ORMUS-ip Ilarisartangaasa Angakkuangaanera Eqqumiittumillu Pisoqarfiunera

ORMUS-ip Ilarisartangaasa Angakkuangaanera Eqqumiittumillu Pisoqarfiunera

Immap imaaniit immikkut ittunik tinguussaasunik tingulaariffiusimasunik pissarsiorfiusinnaasumi nunamik pittanngorsaataasinnaaneranik pisinnaasoqarfimmik pissanganartuliuutaavoq, naggorissakkat annertusisinnaalluni, inuit uumasullu peqqissusaat ikiorsersinnaallungu, allaalluunniit nunarsuup silaata allanngoriartornera akiorsinnaallungu.

Roger Taylor, PhD, BVSc -mit allanneqarsimavoq © 2006

Email: rogerbt©onetel.com

Aamma saqqummiunneqarsimavoq Caduceus, issue 71 Spring 2007

Nittartangaa: http://www.caduceus.info

TINGUUSSAASUP QANOQ ISSUSAA PISINNAASOQARFEQARTOQ NUNALERINERMUT PEQQISSUTTIMULLU NERIORSUUTEQAATINGALUNI

Una allaaserineqartoq ilisarititsiissutaavoq qanittukkunni taavalu massakkumut suli ilisimaneqarluarani nunarsuup siunissaanut annertuumik pingaaruteqartuusinnaavoq. Kisiannili ilisimatussuttikkut qanoq iliuuseriffingineqarneri (ajutoorsinnaaneranut/pittaasunngortitsisinnaaneranut) annertuujupput; ukua oqaatingisaasut iluittumik uummartinneqarunik, tinguussaasuniit gruppe-kkaanik tingooraasariaqassuunut ilisimalerneruniarlungit – ilimanaateqarlutik kemikalie-nerussallutik- piusuunera massakkumut pasineqarsimanani. Tamakkua pillungit ORMUS-i taasiissutaasimavoq tassunga. Suunerannut isumassarsiat ilaat aalallattitserujussimavoq, taavaly tupinnangaartumik kemikalie-qarneranik fysik-eqarneranillu, ataani allattorneqarsimapput.

Kisianni siulliutissuarput, paasissutissanik atorneqarluarsinnaasunik tikisititsisarnerit imaqarput naasut uumasullu inuunerannik pittaasunik sunniuteqartitsisinnaaneranik taakkunannga ilasisarnerniit annikinnerunngillat qaqutingoortumik pisoqarfiusartuniit. Malunnaateqarluartunik inuit uumasullu peqqissusaannut iluaqutaasarsimaneri aamma pissarsiarineqarsimapput.

David Hudson-ip ORMEs-inik nassaarnera

Nassaarnerup oqaluttuassartaa aallartissimavoq 1970-ikkut naanerani annoraaminiliassanik naatitsiviutilimm pisuujusumik Arizona-mi David Hudson-imik atilimmiit. Peqqutingalungu nuna innermik anittisoqarfiuneraniinnerani allaqqissaanik imaqartitserneranik, taavalu ujaraq ataaniittoq ilisimaneqarsimaneranik metal-ilinik erlinnartuutinneqartartunik, iluittumik ilaminertakkaanik kvantitative-inik peqarmat aaliangersimavoq paasiniaaniarlungit. Paasisiniarsimasai taamaaseriarlutik inississorneqarsimapput paasiniarneqartut iluittunngortikkiartuaarlungit: metal-inik ilisarnaateqartoqarsimanngilaq, kemikalie-nik qisuariaateqarsimanngilaq spectroscopic-ikkullu attiorfeqarsimanani. Kingunerisaasutullu spectroscopist-eq ataaseq siunnersuisimavoq “sivisunerusumik ikumatinniarlungu”. Tassaniuna aattaat spectral-it ilisarnaatitai takkussuukkiartulersimasoq taavalu, tupaallannarnerpaamillu, siunnersuisimaput metal-inik immikkut ittunik erlinnartuuteqarsimanissaanik. Erseqqarippoq tamanna siammasinnerusumik misissorneqartussaassasoq taava, naammattunik nammineertumik ooriliiffingineqarsimanerani, Hudson-ip kemikalie-lerisartunik suliakkiisimavoq taavalu aaliangerlungu ajornartorsiut aaqqinniarlungu. Kinguneri suut nassaarisimaneranik eqqarsaatinginartunik ataasiakkuutaanik allattungaaqqapput patent-iani. 1 Aamma arlalinnik inunnut paasititsiniaasarsimalluni. Video-ninguna taakkunanna akunnernik qulaaluanik isinginnaarninni takkua qaqutingut pisoqarfiusartut aattaat uanga ilinnialersimanginga.

