Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik

 

 

 

Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq
Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik

Part 1

 

Belgia-mi Engineer-eq homoepath alchemy-lerisartorlu Alfons Ven-ip nassuiaappaa paasinnissimanini tarnerup ersinngittup nunarsuaata aquttineranik nunarsuarmik timeqarfimmi ersittumik

Part 1

Alfons Ven-imik Apersuineq
Evolution Vision Foundation
Postbus 509
4645 ZW Putte, The Netherlands
Telefon: + 32 61 512586
Email: info@alfonsven.com
Nittartangaq: http://www.alfonsven.com

Willem de Ridder-imit Allanneqarsimalluni
© 1996
Nittartangaq:
http://www.willemderitter.com

Tupinnarnerpaaq tusaasinnaasat radio-mi arlaajuvoq oqartoq illit, pulaartitsisoq, soqutaanngittuinnaanngilatit apersukkavit iluaniittut killormut saatinnissaanik. Allaaserinnittartut nutaarsiassaqarfinnut ikannerusut sunnertisimannginnerusarput. Taamaakkaluartoq tunngavilersuutitik tikittertarpaat isornartorsiuillutik, pisuutitsiniarsaralutik sallunillu ersertitsiniaallutik imal. ilimangisaminnit. Journalist-it taamatut suliaqartartutut isingininarneqartarput. Inuit inuunerannut akulerussinnaanngilaq. Ulorianarpallaarpoq.
taava maaniissiimavunga engineer-areq apersorlungu Belgia-minngaanneersoq ilinniarnikuusimasoq teknik-inut aqutseriaattinut. Paattuungatissimavaangalu, oqaluuttuulluninga paasisimasaminik ineriartortissimasaminik.
Timera arlaatingut aquttisarfeqarpoq inisseqqasumik, oqarsimavoq – inissisimaffik isumannaarinneqqasoq ingerlasinnaaninnik eqqorluartumik; inissisimaffileriffik isumannaarinneqqasoq naasuunngittunga imal. uumasuunngittunga kisiannili Willem de Ridder.
Arlaatingut computer-iuvoq imal. aquttinissamut ilitsersuisartuleriffik. Paasisimanngiivippakka arlaalluunniit, oqarsimavungalu, “Torraqaaq!” Taava oqaatingaat ilumoortumik tassunga aquttisoqarfimmut ilitsersuutinik nutaanik tunniussisinnaavutit kinaassuseralu tamarmi allanngussooq–imal. eqqaamatillungu inissisimaffianik siulliusimasumik, angajoqqaamma passutinnginneranik.” Oqarsimavoq, “Taamaalluinnarpoq. Nalunngilat, kinaassuttit allanngoraangat, inissisimaffiit tamarmi takussutissat sissuernissaanut nalunaartarpoq uangut taasartakkattinnut iluaalliuutitut. Taavalu kinaassuttit pissusissamisut inissippat, iluaalliuutit tammartarput, aamma.” Qungujuttissimavaanga. Upperisimanngilara. Eqqarsarsimavungalu, “Pisarissuakkit.”
Asthma-tuusimavunga marlunnilli ukioqarlunga. Asthma sakkortoorujussuuvoq. Saassuttikkaani, aneersaartornartarpoq soorlu angutitut qimitaasutut nivingasutut. Silaannaq pissarsiareqqatussinnaavat. Nalasinnaanngilatit. Issiassuutit, allamut saaqqanngiivilltuik kisianni anersaartornermut. Qasutitsisorujuusarpoq. Eqqarsarsinnaanngilatit. Ataasiinnarmik eqqarsaateqarnartarpoq: uumaniarneq. Allamik naamik. Nakorsallu oqartaraluartut allatut iliorsinnaanangu, angut una oqaluppoq tammartissinnaallungu, taamaaliallaannaq. Oqarsimavoq, “Aap. Taamaalilluinnassooq.” Akisimavara, “Okay. Misileriartingut. Radio-kkoorpungut malitassami, inuppassuillu tusarnaarput. Soormi uanga misilikkumma? Aaqqikkuma, kikkut tamarmik paasissuaat inuppassuillu ilinnut soqutinginnilissapput.”
Siullerpaamik radio-kkut tamakkua oqaluuserinerarpai. Tupaallannartumillu, iisartakkanik pisimavunga qaqortuaqqanik. Pisimavakka, ullormut ataaseq, ulluni 28-ani. Ukiup marlut massakkut qaangiupput, ataasiaannarlu uteqqissimanngilaq. Eqqortumilli, majuartarfiit qummut arpaffingisarpakka sukkanerusumillu cykel-ilertalerlunga arlaanninngaanniit. Aamma taamaalluinnarpoq, isumaqataasariaqarpunga, kinaassusera allanngorsimavoq, aamma.
Ukiut marlut qaangiutereertut, soorunalimim telefon-ia sianerpoq. Massakkullu soqutinginnilersimavunga qanoq paasisimasani ineriartortissimaneraa tupinnartuusoq, peqqutingalungu una angut nakorsaannginnami.
Ateqarsimavoq Alfons Ven. Belgia Ardennes-ip ilaani uumasimavoq, kikkut tamarmik qimaqqallungit, kisianni massakkorpiaq eqqanni issiavoq.
-Willem de Ridder, 1996, http://www.willemderitter.com

