Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik Part 2

 

 

Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq
Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik

 

 

Belgia-mi Engineer-eq homoepath alchemy-lerisartorlu Alfons Ven-ip nassuiaappaa paasinnissimanini
tarnerup ersinngittup nunarsuaata aquttineranik nunarsuarmik timeqarfimmi ersittumik

Part 2

 

 

 

Alfons Ven-imik Apersuineq
Evolution Vision Foundation
Postbus 509
4645 ZW Putte, The Netherlands
Telefon: + 31 30 233 3188
Email: info@alfonsven.com
Nittartangaq: http://www.visione.tv

Willem de Ridder-imit Allanneqarsimalluni
© 1996
Nittartangaq:
http://www.willemderitter.com

 

 

Eqqarsaatersornerit aaqqinneq pillungu

Willem de Ridder: Taava alchemy homoeopathy-lu atorlungu nassaarisimanngilat.
Alfons Ven: Taakkuullutik isumassarsiaasut tunngaviusartunik isumassartititsisimapput. Suulluunniit piusuusut, molekyle-eq, atom-eq, timeqarput, tarneq, anersaamik peqarput. Suulluunniit, mikinerpaaniit annerpaanut takorloorsinnaasattinni, timeqarput, tarneq, anersaamillu peqarlutik. Kisianni isinut uisittisuusimasoq unaavoq: ersinngittut ersittunik aquttinerannik. Taava paasilersimavara, “Taannaana suliarisartangara!” Assersuutingalungu, massakkorpiaruna susungut, uuminnga apersuinermik immiussinittinni? nipingut bånd-imut immersuuttarpangut. Takusinnaanngilatit, tingusinnaanngilatit, kisianni piviusuusumik avatangiittimi ingerlaarput. Ersinngittumik. Nipingut kabel-ikkut ingerlaffeqarput; bånd-imut immiussuuppangut qanoq iliorneranik isinginngikkaluarluta. Tamarmik manngertumiingatik, avanngasittorujummiillutik. Avanngasittut nammassutaasinnaasumut ikkuttarpangut, tusarnaartumullu pisarput piviusuusutut. Sumiikkaluaruilluunniit, uuminnga apersuinermik tusarnaarlutit, allattorneqarneranik atuaallutit, Willem-imik uannillu piviusuusoqarfik angusarpat. Tamanna angakkuangaanngilaq; ilisimatussusiuvoq. Ersinngilaq, kisianni angakkuangaanngilaq. Soorunalimi, ilisimatussutaasartut malitassiuisartuusit, namminneerlutik kisimik tinguussaasuinnarnik isumassarsialerisartut, tamanna pillungu paasinninnissamut ajornartorsiortuaannavissimapput. Kisianni ullut tamaasa pissuttinik ingerlataqartarpungut ersinngittunik ersittunik aquttisunik, timeqarfimmi, malungineqarsinnaasuniit.
Willem de Ridder: Ulluni makkunani, ilisimatusartarnerit nakorsaanermut, oqaluuserinnileraluttuinnarput upperinneriaattit qanoq sunniisarneri isumassarsiallu – taakkuullutik, piviusuusumik, inuit toqorarnerusartut diagnosis-ilertinnerminniit peqqilliutiminnik assersuutingissangaanni. Ilikkarukku neriuuteqanngivittoq, immune system-it tamarmiullu 80 %-imik nakkartarpoq. Taanna isumassarsiaq upperinneriaattiminngaanneertoq, imal. isumassarsiamiit, imal. eqqarsartariaattimiit, ilinnut napparsimalersittisinnaasoq arlaatingut toraarfingisaqartuuvq ersinngittut ersittunik aquttinerannik. Peqqutingalungu isumassarsiaq manngertuunnginnami, (Inuup) Ataatsip takusinnaanngisaanniit.
Alfons: Kisianni taanna data-nik paasititsilluanngittoorneruvoq. Ingasattajaarniliassutaavoq. Soorunalimi, upperinneriaattit toqussinnaavaatit. Soorunalimi, arlaannik paasititsinerluinerit sussaajunnaarsissinnaavaatit. Kisianni tamanna qimaanertut atungassiaanngilaq. Una soorlu, periartingut, homoeopathy-mik aallartitsisuusimasoq, Samuel Hahnemann. Geni-usimavoq. Arlaataluunniit tamanna akiorsinnaanngilaa. Jan, alkymist-eq, geni-uvoq. Kisianni tassani immini isumaqanngilaq. Hahnemann-i Hufland-i aamma tysk-iusimasoq peqatingalungu alchemy-nut atuaqatingiissimapput. Hufland-i alchemist-inngorniartorpassuit akornaniissimavoq, Hahnemann-it nammineerluni pittaaffingisimanngisaa aaqqiinissamut tunngavingalungu. Aamma peqqutingalungu inunnik aaqqiisinnaasimannginnami alchemy-liarisaminik piareersakkaminiit, Hufland-imut oqarsimavoq, “Tamarmi eqqarsartaattimiippoq.”
Hufland-ilu akisimavoq, “laboratorie-nniit aniniarit. Aaqqiisinnaanngikkuit, eqqortussarsiorit oqarlutillu ‘Taamaasiorsinnaanngilanga’, arlaannillu ujaarlilerlutit. Kisianni eqqarsartaammut pisuutitsinak.”
Willem: Eqqarsartaammut eqqarsaatingisartakkanullu.
Alfons: Tassanilu nalinginnaasumik nakorsaariaataasartut kukkussutingisarsimasaat assingalungit iliulerpungut taamaaliorutta. Psykiater-inut oqaloqatinginnikkuit (soorlu massakkut uanga taamaaliortartunga, specialist-illu allarpassuit uannik suleqatinginnittartuusut), tamarmik uppernarsisimavaat dianose-leeriaattini annertoorujussuarnik pilersittisinnaassuseqarpungut nalunngilarpullu susoqarneranik, kisiannili qanoq isumanginneriaattit pileruttingit ilisimasaqanngingajavippungut.
Willem: Iluattikkajunnerusartullu ilarisarivaat placebo.
Alfons:Iluattikkajunnerusarporlu peqqutingingamiuk siunnersuutaangami. Taava massakkut oqartarput, “Suna tamaavimmi siunnersuutaavoq”. Kisianni Hahnemann-ip kukkussutingisimasaa atulertarpaat. Peqqutingalungu tamarmik sunniisinnaassuseqannginnamik, peqqutingalungu aaqqinnissamut pissaaneqannginnamik, oqaatingisarpaa, “eqqarsartaattimiippoq”. Taava angut naamini ulcer-erujussuarmik peqalersimanguni. Truck-ertartuuvoq; angut angisoorujussuaq nukittooq. Kræft-erli aaqqinneqarsinnaanngippat, angut depression-imiit naalliuuteqalertarpoq peqqutingalungu meeraqarami pingasunik sisamanilluunniit oqalulerlunilu, “Toqussuunga. Taavami nuliara meeqqakkalu?” Pisoqarfiusoq kaaviianermut ajortorujussuarmut pisarpoq. “Ulcer-eqarputit depression-eqarnerit pillungu,” oqaluuserilissuaat. Aaqqiissutissaqanngilaq peqqutingalungu kræft-i pisuutittaramikku eqqarsariartaammeernerarlungu. Assingusunik takuneqarsinnaapput New age-ip malitassarisaanni. Tamaavimmik aggertarput siutit akornanniit. Tinguussaasut eqqarsartariaattiminngaanneersuungaluarunik (mind over matter), imal. spiritualitet-iminngaanneersuungalurunik – piviusuusinnaanngisortuusoq ilumoortumik.
Willem: Annerpaartanni, ilaannakortaali…
Alfons: Ilarisaanniippoq. Suli misilittakkakka annikippallaarput iluittumik takunnissinnaanissamik, kisianni misilittangaqarfingisimasakkanniit oqassangaluarpunga 80%-ii timeqarfimminngaanneertarput, 10 %-i psykosomatisk-iniit, annikittumillu procent-eqarfia spiritual-ininngaanneersuulluni. Soorunalimi, taakkua pingasuninngaanneerfiusartut aaliangiiffingisinnaanngikkukkit, inuit qanoq isumangissaat nalunassooq isumanginerluilertoqarsinnaallunilu taamaasioraanni, soorlu uanga isumanginerlunneqarsimasunga, soorlu nukappiaraq taanna arfinilinnik ukiulik isumanginerlunneqarsimasoq, soorlu inuppassuittaaq isumanginerlunneqartartut aamma.
Assersuut alla… Arnaq allaffinnukarsimavoq. ukiuni 25-ni psykose-eqartarsimavoq kaaviiaartunik. Tamanna qanoq isumaqarpa? Uannut nalinginnaasumik oqaloqatinginnippoq, soorlu uangut massakkut oqaloqatingiittungut massakkorpiaq, taava tassanngaannaq oqarpoq, “Oh, appelsin-aq. Sissy-vunga, Australia-mi Empress-eq.” Akunnerup affaani paattiveqanngittunik rap-erpoq anillaffingalungulu, imaaliallaannaq, nalinginnaasumillu oqaloqqilerluni. Taamatut ukiuni 25-ni inooriaaseqarsimavoq, soorunali, ukiuni 15-ini isumangineqartarsimavoq. Aperisimavara, “Ukiut 26-at imal. 27-at qaangiummata qanoq pisoqarami?” Oqarsimavoq, “Oh Ajortorujussuarmik ovaritis-eqarsimavunga.” Ovaries-ii qappiortitersimapput. ” Antibiotika-nillu tunineqarsimallunga. Kinguninngualu qappiortitsisoq appareermat, psycho-ilersimallunga.” Taamatut pisoqarfiusumik qanoq ilisimavunga? Piareersakkamik tunisimavara. Iluaalliuussutaasoq suli tassaniissimammat- anersaava tarneralu.
Ersinngittortaa aningorsimanngilaa iluaalliortitsisuusoq tassunga. Aaqqissinnaasimavara iluseqartitsisoq iluaalliuutaasumiit. Ullut sisamat tallimalluunniit piareersangaasimasoq pisaleramiuk, aniatitsilersimavoq sussaanngittunik. Tamannalu aamma psychose-ernik taamaatissimalluni.
Ersinngittut Ersittunik Aquttisut
Willem: Taava iluaaliuutit timeqarfinniit peeraangamik, anersaava tarneralu suli atasinnaasarput.
Alfons: Aap. Nalinginnaasumillu taamaalisarput, ersinnfittunik ilusiliisimanngikkuit nammineq pingisarnk, malunginiarpiarnikuunngisat aqunngikkukkit. Taamaasinngikkunik, iluaalliuutit kronisk-iusut piorartitissuatit, soorluu asthma-nitit aallartissimasut tunillattinnertut pilersimasut nuunuaraanerniit. Nakorsat sukunnik ajattorsimassuaat. Piffissarisarni, antibioka-lersuinerup nalaani, antibiotika-t atorsimavaat. Timeq iluaalliortoq antibiotika-nik aserungaasimassooq, aappit sianiutitai qaqortut aserorsimavaat, ingerlanerani tarnera anersaavalu anialerluni. Anersaava tarneralu peerukkaangami, nammineq anersaarisat tarnerillu iluaalliuut aningortariaqarpaat. Tassami, nakuussusaat naammanngippata, taama pisinnaajunnaartarput. Tassaniusarporlu asthma-qalernerit allallu kronisk-imik iluaalliuutaasarsinnaasut. Pittaasumik misingilinngisaannarputit; qasoqqajuaannalerlutit.