Taamaakkaluartoq, ataasiinnarmilluunniit sammineqartoq ilisimatusaassutaasumik journal-iliarineqarsimanngilaq. Hudson-imuna oqaatingisimasai unammillernarsimanerani allannissaanut kinguarsaatingisimanginga samminiarlungu, neriuutingalungu akademisk-imik uppernarsangaasimaneranik nassaarsinnaanissamik. Ammasumik akademisk-imik paasiniarneqarpasitoqarnianngimmat, gruppe-eq ilisimatuut pituttungaaqqanngittut taavalu inuit ilaasortaaffeqanngittut sammineqartoq pillungu ukiorpaalunni suliarisarsimavaat. Ooriliissutaasunik iluaquteqaratik imal. inuiaanut ammasumik misileraasarfeqaratik, taavalu Hudson-imik arlaatingut ataqatingiiffeqaratik, nassaarisimanerarsimasaata ilaannik pilersitteqqissinnaasimapput. Suliarisimasaat, Hudson-ip suliarisimasai ilanngullungit, katersuussukkanik allaaserineqarsimapput Barry Carter-imiit siammasittorujummik taavalu nittartangaanni paasititsiilluartumi.2  Aammattaaq arlalinnik email-kkut Internet forum-eqartiterpoq uummaarilluartunik, ilaata, ilisimatusarlutik gruppe-kkaajusut, oqaluuseraat kemikalie-t assingiinngttukkuutaartiterneri taavalu fysik-itai ilanngullungillu piiarnissaanut missingersuutaasartut tinguussaasut taakkua paasiniarnissaanut.

Taava qanorinneranut suut massakkumut paasineqaassutaasinnaappat ? Erseqqarissivoq, taassuminnga nassaarinninnermi, isertilerpungut sumiiffimmut nutaamut ataasiakkuutaartiterfeqartorujummut sulilu ilikkarfeqarnissaanut appasittorujuulluni. Taamaalluinnarpoq, oqaatingineqarsinaavoq fysik-it, kemikalie-lerinerit taavalu biologi-lerinerit kapital-it nutaat ammarterneqartut. Tunngaviusumik piviusuusoq massakkut isornarunnaarsimasoq Hudson-ip suliaaniit taavalu gruppe-niit namminersortuniit, erlinnartut arlallit (ilaat erlinnarpallaaratik) metal-it, ilanngullungit rhodium, iridium, guld-i, platinum, palladium, kobber, allallu arlallit, piusuusinnaasut qanoq issuttimi allarluinnarmi, tassani metal-iunatik -qasertuullutik imal. pulver-iseringaaqqallutik qaqortutut manngertunngortinneqaraangamik matoqqasuni.

Hudson-i pingasunik allanik tunngaviliisimavoq oqaatingisimasaminik, suli annertunerusumik oqaluuserineqarsinnaasut isornartorsiorfingineqarlutik. Oqaatingisimavaa ORMUS-ip ilusaanni taakunani suminganneerfiusuniit, elektron-it inississorneqaqqittartut kemikalie-t qisuariartaataanni ilaasarunnaasimasut. Assingusumik, ataqatingiittoqarfiit nalinginnaasumik metal-it atom-ianni ataqatingiisittisartui manngertunngoqqaneranni amingaataasalersimasut, tassani sunniuteqartumik monatomic-nngortarlutik. Tamanna peqqutingalungu, siulleqqaammut attersimavai Orbitally Re-arranged Monatomic Elements-itut, imal. ORMEs-it. Piffissami qaninnerusumi suliarisimasaani siunnersuipput ilai immaqa diatomic-iusinnaanerannik, aammattaaq ataqatingiittoqarfiit katariaannaaneri allanik element-inik piusooqatingisinnaanerannik, ingammik metal-it alkaline-iusunut. Taamaalilluni atterneqaassutaa tunngavilersuutaanngittumik ORMUS-imut allanngorneqarsimavoq. Aamma akulikittumik tunngaviliiffingineqassutaasarpoq M-state-itut taakkunani element-iniikkaangamik.

Allami, suli annertunerusumik qangaanerusumiit malittangaqartuni oqaatingineqartartut ukuupput, elektron-it inississorneqaqqinnikut Cooper-ip inississungaaffiani ataqatingiisittinermi ilanngunneqartarneranni, taava (allaniluunniit isumanginneriaattit ataqatingiisilerneqarsinnaallutik) tingooraaffiusunngortinneqarsinnaapput anneertuunik kiassuttini nalinginnaasuni. Tassannga tapersersuilluni, Barry carter-i video-mik sivikittumik saqqummiussisimavoq takutillungu pulver-i qasertoq kajumerisartumiit pissittoq. Taamaakkaluartoq isornartorsiorfingineqarsinnaavoq, taanna “issiingassamik pissittitsisoq” qaqutingoortumik pisartoq namminermininngaanniit, uppernarsititsineq ajortoq tingooraafferujuusinnaanerminik. Tassannga illuatungiliuuttitsisumik siammasinnerusumut ingerlatinnangu, eqqaanissaa naleqarluarpoq mainstream-ikkut arlalialunnik saqqummiisorsimavoq Hudson-ip oqaatingisimasaanik toqqaannanngittumik tapersersuisoqarsinnaaneranik. 3.