Willem de Ridder: Alfons, tikilluarit.
Alfons Ven: Nuanneq peqatingalutit, Willem.
Willem:Oqaluttuukkakkilli tupinnartumik aaqqiinermik, Paasisimavara inuit attavingisimangaattit. Allamik pineq ajorput attavingalutit. Tusarnaartarpatit, isingineq ajorpatilluunniit, nassittarpatillu iisartakkanik qaqortuaqqanik. Allamik naamik. Taava pisoqalertarpoq. Qanoq tamakkua iserfingisimavingit, peqqutingalungu aallartiffittut engineer-iusimavutit?
Alfons Ven: Aap. Engineer-eq aquttisartoq. Suliffeqarfinni nammineerlutik ingerlasartuni ingerlaartitsisuusimavunga suliffeqarfinnilu assingiinngittunik. Engineer-ertarsimavakaa aquttisarfiit aallartittarsimavakkalu. Ullullu ilaanni, aallartitsininni, Qupinnguallassimavunga.
Willem: Qupinnguallallutit?
Alfons: Qupinnguallallunga. Aap. Inuuneralu allanngortissimavaa. Misingivallaarsimanngilara, taava eqqarsarsimavunga ajorpallaarsimanngilaq. Ullup tulliani, eqqumiittuik misingilersimavunga. Oqaatingisimasinnaanngilara suna misinginerlungu, kisianni eqqumiilliorsimavunga. Taannalu misingissuseq alliartorneranim uanniit eqqumiilliuleraluttuinnarsimavunga. Uannut allarujuttut isingileraluttuinnarsimavunga. Engineer-arit ilisimasaqanngillat psykogi-mut imal. suussangaluarnerpat, taava ilisimasimanngilara susoqarneranik. Nalunngiinnarsimavara pissuserisimasattut innanga. Suliffeqarfinnik aallartitsisuuniaraanni timerittuusariaqarpoq. Suliffik oqimaattorujussuuvoq. Illorsuarnik qallorneruvoq, engineer-iilluni, siunertaliorluni, atortussanik tikisittinissaq, ikkussuineq, il.il, il.il. Ajortikkiartuinnavissimavunga eqqarsalernissama “Manna unittariaqarpoq” tungaanut. Qallorusukkunaarsimavunga, bil-inik aquttinissannut sapilersimavunga. Oqarsimavungalu, “Unittariaqarpoq una.” psykolog-imukarsimavunga, tassanngaanniillu psykiater-imut, paasinngikkingalu susoqarneranik napparsimavimmiilerlunga, kapoorneqarlungalu taakani toquararsimavungalu.
Willem: Suliffeqarfimmi taava sulisimavutit. Arlaata ikissimavaat qupinnguallassimavutillu. Toqusimanngilatit, ajoqusinngilatit uullutit imal…
Alfons: Naamik, tassa allamik naamik. kallerup inneranik engineer-itut, nalunngeqqissaarsimavara susoqarneranik. Uutitersimanngilanga taava oqarsimavunga, “Ajorpallaanngilaq”. Kisianni eqqumiilliulersimavunga.
Willem: Ingerlaannaq?
Alfons: Aap. Taamatuunerusoq. Taama pisoqareernerata kingunerpiaa paattuungasimavunga. Taava, ulluni siullerni, aspirin-itorsimavunga eqqarsarsimallungalu qaangiutissasoq. Taamaakkaluartoq ajorsingaluttuinnarsimavunga annertusiartortumik. Taava iisartangatulersimavunga, taavalu kiisamilu uannut nassaarisimallunga psykiater-ip assaani.