Psykiater-eq Holland-imioq aperisimavaanga nakorsat klinik-ianni oqalungiaqqusimavaanga: nakorsaserisartut 30-at, nakorsat holistik-imik malitaqartartut psykiater-illu. Oqarsimavungalu, “Ataasiaannarlunga nammineq periuusera atorlara, nammineerlungalu piareersartakkat aaqqissuullakka. Taavalu taakkua iluaalliuutinut malunnarpianngittut tunngavingalungit malitaralungit, anersaavi tarnerilu, iluumillungalu (unalu qernertumi qaqortumilu allassuara) 60%-ii psykiater-imik isumangisarisasi kingornatingut angerlartitissapput, imal. qaammatit arfinillit ingerlaneranni. Sinneri suli nakkutingisaanerusariaqassapput.”
Willem: Uteqqiisumik, malunnarpianngittunik iluseqartut nalinginnaasumik diagnose-liinerit takusimajunnanngisaat…
Alfons: Naamik, peqqutingalungu ersinnginnamik. Soorlu alkohol-eq takusinnaanngilat imal. vin-imik krystal-it. Krystal-it tassaniinngillat. Aattaalli sivisuumik isumangineqareeraangamik aniatitilertarput. Soorlu aammiikkaangamik. Aamma aami, krystal-it ilusinittitertarput peqqutingalungu aak sarfatuut ingerlaarami, kiassuttikkut, sarfamiillutik taakkua malunnarpiarneq ajortut imminnut aporaaffingisartangaanni. Takusinnaaviuk suna pineringa? Taakkua alchemy-nik ingerlaartitertut ingerlaartumik aammiittarput timimilu, anersaanik tarnernillu aniatitsillutik, isumannaarlunikkit pissusissamisut ingerlanissaannik iluaalliuutit ilanngullungit. Taama pinngikkunik, taamaaliornerup immaqa toqussinnaasimassangaluarpaatit, imal. malunnaateqarpianngittut, ersinngittumik ilusinittartut napparsimatilissuaattit. Taama ajornanngittingaaq. Virus-eq (HIV-eeq) sammeriartingut AIDS-ertitsilertartoq. Imermik periarit AIDS virus-inik millard-tilikkaanik pilersorneqarsimasoq. Kuseriarnerup ataattip chloride-ip tamaavimmik toqorartitissuai. AIDS-ip virus-taqarunnaassuaa? Naamik, taama ajornanngittinginngilaq, peqqutingalungu chloride-ip taamaallaat timimiittut toqorartaramingit.
Willem: Tarneraanngittoq anersaavalunngittorlu.
Alfons: Eqqorpoq. Tarneraanngittoq anersaavalu. AIDS-ip virus-ia inuup timaaniikkuni, timip piffissaq sivisooq atortarpaa anersaavi tarnerilu qaangerniarlungit.
Willem: Kisiannimi qanoq anersaamiittut tarnerilu taakaniinneranik paasineqartarpat sinneruttuusimasut?
Alfons: Tassa, oqaluttuukkumma asthma-qarlutit, meeraallutillu ringworm-eqarsimallutit, oquusoq, arlaatingut amikkut iluaalliuutaasoq. Nalunngilara qanoq ataqatingiiffeqarnersut. Ataaseq naqisimalerukku, alla uummarsarsinnaavat. Piareersarnikuusama malunnaateqarpiarneq ajortut isumangisarpai iluaalliuutaasimasumi asthma-llu piissooq taamaaliornermi. Soorlu aamma taama pisoqartartoq assingusorpassuarni. Assersuut vin-imiittoq ilaqqilaariarlara. Iluaalliuutaasut annikinnerpaamik 60%-ii malunnaateqarpianngittunik iluseqartiterpata iluaalliuutini ersinngittuniittuni, taavalu 40%-it sinneruttut aporaaffinnut ataqatingiittarput, upperisaqarfinni aporaannikkut soorlu assersuutingalungu, imal. naalangarisarniit naqisimaneqartaruit, imal. aapparisarniit imal. niaqqukkut annerujussimanermiit trauma-qarnermit naalliuuteqarlutit imal. kallerup inneranik qupinnguallassimanermiit, soorlu uanga taamaalisimasunga. Taakkua trauma-mik misingisaqarnerupput. Taanna trauma-qarnermik misingisaasimasoq imal. aporaaffiusimasoq qarattami inissittarpoq. Inissinneqannginnermini, nutserneqartarput iluttimut malunnarpianngittumut.
Assersuutissattialammik peqarpunga. Inuit ilaat metal-it oqimaattuniit toqunartunik piorartitertarput. Oxidant-inik tuniorarneqartarput imal. suulluunniit qanorinneraniit piiaassutaasinnaasunik. Oqariartalu metal-it timeqarfingisai timerniit peersimappata malunnarpianngittullu suli tassaniillutik. Taava malunnaateqarpianngittut suli inooqatingingukkit taakkunannga metal-inik oqimaattuniit, eqqaamasat sarfaasut taakkunannga metal-iniittut suli uumatitissapput.
Willem: Oqartoqarsinnaava DNA-aap annikittuarartaa, massakkut siammasittumik paasinianeqaleraluttuinnartuusoq, takuneqarsinnaassasoq?
Alfons: 3 %-itaa
Willem: 3 %? sinneralu uanguttinnut aquttisuusartoq iluittumik anersaajulluni tarnerullunilu?
Alfons: 97%-itaa ersinngittuusarpoq. Taakkualu takuneqarsinnaasut aquttarpaat. Soorunalimi aamma, DNA-aap iluanut isertertoqarsinnaavoq. Gene-kkut inississuinerit ajunngittuupput. Oqariarta, meeraq arlaatingut iluaalliuuteqarpoq. Gene-kkut arlaatingut normu-qartitsissapput. Iserterfingalungit piiaruttingit, gene-inillu eqqortunik taarserlutingit, meeraq taava aaqqissooq. Nuannersorujummik. Ajornartorsiuteqarani. Tamanna ilisimatussusiuvoq; pittaasuuvoq taama pisoqarnera. Kisianni aquttinerannut arlaannik iliuuseqassappat?
Metabolism-itai periartingit pingasunik iserfeqarput aniaffeqarlutillu pingasunik. Isertarfii (1) silaannarmik najuussuinerit (2) nerisat nerisartakkatit, taava tassanngaanniit (3) malingaasat uanguttinnik avatangiisiisartut: kallerup inneri, kallerup inneri kajumerisut, planet-it ullorissallu sunniineri, il.il. Taakkuupput isaaffiit pingasut. Taava tassanngaanniit aniaffeqarput pingasunik. (1) Silaannaap ikualaneri nerisassallu nukilersuineri; (2) sanaartortitsisinnaanermik pilersuisarput, taavalu (3) ingitassanik pilersuisarput, ajoqusiisinnaasut aniatillungit, qookkut, anakkut kiangunnikkullu. Metabolism-it iluamik ingerlanngikkuni, tassami, naatitartorsinnaavutit nereriaattillu saniatingullu nerisassat iisartanganngortitat inuunerpit sinnera sulilu peqqiilliorsinnaavutit metabolism-ip aqunneqarnera iluamik ingerlanneqanngikkuni.
Uteqqittumik, isaaffiit aniffiillu tamarmik ingerlaartinneqartarput aquttisoqarfinniit. Nerivallaaruit, aquttisoqarfivit isumannaassuaa sinneruttut kiangunnikkut aniatinneqassasut ima. arlaatingut aniatinneqarlutik. PH-qarfiit minut-ikkaartumik aqunneqartarpoq oxygen-imik imal. carbon dioxide-imiit aammiittumiit. Aqutteriaaseqarput torrallataarnerpaamik takorloorsinnaasarnik. Tamaavimmik ersinngittumiipput, soorlu pneumatics-it kallerullu innera; takuneq ajorpatit ingerlaarneri, kisianni iluattittumik ingerlariaaseqartiterput.
Willem: Tikittertariaattitit aamma uumasunut naasunullu iluattissinnaappat?
Alfons: Naasunik suliarinnippallaarsimanngilanga, kisianni naasunut aamma iluattissinnaasariaqassooq. Sunut tamanut iluattittumik ingerlatitsisarpoq. Uumasunut pittaasorujummik ingerlaartitsisarpoq. Nersussuarnut misileraangaattiartarsimavunga. Naatitsisartumik suleqateqarsimavunga nersutinullu kinguneqartitsisimavungut iluattilluarfiusunik. Tamaavimmi iliuuserisaasimapput piareersarsimasanniit iliuuserinneriaattinnillu. Kapuuineriunngittoq, antibioka-nngittut -suulluunniit naamik taamaallaat piareersarsimasakka. Aallartissimavungut nersutinik kialluunniit soorlu pingisaatut ittumiit, ukiullu sisamat qaangiummata naatitsisartoq Belgium-imi normu 1-nngortarsimavoq unamminerni tamani nersutini atorlununingit. Iliuuserinneriaaseq ingerlassimavarput embryo-inik isumanginnilluta ikkuteqqillutingillu. Siullersaasimavungut taamatut iliuuseqartuni iluattitsisuusimasutut. Allaasimanngilaq angakkuakkanik suliaqarluni. Qaqungukkulluunniit iluattittumik pinnittarpoq. Ungasinngittuanilu nersuttit sukkasoorujummik ikaliartortarlutik. Nalinginnaasumik kinguaarinniit kinguaariinut ineriartortoqartarpoq nersutinik pittaanernik piniaraanni. Tamanna ukiuni sisamani angusimavarput. Tamaavimmik teknisk-imik; tamaavimmik ilisimatussuttimik.
Tassanngaanniilli, soorunalimi, kapuuisartut aggialersimapput oqalullutillu, “Suleqatingiitta”, peqqutingalungu allatut ittuungami. Oqartarpungalu, “Una naggorissaasoq kisiat suleqatingaara, peqqutingalungu misileraaffiusoq ilinniarusukkakku takutillungulu taavalu misingalungu iluattittumik pisartoq.” Nersussuarnut siunnersuummik tunniussiniarsaraluni ajornarotujuuvoq imal. placebo-nik tuniorarniarlungit.
Willem: Aamma meeqqanut iluattiffiuneq ajorput…
Alfons: …imal. inunnut koma-rtunut, imal. inuit Alzheimer-eqartunut. Uukapaatinneqarsinnaanngillat. Inuit Alzheimer’s-ertuusut annertoorujummik utertinneqartarput piareersarsimasakka atorlungit. Takuat, sorpassuarnut pittaasuliuussutaasunut inississorneqarsinnaapput. Allamut saattiareernermi, oqaluttuaq misingisimasara nangeqqinniarlungu, homoeopathy-i ingerlassimavara, alchemy-mi ingerlassimavara. Tamannalu taakkua kapital-ii aamma naasimapput. Tassanngaanniillu iikanik nakkakaatitsilersimavunga ingerlaqqillungalu…