Taakkua takutitsiissutaasarput “qaffasissumik-kaavittumiisittisoqarnermik” inissisimaffimmik tassani metal-it atom-ii oqimaattut suliarineqarsinnaammata isertertillungit taavalu tassani nucleus-itai takisoorujunngortillungit naleqassuttimullu qaffasinnermukaallungit kaavinnerminni. Kisianni arlaannaalluunniit tinguussaasunik taamaattunik annertuukkaanik pilersittinikuusimanngilaq.

Hudson-i paasiniaassutissanik iliuuserisaqartarsimavoq tinguussaasunik assingiinngittukkaanik allaaserinnittarsimallunilu ORMUS-ip ilaminertakkaavi nassaarisarsimalluningit nunaminngaanniit nassaarisimasamini ikannerusuni misilerarsimasamini, kisianni annertunerusarsimapput innermik anittisartoqarfimminngaanneersut. Paasiniaasartut allat kingornatingut nassaarisarsimavaat imeq pinngortitamingaanneersuni misilerakkaniittuninngaanniit, annertukkaajunerusut immamiittarlutik taavalu annertunerusumik Dead Sea-mi. Paasiniaasartoq ataattip allaat silaannarmi nassaarisimavai. (Uani immaqa tupaallannarpallaanngilaq monatomic-it ilusai oqimaattorujuit gas-itut qaqutingoortutut pissuseqartarsinnaangami.)

Hudson-ip kemikalie-lerisartui naasut arlallit paasiniaaffingisimavaat nassaarisimallunikkillu naasuni ORMUS-eqarnerpaasarsimasut, ingammik aloe vera-mi, taakkuullutik naasartut nunami innermik anittisartoqarfinni. Aamma nersussuit puulukillu qarasaaninngaanniit paasiniaaffingisarsimavaat tingusisimallutillu 5 %-it malunnaateqarluartut tinguussaasuni panertuniit imaqartuniit. Taakkua paasiniaaffingineqarsimasut ajornanngittuinnaanngillat, ORMUS-ip imarisa allanngorneqartariaqartaramik metal-itut iluserisimasaannut. Paasiniaassutissatut, taakkua pisarput “sivisuumik-kissaanermi” spectroscopic-inik ingerlaartitsinerni Hudson-ip atungarisimasaanik. Kisianni metal-it annertukkaanik pissarsiariniarlungit sivisoorujussuusarput, taakkuullutillu naammattumik suliarineqarnissai imal. nassuiarnissaat ungasittorujuusarlutik. Ikittuaqqat paasiniaasartut namminersortuusut suliaqartarfiit isersinnaasarpaat spectroscopi-iit atorneqassappata, Ilisimasaqanngilangalu arlaat inissisimaffimmiittoq inunnut ammasumik tamakkuninnga suliarinnissinnaassuseqartumik. Ajoraluartumik, arlalinnik peqquteqartumi, (ooriliiffingitinnerni taavalu inattisikkut tassani siunnersuussutaasimapput), Hudson-ip nammineerluni sulianik taamaattunik suliaqarunnaarsimavoq.

Fysik-itaani kemikalie-lerinernilu annertunerujussuarmik suli suliarinniffingitittariaqarput, annikinnerunngittumik qaqutingoortumik pisoqarfiusartut erseqqarillisinniarlungit takuneqartarsimasuniit. Assersuutingalungu, ORMUS rhodium-it imerpalasortai filter-ip pappiliartaanik panertinniaraanni seqinertillungit, Hudson-ip nalaassimavaa tammartartoq qaamanermik sakkortuumik qinngorneqarluni, kisianni nipeqarani imal. malingaasaqartitsinani sakkortuumik. Suli eqqumiinnerusumik, ORMUS iridium-i suliaringaanni uteqattaartumillu kissakkaanni kiassuttimut aappaluttumut nillusarlungulu, nassaarisarsimavaa oqimaassusaa sangujoraartartoq peqqarniittumik arriittumik nillusarnermini kaaviaarluni – suliluunniit, sumiiffimmi ataattimi, annaallungu tassanngaanniillu oqimaassuttini tamaat ateqqillungu. Taanna kingunerisaasimasoq ikkunneqarsimavoq teori fysiker-imit Matti Pitkänen Finland-imiuminngaanniit. 4