Willem: Taava psykiater-imukarsimavutit kapisimavaatillu.
Alfons: Aappi, tamanna ukiut 30-at qaangiutereesimalerput. Belgia-milu, psykiater-it, oqaannarta, neurolog-iusimapput. Klinisk-itut suliaqaannartuusimapput. Allamik eqqaamassuteqanngittumik, kapitittarsimavunga tammariartorlungalu. Sinilertarsimavunga. Kisianni angutip misissorsimanngilaanga. Uummatima kassunneranik ajornartorsiorsimavunga, tamannalu ilisimasimanngilara, aamma. Kisianni sinikkaangama, tamakkua pisut ajortikkiartorsimapput. Nakorsallu takusarsimanngilaanga imal. aperisimanngilaq “Qanoq ippit?” Iterniutaalu, ingerlaannaq kapitittarsimallunga allamik. Taava uannut illersorsimasinnaasimanngilanga. Oqaluttuussimasinnaanngilakka, “Misingeqaanga ajortorujussuarmik toqussuungalu.” Qisuariarsimasinnaasimanngilanga. Pissaaneqarsimanngilanga. Nakorsarlu siniffinnukarsimanngilaq ulluni arfineq pingasuni. Taava sap.ak. naanerani, toqunissannut piareeqqasimavunga. Taava tassanngaanniit, kapitinnerit akornanni, nuliara oqarfingisimavara taakanngaanniit peequllunga. Siniffimma eqqaaniissimavoq Oqarsimavungalu maani ingerlasoq ajortilluinnartussaasoq angerlaattariaqaraangalu. Nakorsaq oqarsimavoq mile-milluunniit ingerlanneqarsinnaanngittunga.
Willem: Toqusimassangaluarputit.
Alfons: Aappi. Taava erseqqaarissiteqqasimavara nuliannut taakanngaanniit peertariaqarlunga peqqutingalungu toqussangaluaruma angerlarsimaffinniusimassangaluarmat, napparsimavimmiunngitto, misingisaq taakani ajortorujussuarmi. Nakorsaq oqartuaannarsimavoq “Naamik toqussooq,” piumaannaavissimavaralu angerlaanneqarnissannik. Kiisami anisimavunga, nakorsarlu oqarsimavoq, “bil-ini toqussooq imminnut angerlarnermini.” Napparsimavimmiit ungasissimanngilangut kisianni innersuutiinnavissimavaa iluattikkunnanngikkinga. Pisuni arlaanni, angerlarsimaffittinnut apuussimavungut.
Misingisaqartarsimavunga timinniit anillallunga. Uannut takusarsimavunga nalallunga. Inuit klinik-imiittut takusimavakka tunnel-imullu qaqortumukarsimallunga taavalu misingisimallungu taasartangaat “toqungajalluni misingineqartartoq.” Soorunalimi ukiut 30-at siornatingut inuit tamakkuninnga oqaluuserisaqarneq ajorput.