Ineriartornermut eqqarsarnartortai
Alfons: Ullut ilaanni misingisaqarsimavunga tupinnartumik. Angerlarsimaffinni issiallunga, tamakkorparujuit eqqarsaatingisimavakka, qanoq ataqatingiiffeqarnersut, qanoq imminnut suleqatingiinnersut, qanoq ersinngittut ersittunik aquttinersut, qanorlu ajunngittingissangaluartoq tamanna pittanngorfingisinnaangaluarukku inuup iluaqutingisinnaasaanut. Tamanna eqqarsaatingalungu, sinileriartuaarsimavunga. Qanoq ittariaattimut immikkuullarittumut isersimavunga. Tassanngaannarlu qanoq ittoqarneranik paasinnilersimallunga. Soorlu assersuutingalungu, paasilersimavara ukiut million-ilikkaarpassuit ineriartofriusimasumi, piffissaqarsimavoq naasut kinguuaaliuinnartarlutik. Allisarsimapput, kinguaaliorlutillu. Akeraqarsimanngillallu. Ullorlu takkussimavoq- uanilu assimik takutitsiinnarpunga – uumasoq immamiit paanngorsimavoq naasorlu nerilerlungu. Nerineqarnnginnermini naasoq uippallersimavoq. Taava uumasoq tullinnguuttoq immamiit paanngulernerani, naasut tamarmik naasumik neriffiusimasup tungaaniittut uippallersimapput. “Oh, sissueritti! Neritinnialerpungut! Taava tassanngaanniit annerusumik aquttisoqarfik uannut takutinneqarsimavoq: qaffasinnerusumiit aquttisuusut, aquttisut aquttisui. (Teknologi aqunneqartarput aquttisoq master-eq taavalu aquttisoq slave-eq) Aquttisuusut master-it paasissutissanik ersinngittunik naasunut ikkussuisimapput taakkua ersissutingisaat toqunartut qaangertinniarlungit. Uanga, nammineerlunga, taakkuninnga ersissuteqartarpunga, fobia-arpassuit tamakkua ilaannik. Uannullu takutinneqarsimavoq ersinngittut ikkuttinneqarlutik, aquttisuusut master-it paasissutissaq taanna program-eerisimavaat naasumut. Eqqarsarsimavungalu, “Qanoq ajunngittingaa taanna paasissutissaq ersinngittoq naasumiit peersinnaangaluarukku uannullu ikkullungu? Ilimanarpoq ersissutingisartakkakka piissangaluartut. Imal. aqussinnaalissangaluarpakka.” Ersissutaasartut peerneq ajorput, kisianni aqunneqarsinnaalissappata, tamanna oqaluttuaq allaqqinnaajuvoq. Ilaa eqqorpoq Willem?
Willem: Taamaalluinnarpoq.
Alfons: Taassuma isumassarsiap pikkuttattissimavaanga. Kisianni enginør-itut pissusissamisut iliuuseqartartuuvunga. Oqarsimavunga, “Okay, suna tamarmi ajunngilaq, kisianni takutinnga. Takutinnga qanoq ilisarnerannik. Nalunngilakka homoeopathy-nik piareersaasarnerit, nalunngilakka alchemy-nik piareersaasarnerit, nalunngilaralu pittaassusera naammattoq taamaattunik piareersakkanik aquttisinnaanissannut.” Uannullu takutinneqarsimavoq, arlaatingut. Oqaraangama “Takutinneqarsimasoq”, imatut pivara paasisimavara qanoq ingerlariaaseqarsimaneranik. Arlaannik oqarsimanngilanga, Arlaannik tusaasaqarnangalu. Paasiinnarsimavara qanoq ilisarneraannik.
Willem: Guutinik takkuttoqarani, oqarlutillu, “Alfons, oqaluttuutissuakkit qanoq ilisarnerannik.”
Alfons: Naamik! Oqariartortoqanngilaq qilammiit. Naamik, taamaallaat paasinninneriinnaq, soorlu ” Ima iliniarpunga”. Imatullu pisoqarsimavoq, misilissimavara, piareersarsimavara, pisimavara, ullullu arfineq pingasut qaangiummata ersingisakka aqussinnaalersimavakka. Arlaatingut ersingisakka suli peersimanngillat, kisianni aqussinnaalersimavakka. Annertusiartortumillu uannut aqussinnaaleriartuinnavissimavunga. Aapparisaattut asthma-ra iliuuserisaqarfingisimavara. Ilittuulli, inuunera tamaat asthma-rtuusimavunga, unnuit tamaasa sakkortuumik atungaqartarlunga. Uteqqittumik paasissutissaq malunnarpianngittoq ersinngittoq pisimavara, piareersarlungulu paasinninnera malillungu, asthma-ralu tammarsimavoq sap-aku-ialunnguit ingerlaneranni – asthma-q atuutiinnavittuusimasoq , ukiuni 30, 40-ni. Taava tassanngaanniit uummalluttarnera. Valve-qarsimavunga iluamik ingerlasimanngittumik. Uummammik unittoornikuusimavunga. Uteqqittumillu aamma taanna aaqqissinnaasimavara. Kisianni tassunga “Ineriartorfiusumik Takorluuinninnermik” immaqa taasinnaassuat- massakkullu foundation-iliarisimasama aterivaa – takusinnaalertinnerulersimavaanga. Oqarsimavunga, “Inuit phobia-qarnerartarunnaakkit, kisianni oqaluttuutikkit, ‘Ajornartorsiuteqarputit naasut ilarisaannut. Ineriartornermut misingissuttitit ataqatingiisikkaangakkit, naasut inissisimaffianniittarpoq.”
Willem: Evolution-i Big Bang-imik aallartissimava imal. innermiit?
Alfons: Nipimik. Aallartinnerani Oqaasiusimavoq. Allatatoqqani tamanna atuarsinnaavat, Veda-ni, sumi tamaani. Uannullu takutinneqarsimavoq nipiusimaneranik. Paasisimavaralu. Nipeq, soorlu uangut maani massakkorpiaq oqalunnerput, avatangiittimik pisariaqartitsisarpoq. Avatangiittimik peqanngittuni, nipeq ingerlanneqarsinnaanngilaq. Taava tunngavisaasoq aapparisaa avtangiisiusariaqarpoq. Niperlu avatangiiserlu ataqatingiisittilertarput eqqumiittumik katinnertut pingajuannik pilersittiissutaasartumik, inneq, Taava, nipeqm avatangiiseq innerlu pingilerparput. Innerlu- oqaraangama innermik, paasisariaqarpat pittaasumik aseruiinnarani aamma ilusiliisartoq aamma. Seqineq soorlu, inneruvoq naatitsisuusartoq. Sungiusimavarput ajortumik eqqarsaatersorfingisarlungu, kisianni inneq aserorterutaannaanngilaq. Arlaat takungaangakku gigt-eqartoq, assai ilusissarinngisaminnik iluseqartitertut qappiortitsillutillu, nalunngilara ingerlaartitsissutaasut unittittariaqarlutingit peqqutingalungu innera iluaniittoq aqunneqannginnami. Paasissutissamik ‘innermut’ tunngasumik tuningukku gigt-ernera unittarpoq. Arlaatingulluunniit iluseqarluanngittut takungaangakkit imal. ilusinippallaarsimasut, innerup ilarisaannik paasissutissamik tunniussisarpunga. Inunnut fobia-qartunut taakkuninnga, soorunalimi oqarfingisinnaavatit “Eqqarsartariaattimiipput”.
Kisianni taamaanngilaq. Paasissutissaq pisariaqartitat naasuniippoq. Naasut ilarisaanniittortarniippoq. Naasoq ilorniittoq aqunneqarunnaarsimavoq.
Willem: Taava tamatta naasup ilarisaannik iluttinniittortaqarpungut?
Alfons : Ineriartorfiusunik ilaminertakkaanik 12-inik iluttinniittoqarpungut. Nipeq, avatangiiseq, inneq, qaamaneq, element-it, tinguussaasut, uumassusillit, naasut, uumasut, inuup timaa, attavingiittaattit pilersaarusiortarnerillu. Element-ini, ukua pivakka element-it kemikalie-kkaartut Mendeleyev-ip takussutissaliarisimasaanni.
Oqariarta inuppassuarnik peqartutit hernia-minnik ajornartorsiuteqartut; disc-ii ajoquseqqapput. Paasilersimavara – oqanngisaannarpungalu, “Nassaaringakku”- taakkunannga element-it 100-niittuni Mendeleyev-ip takussutissaliarisimasaaniit, ataattimik aallartitsisoqartarput. Aallartitsiissutaasartoq paasissutissarniingikkuni, malunnarpianngittumi, disc-eq tamaavimmi nakkassooq. tunioralerukku, ingerlaartitsisut unissapput. Disc-erlu takusarsimavakka arriittumik aaqqikkiartorneqartut isumannanngittumillu ingerlallutik. Taava inuppassuit qitimikkut ajornartorsiuteqartut uannukartalersimapput. Aallartitsiissummik taassuminnga tunisimavakka, soorunalimi malunnarpianngittumik, ersinngittumik iluseqartumik. Taakkuninngalu ingerlaartitsisunik unittitsiinginnaratik kisianni aamma, piffissaq atorukku piareersakkallu suli pisarlungit, iluaqutaalertarput disc-it aaqqikkiartornissaanut.