Namminersorlutik paasiniaasartut ilumuussusaanik uppernarsaasimapput nipeqarani qaamanermik kallerniliortartoq, aamma ataaseq oqaatinginnissimavoq oqimaassusaanik allanngortarneranik uppernarsaasimalluni. Taakkunani arlallit allamik qaqutingoortumik pisoqartarneranik nalaattisarsimapput: imerpalasunik kuseriarnerit, ORMUS-itaqartunik akuneqarsimasunik, matoqqasut silataanni ilusinikkiartortunik – ingammik kajumerisoqarfinnik sunnerneqarsimangaangamik. Taamaalisoqarnerata innersuitissimavaat atom-it ORMUS-it iingat akimorsinnaangaat kvantum tunnel-iliornerit atorlungit, imermillu annikittumik nassataqarlutik. Aamma nassuiarneqarsimanngittoq unaavoq nalaattinermi ORMUS-it piareersarneqarsimasut imerpalasunngortinneqarsimasuni innaallattartoq kallerup inneranik pilersittilluni. Taamatut iperaasittineq nipiliortarpoq seqqorpallattumik, kingornatingullu innaallaliortitsisoq ilusineqqittarluni iperaasittinneqarlunilu qasseriarluunniit killeqanngittumik.

Talerpiata tungaaniittoq valnød-it orpia, ukiuni arlalinni ORMUS-imik

isumangineqartarsimasoq massakkut qaqqortarissanik pilersittisarsimavoq

arfinileriaammik oqimaannerusunik assersuutissangaanni orpikkaniit saamiata tungaaniittuniittuniit isumangineqarsimanngittuniit.

(Suminngaanneerfia: http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/walnuts.htm)

Biologisk-imik sunniutaasartut ORMUS-imiit

Tinguussaasut taakkua biologi-vi aamma siammasissumik ammapput paasiniarneqarnissaminnik. Oqaatingineqarsinnaavoq, taamaakkaluartoq, biologi-mi kapital-ik nutaaq ammarneqareersimaneranik: inuunerup kvantum-imik paasinnittariaattini. Taanna isinginnittariaaseq malillungu, inuunerup holistic-imik pinginnaasarisaat taamaallaat uppernarsaasuusinnaapput kvantum-ip ingerlaannarsinnaasumik tunngaveqarneranik; imatut isumaqarluni, allaarpasingani taamungaannaq ingerlarpasittut biologisk-imik molekyle-it (thermodynamik nalinginnaasumik nassuiaariaattit malillungit) eqqortumik ataqatingiiaaffeqartuusut kvantum-inik malinnittariaaseqarput soorlu laser-it ingerlasarnerattuut. Taanna allanngortitsisoq biologi-nik isinginnittariaaseqaqqinnerit innersuussutaasumik ilisaritinneqarsimapput Dr Mae-Wan Ho-mit. 5

Kvantum biologi-mi allamik eqqarsartariaasillit qanittukkunni pissanganartunik ammaaqqammersimapput siunnersuisumik, DNA-aat ingerlaartitsisoqarfiisa ilaminertaa protein-it kode-qarfianni, imarisai (taaneqartartoq “junk DNA”-itut) ingerlariaaseqartoq kemikalie-t namminersortumik ingerlariaaseqarlutik timit “kvantum-eqarfia” paasititsisuusinnaasoq.6

Taassuma, saqqummiunneqarnikut arlallit ilanngullungit siunnersuisuunerannik uumassusillit tingooraasinnaassuserujoqarneranik peqartoq, immaqa Hudson-ip eqqarsaatersorfingisartangaanut tapersersuisuusinnaasut ORMUS-ip qanittukkut akulerunneqarnerminni DNA-mik- imassinnaalluniluunniit DNA ajoquserneqarnikut aaqqissinnaallungit.7

Hudson-ip takorloorsimavaa industri-qarfinni tinguussaasunut taakkununnga pisinnaaffeqarluarsinnaasut – ingammik paasiniarnikuusaata naliliisilersimammangu taakkua erlinnassuseqartut nunarsuarmi piusuunerannik taamatut iluseqarlutik metal-init iluseqartuninngaanniit annertunerusumik. Arlaatingulli, taamaakkaluartoq, angaava, alkymi-mik soqutingisaqartuusimasoq, siunnersuisimavoq immaqa sammisarisimanut nassaarniangaqaruni “guld-i qaqortumut” ataqatingiittoqarneranik takunnissinnaassasoq soorlu alkymist-it ilaasa nassuiartarsimasaanni taakkunanilu aaqqiisinnaassuseqartartut inuunermillu sivittorsititsisinnaassuseqarlutik.8