Taava eqqarsarsimavunga kisima inuullunga taamatut misingisimasoq. Iisartakkamik nassataqarsimanngilangut. Taava angerlarsimaffimmiilerama oqaannarsimavungut, “Okay, massakkuminngaanniit imatut ingerlasoqalissooq.” Sorpassuarnik misingisimavunga takusuusinerit, takorluuinerit taamaattullu ittut. Uannut nassaarisimavunga sorsuffimmiillunga, uannullu nassaaralunga avataarsuani angalallunga.
Willem: Taava ilinnut nassaarerpiarsimavutit silarsuarmi toqujartuaarlutit.
Alfons: Eqqarsarsimavunga, ajoqaaruna, “ingerlaannarlanga; ajunnginneruvoq toqulluni uumanermiit, peqqutingalungu taamatut illuni uumanerunnginnami.”
Willem: Tunniutiinnarsimavutit.
Alfons: Tunniutiinnarsimavunga. Ingerlaannarusussimavunga. Kisianni taava, soorunalimi, eqqaamasat takkussimapput. Nuliara meeqqakkalu takusimavakka, nalusimanngilaralu taakkua pillungit uumarusullunga. Inuuneq Akiuuffingisimavara, Killinganiissimavungalu. Iluattittussaasimavara imal. naamik. Kisianni qaamaneq takkussimavoq, taamatut taasimanittuut, takunnillunga, uumarusussusera ikeqqillungu. Oqarsimavunga, “Aaqqikkusuppunga nuliara meeqqakkalu isumanginiassangakkit.” Taava uumaannarsimavunga.
Willem: Tassani iisartangartunngilatit, aamma ilaa?
Alfons: Siullermiunngittoq naamik. Kisianni oqarsimavunga, “Pinngikkuma, toqussuunga, taava taamaatissooq naammassillunilu.” Kingornatingullu, inuuneq takkutillattaanerani, iisartangartortariaqarsimavunga peqqutingalungit takusuusinerit takorluuinerillu. Nunap qaavanukaqqittariaqarsimavunga uteqqillunga.
Ilaqutariittu nakorsarput, qaningisaralungu kammalaataasoq, isumangilersimavaanga sissuertumik dose-nik annertuunik nakorsaatinik uumaannartissimavaangalu. Ukiut arlallit oqaluttuummanga, isumangalunga aallartikkaminga, ilimangiivissimangaluarpaa toqunissara. Taava, suliaqartarnerminiit sapinngisani tamaat atorsimavaa. Kisianni pisut arlaatingut, iluattisimavarput. Uumaannarsimavungut. Soorunalimi, taassuma inuunera tamaat allanngorsimavaa. Uannut nassaarisimavunga suliffeqarnanga. Sulisinnaasimanngilanga. Piusuunera pillungu ilisimasaqarpallaarsimanngilanga. Eqqumiilliorneq uanninngaanneerluinnarsimavoq. Imminiit eqqumiingisimavunga. Kinaassuttinnik iluittumik annaasaqangajassimavunga.
Willem: Eqqarsarsinnaanngittutut misingisimavutit.
Alfons: Alaangajuttumik; qanittuaqqamik; iluittumiunngittoq, kisianni alaangajak, soorunalimi issartakkat tamarmik immersuussutaasut zombie-nngorteqqangaminnga arlaatingut.
Willem: Piusuusimavutit, taamaakkaluartorli piusuusimanngilatit.
Alfons: Aap. Taanna ingerlasimavoq ukiorpassuarni, kapitittarnerit, uumanerit uumannginnerit, ersinerit qaffakaattut, assit qaffakaattut, il.il.