Aquttinerup Inisseqqinnera
Willem: Taava inuit attavingisarpaattit. Sukkasoorujummillu paasisarpat susoqarneranik. Paasiniaasariaqarneq ajorputit, takusariaqarneq ajorpatit. Tamaavimmik telefon-ikkut pisarput.
Alfons : Tulluuttunik inississuisarpunga, soorunalimi, takuniarlungu ajornartorsiutaa anersaaminngaanneertuunersoq, psykologisk-iminngaanneersuunersoq imal. psykosomatisk-iunersoq. Imal. ilumoortumik timermiittuunersoq. Taamatut pisoqarsimangaangat, nakorsaq diagnose-iliisarpoq uangaanngittoq. Ajornartorsiut timimiippat, soorlu rheumatism-i, diagnose-lerinerit fysiker-iminngaanneertarput imal. rheumatolog-ip akisussaaffingisarpaa. Oqaluttuuttarpaannga. Kisianni siammasinnerusumik, piareeqqallunga unaanersoq unaluunniiunersoq paasisinnaavara anersaameertuunersoq imal. psykologisk-iunersoq imal. psykosomatisk-iunersoq. Tassanilu suliaq uanniit unittarpoq.
Willem: Taava tassanngaanniit mail-ertarpatit iisartakkanik ammalortuaqqanik; kemikalie-lersungaanngittunik, nakorsaatit nalinginnaasuunngittunik…
Alfons: Aap. Issiingassartai laktose-iminngaanneersuupput. Paasissutissat laktose-it grain-ianukaanneqartarput. Paasissutissaq nammatarisarpaat, soorlu uani nammaatitsisoqarpungut – kabel-ilit oqalunnernik paasissutissanik ingerlaartitsisuusut, ersittumiikkaluarunik imal. ersinngittuni, suli nammaasinnaasunik pisariaqartitsissuutit.
Willem: Qaammammilu ataattimi, ullut 28-ani, taakkua grains-it pisarpaat, ataaseq ikannerusunilluunniit, taakkuinnaappullu.
Alfons: Taakkuinnaapput.
Willem: Qanorlu pisoqartarpa paasissutissamik nutaamik tuningaangakkit imal. paasissutissaq allaanerua?
Alfons: Aquttisinnaaqqilernermik tunniussisarput.
Willem: Inissittitersorsimaffianut?
Alfons: Naamik, inissittitersorsimaffialuunniit sunnerneq ajorpara. Paasissutissaavoq aquttisoqarfinnik aaqqiisinnaasunngortitsilluni aquttisoqarfinniit qaffasinnerusuniit. Assingiinnarpaa DNA tunillungu paasissutissanik nutaanik. Isertertarpaa nipeq atorlungu, avatangiittimut ingerlaassuunneqartarput, innikkut sinnerilu ineriartorfiusartut ilarisaasuusut inuup timaa tikinnissaata tungaanut, tassanilu isumaraluniuk DNA-mut. 96 imal. 97 %-ii paasissutissaniittut DNA-aap timeqarfimmi katersuuttitertartuni paasissutissamik nutaamik tunineqartarpoq. Aqussisinnaaqqilissuutillu.
Willem: Sullu imarisartangarivai aquttinermik tinguseqqittoqaraangami?
Alfons: Pingasuleriiuvoq: iluaalliuuterpassuit takussutaasartullu tammartarput – tamaavimmiunngittoq, kisianni annertoorujussuartaat. Sulilu tassanngaanniit pittaanerusumik tassanngaanniit, peqqutingalungu aquttisoqarfiup paasissutissaqarfia inisseqqinneqareerami, inuunerit ingerlalluarnerulertarpoq pittaanerusumik. Attavingissutingisartangaasut atortakkatit tulluuttilersimasarput; tulluunnerulersimassuutillu. Oqimaaqatingiiaartumik ilukkut attavingeeriaaseqarputit sianiuterniit DNA-rnut. Tassanngaanniillu pisarpoq attavingiissinnaanerit oqimaaqatingiikkaajusut ilinniit uanniillu, ilinniit avatangiiserniillu, peqqutingalungu paasissutissat taakkuullutik- oqaattikkalu uani oqimaalisippakka – super intelligent-iungaaramik pissuttinik aamma inississuisinnaasaramik.
Willem: Aap.
Alfons:Taavamingooq naalakkavit qinngarsungarivaatit, arlaannillu eqqortumik soorlu iliorsinnaanngisaannarlutit tassunga. Aamma attavingisinnaanngilat peqqutingalungu peqqarniippallaarami. Attavingitinngisaannarsimavaatit. Taava taakkua iisartakkat pingukkit attavinginneriaattitillu qaffasinnermut inissinneqarsimallutik. Aqussinnaalersimassuat, paasissutissarlu taamaattoq avitteqatingiinneqartarpoq inunnik taamaattunik. Taava tassanngaannartumik, tungaanut pisulerputit peqqutingalungu allanngorsimangavit, paasissutissaqarfitit salinneqarsimapput oqarfingaallu “Oqaloqatingisariaqarpakkit.”
Willem: Tusarnaalersimassoorlu.
Alfons: Tusarnaalersimassooq. Ilinnullu tupaallannartumik oqassooq, “Oh, akissarsiatit qaffassuakka inissisimaffimmullu pittaanerusumik inissillutit” taava pissuttilluunniit aamma aqunneqalertarput. Kisianni aamma annertunerusumik peqarpoq- soorlu aallaqqaataani oqarsimasutit, Willem, una pittaanerpaartat pittaanersaraat. Piareersakkat silassorissusaat ima annertutingisumik inerissimaleqqasarput saamasumik attavineqqittoqartarpoq suminngaanneerfingisarnut, ilumuussuserisarniit, eqqortumik illiviusuminngaanniit. Siulleqqaammut takoqqaarakkit Willem, oqaluttuussimavakkit, “Asthma-nnarnatit, avatangiittimik aamma pisariaqartitsivutit.” Massakkullu, ukiut marlut qaangiummata, avatangiiserisatit atungarilersinnaasimavatit inuillu avatangiiserniittut ilanngullungit…inuunerni avatangiiseqarnerulerpoq.
Willem: Eqqorluinnarpoq. Qatanngutinnut aamma assingusumik takusaqarsimavunga. Aamma nammineerluni, sakkortoorujummik asthma-qarsimavoq. Scene-milu kostume-inik sanasartuuvoq akilerneqartarsimananilu pisassaraluaminik. Nalikillisingaasarsimavoq tamakkualu pillungit oqalussinnaasimanani. Asthma-nera piinginnarsimanngilaq massakkut, kisianni qanoq ittariaasaa iluittumik aamma allanngorsimavoq. Annertunerusumik akilertittalerumasalersimavoq, pisalersimavaalu. tupingusuttorujuuvoq ilukkut qanoq pissaaneqartinginermingut.
Alfons:Homoeopath-eq ataaseq ilisimasimavara, Holland-imi ilisimaneqarnerpaat ilarisaat. Oqalungiarnikka ilaat ilaaffingisimavaa oqarlunilu, “Oqaluttutit tusaangaangakkit, suliarisartakkakka unittikkusulertarpakka.” Annikinnerusumik annertunerulaartumillu ukioqatingipajaarparput, 60-ipajaanik ukioqarluni. Inuunini homoeopathy-mut tunniusimasuuaa; qanoq ittariaaseqarluni ilumoortumik malitaqartuulluni. Katinngisaannarsimavoq, taava suliani suliarinerusinnaaniassangamiuk. Oqarsimavorlu, ” Oqaluttutit tusaangaangakkit, unittariaqarnera takusarpara.” Oqarsimavunga “unittariaqanngilatit. Iliuuseqartarit pittaanerpaamik suliariffingisinnaasarnik. Kisianni isumaqatingiitta. Ilinnukarilanga isumangisartakkatillu uanga screen-erlungit.” Ilisimaneqarluartuuvoq kræft-imut pittaasunik aaqqiisarnermingut.
“Ulloq ataaseq atortingut isumangisartakkatit marluulluta screen-erlutingit. Taava tassanngaanniit nalilersuissuunga.” Isumangisartangai qulit naapissimavangut, ikannerusut toqusussaasut atungarisaminniit, suliarineqartut oqimaattorujuit -kræft-leukemia, il.il. Oqaluttuutissuakkillu, eqqortarsimavai, soorunalimi qulit tamakkerlungit timikkut diagnose-lerneranik. Kisianni qulaaluariarluni quliniit anersaamut tunngasut uniortarsimallungit, psykosomatisk-iusut imal. psykologisk-iusortaani.
Taava, soorlu qanoq iliortaattinnituut, homoeopathy-i passutilersimavaa, kisianni ilisimavinnangit qanoq pititsiumaarneranik peqqutingalungu pilersittissutaasartut ersinngittortai aaliangiiffingisinnaasimannginnamingit. Taakkualu aattaat naliliiffingisinnaanngoraanni, aaliangiiffingalungit suut ilaminertakkaat ingerlaartuunersut -innerup ilaaniit imal. naasup ilaanniit, psykosomatisk-itaa imal. suungaluarnersut – tassanngaanniit aattaat aaqqiivittoqarsinnaanngortarpoq.
Meeqqat periartingit ilinniarsinnaanermut ajornartorsiuteqartartut; annertusiartuinnarput taamaattut. Taakkunani ikannerusut qarattap illuatungaaniit illuatungaanut nuunnaveeqqasarput. Misingissusertai imal. tulleriaarsuutitik atortarpaat. Illuatungaannut nuuppiarsinnaaneq ajorput. taava ilinniartitsisui oqartarput, “Nukappiararuna taanna eqiasuttuusoq. Ilinniarusunngilaq. ” Ilumuunngilaq! Qarattap illuatungeriiffinniittut attavingiittartoqarfiit aaqqissinnaangaluarukkit, allatuulli ilinniarsinnaalertarput.
Willem: Inuillu sininnerluttartut, niaqorluttartut, tamakkorpassuit…
Alfons: Tassami, sininnerluttarnerni paasinninnersariaqassuutit eqeertariaattit assingiinngittut paasiniarlungit suunerannik. Arlaat sinissinnaanngila anersaakkut tunngaveqartunik? Eqqissiviilliorneq stress-ertitsisoqarlannut eqiingatitsiva? Taava tassanngaanniit aaliangiisarpunga ilaminertaasut sorliit suliarisariaqassanerlungit. Nalinginnaasunngortitsiniaasoqarsinnaanngilaq taakkunani. Taamaammanuna, pisoqarfiusartuni ikannerusuni, inuit amminneerlutik uannut saaffinginnittariaqartassasut taava ajornartorsiutertik nassuiarsinnaaniassangamikku susoqarneranillu naliliisinnaaniassangama. Ilaatingut anersaakkut eqqissiviilliortoqartarpoq, soorlu taanna nukappiaraq pisiniarfimmi monster-imik takusaqartarsimasoq. Tassani, psykiater-eq eqqortumik naliliisimavoq: anersaaminngaanneerpoq. Nukappiaraq ersinerminiit peerneqarami, tarnera minguillisimavoq ajorunnaarlunilu, arlaatingullu psykologisk-imik ajoquteqarunnaarsimalluni.
Taava immikkoortiteralutit susoqarneranik paasiniaasariaqartarputit. Piffissami uumavungut inuit ikanneruleraluttuinnartut pisiniarnerusalertut New Age-ip aaqqissutingisartangaannut, tanrikkut unammillernartortaannut. Ikattorpassuit imminnut ikummarsartarput annertuallaamik. Ilumoortumik kinaassuttiminniit eqqumiillioqqapput. Ikiortissamik perusupput. Uangalu piareersakkanik tunisinnaavakka eqqarsartariaasaat annertusillungit, taava sukkanaartumik tarnikkut nikeriarusunnertik qaangerniassangamikku, ingattattajaalernerniit, imal. iluittumik aqqutiniit eqqortuniit sangusimanerniit. Iluittumik tamaasa qiviarfingissangaanni…
Willem, naluara. Inuit uannut sianikaangaluarunik massakkorpiaq asthma-mut tunngaveqarlutik, aaqqiissutissaliamik ulluni 28-ni malittarineqartussamik sanaatissangaluarpakka ajornartorsiummut tassunga. Suliarisartakkanni massakkumut, asthma-rtut ikittuinnaat taamaallaat psykologisk-iusimapput iluaalliuutaanatillu malunnaateqartitserpiarneq ajortuniit. Piviusuusarput. Taakkunanilu, asthma-qarneq eqqarsartariaattininngaanneersuungunik taava psykologisk-imik isumangineqartariaqassapput. kisianni pisoqarfiusartut 99 %-ini, asthma iluaalliuutaavoq malunnaateqarpianngittuninngaanneersuusartoq. Taava nalinginnaasumik aaqqissutissamik ulluni 28-ani malitassiamik, ilimangaara pittanngorsimanissaannik. Tamanna ilimangilluinnarpara. Inuillu ikannerusartut aaqqissutingisarpaat. Asthma-aq emphysema-mik annertusisarneqarsimanguni, piffissaq sivisooq atorneqartarpoq puaat iluittunngoriartoqqinnissaannut. Meeqqat dyslexia-tut, ilinniarnaveertartut, Down’s Syndrome-qartut qanittukkunnilu autism-i aamma annertusiartorsimapput tulluusaatinik qaffaatitsisunillu tunereersimaleraangakkit. Allaanerusumik massakkut inuuneqarput, uannullu nuannaarnartorujuusarpoq tamanna eqqarsaatingingaangakku.
Willem: Inuunerisa pittaassusaat annertusisarput.
Alfons:Eqqorluinnarpoq. Meeqqallu dyslexia-rtut nakkutinginnittumininngaanniit ajattungaajunnaartarput taakkuungaluartuullutik eqqarsallaqqissuusut pittaasunillu iliortarsinnaasut. taava tassanngaanniit, soorunalimi, inisseereertitsisoqarpoq osteporosis-ip tungaanut ingerlaartitsisumik. Hormon-ikkut inissisimaffiit aqunneqartariaqarput. Glandular-eqarfik tamaavimmi ersinngittuniit aqunneqartartuuvoq. Nalunngilluinnaqqissaarparalu qanoq hormon-eqarfik aqussinnaallungu. Arnartaqarpungut aaqalernissaminnut isertartut. Ikattorpassui eqqarsaatingisarpaat, “Naleqanngilluinnarpunga. Sooruna uumasunga? Depression-eqalertarput. Qaffaatitsisussanik tunisarpakka, hormon-eqarfianni aquttissutaasinnaasut inisseqqillungit. Uummaarissisarpullu osteoporosis-imillu ineriartortitsijunnaarlutik taava.
Taamatut iliuinneriaattip ikattorpassuit qallertitertarpai. Soorlu oqareernittut, 97 5-ii ersinngittut aquttineraninngaanneersuupput 3 %-iilu timeqarfimmiittuullutik.

