngittuulaartarpakka).
Tamassi ulloq atorluarisiuk, Bill Schapell-imik ateqarpunga Shasta County-ip ilaasortaaffiani Supervisor-iuvunga. (pattaattippaluppoq) Uanga ekspert-iunngilanga, taannalu geoengineering-i ilisimasaqarfingivallaanngilara. Maannarsimavunga tapersersuiartorlunga, upperaaralu arlaanik ajortoqartoq, okay? Arlaannik pisoqarpoq. Qaammatialuit arlallit qaangiummata allassimavungut, tassani qinnuingalutingit, Dane Wigington-i peqatingalungu soqutinginnittoqatai ilangalutingit, qanorluunniit taarusukkukkit naapeqatingiiffingisartangaanni.
Ted Cane-imut allatarput nassiussimavarput Brian Dolly-mut ……tunngaviunerusumillu allassimavungut Juli 15 allaffeqarfimmiittut pissarsiarisimavaat inuit Geoengineering-imut paasissutissat perusullunikkit Chemtrails. DVD-mik kopi-mik ilanngussisimapput naapinnerup iluanukartumut, taannalu Dane-ip ilinnut sanaarisimavaa allaffimmi paasissutissat takusinnaaniassangakkit. Ernumassutaasumik oqaatingineqarsimasut inunnik ataasiakkaaniit taamaattunik suliaqartuniit. Arlaannik perusutaqassangaluaruit attavinginginga. Unalu piviusumik attiorneqarsimalluni Les Palm-imik.
Suli allaffingisimasattinniit akineqarsimanngilangut, eqqortumilu oqassanguma ilimanginngilara akineqassalluta. EPA-mut tunngasut oqaluuserisarsimavangut, California pillungu oqaluuserisarsimavangut EPA…. Ulluni makkunani eqqortumik oqaluppallaartorsuunngillat, okay? Arlaatingut tatinginanngittunik suliaqartartuupput. Allaffimmi email-inik pissarsisimavunga, eqqarsarsimanerarpullu maannassanguma niaqulaartuusunga, uannullu qinersikkunnaratik allanullu tunngassuteqartunut. Taamaattunik pisoqarsimavoq. Kisianni ullu alla allangarsisimavunga, eqqumiikkaluartumik, ullulersimavaallu oktober 9-ani. Nerrivimmi ilaasortaasungut allaffimmiittunut pissarsisimavungut oktober 20-ani. Unalu samminnissimavoq nakkutinginninnernut tuungaveqartunik imatullu allaqqavoq “Asasara Supervisor-it. Pacific -imi gas-eq kallerup inneranillu suliffeqarfiup inissisimasoq 1707 Bill Street San Francisco California-miittup 94105 ingerlatitsiinnassapput silamik missingersuinermik suliaqarnermik, nuissanik pilersuilluni 2014-2015 silamik allanngortiteraluni Valley Reservoir-imi Mountain (?) Reservoir-imi Imeqarfinni, nuissanik inississuinerit iluaqutaasuupput ingerlateqqinneqassallutillu November-ip Aallaqqaataaniit 2014-imi, ingerlattiinnassallutillu silamik nakkutinginninnerit atorlungit, tatsit imaasalu takussutissartai malillungit, suliarineqartassallutik”. Taanna uppernarsaataavoq, tassanilu peqanngilaq akerliussutaasinnaasumik, tassani peqanngilaq. Nalunngilat, ajornartorsiutit ilaat takkuttartut, arlaannik suliaqarniaraangavit inuppassuit takkuttarput oqarlutik, “imaalisinnaavit, imaalisinnaanngilatit? Naamik, taamaaliorsinnaanngilanga, taamaaliuvissinnaanngilanga. Pissaanittinni killeqartorujuuvoq. Misingisaasarpoq puullaaqinartarsinnaasoq. Ingerlattisuungallarama oqartarsimavunga allanguisinnaalluta. Tamannalu ilumoorullungu oqaatingisimavara. Qanorlu pisoqarsimanera unaavoq, arlaalluunniit isinginerlutaarusunnatik pisarsimapput, ataaseq politik-erinut qiningaasartut – inuit qassit annaassallunikkit imal. naamik. Unnummut maani issianguma inuppassuit eqqarsalissapput niaqulaartuusunga, uangalu taamaalinguma qinerunnanngilassinga, ilaa? Taamatut oqareerlunga, uanga Chevy Ivan fan-iuvunga, inuillu uannut qinersinerulissapput. Inuit politik-erijusut taakkunani killeqarfinni ingerlaffeqartarput. Tamannalu qimattariaqaraluarpaat, taamaaliortariaqaraluarput, suliarisinnaasatik suliarisariaqarpaat inuillu sullinnerullunikkit. Allamillu pisoqarfiusartoq ooriuvoq. Uangut ooriutingut tingusarpangut, skat-eerutingut, sulerujussuartarpungut, naalakkersuisoqarfimmut tunniuttarpangut, naalakkersuisoqarfiillu illuatungaanut saattarput ikiornatingullu iliuuserinneriaattiminni, ingerlatinnaveertarpaatingut. program-it aallartittarpaat uangut nuannarinngisangut. Qanorlu pisoqarnerani imatut pisoqartarpoq, ooriliiffingineqartut tingoqqikkuttingit, oqassapput “Naamik, ooriutisi tingoqqissinnaanngilasi, immaqa peqqissinnaanngilasi Federal-ip oorit pisariaqartippai. Taava, uangut pissarisangut nammineq pingut atortarpaat uanguttinnut akerliusussatut atulertillungit.

Mark McCandlish
Siornatingut Defense Industry-qarfimmi sulisuusimasoq

“Siullermik paasisilersimavara inuusuttorpassuit alakkaattarsimasut siornatingut takusarsimanngisattinnik Qujanarujussuaq.
Mark McCandlish-imik ateqarpunga Air Space Defense-imilu ukiut 30-at sulisartuusimallunga, ullumikkut conceptual artist-itut Designer-iullungalu, sulisarsimavunga, arlalikkaanullu sullissutaasartunut nikerartarsimasinnaallunga Ilisimatuut Aero Engineer fysik-inut tunngasunut. Taava pissusissamisoortumik. tamakkua pisalermata nuissani. Kontrakt-erpassuarni sullitarisimasanni timmisartunik sanasartuusimapput Boieng-imi McDonalds Rockwell. Susoqarneranut soqutinginnilersimavunga. Siullermik isornartorsiorsimavunga, ilumoortumillu oqassanguma oqaluuserineqartut soorlu ilumuuissimanngittut isumassarsianut Chemtrail-inut tunngasunut, taava 2001-ikkut nalaanni, nutaarsiassami takulersimavara avis-ini, unalu nutaarsiassaq takkussimavoq ullut marlut qaangiutereermat annertuumik seqqarsaasoqareernerani Reading-imi, malungilersimavakka Trails-it atamaannartuusimasut, ullup tamangajaani. Taanna nutaarsiassakkut allaqqasimalluni. Napparsimasoqarfiit allaaserisimangaat inuppaaluit oqarsimasut anersaartofimminni iluaalliuuteqarlutik, tassaniusimavorlu uannik pasinnilersittisimasumik arlaannik susoqarneranik, taava internet-i atorlungu, soorlu aamma ilissi taamaattarsimassangunartusi, ujaarlilersimavungalu suut tinguussaasuunersut atorneqartartuunersut, taava naammattunik teknisk-inut tunngasunik peqartiterpoq pisoqarfinni takusartakkassi tunuani pisoqarfiusunik. Soorlu ukunani, taakkua partikle-ilit, taakkua nano-partikle-ilit silaannarmut ikkunneqartartut, seqinerup qinngorneranik angummattitsijunnaarsittiinnaratik, seqernup qinngorneri takkuttissinnaajunnaarlungit, taamaasinikkut nunap kiassusaanik allannguisinnaasuusoq, nillertinnerulerlungu, qanillisillungit mikisuaranngortillungit. Kisianni aamma atorneqarsinnaapput qinngornernik nunamiit qaartartumeeritillungit. Frekvens-itaalu assersuullungit takungukkit taakkua partikle-ilit, eqqoqqissaartumik, taakkua partikle-ilit silaannarmi kissakkiartulissapput, taannalu kiassuseq avatangiittimukartitilissooq, mile-ialuinnarnilu 35 degrees-imik taamaallaat pisariaqartitsisarpoq taamaaliorniaraanni, kisianni kisitassanngittunik peqaraanni trillion-ilikkaat taakkuninnga partikle-ilinik silaannarmut siaruarsarneqarlutik, tamaavimmillu titartangaasartut signal-it atorlungit, tamaavimmik ataattikkut kissakkiartussapput, taannalu silaannaqarfiusoq imerpalasoq tamarmi portunerusumut, tassanilu ataqatingiiaalerlutik assertitsiissutinngorneqalersinnaassallutik. Taava, inuit apeqqusersortarput sila allanngortiterneqarsinnaanersoq, jetstrøm-eqarfiit aqullungit, eqqaamasariaqarpat qaavaniittoqarfiit qalileraangakkit silaannarmillu nillortitsippat ataaniittumiittumik silaannaq katersuuttarpoq ataqatingiinnerulertarpoq, silaannaq kissakkaangakku qaffattarpoq siaruartiterlunilu. Taava aqukkaanni sumiiffiit qaqungukkullu pisoqarfiusussaanersut jetstrøm-ip ingerlanera aqunneqarsinnaalertarpoq. Ukiorpaaluit qaangiuppoq paasineqarsimalluni qanoq annertutingisumik apisoqarsimanersoq Mount Everest-ip eqqaani, tassanilu jetstrøm-ip sumunnarnersut tassangaanniit aqunneqartarsimasut ukiup tullissaata tungaanut. Taannalu sumiiffik ataasiinnaavoq planet-imi. Kisianni taava timmisartunik peqartoqaruni tusind-tilikkaanik tinguussaasunik siaruartitertillungit nunarsuarmi sumiiffinnut assingiinngittukkaanut ataattikkut, takorloorsinnaassuat qanoq sussaajunnaartitertoqarsinnaanera sila-p ingerlariaasaanut nunarsuarmut tamanut. Taava, soorunalimi uani pineqartup illuatungerivaa Toxicology-ia toqunartumik sunniisarneri taakkua tinguussaasut pingisaanni, una arsaq eqqanniittoq sianiutaanguni aappaluttoq aammiittoq, mikroskop-imilluunniit takuneqarsinnaanngittoq, ataqatingiisissinnaavatit taakkua tinguusaasut 50-inngorlungit sianiutip aammiittup aappaluttup eqqaanut ilillungit, taama mikitingisarput, inuup amerisaata milluarsinnaavaa aamma soorunalimi illersoriarsinnaanissamut arlaatingut peqanngilaq atorneqarsinnaasunik, taakkua timernukannginniassammata annersaartortoqarnerani. Air Force-imi paasiniangaasimavoq, United States-ip paasiniarsimavaa, ingerlanneqarsimasumi 1993-imi taavalu 2001-imi, taaneqarsimavoq “In Veto Toxicity Of Aluminum Particles In Lab Rat…(??) paasiuminaappalukkaluarpoq kisiat imatut oqaatingineqaannarpoq, aluminum nano partikle-ilit toqunarsinnaasumik sunniisartut, sianiutit aammittut qaqortunut, timip akiuussuteqarfiata ilaannut taakkualu puappit eqqaralaannguaniittut, taakkua silaannarmik najuussuingaangavit ammukarlutillu qummukartartut. Taakkua illersoriarnissarnut siulliusarput, tunillattinnginniassangavit. Taava taanna naqisimaneqarsinnaanguni, immunforsvar-eqarfiup ingerlaneranik puammiittunik, isumaqarpoq suulluunniit silaannarmut inississorneqartut timippit iluanukassapput ingerlaannaq, illillu akioriarfingisinnaassanangit. Taamaammanuna taama pingaaruteqartingisoq, toqunartoqarfiinnaaniunngittoq, kisianni aamma siaruartitersinnaanerani, tunillaariaaseqarneranilu. Taannalu ersinartorsiutaasoq massakkut ebola-mut tunngasoq, takorloorsinnaavat qanoq pisoqariaannaaneranik silaannaq eqqunngittut siaruartiterneqarunik.