Homoeopathy Angalaffingalungit
Alfons: Taava, ullut ilaanni, arnap oqaluttuussimavaanga homoepath-imik nalunngisaminik pittaasumik. Tamanna nutaajusimavoq, ukiut 30-at qaangiummata. Inuit oqaluuserinninneq ajorput homoeopath-inik; annikinnerpaamik, ikittuinnaat taamaallaat. Antwerp-imiuusimavunga homoeopath-eqarsimavorlu. Angut taanna utaqqisunik isumangisassaqarsimavoq ikattunik. Kisianni homoepath-iparnap taassuma nalusimanngilaa president-iusimavoq Homoepathic Society-mut pittaasorujussuullunilu. “Angut taanna suliunnaarnikuuvoq,” oqarsimavoq, “kisianni ilimanarpoq ikiorsinnaangaatit annikittumik.” Taava misilissimavara attavingalungu, kisianni suliunnaarnikuummat arlaatingut attavingisimasinnaasimanngilara arlaatingut. Ikiortaata oqaluttuutiinnavissimavaanga, “Naapinneqassanngilaq, naapinneqassanngilaq.” Kisianni attavinginiaannavissimavara. Ullullu ilaanni, ikiortaa sulinnginnerani, nuliata telefon-i tingusimavaa naapinnissaanullu tunisimavaanga ingerlaannavik-“…peqqutingalungungooq, oqarneratuut “una oqaluttuaq nikallornaqaaq aamma, uera suliunnaarnikuungaluarluni, Periarfissikkusuppakkit. Naalliunneqarujussimaqaaq.”
Willem: Aamma arlaata ikiorsimasinnaasimanngilaatit.
Alfons: Naamik. Suullu tamaasa misilerarsimangaluarpakka. Engineer-itut ilisimatuutullu, ilisimatusarneq upperisarisimavara nalinginnaasumillu nakorsaasarneq–taakkua angutit pittaanerpaajupput; nalunngilaat sunerlutik. Taava homoepath-imukarsimavunga upperivallaarnangit. Nalusimanngilara iluattikkunnanngittoq.
Homoepath-inik nakorsaaneq sakkukillisitaavoq. Soqanngilaq iluani. Nalusimanngilakka tamakkua tamaasa. Taamaakkaluartorli ingerlasimavunga angullu taanna eqqortunik oqaluttorujuusimavoq. Misissorluarsimavaanga oqarlunilu,” Uanga ikiorsinnaanngilakkit.” Oqarsimavoq, “Ajornartorsiutit pisinnaasama inorpaa.” Ilimanarpoq taamaallaat iliorsinnaasara homoeopath-inik nakorsaatinnik ilorfaallattilaarlutit.” Taamaalisimavorlu. Piareersarnikuusanik tunisimavaanga, immaarannguarlu immaralaannguaq ilorfaallassimavunga. Nakkaqqasoorujuunguit, immaarannguaq isumaqartorujussuuvoq.
Willem: Aap. Ilumoorpoq taanna.
Alfons: Eqqorpoq, aap. Taava ilorfaallalaarsimavunga kisianni oqaluttuussimavaanga, ” aaqqinnavianngilaatit; ikiorujussuarunnanngilaatit; ikiuinninneriinnaavoq annikittoq.
Taava oqaluttuuppaanga, ” Angutaavutit silappaarissorujuk uumallutillu suli. Immaqa allaanerusut ikiornerusinnaavaatit annertunerusumik, immaqa soolu pykiatrisk-imik homoepath-imik aqquterlutit, kisianni ilisimaneqarpianngilaq.” Taanna nutaaqqinnaajusimavoq, ingammik ukiut 30-at qaangiummata. Lyons-imi Frankrig-mi, marlunnik nakorsaqarnikuusimavoq, misilerarsimavaallu taanna psykiatrisk-imik homoepath-i. Ataataq ernerlu. Klinik-iaraqarsimapput assingiinngittunik isumanginnittarlutik, aammattaaq ikiaroortartunik isumanginnittarlutik. Arlaatingut iluattitsisarsimapput. Kisianni qimatulisimasaat taamaallaat allanneqarsimasumik