Ataqatingiiffingiat inuunerullu pittaassusaanik pittanngortitsineq
Willem: Piviusumik, program-imik siulliusumik pilersqqaaratta ukiut marlut qaangiummata, inuit hundred-likkaarpassuit attavinginiarsimavaattit.
Alfons: Tusind-tillit…
Willem: Tusind-tillit…ikannerpaasoqarfinnilu iliuusereriaattitit iluattittumik pisarput.
Alfons:Aap, inoqartuaannarporlu oqaluttunik, “aaqqiissutitit tallimat pisimavakka, malungisaqanngilangalu.” Oqartarpungalu, “Okay.” Kisianni tulluuttitsiissutaasartut inississimassasut: aquttisinnaassusaa oqimaaqatingiisinneqaqqilersimavoq. Oqaloqatingineranilu, oqartarput, “Aap, nassuerutingissuara una..” Sunalu tullinnguuttarnersoq ataqatingiittarpoq anersaaqarfikkut imal. psykologisk-eqarfiusuni inissisimasuni. Oqartarput, “Nuannaarnerulersimavunga. Arlaannik iliuuseqarniaruma, utaqqiunnaartalersimavunga, ingerlaannaq Iliuuserisarpakka.” Imal. oqartarput, “Uinnik aappaqarnera pittanngorsimavoq…”
Willem: Nukappiaqqamik naapitaqarsimavunga oqarsimasumik, ” Alfons Ven-i aaqqiissutai sisamat pisimavakka, kisianni bums-it kiinnanniittut tammarsimanngillat. Pisoqarsimanngilaq. “Akisimavaralu, “Ilumut? Arlaannik pisoqarsimanngila? Qanoq misingivit?” “Oh, depression-neqannginneruvunga pisarnittuut!”
Alfons: Soorunalimi aappi. Taakkuupput iserterfiusut malunnarpianngittut allannguisittisartut malunnarpianngittumik. Kisianni sunniutaasartut malunnarpianngittumik pittaanerpaajusarput, peqqutingalungu ilinnik oqimaaqatingiisittisartuusut isumangisaramingit. Slogan-eq atortangara unaavoq, “Ilinnut Toqqarit”. Arnarpassuaqarpoq inuuneqartut meeqqaminnut uiminnullu, imminnut puinguuvillutik. Upperaalluunniit imminnut toqqaasinnaaffeqassanatik.
Willem: Taamatut pequsaanngillat taamaaliornerlu ajortuulluni.
Alfons: Eqqorpoq. Meeqqatik eqqarsaatingiuaannartuuaat. Oqaluttuuttarpakka, “Ilinnut toqqarit”. Taakkunani inissisimaffinni ilinnut toqqaruit, ilinnut qeqqaniittornut qaninnerulissuutit, kinaassutternut ilinniittumut. Taanna meerarisarnut qinngualatilissuat tamannalu malungisussaallungu allannguutillu uerisarni takutitsilerlungit meerarnilu.” Taamatut ingerlariaaseqarpoq. Aamma, soorunalimi, Holland-imiut silassorittuaannarput, attavingisarpaannga oqarlutillu, “Okay, tusarpakkit. Sulifferisara pittaasorujussuuvoq, akilingassat qaavanniippunga, peqqissusera pittaasorujussuuvoq, kisianni…
Willem: Pittaasorujussuit kisianni…
Alfons:…aappaqarnera…kateqqanikuusimavungut ukiuni qulini, meerartaarsinnaanngilangulli…aappariinnerpullu tammariartoqqavoq.” Angut ilumoorsaarluni pisalerpoq. Qaammatit marlut qaangiummata, sianerfingineqarpunga. “Alfons, qujaffingaakkit. Inuunera qinngualaqqilerpoq, aappariinnerput qinngualaqqilersimavoq. ” Takuuk, taakkua malunnarpianngittuni pisarput, kisiannili pingaarnerpaajusarput. Qanorluunniit ooriuteqarsinnaavutit nunarsuarmi, peqqissuseqarlutilluunniit pittaanerpaamik, sulilu nuanniilliorsinnaallutit.
Taakkua piareersarneqarsimasut inuunermut pittanngorsaataarsarput. Ingerlatissinnaanngortittarpaatit. Pittaanerpaamillu naggataarutaasarneraavoq, ingerlaartitsiissutit tamarmik anguneqareerunik. Tamaavitta isertertarpungut qaffaanerusussanut piareeqqalerluta. Taava inuuneq pittaasuusimassooq, aamma. Inuuneq oqimaaqatingiisitaasoq oqimaaqatingiittuusariaqarpoq ineriartortitani taavalu qaffaanerni (ascension). Qaffaaneq inuunermi inuusuttumik aallartittariaqanngilaq. Tamanna pisarpoq ukioqqortusinermi.
Siullermik ineriartortitsisarputit, misingissuttit misingititsisartut iluattissimallungit.
Tamanna peqqilluarnissamik tunngaveqartarput. Tamanna anguneqareeraangami, 90-inik ukioqaleruit iluaalliuuteqalerlutillu toqqutingisassarnik, piffissanngortarpoq ascension-i. taava piareersarneqarsimasut tassani kusanartortai iluittumut pititilertarput. Piffissani taakkunani naggataarutaasuni, sakkortunerpaat pisinnaapput. Qujamasunnerit annertunerpaat qaffakaatittarpaat. Inuit uannut qujamasuttarput, allakkanik nassiussuillutik peqqutingalungu piffissani naggataarutaasuni piareersarnikuusakkaluunniit pittanngortitsisinnaajunnaaraangamik iluaalliuutaasut toqutitsinissaannut pisarneranni. Kisianni isumannaarinnissutaasunik oqaluttarpakka – oqaattikkalu uani oqimaassusilerpakka – isumannaartarpakka inuunermik pittaanerpaamik piffissap naggataavata tungaanut, qanorluunniit ukioqaraluarunik imal. qanorluunniit iluaalliuuteqaraluarunik. Angummik aggiussisimapput; siaartartuniippoq. Nipiliortoq arlaallunniit tusaanissaa saperpaa. Morphine-tortuuvoq; anniaateqarpoq. taava piareersarnikuusat pisalerpai. Inuunermut taava uteqqippoq, naatitsivimmini suliaqalaarpoq, pittaasunik nerisarpoq, sinilluartarpoq. inuunermi 15 minut-it naggataavani, oqarpoq, “Asasara, piffissanngorpoq baaj-eernissamut.” Soorlu maani issianittituut. 15 minut-illu qaangiummata peeruppoq.
Willem: Peeruppoq. Taasartakkattinnik pissusissamisut toqusumik…
Alfons: Pissusissamisut toqulluni.
Willem: …taamatulluunniit massakkut pisoqarpiarneq ajortumik. Inuit ikannerusut iluaalliuutiniit toqquteqartarput.
Alfons: Nuliata sianerfingisimavaanga oqarlunilu, “Manna inuuninni misinginikuusanni kusanarnerpaajuvoq.” Qullilinanga, “Soorunalimi utoqqattivunga peerussimaneranik, kisianni nuannaarnermik qiimanermillu atungaqarpunga.” Oqaluttuanik oqaluttuussinnaangaluarpakkit ilinnut qiatitsinnaasunik isitit anillannissaata tungaanut; qanoq inuit inuunitik sussaajunnaarsissimanerannik. Angut toqusinnaasimanngilaq. Napparsimavimmiissimavoq. Paniata piareersangaliannik tunisimavaa. Qanoq pisoqarsimava? Klinik-eq qimassimavaa. Toqusimanngilaq kisiannili aallartissimavoq nassuertalerluni. Tallimanik paneqarsimavoq taakkunanilu pingasuni incest-i atungarisarsimallungu. Imminnut taama pisoqartarneranik ilisimasimanngillat kisianni imminnut qinngarsuuttuusimapput. Angut taanna piffissaqarsimavoq. Siullermik angajullersaannut nassuersimavoq naggataavanilu meeqqaminut aaqqiivinginnissimavoq avatangiittiminillu.
Qaammatit pingasut qaangiummata klinik-imut utersimavoq, kamaqattajooqinanilu atortorisani piaartiterlungit, eqqissilluni toqusimavoq. Koma-mut isersimavoq peerullunilu. Soorlu taamatut pisussaatitaasutut. Piareeqqalersimavoq. Taamaakkaluartorli, terapi-iit pittaanerpaalluunniit iluattinngittoorfeqartarput. Taava inuit oqalulertarput, “aaqqiissutiliatit tallimat pisimavakka iluattinngittoorlungillu.” Oqartarpunga, “Okay. Iluattinngittoorsimavoq. Terapi pittaanerpaasut immaqa iluattinngittoorsinnaapput, kisianni qaffasinnerusukarnerit iluattinngittoorunnanngilaq.”
Willem: Aap. Nuanneqaaq, aaqqinneriaattit.
Alfons: Nuannerluinnartuuvoq. Misinginikuuat nammineerlutit, uanga misinginikuuara aammattaarlu inuppassuit akornattinniittut.
Willem: Sussaajunnaaqqajunnaarsimavutillu. Nakorsaavutit peqqissuseqarluartoq, nakorsaanngikkaluarlutit.
Alfons: Aamma qasoqqajunnaarsimavunga, ullormut suliaqartarpunga sivisoorujummik unnuakkullu. Qanoq misinginera pittaaqaaq. Qujamasunnerillu qiimanerit uannut pikkuttattitsijoortuartarput uteqattaartumik. Minut-imik ingerlasoqaraangat suliaqarnanga, uannut sussaajunnaarsittisarpoq. Allaangilaq tiitorfera sinneqarpallaarluni kueratitertoq piffissani tamani. Inuillu isingisarpakka tiitorfitik ataaniit immertiteraat.
Willem: Taava massakkullu, inuit uuminnga kasette-mik tusarnaartut imal. atuartut uuminnga apersuinermik soqutinginnilersimapput. Asthma-qarput imal. kræft-i imal. meeraqarput autist-iusunik imal…
Alfons: …suungaluarnersumik. Inuit pittaasumik inuuneqarusuttunik.
Willem: Inuilluunniit ajunngiqqissaartumik misingisunik, kisiannili qanorivinnerminnut uterusuttunik. Imal. inuunerminnik pittanngortitserusuttunik. Qanoq iliussappat?
Alfons: Uannut attavinginnissapput.
Willem: Ilinnut attavinginniinnarlutik.
Alfons: Sianerlutik imal. email-erunik aamma ajorunnanngilaq. Tamarmik iluseqartuupput, innerup ilarisaanniit nipit avatangiittillu eqqumiittumik ataqatingiiffingisartangaanniittut. Piviusuusoq arlaata tusarsimangaa imal. uanga pillunga atuarsimasut attaviusuupput pittaasut. Allatat ilusaapput. allangaq ilusinittarpoq taannalu inneruvoq. Eqqarsaatit ilusaapput. Nukappiaaluit ilaasa napparsimalissutingisarpaat atuarfik eqqarsaatingiinnarlunikku.
Willem: Nammineerluna aamma atuarfik nuannarilersimanngisaannarpara, kisianni tamanna pikkunartupilussuuvoq.
Alfons: Piusuusunik annertusititsisimasoq unaavoq ataataa matematik-inik ilinniartitsisuusimavoq tassani atuarfimmi. Nukappiaraq 12-inik ukioqarsimavoq, sussaajunnaaqqasoq, aqqusernit sumutamaannarfingisarlungit. Inuunerisaa nuannaalliorfimmiissimavoq. Soorunalimi, psykolog-inukaassimavaat psykiater-inullu. Ernera tassani kollegie-rtuusimavoq aamma oqarsimavorlu “Ataataa, tamanna ajortorujussuuvoq. Oqaloqatingisinnaanngiliuk?” Akisimavara, “Suu, uannukartinniariuk.”
Aqqusiningisattinni najungaqartuusimavoq, inuit Fransk-itsut oqaluttuusut. Nukappiaraq silassorittorujussuusimavoq. Uukapaatissinnaasimanngilara. Aperisimavara arnaateqarnersoq. Naasut akornimiittut persuttalersimavai, illersornera 100 5-imut pilluni; nukappiaraq silassorittorujussuaq. Taava sorpassuit oqaluuserilersimavangut annertusiartortumillu ersingisaa paasiartulersimavara paasisimavaralu illarsaarutaanissaminut ersingisaqartuusoq.
Taava oqarfingisimavara, “Ingerlaannaq iisartakkanik tuninianngilakkit. Sungiusangassaateqarpunga. Ullaakkut iliuuserisassat siullerpaaq, ingalaat ammarlungu oqartassuutit nipituumillu oqarlutit, “Uanga allaninngaanniit annerunngilanga, Uanga arlaanniit minnirunngilanga, Uangaavungali.’ Taava tassanngaanniit atit siulliusoq taasassuat.”
Nakkussimavaanga oqarsimavungalu, “Nalunngiliuk sooq? Naapittisuaannassuutit inunnik ilinniit silassorinnerusut imal. ilittuut pikkorittinginngittut; inuit nakuunerusut, inuillu ilinniit sanngiinnerusut. Taava suna ilikkangassartarivaa? Illiuvutit. Allaanngilatit kisiat illiuvutit. Taava tamanna nuannariniaruk.” Nakkussimavaanga soorlu eqqarsarpasilluni, “Sunaana oqaluuseringaa?”
“Atuarfimmut uteqqikkusuppiit?” Akisimavoq, “Aap. ” Oqarsimavunga “Ilinniangassatit suliarikkit sap.ak.-eratalu tulliani uteqqillutit.”
Sap.ak.-erata tulliani: “Taava, qanoq pivit? Oqarsimavoq, “Nalunngilat, Mr.Ven, qatanngtikka marlut ineqatingaakka, taava ingalaaq ammarlungu nipituumik oqalunneq ajorpunga. “Okay, atuarfimmut uteqqikkusuppiit?” ” Aap.” “Ilinniangassatit suliarikkit sap.ak.-eratalu tulliani takussuungut.”
Sap.ak.-erata tulliani: “Ingalaaq ammartarsimavara, kisianni isussullunga pisarsimavunga.” “Naamik, Angerlaqqingit ilinniangassatillu suliaralungit. Oqaluttuuppakkit nipituumik erseqqarittumillu! Tamanna sivisunerusumik pisimavoq qinngualanissami tungaanut utersimavorlu. “Kiisami,” oqarsimavoq, “Puamma qulaaniit nilliasimavunga ilumoorsimallungalu: Uangaavunga! Jean-imik ateqarpunga. Jean-iuvunga.”
Atuarfimmullu utersimavoq.
Qanoq pisoqarnera unaavoq: Siullermik nipaa sanngiissimavoq, avatangiisaa tassaniissimavoq. Taava nipeq pisarisimavaa avatangiiserlu kisianni innera amingaatingisimavaa, upperinninnera. Ilusilersimanngilaa. Taava tassanngaanniit piareersangaliannik tuniusimavara eqqarsartaattikkut nakuulisinniarlungu. Kammangisani saattariaqaqqissimavai tamannalu eqqarsartaattikkut nakuunissamik pisariaqartitsivoq. Kiisami ammarsimavoq. Namminiivilluni suliarinninnera suliarisimavaa. Massakkut ilinniakkani naammassisimavai inuunermilu pittaasumik ingerlalluni.