Frances Mangels
USFS-imi biolog-iunikuusimasoq
“Haluukkut, Uanga Frances Mangels-iuvunga, Mount Shasta-mi najungaqarpunga.
Sullitaqarsinnaassuttikka taajoqqaalaassuakka (eqqartorpai suut suliarisarsimanerlungit suullu pissarsiarisarsimanerlungit suliamininngaanniit…) Kisianni oqaluusererusuppakka, data-teqarpunga biology-i pillungu, nakkutingisaasimasunik peqarpunga uani, takunikuusimasattinnik uppernarsisimasattinnillu, nittartakkamik allamik peqarpoq John (White?)-iminngaaniit “debunk the debunkers”-imik taasinnissimasunik, immaqa uani allakkami 99-inik allataqarfeqarpoq debunkers-it attorsinnaasimanngisaannik ukiuni 6-7 -nni, taava ilimangaara ukua data-t nakkartinneqarnavianngittut, arlannillu apererusukkumma taamaalisinnaatitaavutit biologi-i pillungu uumasoqarfinnut tuungassuteqartunut, takusimasammalu ilaat ilai uumataarunnartorujussuupput, massakkullu inuit apeqqutingisimasaannut saakkusuppunga, taamaammat ukua taajukkakka sivikittumik taajorpakka, kisianni neriuppunga pittaasunik apeqqutissaqassasusi, peqqutingalungu maani akissuatissaqarluaavippungut.

Apeqqutit Akissutillu

“Oqaloqatinginnissimavunga maani United Kingdom-imi GeoEngineering-i pillungu, oqaluttuussimavaangalu, chemtrails-it oqaluuserilerakkit, oqarsimavoq, “ilisimatuujuvunga, uukapaatitsiissutaasunik paasiniaasartoq, taamaallaat uannut takutissinnaavat aqqummiippoq ataattimi marlunniluunniit imatuuvorlu, nuiaq pisarisimangukku element-itaalu paasiniarlungit imal. spectrum analysis-i atorsinnaavat, tunngaviunerusumillu nunamut ikkussinnaavatit, ilimangaaralu laser-inik atortuusoq tanna, iluaniittut takusinnaavai, taamaattullu atortanikuusimavaat planet-it allat silaannaqarfii takuniarlunikkit tunngaviunerusumillu taakkua atorlungit element-itai suunersut takuneqartarsinnaallutik, soorlu chemtrail-it, ilisimatuutut uanga apeqqutissaraara, qanoq tamanna ippasippa?
Mark McCandlish:
“Aap, taamatut pisoqarsinnaavoq, spectrum analysis-it takusinnaavaat silaannarmi suut element-it tappikaniinnersut, aamma timmisartuniit, nuissat iluatingoortillungit, katersuitillungulu soqarneranik, spectrometer-ikkoortillugillu paasiniarneqarsinnaallutik, soorlu laser-itut suliarinnittariaaseqarpoq, suut tamarmik iluaniittut imerpalasunngortillunikkit katersungaasimasuniit, element-illu taakkua tamarmik suuneri takkussuutilissallutik, allaaneq ajorpoq soorlu neriusaatut, skan-eritillungu, taava allisimasortai suungaluarnersut takuneqalersinnaallutik qalipaatai malillungit.
Erseqqarippoq uani pieqartumik nakuusariaqartungut, tamannalu akersuunneq sivisussaassaassalluni, suna eqqoriaatingisinnaavisiuk pittaanerpaamik. tamanna silaannaq salinneqarnissaanut.
Frances Mangels:
Akissut naattoq. Filter-imik ilisimasaqanngilangut taakkuninnga partikle-inik peersittisinnaasunik, angissuttimini 1 millard-eriaammik mikinerungami, taava ajoraluartumik anersaartungarisarpatit, taakkua takkuttarput imermi, uani saaralaannguanni takuneqarsinnaapput suunerannik. Naamik imermiit aamma peersinnaanngilatit, partikle-ip 1 millard-eriaataanik mikinerusoq peerneqarsinnaanngilaq tassangaanniit. Oqaluuserinittinni, pujortangaasartunit pujut, cigaret-ininngaanneersut 1 meter-ip 1 millard-teriaaterivaa, ukualu sammisangut 1000-eriaammik mikinerupput partikle-ini pujortangaasartuninngaanniit
Dr. Stephen Davis
“Taava ingerlaartumi nikinnavertarfinni, ullormut ilisimatusartariaqassuutit timip salinnissaanut qanoq timerniit peerneqarsinnaaneranik, timit tunineqarnikuuvoq guuti-minngaanniit pinginnaanernik taakkuninnga toqunartunik piiaasinnaasussatut, magnessium element-itut, magnessium-i sananeqaataasa ilaata aluminum-i peertarpaa, kikkullu inuit tamarmik magnessium-imik amingaateqartuullutik, taakkua allisittariaqassuatit. Allanik aamma peqarpoq, timit piiaalernermini toqunartunik soolru metal-it oqimaattut aluminium-i il.il. colon-eqarfiit tingooraasarput suut iijorarneqarsimaneraniit, taavalu atoqqiisinnaassuseqartarluni pittaasorujussuarmik, atoqqiisinnaassutaa unittinneqartariaqarpoq metal-inut, soorlu chlorella taamaaliortarpoq alge-llu allat aamma taamaaliortarput, suli paasissutissanik allanik peqarpoq tamakkununnga tunngasunnik.
Mark McCandlish:
Aamma allamik peqarpoq ilisimasariaqakkattinnik unaavorlu qaqungukkulluunniit kemikalie-nik seqqarsaasoqaraangat sumiiffinni inuit inuuffingisaanni United States-ip imeqarfiatingoortinneqarluni, taannalu taaneqartarpoq biologisk-imik kemikalie-nillu sorsunnernik. Chapter 32-mi allassimasoqarpoq title 50-mi, tassanilu oqaluuserineqarpoq “ilai mininneqartartut taakkunani inuit inuuffingisaanni seqqarsaasoqartarani, tassnailu president-iminngaanniit allaassimasoqartariaqarluni, sekretær-inut allassimasoqartariaqapoq peqqissuttimut sullitaqartuusunut, state-ini tamani governor-inut allassimasoqartariaqarpoq, tassani state-imi seqqarsaasoqarnissaanut pilersaarusiortoqarsimappat. Taava tamanna isumaqarpoq pappilissani takussutissaqarpoq, nalunngikkukkulu (Osha?), nalunngikkukkit blue collar -ini suliffeqaruit nalunngikkukkillu suliffeqarnermi ajoqusiissutaasinnaasut suliarinninnerni hazard administration-eqarfinni tamakkua alakkarteriakkit, qanoq aluminum oxide partikle-inut qanoq illersortoqarsinnaaneranik. Erseqqarittorujummik taajorpai siaruarterneqartussaanngittoq naalakkersuisoqarfinniit akuerineqarsimanngikkunik, pappilissakkut takussutissaqartariaqassapput, akuerineqarsimasariaqassallutillu, akuerineqarsimangunillu isumaqassallutik arlaat akisussaasuusimassasoq. Taava, uppernarsisinnaangukku taakkua tinguussaasut nunarniittut, naattiiviillu naatinnaveersimalluniuk, arlaataingut pappilissaniittariaqassapput qanga qanorlu taama iliortoqarsimaneranik, arlaatingut arlaat sumiikkaluarnersumi akisussaasoqartariaqassooq. Taava ilimanginninnera uaniippoq, tamatta freedom of information-i aallartinniartariaqarparput piumallungit taakkua ilitsersuussutaasut title 50-mi allaqqasusinniittut chapter 32-miittut section 12, alakkakkit, net-imi nassaarineqarsinnaapput.