malitassaannaasimavoq. Oqarsimavoq,” Taamaattoq homoepath-eq pisariaqartissangukku, taanna allataasimasoq malitassaq misilillungu ujariassangit ilinullu atorlungu. Ilimanarpoq arlaajusinnaasoq.” Kisianni atungarisama angalatissimasinnaasimanngilaanga. Suna tamarmi annertuallaarsimavoq. Nuanniilliuuteqarsimavunga ersissuteqarlungalu angalanissamut. Angalasinnaasimanngiivippunga. kisianni kammalaatikka piumaffingiinnaavissimavakka ikioqullunga, kiisami allataasimasoq malitassaq pissarsiarisimavara. Atuarsimavara, misileraallattaarlunga, annikittumik pittanngoriartarlunga.
Willem: Taava, aallartissimavat atulerlungu.
Alfons: Atulersimavara allssimasaat malillungut. Nammineq nakorsaavimmukarsinnaasimanngilanga, taava inunnik pissarsiniuttitsisarsimavunga piareersaatitsillungalu uannut. Uteqqillungu, annikittuaqqamik siumut ingerlasimavunga Qujamasuuteqarsimaqaangalu. Oqarsimavunga, “Ilimangisanniit allaaneruvoq, kisianni pittaaneruvoq suunngittuminngaanniit.” Suli homoepath-itai ajattungarisimavakka. Takuat, ilisimatuutut, upperisariaqarpara. uppernarsitinneqanngikkaluarlunga, kinguneri takusimavakka.
Taava meeqqakka napparsimaleraangata, homoepath-it aaqqiissutaannik tunisarsimavakka aaqqittarsimappullu. Taava ilisimanngikkingaluunniit, inuit uannukartalersimapput peqqutingalungu tusaamalersimangaminnga. Takusarsimavaannga pittanngoriartortunga annikittukkaanik, tusarsimavaallu atortut atorsimasakka. Eqqarsarsimapput, “Iliuuseqarpat tassunga angummut, uannut immaqa iliuseqarsinnaassooq taava.” Piffissarlu sivikkittoq qaangiummat Antwerp-imi siullerpaamik therapeutic centre-itaarsimavungut, taasimasarput pinngortitamiit centre-eq, atorsimallutingit homoepath-i nakorsamik nalinginnaasumik ingerlanneqartunik.
Willem: Peqqutingalungu, soorunalimi, nammineq nakorsaannginnavit.
Alfons: Aappi. Klinik-itai suliarisarsimavai. inuit misissortarsimavai. Ilikkarsimavara, inuit misissunngikkukkit, tikittinngikkukkit suliarinnittorpalaartumik, piffissami arlaanni kukkusumik ingerlalissuutit. Tassannga akisussaatitsisoqarlunga klinisk-itaanut, diagnosis-it eqqortut pisuaannarsimavakka, nammineerlungalu allataasimasut homoepath-it suliarisarsimallungit. Akuleriinnerit pittaasimaqaaq. iluattilluartorujussuusimavungut, taamaattorli Alfons-ertarput nammineq pittanngoriartorsimanngilaq. Inuunerma pittaassusaa pittanngulaarsimavoq peqqutingalungu ilisimaneqalerninnik misingisama inunniit ikiorsimasanniit
kisianni nammineerlunga pittaasumik misingisimanngilanga.
Willem: Nammineerlutit napparsimasimavutit, kisianni inuit allat ikiorsimavatit.
Alfons: Inunnik ikiuinerungaluttuinarsimavunga.
Willem: Kinguneqarsimasunik tupinnartorujunnik.
Alfons: Aappi, kinguneri ajorsimanngillat, malunnaateqarlutilluunniit aamma.
Psykologisk-itai isumangisarsimavangut assingisunnaasullu. Piffissami tassani, atuakkanik ikattorpassuarnik atuartarsimavunga namminerlu ingerlatarisimallungut teknik-eq taaneqartartoq “direct counselling” (toqqaannartumik siunnersuineq”.