Paasissutissat Super-intelligent -iusut
Willem: Inuit attavingingunittit, apeqqutaanngilaq suminngaanneeraluarunik…
Alfons: Apeqqutaavoq. Attavingisinnaavaannga Holland-imiusut, Fransk-isut, Tuluttullu. Tysk-isut paasisarpunga, kisianni oqaluppiarsinnaanngilanga. Taava inuit oqaattini taakkunani pingasuni attavingisinnaavaannga.
Willem:Taava foundation-eq Belgium-imiittoq attavingissuaat?
Alfons: Taasarpaat Evolution Vision Foundation-imik. International-imik normua +32 61 512586-iuvoq.
Willem: Taamaasingunillu Alfons Ven-i pissarsiarissallungu, imal. nuliarisat Maria. Taava tassanngaanniit, atuartuusumut, qanoq atungaqarnerlutit oqaluttuaringukku pisoqarfinnillu, tusaalerukkulu suut paasisariaqarnerai aaqqiissutissat inississorniarlungu. Taava mail-ikkut grains-ialunnit nassittissuutit, qaammammut ataattimut naammattunik- allamik suujunnanngillat laktose-iunerannik, grains-it qaqortuaqqat.
Alfons: Paasissutissaapput minguittuusut. Apersuinerup aallartinnerata nalaani paasissutissaq super intelligent-iunerarpara peqqutingalungu inissisimaffimmiittuungamik super-ini, allamik peqarunnaarfimmi sarfaqanngittuni taavalu malingaasaqarunnaarfinni. Aamma piffissap ingerlaneranut avatangiittimullu killeqartitsijunnaartarput. Taamaamanuna paasissutissat super-intelligent -itut taasarikka.
Willem: Tamanna sumiiffiuvoq, paasissutissap tikikkuniuk, ujaqqanik sinneruttoqarunnaassooq killormut saanneqarnikuunngittunik. Inuit arlalinni tamanna nalaattarsimavara massakkumut. Qanoq ittariaasaannut saniatingut atungaasartut allanngorsimapput, taasartangarisattinnik iluaalliuutitut (diseases) taakkuuppullu pikkunartoornarsinnaasorujuit, sukkasoorujummik peertarput. Aamma qanorittariaattit pissaaneranut uteqqikkuit paasilissuat…Wow! Misingisaq annertoq.
Tamannalu misilittangarisannik oqaluttuaraara. Kammalaaterpassuakka isingisarsimavakka assingusumik misingisaqartunik. Aperiniaqinganga paasisimaninnik, peqqutingalungu oqaasertai paasiunnannginnakkit. Nipaa pittaarpaluttorujuuvoq, upperinarput, kisianni naluuippara qanoq suleriaaseqarnersoq. Kisianni paasinissaa pisariaqangilaq, iluattittarnerili iluattittarput.
Holland-imi oqariartaaseqarpungut qangarsuaaninngaannersoq: “Paasinnilersimanguit, utoqqalisimassuutit qasertunngorsimallutillu.” Tyskland-imi oqartarput: “Paasinnileruit, kingusinaarsimassuutit.” Inuunerput tamaat atorsinnaavarput paasiniarlungu sooq pissutaasartut iluattittumik ingerlasarnersut, kisianni nammineerlunga ajorinnginneruakka iluattiinnartarpatali, paasinngikkaluarukkit ajunngilaq. Qanoq issuserni ingerlaannaq malungisarpatit pissuttit iluartumik ingerlalerneranni- soorluttaarli aamma erseqqarittumik malungisaritit iluamik ingerlanngikkaangata. Taama pisoqaannartarpoq.
Aquttisoqarfingut arlaanniinngillat silatitsinni. Iluttinniipput. Aamma nalunngilluinnarpat inuuneq ingerlaluaraangat ilaa? Tamanna peqquteqarsinnaavoq mikroskop-itta sakkortunersaata takusinnaanngisaanik, malittarineqarsinnaananilu X-rays -inik imal. arlaannik teknologi-nik pittaalluinnartuniit ersittunik ujaarliissutingisartakkattinni, tinguussaasoqarfittaaniittunik. Piviusuusumik, tinguussaasortaasut ilumoortuinniit annikittortaanginnarput, sarfaallutillu takkua. Sarfaq minguilluinnartoq. Ilinni uannilu. Allaanerussuteqanngillat. Tunngaviusumik, ataasiuvungut; taamaanngilaa?
Alfons-i qujanarujuk, oqaluunnissattalu tullissaanut qilanaarpunga.
Alfons: Willem, Qujanaq.