Apeqqut:
(paasilluinnarpara) Naluara ilinnut qanorinnersoq kisianni arlaannik iliornissannut piareeqqavunga soorlu spectrum analysis-it atorlungit, arlaat taamaalioreersimava?
Mark McCandlish: Ilimangaara Clifford (Conegon?) New Mexico-mi taamaaliorsimasoq, taamatut suunerannik aaliangertarsimavungut chemtrails-iniittuni aluminum-i strontium barium-ilu, taakkua takussutissat siulliusimapput.
Apeqqut:
Taava taamaalisoqarnikuusimavoq, taava nassaaqqittariaqarata, uppernarsaateqaraluarpungut
Dane Wigington:
Taamaammanuna oqaluttungut misileraanerarlluta, oqalungiarsimavunga California Energy 2010 commision-imi, naapittoqarnerani Energy Commision-ip pisinnaalersittisimapput ooriliillutillu 250.000 dollars-imik spectrometer-imik taamaattunik suliaqarnissamut, atortut taamaattut ilisarititsiissutaasut uani akikittuunngillat, uanga 250.000-iuteqanngilanga, inuillu paasisariaqarpaat uani, paasissutissat qalerneqarneranni, tassani naapittoqarnerani ilisimatuut qaffasinnerpaartaat ilaasimasuni, taakkuppullu naggataamik tusarfinginikuusangut taakkunanngaanniit, paasissutissat inunnut paasititsiissutaasinnaangaluarunik assakaasorpassuit ingerlasinnaalissangaluarput, ikattorparujussuit ingerlalissangaluarput.
Apeqqutilliisoq:
National News-ikkoorteriartingu
Dane Wigington: Aap,aap.
Apeqqutilliisoq: Takuneqarsinnaanngortillungit, oqarluta imatut ingerlavungut National News-ikkut pisoqartitsilluta
Dane Wigington: Taama iliornerup radar-ip iluaniisilissangaluarpaatingut…Qujanaq.
Bill Schapell :
Ajattungaasutut inuit misingineranniit aaqqiivingissangaluarpaa, katersuukkaluttuinnarnermilu annertusiartorluni, arlaat tusarnaalissooq, taamatullu pisoqaruni tassaniussalluni tamanna killormut saanneqalersinnaalissalluni, okay?
Apeqqutilliisoq:
Uanga College Student-iuvunga. Eqqarsarpungalu kollegie-tunut tamanut paasititsiniutaasussaangaluartoq tassunga ilaassangaluarpunga suliarinnittutut
Dane Wigington: Maani activist-inik peqarpoq ataqatingiisiorfingisinnaasarnik ingerlannginnerni, list-eq taanna allisikkiartorsinnaanguttingut, list-erlu attaviusinnaasartunik allisarlungu kollegie-tut illit innersuussarnit, pisassaqarfeqartutut nakkutingalungu pittaanerpaamik sullinniassuassi, paasissutissalianik ikannerpaanik tuniorarlusi, akeqanngittumik, taakkununnga gruppe-nut attaviusinnaasartunik taamaallaat pisinnaangaluaruma sumiiffikkaaniittuni tuniorassuangut annertunerpaamik pisinnaasatinnik.
Apeqqutilliisoq: Apeqqutinginiangara unaavoq, silaannarmiit imermiillu paasiniarneqassutaasartut, airlines-iniit katersuisoqarnikuua paasiniarneqarsimasuni taakkunannga portunerusuni timmisartuni?
Mark McCandlish: Katersuiniarsimaneq tinguussaasunut tunngasumik, timmisartuninngaanniit, chemtrails-inut tunngassuteqartunut, trails-illu allat timmisartuniit inissinneqartartut, suliffeqarfimmik peqarpoq ilimangaara ateqartoq Atmospheric Analytic Inc. AirJet-inut atortunik peqarput, atortunik taakkua milluaasinnaasarput silaannarmiittunik katersuilertarlutillu soqarneranik. Taava, aappi periarfissaqarpoq iliuuserinniffinginissaanut, akikinngilaq, kisianni qanoq iliuuserineqarfingisinnaavoq.
Apeqqutilliisoq: Dr Davis, siornatingut oqaluuserisaqarsimavutit nuttaniit katersorsimaneqarneranit meeqqani nuunuaqqanilu, tamanna pillungu paasinnikkusukkaluarpunga.
Dr Stephen Davis
Pinngortitameersuniit pujoralaat tingusarsimavangut, pujoralammi 153-ini element-eqarpoq silarsuarmi, aungullu 64-it taakkunani pisariaqartittarlutingit ratio-anni tamani, saatungeriini tamani mineral-inik akerleriittoqarnerani inissisimaffimmiippungut uani, taamaakkaluartoq, gene-kkut eqqarsarsinnaassuseqalertitsisarput pilersissinnaasangut tamaasa pisinnaasunngortillungit, Amerika-milu analysis-ijoraangama amigaateqarnerpaaffiusartoq takusartangara unaavoq, taamaakkaluartoq element-it toqunartut ingerlaartorujussuusarput tingooraasarfinnut apuuttarput nerisassat nukissaqassusaat iningeqqallungit soorlu assersuutingalungu aluminum-it inissisimasarpoq magnessium-ip inissaraluani sianiutip pissuserisartangaaniittussaangaluani, taava pissangaartorsiornartortaa unaavoq apeqqutaasimasumut silaannarmut filter-it taakkuuppullu nano partikle-ilit taakkuupput isippit takusinnaanngisai isit takusinnaasaaniit 30.000-eriaammik mikinerungamik, taakkuuppullu filter-imik peerneqarsinnaaneq ajortut, anersaartoraangavillu qingakkut isertarput timikkullu akiuussutissaqanngilatit kingunerisarlungulu qarasaq tikittaramikku aamma anersaartornerni aamma puarnukartarput tassunga aamma akiuussutissaqanngilaq taamaakkaluartoq guuti-miit piginnaanermik tunisinnikuusimavutit taamaattut peernissaanut taava qanoq ilisissaanersoq unaavoq paasinissaa “timera tunillanneqarsimava toqunartunik?” akissutaalu aappijuvoq, drama-taalu unaavoq timippit aannukartikkunnannginnamiuk, taavalu aakkut misissortinnerit iluaqutaaneq ajorput quukkut misissortinnikkut iluaqutaaneq ajorput, timip sapinngisamik tamaat atorlungu piiarniarsarisaramingit, peerniaruningillu tartunukaattarpai tingummullu, arlaat tartukkut biopsy-ertinnikuua? Naamik, taava sunniineqarfiunerpaamik akikinnerpaamillu iliuuserineqarsinnaavoq klinik-ikkut dmps-inik misiliisinnaasut MSA-nillu takunnissinnaasunik isumanginnissititsisinnaasunillu piiaanernik, taamaattorli taamatut iliuuserinnittaattit ilaatingut toqunartortaqartarput aamma, misinnarsinnaallunilu timip katangartilernerani toqunartunik peqarsimangaanni timimi oqimaattitsisunik.Uannut illunnilu, klinik-it suleqatingisartakkakka uangut ajornanngittumik nuttaniit analyse-iliortarpungut, peqqutingalungu suut tamarmik tassani takuneqarsinnaasaramik, toqunartullu piiarnissaanut, amit peqqutingalungu tartoringakku pingajuat, toqunartut piiarneqartarput tingukku nerisassallu aqquteqarfingissai tartukkut amikkullu, nuttatillu uumasartuupput amerni, taava suungaluartulluunniit aammiittut nuttanut pisarput, uanilu pivara apeqqutingineqarsimasumut “nuunuaqqat nujai peerneqarsinnaappat misileraasarfimmullu nassiunneqarlutik analyse-ilerneqarlutik, nunarsuarmilu pissusissamisut ittumi timeq aluminum-eqartussaanngilaq timimi pinngorneq ajortoq aluminum timimi, taannalu takkuteqqikaangat qaffasissuulluni, strontium-ip allallu takkuteqqikkaangatta qaffasillutik barium-ilu takkuteqqakkaangamik qaffasissuullutik nuunuaqqanik taava toqunartunik ajornartorsiuteqarpungut.
Apeqqutilliisoq: Qujanaq.
Apeqqutilliisoq: Apeqqutissara Mr McCandlish-imuuvoq, qanittumi allatarisimasat atuaqqammerpara, nassuiaasoq qanoq nano partikle-ilit jet-it orsussani atorneqartarnerani, oqimaaqatingiisittissutaasutut orsussani portusuumik timmisarnerni, tamanna soqutinginartittorujuusimavara.
Mr McCandlish: Nano partikle-ilin suliaqartarneq taakkorpiaat pillungit nano metal-ilinik atuisarneq jet-it orsussaanni, NASA-milu misileraasimapput Maj-imilu 2001-imi saqqummiunneqarsimalluni, aap aajuna, taaneqarsimavoq Nano teknologi cryogenic-it orsussat, paasiniarneqassutaasoq assingiinngittorpassuarnut atorneqarsimavoq raket-it aallartissutingisartangaanniit turbo maskina-nut nalinginnaasunut, taakkua takuasartakangut airlines-ini ilanngullungit ingerlatitsiissutaasartut ilanngullungit jet-it orsussai A JP8, orsussatut atorneqartartut sakkutooqarfiit timmisartuanni. Isumassarsiartaa unaavoq oxide-imik peqaruit kode-eqartumi aluminum-imik taakkuuppullu aluminum-it sananeqaataat assingiinngittut marlut pingasullu silaannarmik akoqartut, maskina-p iluani nukissatut piorarneqartartoq anisittarpaalu silaannaq pittaanerujummillu orsussamik pilersittisarpoq sorunalimi tassuuna aluminum-i tassuunaartarpoq kingornatingut, trail-inilu ilaaleratarlutik, paasissutissartaa unaavoq, silaannarmik orsussaq akuneqartarami isumaqalerluni portunerujummukartitsilersinnaasarami tappavani silaannaqarpallaanngikkaluartumi, sakkutooqarfinnut tamanna iluaqutaasarpoq, aamma iluaqutaasarluni reklame-iliorfinni timmisartoqarfinni, peqqutingalungu ungasinnerujummukartoqarsinnaasarami orsutorujunngikkaluarluni, ajornartorsiutaalu unaavoq kingunerisaramiuk aamma ammukartiterneri silaannarmut najuussungattinnut.
Apeqqutilliisoq: Siullermik apeqqutingerusuppara HAARP-i Geoengineering-imut qanoq ataqatingiittumik suliarinniffiunersut.
Dane Wigington: Inuit ikannerusut tusarsimassuasi HAARP-eqarfiit, ionosphere-eqarfimmik kissattitsiissutaasartuupput frekvens-i qaffasissunngortitarpaa program-inik tulleriaartunik suliffingineqartarluni arsanerit aqunneqarsinnaallutik, kisianni ilimangaara taamaattut 2,5 dozen-inik ikattingisunik peqarpoq nunami nunarsuattinni, ilisimaneqanngittullu qanoq ikattingisunik mikinerusut nassiussuisartut sumi tamaani radar-ikkut ersertarput, radiofrekvens-illu ingerlaartartuusut silamik allanngortiterinermut ilaaqataasut ilaralunikkit. Nunarsuarmi massakkut tamatta uangut antenne-it pisuttartorivaatingut, toqqaannartumik taallungu, taamaasillutik tingooraasinnaanerusarput. Atmosphere-i US-imi misissuisimapput 400%-imik tingoorasinnaanerusarput, taakkua tamarmik RF frekvens-it allisittarpai, taava utertumik HAARP-i oqaluuserinerani Watts-eqarput millard-inik, paasiniaaffingeqarnikuunngillat sivisuumik atorneqarunik sunniuteqarsinnaaneranik, soorlu Mark-ip nassuiaassutingivai pittaasorujummik, tassa taamatununa silaannaqarfiit nikerartittaraat, Mark-illu nassuiaatissutingai pittaasorujussuarmik, taava taakkuullutingukua silaannarmik allanngortitersinermut ataqatingiiaallutik atorneqartut, taakkua marluullutik (HAARP Chemtrails-illu) avissaartinneqarsinnaanngillat suleqatingiittitaaneri, ilaminertarpassuni, ilaat unaavoq taakkua chemtrails-ip erseqqarittumik takusartakkangut, arlaalluunniit saamasuunngillat pittaanerpaamillu qanoq innissattinnut atorneqaratik.
Dr Stephen Davis: Taakkua pinngortitamut sunniutai ukuupput, timit aluminum-eqarneruleruni taakkua suliffiusartut malunginiarsinnaaneqarnerulertarput malunginiarnerulerpangullu inuit nukissaqassuttiminni maluttaarissiartorneri, taava pisiniarfinniluunniit pisussinnaaneq ajorput, imal. telefon-ip paarinnarnissaalluunniit ajorpaat namminneerlutik sunnertinneqarsimangamik, eqqaamavara 1985-imi Reading-imut pingama tv stationillu ilai takuniarlutingit sølvpapir-imik antenne-ii qallertarnikuuangut, illit massakkut aluminium-inngorsimavutit.
Apeqqutilliisoq:
Reno najungaqarpunga Nevada-mi, nittartangarnilu interview-neqarpoq Direktør-imik Desert Research Institute-imi, taassuminngalu interview-ertoqareermat ullup tulliani qilak annertunerusumik seqqarsarneqarsimalluni annertunerusumik nalinginnaasumiit, uanilu pisimavaa sølv dioxide-it timimut ajoqusiineq ajorneraramingit, taakkuinnaasimasullu nuissanik pilersittiniaraangamik atungarisarnerarlunikkit, Reno-milu ukiut sisamat najungaqarlunga malunginialersimavara, seqqarsaanerulerunik annikinnermik siallertarpoq, sooq taamaanneranillu paasinnikkusussimallunga.
Mark McCandlish: Taakkua partikle-it silaannarmut inissinneqaraangamik mikisuararsuuneri peqqutingalungit isungutak qerititernikullu krystal-it, taamatullu pissusissaminni partikle-it taamaattut tingoornarnersarlungit, partikle-ilit kissanneqaraangamik, isungutak portunerusumukaanneqarsinnaalertarpoq, jetstrøm-illu ammukaassinnaalertarlungu soorlu ingerlatitsiissutitut, sialuk nakkartinneqarnaveersinnaavoq taama pineqaruni, peqqutaallu ilaraat tassani.
Frances Mangels:
Aamma peqqutingalungu siallertinnaveeqqangamikku maani California-mi arlaanni Missisippi-ip kangiani tassani qaffakkiartoqqilersimasumi tassanilu siallerujussuaqattaalerpoq annertoorujussuarmik.

 

Qujanaq Isinginnaaravit
Allattingit Nittartakkangullu alakkarlungit
Video-t Youtube-imiitinneqarsinnaajunnaarsimasut alakkarlungit!!
Aamma Alakkariuk 222.GeoEngineeringWatch.org Sunulluunniit Chemtrail-inut tunngasut paasiniarlungit…

Inuttut Naleqassuseq

 

Inuttut Naleqassuseq

Suna tamarmi naleqarpoq, arlaatingut arlaatingullu annertusisinneqarsinnaalluni annikillineqarsinnaaluniluunniit.