Willem: toqqaannartumik siunnersuineq?
Alfons: Aap. Isumaqarpoq minut-ialunnguit oqaluutereernermi, isumangineqartoq iserfeqartarpoq ajornartorsiummut nammineq paasinnilluni. Ivikkat akornatingoornerani suut tamaasa saassutarineq ajorpatit kisiaani oqarsinnaavutit, “Aajuna ajornartorsiutit.” Tassangaanniillu uteqqiffeqanngilaq. Taanna toqqaannartumik siunnersuinervoq. Tassanngaanniillu periarfissaqarpoq marlunnik: imminnut ilisimalertarput, imal. aaqqittarput- ingerlaannangajak. toqqaannartumik siunnersuineq angusaqartarpoq aaqqiissutinik kinguneqartunik psykiater-it arlaataluunniit angusinnaanngisaanik ukiuni 30-ani. Piffimmut pisarputit taavalu utimut ingerlaqqinnak. Ajornartorsiut aqussinnaalertarpat, aamma…
Willem: Paaseriaraangamikkulu…
Alfons: Ajornartorsiummik paasinninneq aaqqiissutip 80 %-erivaa. Peqqutingalungu, paasilersimangaangamikku, oqartarput, “Aha! Okay!”
Willem: Ilisarisimanngikkaangamikku, ajortikkiartortarpoq.
Alfons: Nalinginnaasumik ajornartorsiut ilisarisarpaat, kisianni inuk qanorittuunera siunnersutut apeqqutaasarpoq. Arlaat pineqartup uumataanukanngikkuni ilimanarpoq aggeqqittariaqassasoq. Paasinngikkuniuk pulaarnerit marlut pingasoriarluunniit, uteqqittariaqanngilaq peqqutingalungu ikiorsinnaanavianngilara imal. imminut piumaffingiunnanngilaq ammarnissaminut. Kisianni pittaasorujummik ingerlasimavoq. Ikiorteqartarsimavungalu nakorsaniit aamma inuillu allanik ikiuinnikkusuttunik uannut.
Willem: taava nakorsaasimavutit peqqiilliortoq inunnik ikiuisoq.
Alfons: Suu. Angut inunnik allanik aaqqiisartoq. Uannullu ikiorsimasinnaasimanngilanga. Aqutamik uannut annikittumik pittanngoriartitsisimavunga. Takuuk, piffissami tassani centre-imiikkama nalinginnaasunik iisartangaqarsimanngilanga. Uannut ikiorsimavunga homoepath-iimik, soorunalimi, sissuernerujussuusoq ikinnernillu saniatingut sunniuteqartarluni.
Taava ineriartortoqarsimavoq ingerlasumi tassani, kisianni annertuallaanngittumik kinaassuttimi inuunerullu pittaassusaanik. Ajornartorsiutima itinerusortaanukarsimasinnaasimanngilanga, sumiiffimmiit aallaavippiaaniit.
Willem: Kinaassuttit aqqutissaminiikkunnaarsimavoq, immaqa taamatut oqassangaluarputit.
Alfons: Suu.
Willem: Kinaassuttit annaasimavat.
Alfons: Alaangajak. Kinaassuttinniit eqqumiillisitaasimavunga. Allaasimanngilaq allaallunga uannut.
Willem: Atungarisaq takorloorsinnaanangu kinaassuttit?
Alfons: Aap. Ajortorujussuuvoq. Arlaata piffissami tassani oqarfingisimangaluarpanga, “Talitit niutillu napissuakka, aaqqissuutillu sap.ak. arfineq pingasut qaangiuppata ajornartorsiuteqarunnaassuutillu,” Oqarsimassangaluarpunga, ” “Napiinnarniakkit massakkorpiaq”. Unittuunngiivillunga oqarsimassangaluarpunga, “Napikkit.” Peqqutingalungu ilisimasimassangaluarpara sap.ak. arfineq pingasut qaangiuppata peersimassangaluartoq. Ilimangisarali uaniilluni: una qaqungumut atasussaavoq, peerallarunnanngilaq.