Apersortittoq Pillungu:
Alfons Ven-i 1939-mi inunngortuusimavoq Belgium-imi. President-iuvoq oorilersungaangittumi Evolution Vision Foundation-imi Netherlands-imi, 1996-imi aallartissimasamini. Aallutaraa suut tamarmik qinngualasut ersinngittumiit aqunneqartuusut “Ilaminertakkaanik 12-iniit”: nipeq, avatangiiseq, inneq, qaamaneq, element-it, tinguussaasut, uumasusillit, naasut, uumasut, angutit, attavingiittarnerit, aaqqiissuuteqqasut. Isinginnittariaattini ineriartortissimavaa “cybernetic”-imik peqqissuttimut inoriaasinngorlungulu, ullut 28-at atorlungit “Ven-Cure” malitassariliarisimasani ilanngullungu. Atuakkiaa, The Power of Being: The Story of My ( R )evolutionary Vision and the 28-day Cure (1999), uani edition-imi nalilersorneqarsimalluni.
Mr Ven -i telefon-ikkut attavingineqarsinnaavoq +31 30 233 3188, email-ikkut info@alfonsven.com imal. nittartangaatingut http://www.alfonsven.com
Apersuisoq Pillungu:
Willem de Ridder Holland-imi eqqumiittuliortuuvoq arlalinnik pinginnaaneqarluni tusaamasaalluarlunilu, oqaluttuartarpoq, radio-kkullu aallakaatitsisartuulluni. Apersuinninnerq una immiussmavaa Alfons Ven-i peqatingalungu 1996-imi. Nittartangaa pulaaruk nittartakkami http://www.willemderidder.com