Ulluttinni teknologi allaanngillat suna tamarmi aqqusaarfingisassaringaa, isertungaatitit allallu susassarinngisaat ilanngullungit, malunngerpianngisatingut akuerisarpangut paasivinnangu suut akuerinerlutingit.

 

Inoqatingut ullup ingerlanerani misingisarput soorlu naleqaratik imal. naleqartitaanatik.
Suna tamarmilu piumasaqaatersoneqartarmat allaaneq ajorluni tarnertik tuniniarlungu asanninneq perusullunikku. Immaqa puigorsimallunikku imminut asaneq inerisarneqarsinnaasoq ataqqinninnermut ataqatingiinnermut siunertaqaqatingiinnermullu pittaanerusumut, ilaasa pingisaraluarpaat ikannerpaartangulli kinguussaaqqasarput ilaatingut inooriaattit apeqqutaallutik sorpassuartingullu assingeeqatingiit imminnut nassaareqatingiittarput.

Naleqartitsinerup sarfai ataqatingiisittisuni nassaassaasarput uangut inuit taasartakkattinni ajunngittuni/ataqatingiittuni/qaamaneqartuni, ajortut avissaarnermiittarlutik/taartumi
Uangut immaqa misingisartakkattinni asanninnertut nuannaarnertut qiimanertut pilluarnertut.
Illuatungai taartut kamammi nikallunganertut nakkanganikkut ersinertut

Suli immaqa paaserpiarsimanngilangut suunukua uanguttinnut taartorsiortitsisuusartut.
Ikannerusungut itertarpungut pittaasunik misingisaqarusulluta imminulli pisarisinnaasarluta sarfat sorliit immersorneranik kinguneqaraangata.
Oqaattit immikkut Oqaaseqarneranik allamiut taasartangaanik Sprog-itut Language-itut
aamma misingissuttingut allaqqissaamik Oqariartuuteqartarput qarasaannarmiinngikkaluarlutik, ilaanni uummamminngaanniit ilaannilu itisuumik sorlaqarfimmiit akuersinermik illuatungiliuttumik kamattut taaneqarsinnaasutut atorneqartarluni.

Suut atungarisarningut puullaaqinermiittarput imminut allanullu isinginneriaaseqalertarluta taartumik

 

Killifferisattinni soqutingisaqatingiiffinniit suliffeqarfinniit upperisaqarfikkaanniit ima qaammaavingitilersimatingaangut uanguttinnut akisussaaffik tingusinnaajunnaarlutingu
illorisangut ukiukkut puakkut nipputtoorneqalertarlutik imeq akunik ulikkaartoq timeq pissusissamisut
ingerlajunnaarnerani oqaluuttillutalu uangut kannguttaattuliortuusungut pisuusutut misinginerit
naleqannginnerusungullu aquttisartut iliuuserisartangaanniit.

Inuiaat uangut sorsukkumatuujunngilangut, eqqissineq anguniangarisarparput nuannaarusunnermik
pittaasunik atungaqarusulluta itertarpungut ullullu ingerlanerani sarfangut ninikkiartuaartarput
eqqarsaatit aquttineraninngaanniit

Inuiaat qanorinnerat apeqqutaalluni misingisarpangut silatitsinni misingisangut, innersuussutaasartut
pisarinnittarput nutaarsiassaqarfinniit, ilaami soorpiaruna ajortuinnaanerusut eqqartorneqartartut?
Ajunngittuliortulli inissaqartitaarpiarneq ajorput sunniinerilu malunnartarlutik inuit naaperarneranni.
Taamaakkaluartoq Inussiarnersuuvungut annertunerusumik qaamanerup taartoq qimaatittarmangu
tarranut qimaasuaannarpasilluni.
Isumaqarpungali taartoq ajortuinnavissuunngittoq nalilertarnittituut, immaqa aamma soqannginnertut paasineqarsinnaavoq, tassaniusarlunilu periarfissaq nutaaq pilersittiffiusinnaasoq.
Suna tamarmi nikerartuungami allanngoraannartuullunilu sukkassuttit sakkortussuttit assingiinngittukkaat aqqutingalungit, qanorinnittinniillu pilersittisartuuvungut uangut Inuiaajusungut.

Inuiaat ajortunik eqqarsarnermiit iliornerusartut nuaminni ajortunik misingisaqarnerusarput
Ilaasali paasisimangaat ajortuusinnaasorpassuit pittaasunngortitsinernik saatittarpaat sananeqaattit qanorilisinnaaneri paasiniarlunikkit ataqatingiissaaralutik tamanut pittaasinnaasunik.

 

Siunertarisartakkangut qaamasuusarnerannik ilimanaateqarpoq uangut aamma kinaassuttitut/tarnertut timeqartutut suminngaanneerfipput qaamanerusimassasoq.

Apeqqutit :
Uaniuna inuunermi sujartortunga?
Misingissuttikkununa aaqqiijartortunga? Susoqaraangat qanoq qisuariartarpunga?
Timikkut aaqqitassat aaqqikkiartorpakka?
Misingerusutanniuna pilersittiartortunga?

Nalileeriaattit inoqatinut arlaatingut kajumerisittisarput
nuannarinnginnerpaasat akueritinnissami/aaqqiivingitinnissami tungaanut takkuttuartarput.

Inuttut naleqartitsineq imal. nalikillisaaneq
Imminut isumanginermiippoq pisuujussuttit soorlu ataqqinninneq paaseqatingiinneq asanninneq avitteqatinginninneq il.il.
Paasiniaasarneq qanoruna timeq ingerlatitsiissuteqartoq qanoruna salittariaaseqartoq qanorukua sarfat/misingissuttit atorneqaraangamik ineriartulersinnaasartut imal. kingunipiluttarneri inuiaaqatingiiat assingiinngittunik paasissutissaqarfingisarpaat arlalittingullu paasissutissat ammasut misileraataanngikkunik sarfalersuisartuupput taakkunannga iluanaarniartartunik erloqisittineq puullaaqatitsineq aalallattitsinerit ersinerit atorlungit.
Tamakkua milluaasartuupput. Paasinninnermi silatitsinni suna tamarmi sarfattinni piumaniarsarisuupput, politik-it qanoq ingerlariaaseqarneri, upperisaqarfikkaat sarfanik katersuisartut assingisaallu.
Inuiaallu uangut aamma ersippianngittumik erseqqarinnerpaamik atungarilersimallutingit.
Akisussaaffiit tingusaleraanni paasinarsilertarpoq inuit sapinngisartik tamaat atorlungu isumanginaveersaartartut inuit allat sarfaannik/amingaatiminnik milluaanilertartut soorlu nallingitinnerit atorlungit imminullu aaqqivinngisaannarlutik aquttiminni.
Inuit ilaat taamaasillutik sarfanik tunioraasuupput ilaalu milluaasuullutik, arlaatingut tamatta avitteqatingiittarpungut, ilaanni nuannersumik sunalu tamarmi oqinninngortarluni ikioqatingiikkaanni, paasileraanni timip iluaniittartut perusuinnalersittisartut
iluaalliortitsisartut nappaalatitsisartut aamma peerneqaraangamik timerlu pisariaqartitai ilikkariartuleraanni qanoq oqimaaqatingiiaartumik atorneri
erseqqarissisarput aqqutingisat. Aqqutillu ajorsimangaangata itertarpungut allanik aqqusiorsinnaaleqqilluta timeqarfimmi eqqarsaatikkullu.
Ilisimatussuttit assingiinngittut silaqartariaattillu itisussuseqartut sukkassuseqartut atineqarsinnaasunik massakkumiititerput, eqqarsartaaseq qanga pisimasuniikkuni siunissamiluunniit atijuminaassinnaasarlutik.
Malussataarniutinik ingerlassuteqarnermi imingassaangaluarunik nerisassaniikkaluarunilluunniit.
Ilinnut naleqartingit, timit naleqartinguk tassaniippoq aqqut pisariaqartittangarput, immittinnullu tunioraleruttingut eqqissineq anguniartangarput anguneqarsinnaasarluni.

 

Silaqassuttit ilisimatussuttillu kimilluunniit atineqarsinnaallutillu paasineqarsinnaapput
qanorittariaasilli allaanerusarput.

Pilersittisartuungatta Inuttut Naleqassuserput Pilersittisinnaanittinniissimassooq

 

Timivit aqulerpatit eqqaamajuk aquleqqissinnaavat
misingissuttit ilisimatussuttit qanorittariaattit atorlungit

Copyright Pilutaq~

Uangut Kalaallisut Inuiaattut Naleqassuttingut:

 

Uangut Kalaallisut Inuiaattut Naleqassuttingut:

Illoqarfik qimakkaangattingut pinngortitamiilluta, naasut paarnallu inooqatitsinnut avitteqatingisarpangut, arlaat oqarani “uangaaku uku imal. nunaraana una, soorunalimi arlaata sumiiffik isumannaarsimangaangamikku ataqqineqartarpoq annertunerpaamik pisinnaangaanni. Taamaallaa-nuna pilersuisoqarfiit naalakkersuisoqarfiit atuarfeqarfiit politik-it oqaluffeqarfiit ilitsersuileraangata imminissarsiornerit aallutilertaringut piumanerulerlutalu allat pinginerusaanniit. (Aqunnialertarlungillu inuit misingissusaat atorlungit) Kisianni tingusaaqqaffittinniit pisinnaaffeqarnerniit anillakkaangatta, allat isingileraangattingit piniartut imal. paarnanik katersuisut il.il…kissaattarpangut pilluaqullungit inuunerminni pittaanerulerniassammata inuunerlu nuannersumik atorlungit.
Inuiaattut sorpassuarnut tulluussallaqqittuvungut, aammattaaq tulluussarsimavungut avissaartiterisunut uanguttinnullu tinguaasimasunut, taava taamaasilluta ilutsinni sorsunneq aallutarilertarparput eqqarsartariaattillu tusarnaalerlungit soorlu nalilersuinerit atuipilunnerit assersuussinermit allat pinginerusaannik uangullu pinginngisattinnik.
Uangut Inuiaajusungut 60.000-ipajaanginnaavungut taamaakkaluartorli tamanna nakooqutingisinnaallutingut, ilikkaruttingut imminut akisussaaffimmik tingusisinnaaneq, illersorneq atamaannartitsisinnaaneq ineriartortillungit peqqissuttingut pittaasumillu inuuneqarnerit.
Eqqarsaatikkut aqutteriaattit ilaat tinguaariaattini atorneqartartut nunattinni piiangaasut naleqassusaanniit naleqarpianngittumik pisarpangut nunami inuuffinginikuusattinniit.

Peqqissimissutissaliortitsisartut ingerlattiinnarniarunik inuunittinnik sussaajunnaarsittitsinerulerlutik uangut aqqutingisariaqarpaatingut uangullu toqqangassaqarluta, naameersinnaassuseqarpungut, killiliisinnaavungut peqqutingalungu taamaasinngikkutta soqutingisaqatingiiffiit inuiaat tinguarsinnaasarpaat nipit qalipaatit atorlungit ilisarnaatit logo-llu, uangullu piumavitangut pivinngisaannassuangut piumasattinni, qanorlu sarfamik/pissaanermik uanguttinniit pisarnersut imatuuvoq uanguttinnik atuinermik soorlu nersutitut gulerod-imik malitaqarluta palasimik ooriliorniarsarisuminngaannilluunniit politik-erimiilluunniit paarineqartumit ingerlatitsissutiminik ingilluni ingerlatitsiissoraluta.