Taamaammat ORMUS-it piareersarneqarsimasut qimmimut nappaalasorujummut pitissimavai, kræft-imik toqusimasinnaanissaanik ilimanaateqartumik tick fever-imillu. Qimmeq aaqqissimalermat, inuit nammineerlutik piumasimapput piniarlungu, erseqqarissimavorlu pittaasunik kinguneqarsimaneranik. Hudson-ip tassanngaanniit ilaminertakkaanik nakorsanut nassiussuisimavoq arlalinnik, siunnersuussilluni ORMUS-i misilissangaat ikittunut isumangineqartunut toqusussaasunut. Oqaluuttarnermini, grafik.ilersukkanik allaaserineqarsimasuik tunniussisarsimavoq malunnaateqarluartumik aaqqiittoqarsimaneranik takutitsilluni. Aamma eqqaasimavaa rhodium ORMUS-ikkaanik tunniussisarsimalluni, ilanngullungit Merck & Co. taavalu US National Cancer Institute-imut, sianiutit kræft-it assingiinngittukkaanut nassaarisimallungulu sianiutinut taakkununnga ajoqusiisimannginnerannik. Taamanikkulli, pilersittiortortartut arlalikkaat pissikaalersimapput, ORMUS-inik pilersittiortorlutik tuniniaasalerlutillu piareersangaasimasunik sananeqaateqartunik assingiinngittukkaanik, ilanngullungit immaminngaanneersut, imerlu tatsit itisuuninngaanniit, mineral-eqarfinniit tarattut aattitassaqarfinniit taavalu naasut nakorsaataasartut soorlu aloe vera-niit. Massakkut ilimanaateqarpoq inunnik peqartoq tusind-tilikkaanik taakkunannga pisartunik. Ikannerusortaat arlaatingut peqqiilliuuterujussuaqartarnikoorpasingatik, ikattut peqqissuttiminni pittanngortitsisumik atisisimapput nukissaqarnerminnilu, arlalittingut qanorittariaattiminni allanngorsimallutik tarneqassuttimik paasisinnaalersimasaminnik taajukkaminnik. Taamaakkaluartorli, allaaserineqarsimasut arlalialunnguit nassaarineqarsinnaapput forum-it iluanni peqqiilliuuterujussuarnit aaqqissimasut ORMUS-itortarsimanerminngaanniit kræft-it ilanngullungit. Data-lli tamarmik inuup peqqissusaanut, taamaakkaluartoq, inuit oqaluttuarneraniit naapertuussaasutut tinguneqartariaqartarput. Klinisk-inik naapertuinernik suli peqanngilaq, kingunerisaasimasunilluunniit ataqatingiissaangaanikuusunik. Tassanilu, soorunalimi, paasineqartariaqarpoq isumanginninneq annertoorujuk atorneqartariaqartoq tinguussaasunut taamaattunut nakorsaatiunerarnissaanut taasinnginnissamut, peqqutaalluni paasiniarneqarnikuunnginnamik eqqoqqissaartunik suli peqannginnami.

Nakorsaataaneranik siunertaasumik avaqqussisarnerit, taamaatut pisoqartaraluartoq, (inuup) ataattip takutissinnaavaa ORMUS-imik ingerlaannaq sunniuteqartarneranik teknik-it ilareqqissaanik atuinermi siammasissumik atungaasartunik sunniuteqarsinnaaneranik naapertuinernik nakorsaatit sarfaasut terapi-iit atornerannik. Ataaseq aammi mikroskop-it taartoqarfittaaniippoq. ORMUS-imik akunnialuit pereersimanerup kingornatingut (allallu isumanginnittariaattit pittaasut ilanngutereernerani, soorlu akupunktur, massage, il.il.), inuup aavata sianiutai aappaluttortai takuneqartarsimapput ammalornerulertutut avissaaqqalluartutullu serum-illu ingitassartaaniittut ikilisarsimapput. 9  Aamma EEG paasiniaaffingineqarneraniit allaaserinnittoqartarsimavoq annertunerusumik oqimaaqatingiittoqartarneranik qarattap saamiatungaaniittumi talerpiatalu tungaaniittumi.

Aamma teknik-eq alla neriuuteqartitsilluartoq bioelectrography-uvoq. Una nalinginnaasumik taangorneqartarpoq Kirlian fotografi-tut kingornatingullu tassanngaanniit ineriartortinneqarsimasunit. Ilanngunneqarsimapput kvantumtative-it ilisimatusartarneranniit Dr Konstantin Korotkov-imiit. 10,11

Uani nammineq misingisimasara allaaserissuara. ORMUS-it nammineerlunga piareersartarsimasara ukiup ataattip ingerlanerani pisarsimavakka, nukeqassuttinnilu taavalu “ajunnginnerulernerni” ilisimaneruleraluttuinnarsimallungu. Misiliutaasumut, GDV (gas discharge visualisation) atortarsimavara Dr Korotkov-imit sananeqarsimasumik. Siullermik, ORMUS-i sap.ak. marlunni atorunnaarsimavara, tassanngaanniillu GDV-mi atuaasarneq atulerlungu, tassanilu ingerlaannaq annertuumik ORMUS-itoreernermi (ullormut pisartakkamiit arfinileriaammik annertunerusumik), siammasinnerusumillu akulikittukkaat tulleriaalersimallungit. Figur 1(uani takutinneqanngittumi;) qisuariaataasimasup   qanoq sivisutingisimaneranik takutippaa, tassani assimiittup qaffakkiartornera 1.5-eriaammik akunnerit sisamat aqunneqareernermini, arriittumillu appariartulerluni akunnerit 12-it ingerlanerani. Dr Korotkov-ip GDV-mik siammasissumik suliaani, erseqqarippoq, assip parameter-iani paasiniarneqarsinnaasuni, taanna sumiiffingisaq peqqissuttimoortoqarfiunerusuusoq.