Editor-ip Eqqaamassutai:
Holland-imi president-itut inattisinik malinnittumik, Evolution Vision, Alfons Ven-i sulisareriaaseqarpoq pro bono-mik. Siunnersuutingisarpaa akiliissutaasartut euro-t 64-it Ven-Cure ulluni 28-ani ingerlatassaasartumi qalliissutaasartut inuit iluaqutissaliornernik annertunerusumik, annikittuarartaalu ooriliissutaasarlutik oqariartuutit siammartiternerannut. Telefon-ikkut email-kkullu attavinginnittarnerit akeqanngittumik suliarisarpai. Nalinginnaasumik attavinginninnerit 15 minut-ipajaajusarpoq.
Mr Ven-ip oqaatingisimavaa inuit ikannerusut taamaallaat pisariaqartittaraat ullut 28-ni malitassaasartoq pittanngoriaattinik malungilerniarunik. Pineqartartunut immunforsvar-ikkut ippingiasuuteqartarnernut, cure-rit marlut innersuutingisarpai. Innersuutingisarpaa Ven-Cure -it pineqartassasut ukiormut marloriarluni. Innersuutingaa Ven-Cure -it pineqartassasut kemoterapi-tinnermi arlaatingulluunniit isumangineqarnermi. Constitutional disorder-inut, innersuutingisarpaa, Ven-Cure -i ukiormut marloriaq pinissaanut. toqusussanngortunut, Mr Ven-i immikkut ittunik pellets-inik tunniussisarpoq, isumangineqartut inuunerup pittaassusaanik misingitinniarlungit annertunerpaamik.
Oqaatingisimavaa eqqarsartaattikkut ajornartorsiutaasartut pittanngrujussuartartut cure-req ataaseq ingerlatereersimanermi.
Ullut tamaasa, Mr Ven-i qujamasuutinik pissarsisarpoq, kisianni katuullit oqaluffianniit isinginiarneqartuuvoq persona non grata-tut, nakorsaanerup silarsuaanni quack-itut, nutaarsiassaqarfinniillu inupiluttut. Qanittukkunni Dutch Ministry of Health-imiit illaruaatiliarineqarsimavoq, inuiaat atorlungit saassussisimasunik taavalu nitartangaa appasinnermut ilitillungu paasissutissanillu pisiassaataanut tunngasut ilusilersorlungit foundation-imut akilersungassanngortillungit.
2007 aallartilaartoq, Dutch-it national Tv station-iata, Ministry-qarfinnik isertortumik suleqatingiillutik, kræft-ertullu establishment-iisalu, attassimavaa, apersuinermik ingerlataqarsimapput asuliinnaq oqaluttunngortitassianngorlungu, kisianni Mr Ven-i qisuariarfingineqartarsimavpq pittaasorpassuarnik uummammiillu taperserneqartarsimalluni pisiassaataannik atuisimasunik.
Alfons Ven-ip mission-iata oqaasilerneqarnera imatut atuaavoq:
” Ven-Cure ullut 28-at atorlungu, Inuit periarfissaqartikkusuppakka ineriartornissaannut pisinnaatilerlungit. Kinaassusaannik parnaarussaarsinnaanngorlungit. Ilisimanninneri annertusitillungit (kinaassusaannik-silaqassusaannik) Anersaavi kiffaanngissuseqartilerlungit. Tarneri ikkuteqqillungit. Peqqissusaat pittanngortillungu. Ven-Cure -i pisinnaasoqarfinnik sallaalliisarpoq tallimaleriinnik taakkunani. Terapi-tut isumaqanngikkaluarlutik, taamatut isinginnittariaattimituut, terapeutisk-imik sunniutaasarneri tupinnavissortaraluartut. Nuannerluinnartarput allannguutit inuunermi aqqutissavimmullu peqqinnerit.”

 

Advertisements