Uangut Inuiaattut Aappeernerpassuaqarpungu ikinnerusunillu naamik atortarlutingut taakkununnga pissaanermiittunut, akuerilertarpangut oorinik tunissappatingut millard-ilinniit ukiut tamaasa pilersittakkaminniit uangullu inuiaattut ineriartorpungut taakkua aqqutit atorlungit?
Takoriartingit illungut, imeq imertangarisarput nerisassat pisiarisartakkangut. Inuuningut ilumoortumik pittanngorsarpaat?
Imal. kaaviaarfinni uteqattaartippaatingut malingaasaqarfinni taakkunani kaavittilluta?
Aappi….? Naamik….?
Silaannarput anersaaruminartuua? Nuna naggorissisinnaava timmisartorpassuit qilattinnik minguttitsiartuinnavinnerani imal. maskina-nik/teknologi-nik akuerisartakkattinnik pisiarissallungit ?

Pisiarisarpangut inuunerit aalallaqqanartartut, stress-ernartut….
Inooriaaseqarluni ilorfaallanniarsarinernut oqimaaqatingiinngiffinniit sussapalunginninnerillu eriangineqartarpoq taakkunannga inuiaarparujussuit ilarisaannik paaqqinnittunik aqqutini ikattorpassuartingut, kikkut tamarmik allaarpasingatik qaffaanermut annertunerusumukarniarsaralutik soorlu immami ipianngusut imminnut anersaartorniarlutik ipitiqattaattutut, silamiikkaannili pingortitami, pinngortitap suut tamarmik isumangisarpaat isumanginninnerit saliinerit aaqqiinerit akeqanngittumik, apeqqutaalluni qanoq sarfat atorneri qanorlu siunertaqarfiusimaneri, inissittitersorfinnilu tamarmik atorneqartarput pissaaneqartunittut suli annertunerusumik pissaaneqalersinniarlungit, annertunerusumillu pingunik Inuiaat annikinnerusumik pisarput.

Pissaanermiittut

Pissaanermiittut imminnut aqussinnaaneq ajorput nerisariaattinik killilersukkanik/ tuniniaaffingissalluta pittaaqutaasartuaniit piiaaffingineqarnikunik, Pinngortitalli tamakkua suliarisarpai akornuserneqarsimanngikkaangami naatinneqarsimallunilu pissusissamisut, naatitsitsiissutai ataannarsimangunik iluittutut.

“Ilaatingut atuaannaleraangama paasilertarpara ilikkakkakka annikittuararsuusut.
Soorlu arlaata ilitsersuutit atuaraangamingit quppernerpassuarni timikkullu iliornermi ilitsersuussutaasut annikittuaraasarput iliuuseriniaraanni, iliuuserinneriaaseq annikittuaraq”

Silamik allanngortiterinermut inuiaanut paasititsiniaassut

 

Silamik allanngortiterinermut inuiaanut paasititsiniaassut

Siornatingut sialleraangat imal. nuiaqaraangat qanoq nuissat taavalu sialleraangat nuiartai qanorittuusarnikuuppat?
Massakkullu nuissat kulliittut pikkunaattut qanoq issuttitsinnut appartitsisartunik peqartarpoq
ullut tamangajaasa(!)
ullup qeqqata missaani sap.ak-erisa ingerlaneranni takkuteqattaalertarput.
Soormi timmisartut silamik allanngortiterutaasartut allakkoorsinnaanngillat
seqinnerfissaangaluartoq ‘isumannaartarpaat’ seqernup qinngorneri isertissinnaajunnaarlungit.
Arlaatingut paasisimasaqanngilangut soorpiaq taama iliornersut, immaqa sermersuattinniittut bakteria-at
siaruaattikkusunngilaat imal. ilanngulluta nungusarpaatingut.
Napparsimaveqarfikkutullu ‘aaqqissutitut’ atortangaat kemikalie-qartiterput timittinnut tulluutinngittunik
soorlu apeqquseraanni qanga kingullermik inummik peqqivissortumik takuvungut?
Arlaannik inuit iisartakkanik pisariaqartitsilertuaannarput inuunerullu sinnera iisartangartortariaqalissalluni.
Illua tungaani inuppassuit imminnut aaqqissinnaaleraluttuinnartut qanoq ittariaattit naasut tarattut assingiinngittukkaat atorlungit.
Soormiuna taava 1980-ikkunnili naatitsiviit siallertittalersimangunikku naalakkersuisoqarfinninngaanniit massakkut silaannaq oqimaanneq seqinnertumik tarrajuttoq atorneqartartoq?
Sooruna nutaarsiassakkoorneq ajortut?
Soormi allakkoorsinnaanngillat timmisartut taama iliortartut?
Sooruna illoqarfiit eqqaatingoortuaannartut?
Seqqarsaatitut atorsimasaat titarnerit arlalikkaatut inissinneqartuaannarput silalu sussaajunnaartuaannarluni kingornatingut.
Ilaanniluunniit seqinnertarpoq timimut nillornariaannaasumik.
Inuit nappaalassutingisartalingaat.
Inuit soorunalimi silaannaq najuussungaringamikku anersaartorfeqarfik sunnerneqartassooq, uangullu misingissuttitngut tunngavingalungit paasinnillutalu inuunerput ingerlaavingisarattingut arlaatingut aamma
uanguttinnut ‘misingititsisarput’.
Soorlu immaqa arlaata kemikalie-talimmik seqqarsarpatit nuannarivallaarunnanngilat isitillu illersulerlungit puatilluunniit anersaartorunnaartipiloorlungit.
Kisiannili ajorpasinngiivippoq tasamanerujummiit annertoorujunnik seqqarsaaleraangata?
Arriittumik sunniijartuaarangata inuit ippingeq ajoramikku, soorlu nerisarisartakkat aamma taamaatitsisartut.
Arriittumik ajortitsiartuaarlutik kisianni kinguneqalertarput inuunerlu ‘qangatut’ ikkunnaartarpoq anguneqarsinnaarpasikkunnaaluni….Salinngikkaanni(!)
Sunarpiaruna inuiaajusungut ilukkut timerput salinnissaa taama qaninginngittingingipput?
Inuiaarpassuit ilukkut salittarput sap.ak-ialuit atorlungit, ilaasa marrat assingiinngittut atorlungit.
Inuillu ikannerusut akisussaaffimmiit sapinngisamik tamaat atorniartarpaat tingusinnginniarsaralutik. Soormi!
Suna tamarmi ilinniarfiuvoq ilikkarnissaatalu tungaanut ajutoortarluta anniarnerit iluaangusunnerit allanngornaveersaarnerminniit kinguneqartarlutik.
Minguttitsineq nunarsuarmit tusangassatut nutaajunngilluinnarpoq ‘sakkussaalli’ uangut inuit immittinnut ajutoortittussatut inissinneqartartut allanngorartuupput nalinginnaarpasittumillu atungaalertarlutik.
Soorlu pujortarnerup ajoqusiisinnaanera kingusiinnarujukkut ikattoraareermat aattaat paasissutissat takkussuttalernikuupput, inuillu imminnut isumangissanatik akiuussutissanik pivallaassanatik oqalulluttaalaertarput ‘naah inuunera’ una… una… una… unarsuaq!’
Taqqamanngaanneersoq iluaangusuttitsinngikkuni anniarpaluttarpoq inooriaaseqannginnermik inuuneq ataqqillungu imminullu asannginnermiit kammanginnginnermiillu kinguneqartarlutik.
Inuuneq allanngortikkusussangukku, ullumikkut aallartingit.
Peqqissiminanngisaannarpoq akisussaaffimmik tingusineq ajunnginnerusumut aqquteqalerneq.
Pittaasunik misingerusukkaanni nammineq pilersinneqanngikkunik misingisassaaneq ajorput.
Ilissinnut paarilluarisi

Copyright Pilutaq~

Ungasittumut Angalasarnerit Loosh-ip Paasiuminaattortaa

Angalasarnerpassuamini timimiik anillalluni takorluukkanik paasiniaasartoq Robert Monroe nalaatarisimavaa Loosh-ip naatsittisoqartarnera
katersuisoqartarneralu
tupaallaatingirujussuarlungulu
qanoq inuit misigissusaat
nukingallu sumi
inissitaaqqanersut avataarsuani nukissamik pissarsiornermi

 

Allaaserinnittup Paasissutissai: Robert Monroe isinginiarneqartarpoq nutaassarsiortutut angalasartorlu piffinnut timeqarfiunngittunut imalunniit avataarsiorluni angalasarnermingut.
Atuakkiaa siulleq tamakkununnga tunngasunik Journeys out of the body saqqummerneqarsimavoq 1971-imi, Monroe-illu allaaserisimavaa tulleriaarerpasissutut ilaatingullu “nunasiorpasilluni”

Soorunalimi timimiik anillalluni paasisassarsiorluni nutaajunngilaq inummut, kisianni tunngavingineqartoq

piffissami inuuffitsinni arlaata isornartorsiorfingalungulu allaaseralungu timeqarfiunngittut piffiit (/sumiffiit)

“ingalassimatitertut” nunarsuattinnut.

Atuaasartut atuakkiaanut nalunngereerunnarsivaat, taakku sumifiitt utaqqiisaangallartumik inissisimaffingineqartut timeqanngittunik arlariinnik ilaalu inuunerup inuunerillu akornaniittut Nunarsuarmi,

ilai alakkaattut timitik qimallungit,”ilai angalasut soorlu tamakku angalasartut paasisassarsiorlutik”.

Eqqarsaatingiuk qanoq nuannersumik umiatsiamik angalarujoorsinnaalluni tasersuarmi Nile-imi Egypt-inimiittumi,

taavalu utaqqiisaa umiamit niungallarluni isikkivik isinginnaarujoorlungu qangarsuaq Egypt-nip illorsualia

qammakkallu sequmikkiartornikut .

Takornartat tamarmik paaralungu allangaq paasissutissamik imalik imaringaa pisut susoqarfiunerpaanikut oqaluttuarisaalu

piffinni tamani.

Una tingulaariffingineqarnikoq atuarnialikkat tassaavoq “angalanermi quppersangaq” paasissutissanik imalik

tunniunneqartartoq angalasartunut timiminniik anillallutik imaluunniit timeqanngittunut Nunarsuaq angalaffinginerani

piffinnut soqutiginaatilinnut tamani sumiiffinni.

Uumap tingulaarfingikkat pingaarnertut tingusaq oqaloqatigiinnermik Monroe-imik taavalu “takornatap” timeqanngittup

ilaat (taaguserlungu BB) oqaloqatigineraniik kinguneranik Monroe aperenerani takuteqqullungu qanoq Nunarsuarput

nassuitigineqarnersoq taakkua allangaataanni paasissutissalinnik.

Taamaattorli, taakku “allakkat” timetaqanngittut paasissutissanik imallit atuangassaangillat “misingineqarlutilli”

“malungineqarlutik” imalunniit “takuneqarlutik”.

Arlallit Monroe-ip paasinnittariaasianiik nassuiaatissartaqarput “CLICK”! Isumaqarpoq “silaqassuseq allanngortoq”

taavalu “ident” isumaqalersippaa “eqqarsaattikkut ateq imaluunniit sumiiffiliut”.

Eqqaamajulli una tingulaariffingineqarsimasoq Nunarsuatta “oqaluttuarisaanerani pissusissaanillu”unga kisimi tunngavingiliunneqarsimasoq isumalinnut malungisaatilinnut angutit arnallu inuit issusermut (eksistens).

Nassuiaatinngilaa inuup siuriartornera inuulluunniit oqaluttuarisaanera.