Uuminnga atuartut namminneq taamaattumik pilersitterusuttunut, Barry Carter-ip nittartangaaniittut qanoq iliortarnerannut takusingit. 12

Suliarinnittariaattit ajornannginnerpaartaat pH-tai qaffaannarlungit aaqqiissutaliarineqarsimasunit tarattut imaminngaanneersunit 10.6-imiit 10.78-imut. Tassanngaannaq kinguneqartitsilertarput, annerusunik magnessium-inik taavalu calcium hydroxide-it, ORMUS-ip sananeqaatilikkaavi ingerlaaqataatilerlungit. Imarisaaniittut tassaniinginnartarput tarattuniittut salittinniarlungit.

Nunalerinermi ORMUS-imi kingunerisaasartut

Inuup peqqissusaata data-nik pissasiornissamut ajornatitsisoqarnerani, qanorilisittisarneri naasunut sunniuteqartarnerannut annertunerusumik malinnaavingisaasarput. Taakkua akiungassaanngillat, qaqutinguuvittumillu pisoqarfiusartuullutik. Nittartakkani arlalinni takuneqartarsinnaapput. 13

Piareersangaasartuni atorneqarnerpaasartoq ajornannginnerpaavoq akikinnerpaallunilu: immap imaaninngaanneersoq allanngortinneqarnikuunngittoq pilersitsiissutaasarluni. Piviusumik oqaluttuassartaqarpoq ORMUS-ip nassaarineqannginnerani pisimasumik, immamit pilersitaasimasut atorlungit, annertunerusumik immap naasui, nunalerinermut atorlungit. Inuit ilaasaluunniit allaaserinnittarsimapput pittaasunik kinguneqartitsisarsimallutik nunamut imaminermik inissiinginnarnermiit.

Dr Maynard Murray14 data-ngaattiarujunnik immiussisarsimavoq uumasut peqqissusaannik nerisinneqartarsimasut issiingassanik imermit immaminngaanneersumik nunami imertinneqartarsimasunik. Misileraaneq ataaseq suliarineqarsimalluni terissat pikkunartooqqasuni, tassani 90 %-ii nalinginnaasumik tassanngaannaq sakissamikkut kræft-ilertarsimasuni. Taakkunani issiingassanik nunami isumangineqarnikuminngaanniit, taamaakkaluartoq, 55%-iinnai kræft-ilersimapput, kinguaariillu aappaanni taakkua takussutissartaasut annikillisinneqarsimapput 2 %-imut. Soorunalimi, nuna taamatut isumangineqarsimasoq kingornatingut tarajoqarpallaalersimasarpoq naajorartitaasut annikilliartortarsimallutik. ORMUS-imilli pilersitaasarsimasut, taamaakkaluartoq, ilimanaateqarnerulertarput annertussusaat tarattuni annertusisarsimasut 80-eriaatinngorlutik. Dr Murray-ip oqaaserisimasai eqqaamassuteqaqquangut inuiaaqassuttit ajortoqarfiullaarneq ajortuni qaqutingoortumik nassaarineqartarsimaneranik sumiiffinni ” immamiit nunani imeqarfeqartartuni annikittumik”, taava ilaminertakkaat pingaaruteqartut qaqqaniit kuineqarlutik atorneqaqqinnissaminnik.

Pilersitaasimasartut annikittuaraannaat pisariaqartinneqartarput: acre-ikkaartunik 4-20 liter-imik pisariaqartitsisarlutik (~ 0.405 hektar), naatitsisarfiit apeqqutaallutik. Taamaattorli ORMUS-imik pilersitaasimasumik kingunerisaasartut, sukkanerujuusarsimallutik taakkunannga immamit pilersinneqarsimasuni. Imaalluinnarporli, assinik uppernarsaatissaqarani, upperiuminaattorujuusarput. Assersuutingalungu, valnød-it orpingai ukuni arlalinni isumangineqartarsimasoq marloriaammik alliartortarsimavoq taakkunannga aqutanik orpingaliarineqarsimasuniit massakkullu pilersittilertarsimallutik qaqqortarissanik arfinileriaammik oqimaannerusunik – qaqqortarissallu namminneerlutik mandarin-atut angitingilersimasarlutik! Blomme-it orpitai pilersinneqarsimapput, ukiumi siullermi pilersinneqarnerminni, naatitaq ataaseq orpinniit marloriaatingajammik naatitsisimavoq taakkunannga aqutaasimasunit naatinneqarsimasuniit, ukiullu tulliani oqimaassusai tallimariaatinngorsimallutik. Assip ataattip takutippaa majs-ip naasua ima angitingisoq pinginnittua majuartaammik atortariaqarsimalluniuk qaatungaa anguniaruniuk.