Click! Arlaata, Arlaanni (imaluunniit milliuunilikkaani-kisitassaanngituniluunniit)
pisariaqartippaa, nuannarisat, pinngittoorsinnaanngisat, nalit, tingoorarpaa, imerpaa, nerivaa imalunniit nakorsaatitut atorlungu ident tangilik Loosh … Taanna qaqutigoortuuvoq Arlaanni, arlaatalu taanna

pissarsiaringaa pisariaqartilertarlungu sumulluunniit atungassaminut.
Pinartorsiorfingalungu apeqquserpaa Tunniuussuunnissaa Pissarsiornissaalu (silarsuaanni inatsik Arlaanni) Arlaat aaliangersimavoq pinngortinniarlungu pissusivinginngisaminik, oqartariaaseq malillungu,taamatut piumanerusimavoq sananiarlungu ujarnangu “pinngorfianiik”.
Naatsiivimmik sananiarluni aalajangersimavoq Loosh-imik naatitsiniarluni.
Loosh piffimmi pissusissamini nassaarineqartarpoq assingiingittuukkaani malingaasat aallartinneqartartuni aamaruutissat silaannalinni (carbon-oxygen =kulhydrat) kaaviaartitani sinnerisimavaalu Loosh assingiinngittukkaani aggorniliusani minguittumik.
Takkuttarsimavoq kisimi iliuuseqarnermi aappaatingullu qisuariarnermi.Katersuisartut Arlaanniit avanngasissimavoq siammasittumut ungasittumullu Loosh-imik ujaarliisoqarneranik paasisallu nutaat tingulluarneqartarlutik qiimmaallaatingisamik akissarsiartalimmillu.

Inerittunik katersukkat Siulliit Tulliilu

Tassa taamatut Arlaat naatitsivinnilu suna tamarmi allanngortissimavaa. Ungasissumi angujuminaattumi, misileraanini aallutilersimavaa. Siullermik inissisimaffimmik sanasimavoq aamaruutissamut silaannalimmut (kulhydrat) kaavijaartitamut naaffiusinnaasumut. Sanasimavaalu oqamaalutaqageeqqissaanut suliarilluaqqissaakkamik qaamanerit naggorissaatillu allat ingerlaajaartumik pilersorneqarniassammat. Taava misilissimavaa katersukkani siullerni taakkualu Loosh-imik iluatsittumik pilersitsisimapput

kisiat mikisuaqqanik assersuukkanillu annikinginartunik, malunnaateqarnissaanut naammanginanngittunik uternissamut uummataata iluanut Arlaannut.
Marloqiusammik ajornakusoornartoqarsimavoq. Naatitat inuunerisai naappallaarsimapput katersukkallu ataasiakkuutaat sivikippallaarlutik. Pittaassusianullu amerlassusaanuk angissusaanullu killeqalersitsisarsimalluni, katersukkat piffissaqannginnami Loosh-imik sanalernissaminik.

Sulilu Loosh-i katersuunneqarsinnaasimavoq piffissami inuunerup naanerani, kinguneraniunngittoq. Katersuisarfialu Aappaat pittaanerusimanngilaq,pittaaqatingisimanngikkuniuk.
Allanngortissimavaa avatangiiserisani piffimmut allamut Naatsiivimmi, taakkani ussissuseq gas-iusimasoq imerpalanani, kemikalie-lli ussissuseq qaffasinnerusumi ilusilersimavaa tunngavissamik qajannaatsumik taamalu suli tinguussaasoqarluni.

Naatitsisimavoq kisissaangitsunik ataasiakkuutaanik assingiingittuukkaanik ilusilersorlungit nutaanik angissutsit allisingaatsiarlungit ilai tusind-teriaammik anginernik pisariunngitsumiik pisariunermik, ataasiakkuutaartunik celle-nik Katersungaasiviliaq Naatsiivik.
Killormut saatissimava kulhydrat-it kaaviartitat. Taamaakkaluartorli tamarmik tunngaviliusumik assingiikkuutaarsimapput.

Soorlu Katersuussat siulliit imminnut naateqittarsimapput akulikittunik nipit akunnerini unitsittarlungillu inuunerisaata sivisussusai nammineq.
Avaqqunniarlungu naleriingitsumik siammarterinerit qinngornernik kemikalie-anillu soorlu Naatsiivimmi siullermi takussutaasimasoq nikinnaveertissimavaa Katersugaasiviup Aappaa.

Tamarmik Naatsiivimmi sanaajusimapput piffimmi pingaarnerusumik uninngasussatut inissisimaffimminni. Tassuungalu tamarmik tunineqarsimapput qamutinik mattusuunik silannarni kemikalie-ni qanittukkaani itisuumik assaasinnaasunik.

Ataqatigiisillungit taakkununnga qisummik ikiortilerlungu nappartinnissaanut qinngornerit pisariaqartitai apuulluarniassamata.Tassani qulaani ammanerani siammasinnerusumik, saannerusumillu sanngiinnerupajuttumilu, sanaajusimavorlu allanngortitsisussatut kulhydrat-imik atanilersuisussatut inerititaniik inerititanullu. Soorlulu eqqarsaatikkut ilaannakkatut,qalipaatik kusassakkatut ilanilerlungu partikel-it mikisuaqqanik ingerlatitsisoqarluni ikkuffigineqarsimavoq ataasiakkutaanut tamanut, tamatigoortumik qulaatungaani qeqqatingullu tulluuttumik inississorneqarlutik.

Ikkussuussimavai kaaviaartut assilisassat silaannat gas-ingasut Katersuiffimmi, tunngaviusumik ilaniarlungu naaqqinnissai pillungit. Kingornatingut,paasilersimavaa sakkortuumik sunniuttartut piareertitsisartut iluaqutaasumik katersuinermik Loosh-imik.
Sakkortussuttit naammappata Katersungassiat qaartarsimapput, inuunerisa sivisussusai unitsillungit Loosh-ilu peerluni.

Tassani iluaqutaalluartarsimavoq atorsaanerullunilu sukkasuumik Loosh-i piumaneqapallappat Katersuiffik sioqqullungu.
Taamaakkaluartoq Katersuiffiup Aappaa naammanginarsimanngilluinnarsimavoq.
Ilumooraluartoq ikannernik sanasinnaasoq Loosh salingartungaanngittoq appasinnerujummik pittaassusilik suliarinissaa nakernarsimanngilaq.

Ataniliullunguli naatinneqarnerini massakkut sivisuallaalersimavoq pittaassusaanullu iluaqutaanani. Arlaat ilaminertaa pingaarutilik amingaataalerimavoq.

Katersuiffik Pingajuat

Arlaat Naatsiivik qulaavaassimavaa piffissami sivisuumik Katersuiffiut Pingajuanik aallartinnginnerani. Unammillernavissimavoq. Ilaannakortamillu iluatsissimalluni. Loosh-imik naatitsisimavoq.
Suliaali naammassinikut annikinginarsimapput assigiinngittukkaani siuarsangaanngittuni. Avaqqutassaasimanngilaq akissut paasinissaanut.

Katersuiffiup Pingajuat uppernarsaasimavoq tassunga. Kaaviaartitat Kulhydrat-it ilaasariaqarsimapput. Ingerlaartitat utertittariaqarput.Taaku marluk pingaaruteqavissut neriulluartitsisimapput Loosh.imik sananermik. Angissutsit ilanngussinnaappata angusinnaasat annertusinnaaqaat.

Siunniussatullu pilersaarutini Arlaata peersimavai ataasiakkuutaat assingiinngittut Naatsiivimmiik Siullermiit, suli ingerlalluartut imerpalasuni ilarisaanni Naatsiivimmi.
Inississorsimavai piviusussatut naasussatullu piffimmi silaannarmik gas-iusuni.
Siullermik tulluarsarsimavai inuussutissartai Naatsiiviup Aappaaniik, tunngaviliullungu nammattorsuarmik pissaqartinniarlungu. Taamalilluni ingerlaartitani Naatsiiviup pingajuat pinngorpoq.

Ingerlaartut inuussuteqarsimapput Naatsiiviup Aappaanniik, taamalilluni inuunerisa ingerlanera unitsillungu Loosh-imillu annikinginartumik sanalerluni. Ingerlaartut anginerit inuunerisartit unitsikkaangamikku, ilamertunik Loosh-imik pilersitsisarsimapput.
Amerlassuukkaat annertusimapput, Loosh-illi maligaasai akulikittukkaat sinneruttut sinnilimmik suli pilerinarluarlutik.

Arlaat ajutoornerinnakkut taama piniarnani pinngortissimangaa Aallartitsisoq Siulleq Loosh-ip pilersinnerani

pillungu.
Ingerlaatitallu Angivallaartupilussuit arriittumillu ingerlasut inuuneri annertunerungaatsiarsimapput ilimangisaminngaanniit inuussutissanik tunniussisinnaanerminiik. Naajorarneri inuunermillu unittitsinerup ima sivisutingisimaqaaq Ingerlaartut annikillingaatsiarsimallungu Naatsiiviup Aappaa.
Naatsiiviup oqimaaqatingiissaarnera tamarmi akornuserlungu, Loosh-imillu pilersittineq uniivittarsimalluni. Marluullutik Aappaa Naatsiviullu Pingajuat nunguuvinnissaa siunertarilersimallungu.

Naatsiiviullu Aappaata ineriartornera annikilliartulermat, nukimmik pisariaqartitsineq Ingerlaartunut piaartumik pisariaqalersimapput.
Ingerlaartut marlukkaajunerusut ujartarsimavaat neriniarlungu imminut assingusoq
Katersuiffiup Aappaaniittoq .

Aporaannerlu tassani pilersimavoq, kingunerisimavaalu timaanut artornartumik akersuunneq taakkunani marlunni imaluunniit pingasuni ineriartunngittuni Ingerlaartuni.

Arlaata akersuunnerit malittarisimavai,siullermik ajornartorsiutai quujangalungit kingornatingullu soqutigisorujunngorlungit. Akersuunnerilli malitarisimavaat Ingerlaartut Loosh-imik qinngualasumik pilersittinera, annikittukkaaniunngittoq kisiaani angisuukkanik atorsaasunik amerlasuukkaanik taavalu minguinnerungaattiartumik !

Tuaviinnarlu eqqarsaatersorfingisani misiliutingisimavaa. Ataasiakkuutaartunik piingaqarsimavoq

Katersuiffik Siullermiit imerpalasoqarfimmiit, ilusileqqillungulu nutaamik piffinnuk silaannarnik gas-iusunuk, ataatsimik allanguingaatsiarluni.

Ingerlaartut nutaat annikinnerulaarsimapput kisiat pisariaqartillungu Ingerlaartut allat nerinissaat inuussutissariniarlungit.
Ikalivallaarnissamut ajornartorsiulernissaq taamasilluni imminut aaqqissimavoq Ingerlaatitanut,taavalu Atorluarsinnaasunik pittaasumik Loosh-imik aporaaffiusuni akersuunnerni tamani, iluanaarutaasumillu pisinnaallutik Ingerlaartut nutaat Ingerlaartutoqanut inuuneri unitsisinnaappangit .

Taamaalilluni Arlaata nuussorsinnaalersimavaa Arlaannut minguittoq Loosh atorluarneqarsinnaasoq naammanginartorlu.
Taamaalilluni Aallartitsisoq Siulleq inatsik siulleq pinngortissimavaa. Aporaannerit kaaviaartitani kulhydrat-tiusuni Loosh-ip qinngornerani ingerlaavartunik pinngortitsisarpoq. Taama pisariunngitsisumik.

Katersuiffiup Sisamaat

Naammangisimaarluarlungu sananeqaataa, Arlaata piareersimavaa Katersuiffiup Sisamaat.
Massakkut nalusimanngilaa Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannit annertuallaarsimasut sivisuallaarlutillu inuunerisaata takissusianit iluaqutaavissangunik. Naatinneqarunik ikappallaartunik Naatsivik tamaavimmi siammarsarlungulu allisittariaqarsimassooq.Inissaqarsimanngillat naatinnissaat ataasiakkuutaat taama annertutingisunik, tunngavilerneqarlutillu Katersuisarfiup Aappaanii pilutartalinni naleqqusangaanikuusunik. Taavalu eqqortumik isummersorsimavoq sukkanerusumik ingerlarluarsaatitalinnik aporaaffiit annertusisarsimangaat Loosh-imik pilersittineq.
Aalatitsinermi ataatsimi Arlaata Katersuiffiup pingajuaniittut inuunerisa sivisussai katersuuttoornikut

taamaatissimavai. Katersuiffiullu Siullersaannut imerpalasoqarfimmut uteriarluni, inissititersorlungillu siammarsarlungillu ilusai angisusaalu arlalikkaanut.
Ikkussiffingisimavai pisariunermik celle-nik arlalikkaanik
ilusilinnik ingerlaarfiunerusinnaasunik.Sanasimavaalu oqimaaqatingiissaarlungit malitassanik.

Aamma ilaqarsimapput Katersuiffiup Aappaaniik nerisimasunik aamarutissani ataasiakkuutaartunik (ingerlasinnaanngitsunik) nukissamik pissarsimaffingisaminnik. Ilaqarsimapputtaaq ingerlanerusinnaangaatsiartut, nukissamik pisariaqartitsisimasut ataasiakkuutaartuni allanik allatut ilusilernikuusunik ingerlaartuni Katersuiffik Siullermiittuni.

Naammassinikut kaaviaartut naammanginartumik ingerlasimapput. Ilusilersukkat uninngaartitat imerpalasuniitsut Katersuiffiup Aappaanni naggorissimapput. Ingerlaartut mikisuaqqat uninngaveqanngitsut imerpalasumik anersaartortut inuussutissaqarsimapput ilusilersorneqarnikuniik Katersuiffiup Aappaanniit “nerisimavaat” allatut ilusilersornikut.
Anginerit allat ingerlasut Ingerlaartut nerisarisimavaat “naasutortut” mikinerit.
Ingerlaartut angivallaalersimangaangata arriippallaalerlutillu, ajornanngittuaranngortarsimapput
Ingerlaartut mikinernuk pisaritinniarlutik, saassussisarsimapput amerlasuukkaartunik.
Sinnikut kemikalie-t nerineqarnikuusunik naqqanut pisarsimapput imerpalasut qeqqaniittut uninngaartullu allanik inuussutissaqalerlutik (Katersuiffiup Aappaat ilusilersungaq), kaaviaartitat iluittunngortillungu. Inernerisimavaa ataavartumik Loosh-imik sanaartorneq–uninngaartut inuunerinik unittitsinermik, taavalu aporaaffinnik Ingerlaartuniik avaqqunniarlungu neritinnissaq, naggataatingullu tassanngaannaq inuunernik unittitsineq Ingerlaartuniik avaqqutassaanngittunuk aporaaffiusunuk.
Naatsiivimmut ataasiakkuutaanut saariarami–piffinut silaannaat eqimattakkaarnerusunut–Arlaata iliuuserisimasai atorlungit suli pittanngoriaatai qaffattillungit. Ikkussorsimavai assingiinngittukkaat Uninngaartuniittut ( Katersuiffiup Aappaaniittumiit) naammattumik assingiinngittuukkaartunillu pissarsiariniarlungit inuussutissartaqarnerusut sananiarlungut Ingerlaartut nutaajunerusut.
Soorlu Naatsiivinni allani, Ingerlaartut oqimaaloqatigiissorsimavai pissuseqatigiiaat marluk:
taakku nerisaqartartut nukimmillu pisartut Uninngaartut Katersuiffiup Aappaaniit allallu Ingerlaartunik pisariaqartitsisut ineriartuutissaminnik.
Sanasimavai eqqorluartumik tusind-tilikkuutaanik assingiinngittukkaanik aattaat sanaanik mikisut angisuut– taamaakkaluartoq Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannitut angitinginngittut–nutaaliortutullu tamarmik ataasiakkutaarlungit pisatalersorlungit aporaattinniarlungit. Taakku iluserisimavaat annertussuttit sukkassuttit, paasiuminaattut paasinerlutaasinnaasut taavalu/imaluunniit illersuutilersukkat qinngornerillu,

qalipaatillit, malingaasat sunniisartut, ataasiakkuutaartullu malinnaassuttit, maluttarissaatillu, taavalu immikkuullarittumik qanissuttit qaffasinnerusut anillangasut iijoraanissamut, tingooqqaanissamut ingerlaartussanut aporaaffinni.Tamarmiullutik iluaqutingiiffataarissimapput sivittorniarlungu aporaaffiit sivisussusai, Loosh-ip qinngornerisa inerneri alliartortut malillungit.

Ilaasa Ilaa

Immikkoortumik misileraanermini, Arlaata sanasimavaa pinngortillungu iluseq Ingerlaartoq ataaseq sanngiittoq allat toqqammaverisimasaannit Katersuiffiup Sisamaaniit Ingerlaartut pittaassusaaninngaannit naammassiuminaannerusoq.

Taamakkaluartoq misileraaneq erseqqarissumik marlunnik pittaanerussuteqarsimavoq,nerisimasinnaasimavaa nukissamillu pisinnaasimalluni Ingerlaartunik Uninngaartunillu.

Taavalu Arlaata Imminininnngaanniit Tingusisimavoq –allamik tunngaviliusumik pissarsiassaqanngimmat tinguussaasumik ilisimasaqannginneq pisuulluni imaluunniit tinguussaasoqanngimmat–ilassatit ikkutassaqanngimmat sakkortuliissussamik

pinngittuungassaanngittumik aallartittisussamik ingerlaavissamik.
Malillungu Piumassuttip Inatsisaa, Arlaata nalusimanngilaa taamatut ikkussineq pinngortitsisussaq taakkununnga Ingerlaartorpianut naggueqatigiit unittitassaanngitsumik ingerlaaveqalissasut.
Tamatingut, ujaarlertassasoq naammattinniarlungu kajumerissuseq tassunga ilaminertaarannguamut Immininngaanneersoq pinngortinnera ujartarsimangamiuk imminut kateqqinnissani naassaanngittumut tamanut.
Taamaalilluni naammattinnissaq nukinnut pisariaqartitsinernuk nerilluni nukiusoq aallartisaasussatut kisiimiissimanngilaq.
Pingaarnerusumillu, pisariaqartitat pinngitsaaliornikkullu sananeqarsimasoq Arlaata Ilamernanit naammatsisinneqarsinnaanani Naatsiivik tamakkerlungu.
Taamaammat taamma pisariaqartitsineq Ingerlasunut piujuartillungu,taavalu aporaaffiusoq taassuminnga pisariaqartitsinermit aammalu nukimmik taarsiinermik, ingerlaavartillungu–ilimanarluni tulliriaattumik qaffassissumik inissisimasumik Loosh-imik pilersuisussamik uumaannassappat.

Katersuiffiup Sisamaata Arlaata ilimangisaanit annertunerujuusimapput.

Erseqqarissisimavorlu atamaannartoq, atorluarneqarsinnaasoq Loosh-i sarfatut ingerlaartumik sanaartorneqarsinnaasoq Naatsiivimmi.

Oqimaaqatingiissaarineq “inuunermik” kukkuneqanngittumik ingerlasimavoq,

aporaanneq qaaangiinnangassaanngitsumik sanaartorneq annertuupilussuarmik pilersittisimavoq Loosh-imik

qajannartumillu taperlungulu pinngortittineq ataavartumik inuunerup sivisussusianik unittitsinernik

Ingerlaartunut Uninngaartunullu tamaavimmik.

Aqunniarlungu aniatitsineq, Arlaata inississimavai Katersuisartut Immikkuullarissut katersuineq ilaniarlungu.

Ikkussorsimavai sulloqarfiit apuutinniarlungit Loosh-i passunneqanngittoq Arlaannittumiit Naatsiivimmi.

Pisariaqarunnaarsimavoq Arlaanniit kisimi pisussatut “piffimmi nujuartatut” pingaarnerutissatut piuarneq

Loosh-imik.

Naatsiivik Arlaata taanna unittissimavaa.

Ineriartortilluakkatut iluatsilluartumik Naatsiivimmik pilersuinermik Loosh-imik, Allat sanaartulersimapput

nammineq Naatsiivitik.

Tassuuna ataqatigiissaarinermik Inatsik Tunniussornermut Piumasaqarnermullu (soqanngitsoq issusiuvoq allanngujasoq), Loosh-ip annertussusaata piumaneqarnera ilaannakortumik naammangineqarmat Arlaanniit.

Katersuisartut Allanut atatillungu Naatsiivik Arlaanninngaanneersoq isertersimavaat qinngornerit annikittukkaat iluanaarutingiarlungit Loosh-iminiaqqat takunngittoorneqarnikut imaluuunniit soqutigineqanngittus Katersuisartuniit Allaniit.
Arlaat suliaminik naammassiinikoq utersimavoq Arlaannut suliakkerlunilu imminut allanik tinguussasunik. Pilersittineq Loosh-imik ataavartumik pisimavoq naleqqatigiissaartumik Katersuisartuniit naakkutarineqartumik. Allanngortinneqartut kisimik Arlaata piumaffingisimavai. Arlaata Ilitsersuutai malillungit.

Katersuisartut ataqatigiissaartumik katersuisarsimapput ilamertanik Katersuiffiup Sisamaaniit.
Taama pisarsimapput isumannaarniarlungu kemikalie-t naammattut qinngornerit allallu inuussutissat,

allanut inuusunnernut ataasiakkuutaartunut aggertussanut.
Aappiussamik siunertarineqarsimavoq Loosh-imik ilaatingut annerusumik pissarsinissaq taamatut katersuisarnermiit.
Killorniarlungu katersungassat taama ittut, Katersuisartut anorersuarnik pilersittisimapput sakkortuumik akerleriiffinnik taakkunani marlunni gas-iusumik ilittivigineqarsimasumik taavalu tinguussaanerusumik tunngavingineqarsimasunik ilineqarsimasut kemikalie-at Naatsiivimmiittunut taassunga. Uppisitsinerinit taama ittut sunniuttarsimapput inuunerup sivisussusaanut arlalikkaanut Katersuiffiup Sisamaaniittunut sequmitinneqartarsimangamik kaavittup ataani imaluunniit qallerneqarlutik maligaasat imerpalasut ataanni alassattitsinerup akornani Naatsiivimmiittuni.
(Eqqumiillineqarnerani sananeqarnermingut, Katersuiffiup Sisamaaniittut ataasiakkaat imminnut napatissinnaasimanngillat kulhydrat-it kaaviaartui unggortillungit imerpalasut qeqqaniittunut)