Ersersimapput 12 fods-iusimallutik (~ 3.6 meter)-imik takissuseqarlutik. Appelsin-at pilersinneqartarsimapput canteloupe melon-itut angitingilersimasutut! Assersuutissarpassuarnik allanik peqartiterpoq. Ilanngullungit, ingerlaartunik allaaserinnittartoqarpoq taakkunnannga ORMUS-imik atuisimasuni, nunat ORMUS-ilerneqarsimasut pilersittineruinnaratik, sukkanerusumilli perujaartarsimapput, uummarissaatinik annikinnerusunik pisariaqartitsisarlutik taavalu uumasuaqqanut ajoqusertinnginnerusarlutik. Mamarnerusarsimappulluunniit!

Nammineerlunga misingisimasara naattiianik. Tulleriaartut sisamani (aassingiinngittuni marlunni), marlut isumangineqarsimapput marlullu assingusumik isumangineqartarsimallutik. Piiarneqaleramik, oqimaassusaat katersorneqarsimasut 31 pounds-iusimapput (~1.41 kg) isumangineqarsimasorlu 58 punds-iulluni (~2.63 kg). Ilanngullungu, malitarisaqanngilanga naapertuilluaqqissaartunik, gulerod-iutima ilaat 1 pound-imik oqimaassuseqarsimapput (~454 gram).

Ingerlaavartumik nassaariffiusarsimapput naatitaasut siammasinnerusumik naasarsimasut annertunerusumik ukiut aappaanni isumangineqareersimasunilu ukiuni tulliuttuni. Una ilimanaateqarpoq ORMUS-ip sunniisarneranut nunap mycorrhizae-itaqalertarneranni –

oquit assingiinngittukkaat naasut naanissaanut pisariaqartuusartut. Suli massakkumut paasivinnikuunngilangut taakkuit oquit qanoq pingaaruteqarnerannik. 15

Annikilliartorujuttarsimapput kemikalie-nik uummarissaasortarnerni herbicides-ilersuinerniillu.

Soorunalimi, kingunerisaasarsimasunit taakkunannga uppernarsaateqanngilaq, malunnaateqartitsisaraluarlutik, ORMUS-iminngaanneersuusarput. (Inuit) Ilaasali immaqa akiorsinnaavaat taamatut sunniuteqartartut mineral-it nalinginnaasut atorneraninngaanneersuunerarlungit. Tamanna, allarpassuit ingerlaartitat ingerlaneranni, eqqornerusunik ilisimatusassutaanerniit utaqqineqartariaqassapput.

ORMUS-ilersuinerni atorneqassutaasinnaasut

Taamaakkaluartorli, utaqqiinnarnissamut pilersaarusiisoqanngilaq taamaattunik pilersittiniaraannik nassaarsiorfinginissaanut. Nunarsuup inoqaleriartussusaa unittitassaanngivippoq; ataattikkoortumillu sumiiffiit naatitsiviusinnaasut killeqarput tamarmillu atorneqalereersimallutik. Pisinnaaffeqarpat pilersittiartortitsineq marloriaatinngornisaanut taassuminnga immap imaanik akikittuaqqamik piariingaliornernik, peqarsinnaassuseq pissaqannginnermik taarsiutaasinnaassangaluarpoq uanguttinnut aggeriartuaaraluartumik. Aammattaaq, ORMUS-imik toqqaannartumik pisanngikkaluarluni taamatut ilioraanni, inuup peqqissusaa suli annertoorujummik pittanngussangaluarpoq.

Siammasinnerusumillu, immap imarisaa pingilerneqarsinnaannginnerani, peqatingiiffiit multinational-iusut ulorianartorsiortitsisinnaanngillat pisiniararfiit iikkap sinaanut pititsilerlutik pisiassarlu tuninialerlungut akinik ikuunnataasut atorlungit, Nunat Pingajuanneersut naatitsisartut inorsillungit.

Qanoq isillutingukua naasut, nunallu uumasui inuillu erserpasittut kronisk-imik amingaateqartitsilersimasut taakkunannga tinguussaasunik? Immami pilersinneqareertarneranik, (inuup) ataattip ilimangilersinnaavaa, Nunarsuarmi inuuneqarnermi, annertunerusumik immamut kuerarsimanissaanik. Tamanna tunisisinnaavoq nassuiaassummik ilaannakuusumik nunap inuuneqarunnaariartorneranik. Nalinginnaasumillu naasut ineriartorunnaartitserneri iluaqutaasumik carbon dioxide annertusiartortitsilissangaluarput silannaqarfittinni, taamaasillunilu nunarsuup kissakkiartornera annertusiartortilerlungu. Nunat annertuut isumangisalernerannik annertoorujummik pittaaqusersorneqarsinnaangaluarpoq nunarsuup kissakkiartornera annikillitillungu. (Inuup) ataattip takorloorsinnaavaa nunarujussuit seqqarsarlungit, ingammik orpippassuaqarfiit, timmisartuninngaanniit. Ilanngullungu, fossil-inik orsussalersuineq taarsersinnaanngorniaraanni, pisinnaasoqalissangaluarpoq pingortitamiit orsussalersuisinnaaneq pilersinneqarsinnaalissasoq annertunerujummik nunami annikittukkaani.

Piffissaq annikippoq. Nunami ajutoornerujussuaq avaqqunniaruttingut, iliuuserisassat ikattorpassuit iliuuserineqartariaqarput. Ilaallutik, pingaaruteqartut ilarisinnaavaat nuna isumangisalerneranik tassannga immap imaanik pilersittiortornernik. Massakkut taamatut iliortariaqalerpungut. Taamaammanuna uuminnga atuaasut tamaasa aperingikka sapinngisartik atorlungu una allaaserisaq ORMUS-imut tunngaveqartoq siaruartequllungu.

                                                                                                                           

Allaaserinnittoq Pillungu:

Roger Taylor, PhD, BVS’s, immunologi-mi PhD-eqarpoq aallartissimallungulu UK Medical Research Council’s Immunology Research Group-i Bristol-ip University-ani, tassani toqqaannartumik sulinerusarsimalluni immunologisk-it qanoq akiuisinnaanerannik. Ukiut 18-it atorsimavai namminersorluni ilisimatusariaattinut tunngaveqartut sarfanut paasiuminaattunut.

Dr Taylor-i ilisimatussuttini editor/allattartuuvoq Caduceus-imut, ORMUS-imullu allaaserisimasaa aamma Caduceus, issue 71-imi saqqummersimalluni, Spring 2007-imi (Caduceus Journal Ltd, 9  Nine acres, Midhurst, West Sussex GU29 9EP, UK, telefon +44 01730 816799, nittartangaa htto://www.caduceus.info). Attavingineqarsinnaavoq email-ikkut rogerbt@onetel.com-imi

Allaaserinnittup Eqqaamassutai:

Paasissutissat tunuliaqutitsiissutit ORMEs-it pillungit, takukkit David Hudson-ip allaaserisimasai marluleriittut “White Powder Gold: A Miracle of Modern Alchemy”

NEXUS vol.3, nos 5 and 6; Laurence Gardner-illu allaaserisimasaa pingasuleriiusoq “Star Fire: The Gold of the Gods” NEXUS vol.5, no. 6 taavalu vol. 6 nos 1 taavalu 2, ilanngullungu “Lost Secrets of the Sacred Ark”

NEXUS vol. 10, no. 2.

1. http://www.subtleenergies.com/ORMUS/patents/patents.htm
2. http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/articles.htm
3. http://www.subtleenergies.com/ORMUS/research/research.htm 4. http://www.helsinki.fi/~matpitka/index.html
5. Ho, Mae-Wan, Dr, The Rainbow and the Worm, World Scientific, Singapore, 1998, 2nd ed.; also, articles by Dr Mae-Wan Ho at http://www.i-sis.org.uk/
6. Gariaev, Peter et al., “The DNA-Wave Biocomputer in “Crisis in “Life Sciences: The Wave Genetics Response”, http://www.emergentmind.org/gariaev06.htm
7. Paine, D. A. and W. L. Pensinger, “A Dynamical Theory Describing Superconductant DNA”, International Journal of Quantum Chemistry 15(3):333-341, 1979;
Carter, Barry, “ORMUS, DNA Repair and Health”, http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/dna.htm
8. Gardner, Laurence, Lost Secrets of the Sacred Ark, HarperCollins, 2004, ISBN 0-0071-4296-X, and http://www.graal.co.uk/index.html
9. Very likely this would correlate with the standard hospital test for the rate of erythrocyte sedimentation.
10. Korotkov K. G., Dr, Human Energy Field, Backbone Publ. Co., Fair Lawn, NJ, USA, 2002, ISBN 5-8334-0330-8.
11. Caduceus, issue 67, winter 2005, pp. 30-32
12. Access through website cited in endnote 2.
13. Dudley, Dana, “ORMUS Plants” at http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/ORMUSplants.htm; http://www.sea-crop.com; http://www.c-gro.com
14. Murray, Maynard, Dr, Sea Energy Agriculture, Valentine Books, Winston-Salem, North Carolina, USA, 1976,
ISBN 0-911311-70-X
15. Some information on mycorrhiza can be found in: Wakeford, Tom, Liaisons of Life, John Wiley & Sons, Inc., 2001,
ISBN 0-471-39972-8

 

 

 

Advertisements