Allaanerussutaa

Naatsiiviup inuunermik najoqqutarisaa peerussimasinnaangaluarpoq naassaanngittoq aqqutingalungu
Arlaat takorannernanilu alapernaassimanngikkaluarpat. Ilaatingut paasiniartarsimavai misilitassiat Loosh-it Naatsiivimmit. Siunertaqarfingisimanngikkaluarpaa taamaaliornini, Arlaata aanngasittumik soqutingisimanngikkaluarpangu suliaq ingerlatinnissaa.
Immikkuullarissumik paasiniaanermik Loosh-imik misilittakkamik, Arlaata misissorluaqqissaarsimavaa qinngornerit utertingajaavillungulu Piuartitsisarfimmut –paasileramiuk Allaanerussutaa. Annikittuararsuusimavoq kisiat taakaniissimavoq.
Soqutiginninnera qeqqanorpiaq inississimavoq. Takoqqippaalu Nissiarneqarsimasoq sissuertumik Loosh-ip qinngorneri nalinginnaanerusut akornani annikittuararsuarmik ilamertaq ilaannakortalik minguittoq akuiarnikoq. Taamaattoqarsinnaanngivippoq. Minguittoq akuiarnikorlu Loosh-i kisimi inernerisarsimavaa aattaat “nujuartupajaatut” inissisimangaangami Loosh-i arlaleriaq ingerlaavartinneqarsimangaangami. Loosh-i Naatsiivimminngaanneersoq Arlaata pianiit pisariaqartissimavaa pissuseq assingusoq atorneqannginnermini. Taamaakkaluartoq tassaniissimavoq –kusanangaartumik nalilinnik qinngornerit inissilluaqqitanik uteeqissinnaasimanngillat imaluunniit uteqqikkumasimanngillat passunneqarfiunngittumut piffimmut. Arlaata isumannaaqqissimavai misiliutini sulilu inernerisimavaa
ajunnginnerusoq. Pingaaruteqartumillu piusoqarsimavoq Naatsiivimmi ilisimanngisamini.
Sukkaannaq, Arlaata Arlaanniittoq qimassimavaa Naatsiivimminut uterluni. Tamarmik asingiittutut ersersimapput Tinguussaanerusut piffiit gas-iusut Naatsiivimmiittut uniffeqanngiusartumik qorsorpaluttumik tunngaveqarlutik seqersimapput Katersuiffiup Aappaanniit ingerlalluarnerusumiit. Inississoqqinnikoq Katersuiffik Siulleq imerpalasoqarfimmiittoq Iliuuseqarnerup Qisuariarnerullu Inatsisaa maleqqissaarlungu (Ilamertaasoq Tunngaviliussamut Sunniinermullu).
Arlaata takusimavaa kinguaallannertaqanngitsumik Allanerussut–Loosh-ip minguillisakkap piffia– inissisimanngittoq Katersuiffiup Siullianni Aappaanilu.
Nassaarisimavaa misiliillatsiarnermi siullermi Loosh-imik minguillisakkami qinngorneqartoq ataasiakkutaani Katersuiffiup Sisamaaniit (taakkua sorujuiarneqarsimasoq naatitaninngaanniit Katersuiffiup Aappaanniit) Kalleq takkussimavoq qaqutigoortumik iliuuseqarnermik tassunga ataasiakkuutaamut iserfingisimangamiuk inuunermik ulorianartorsiornermik ilungersornermik allamik ataasiakkuutaamik Katersuiffiup

Sisamaanneertumiit. Taassuma kisimi Loosh-i minguittoq pinngortissimasinnaanngilaa, Arlaata nalusimanngilaa itinerusumillu paasiniaaffingalungu aallaavimmut.
Tassa tassanerpiaq nanisiarisimavaa Allaanerussut.
Katersuiviup Sisamaat isornartorsiorsimanngilaq aporaaffinni nerisassanut sinnikunut sanngiinnerusunut ataasiakkuutaat Katersuiffiup Sisamaanniittuniit imaluunniit misilerannernartumik siumullu utimullu Katersuiffiup Appaata qanigisaaniittumit pikkunartorsiorfiusumit–imaluunniit pinngittussanngorniarlungu unittitsineq inuunermik nerisassanillu aporaaffiusunik ataasiakkaat Katersuiffiup Sisamaaneersut. Aporaaffinniuna imminnut illersorniarlutik inuuneq uninnginniassammat pingasut imminiit nutaamik sanaartornermik naggueqatigiit pikataalliortarsimasut kingunissamik utaqqisoqaraangat ataasiaakkaanik annertuunik Katersuiffiup Aappaannik.

Qularnarsimanngilaq taannartaa. Taanna iliuuserineqarsimavoq kallernik pilersittisoq Loosh-imik minguittumik.
Taanna paasingamiuk, Arlaata paasiniarsimavaa allat iliuuserineqartut ataasiakkuutaat Naatsiivimmiittut Katersuiffiup Sisamaanniik. Kallernik Assingusunik nassaarsimavoq allat ataasiakkuutaat Katersuifiit Sisamaannittuni assingusunik iliuuseqarsimammata illersorniarlungit “inuusuttatik”.

Taamaakkaluartoq ingerlaavartuusimanngilaq.

Loosh-imik minguitsumik Kateriinnerit kallernik assingiingikkuutaartunik tamanit qinngornerit iliuuttit tamaaninngaanniit piusumiit ataasiakkuutaartut Katersuiffiup Sisamaaniit affaa tikinneq ajorsimavaa tamaninngaanniit ilaminertaminngaanniit nassaaminiik Piuartitsivimmiit.

Erseqqarissimavoq pingaartoq alla takkussimasoq.
Aaqqissuulluakkamik Naatsiivik qulaavarsimavaa takusinnaasani siammarterlungu piffinnut tamanut. Tassanngaannagajak suminngaanneerfia nassaarivaa. Qinngorneq qaffasissumik inissisimaffilik pinngorsimavoq piffimmi immikkuullarissumi Naatsiivimmi. Tuaviinnaq Taakunnarsimavoq.
Tassa taakaniissimavoq misiliut inissittiternikoq ataasiakkuutaartunik Katersuiffiup Sisamaaniit, Taakkua Imminit Tingusiffingisamingaanniit pissusissamisut ikkussukkat.
Kisimiilluni nappaqqasimavoq pilutat akornini Katersuiffiup Aappaanni qulaaniittuni ataasiakkuutaat anginerni.
“Perlilersimanngilaq”. Allanut aporaassimanngilaq ataasiakkaanuk Katersuiffiit Sisamaanniittunut. Illersuiniarluni pissusilersorsimanngilaq “inuusuttaminut”. Soormiuna qinngualasimasoq
Loosh-imik minguitsumik taama annertuukkaartingisumik?
Arlaat qanillisimavoq. Isinginninnera ataasiakkaartunut Katersuiffiup Sisamaanniik nuussimavoq paasilersimavaalu. Taanna ataasiakkuutaaq kiserliorsimavoq!
Sunniununa taanna miguitsumik Loosh-imik pilersittisimasoq.
Arlaat tunuarteriarmat malunginiangaqarsimavoq ingerlaavartumik allakkajaamik.
Inississornikup ataasiakkuutaap Katersuiffiup Sisamani tassanngaannaq ilisimalersimavaa Taakaniinnera. Uppittitsersimavoq eqqumiikajaamillu ilusilersorluni inissisimaffimmi tinguussaasumi piffimmi.
Imeq ersarilluinnartoq marlunni avissaartuussimavoq qinngornernik takusisunik ammasunik. Taassuminnga, Loosh-i qinngualasoq suli erseqqarinninngorsimavoq.

Najoqqutassartaa

Tassanngaanniinguna Arlaata inississimangaa massakkut tusaamasaq DLP Najoqqutassiaq,suli massakkumut

ingerlatinneqartoq Naatsiivimmi.
Oqaluttuap oqimaaqatingiissaarnera ilisimaneqarluaqaaq. Arlaata ilanngussimavaa pingaaruteqarnerpaaq
najoqqutassiamini: “Sananeqartoq Loosh-imik minguitsumik akuiakkamik salliunneqarsimavoq
Pissuseqatingiit ataasiakkaat 4M-it iliuuserineqartumiik naammassineqanngittumik, kisiat aattaat ikkussuutaq
iliuuserineqarsimappat sumiiffik issuttimi malittarissuttit qaangeqqappatingit killeqarfii avatangiiserup.
Annertuneruppat sakkortussusaa oqaatingineqartup iliiuserineqarnera Loosh-i annertunerusumik
akuiarsimassooq”
Najoqqutassiaq aallartinniarlungu, Arlaata sanatitersimavai allannguutit annikittukkaat Naatsiivimmini,
tamarmik naluneqarsimanngittut oqaluttuanut ilisimatuunuk.
Avissaartuuttitsineq Katersuiffiit ataasiakkuutaanut Affanngorlungit (pinngortinniarlungu kiserliorneq
ujartarmangit uteqqinnissaq) kajumissuserlu anneruniarnermuk Pissuseqatingiit 4M -inut marluusimapput
malunginiaruminarnerit killilersukkat.
Taama ittillungu, Naatsiivik pissanganartuuvoq takorannernartuuvoq sunniuteqarluartartutut.
Katersuisartut qangarsuarli naalanganngoreersimapput pisariusumik sananermut Najoqqutassamut DLP-mut.
Pissuseqatingiit ataasiakkuutaat 4M naalakkersuipput siaruariartorsimallutillu Naatsiivik tamakkerlungu,
minillungu itinerusoq ataasiakkuutaat qeqqaniitsitat imerpalasut.Taakkuupput malitassiuillutik pilersittisut akuiakkamik Loosh-imik. Misilittakkanik, Katersuisartut siuariartortissimavaat teknologi akioraattunik atortulerlutik katersuinermut
Pissuseqatingiinnuk 4M Loosh-imut.

Taaguuserneqartut nalinginnaanerpaasimapput asanninneq, kammagiinneq, ilaqutariinneq, imminissarsiorneq, qinngarsuineq, anniarneq, imminut pisuutinneq, peqqiilliorneq, pingaarniarneq, angusaqarusussuseq, pinginnikkusussuseq, tinguaaneq, pilliuteqarneq sulilu annerusumik, inuiaqatigiikkaat, nunaqarfikkaani, sorsunnerni, perlerornermi, upperisaqarnermi, maskin-nani, kiffaanngissusermi, suliffissualiornermi, parlaaqatigiiaarnermi ilaannai taaniarlungit.

Loosh-imik pilersittineq aattaat taama annertutingisimavoq…

Illuatungia

CLICK ! matoqqasumik sukangasuumik ilummut saappunga, nikinnaveerlunga. Qisuariarnera siulleq: kukkusoqarsimasoqartariaqarpoq una Nunarsuup oqaluttuarineqarnerisinnaangilaa BB-ip akoorsimavaa
allanut iserfinnut ingerlaavarnissaminnut malitassaminnut.
Taamaakkaluartoq paasissutissamut paasisimavara Nunarsuup uumasoqarfiunera inuullu oqaluttuassartaa iluaangusuummernartumik eqqortuusoq, taamaakkaluartoq isinginnittariaat allaminngaanniit.
Nerisaqatigiiaat Nunarsuup silaannaap naasullu ataqatigiinnerata aaqqissuulluangaanera inissilluarneqarsimasoq. Nalunangu taanna Nunarsuaq Anaanamiit, ilai manngertumik piffilimmik ilisimatuunik eqqarsaateqartartut aporfingikkajussimavaat sumi inuk uumasoq sumi inisseqqanersoq ingerlaartumi. Illuatungia unaasimavoq paasinarsivoq kiap nerineraatingut ! Kingornatingut, taannaannaasimavoq, eqqarsaataannaq…

Allattumut Tunngasoq:

Robert A.Monroe (30 oktober 1915 -17 Marts 1995)
naammassinikoq 1937-ami maskinanik siulersuisinnaanermik BA-lik taavalu radio-mi iluatsilluartumik pilersittinernik,aallakaatitsinermut aallartittisutut taavalu nipilersukkanik sanasutut aallartinnginnermini inuup silaqassusianut 1950-ikkunni. Hemi-Sync teknologi-mik pinngortitsisuusimasoq, ikiorsiuttillungu binaural beats aallartisaatingitillungu issuttit assingiinngittut silaqassusermi, nersorneqarsimavoq pingasunik US patent-inik.

Atuakkiai, Journeys Out Of The Body (1971), Far Journeys(1985) taavalu Ultimate Journey(1994), million-ilippassuit ilumoortussarsiortut isumassarsitissimavai.1974-imi paasiniaasartui The Monroe Institute- inngorsimapput (http://www.monroeinstitute.org), taanna aqqutingalungu kingornussarsiaa suli massakkumut ingerlalluni.