“Demon-inik” Piiaaneq

Alfons: Taava tamakkua tamaasa suliarinerani, ullut ilaanni aappariit allaffinnukarsimapput oqarlutillu, “ernerput pillungu maaniippungut.”
Erniusoq arfinilinnik ukioqarsimavoq, psykiater-illu marlut oqarsimallutik “pulatissimasoq”.
Willem: Psykiater-it marlut oqarsimasut nukapparaq platissimasoq?
Suminngaanniiit? Tiaavulummiit?
Alfons: “Pulatinneq” isumaqartarpoq “tiaavulumminngaanniit”
Willem: Psykiater-it?
Alfons: Suu. Misissortissimavaralu. Nakorsara oqaluttuussimavara klinisk-itaanik sulisartumut, “Una oqaluttuaq tusaariaruk. Upperinngilara uanga. Piffissami maani, oqaluttuaq taamaattoq Upperisinnaanngilara taamaattoq. Susoqartoruna tamaani? Psykiater-it marlut attavingisimavai uppernarsaasimappullu, “Aap. Nakorsaavungut Catholic Universitymi ilitsersuunneqarsimavungullu taanna angut piusuusartoq anersaakkut, tarnermi, timimilu. Anersaaq uangut sumiiffingaarput, kisianni tarneq – uani soorlu pisimasumi- minister-iuvoq imal. palaseq. Marluullutalu palaseq ilimangisarisimallutingut. nukappiaraq taanna pulateqqavoq.”
Angajoqqaavi oqaluttuussimavakka nukappiaraq aggiuteqqullungu. Takkussimapput, taamaalluinnarsimavorlu, nukappiaraq saajut qallorfingisimavai, suna tamaat uppikaatillungu, suna tamaat aserorterlungu. Piffissami ataattimi eqqanniissimavoq isini ammaavillungit. Isai qisuariarsimanngiivipput. Qinnguartaateeqqamik tingusisimavunga nerriviusaaqqanniit, isaanut qinngorlungu isaalu nikissimanngillalluunniit. Qaamaneq arlaatingulluunniit sunniuteqarsimanngiivippoq.
Willem: Ersinaq.
Alfons: Eqqarsarsimasinnaavungalu tiaavuluup isikka isingilluinnarai. Qiaammertissimavaanga. Ersinartorujuusimavoq. Angajoqqaavi oqaluttuussimavakka, “Ernersi angerlaassiuk Eqqarsaatingiumaarparalu. Una uannut nutaajusimavoq.” Taamaattumik nalaataqarsimanngisaannarpunga. Ilisimasaqarnikuuvunga palasimik pisortaqarfikkut exorcist-iusimasoq Katuullit Oqaluffiannut.
Willem: Katuullit Oqaluffiat pisortaqarfikkut exorcist-eqarpa?
Alfons: Suu. Eqqortumik, palasit tamarmik inissitaaqqapput exorcism-i iliuuserinnittussatut. Taamaaliorneq ajorput immikkuullarittuummat. Tamakkua immikkuullarittorsiortartunut suliaritittarpaat. Angutillu ilumoortut inissitaaniikuullutik Rome-mi.
Willem: Taava Katuullit Oqaluffii tamarmik pisortaqarfikkut exorcist-eqarput?
Alfons: Marlut pingasulluunniit. Ikanngittut. Tarnerup erlinnartuussusaanuinnaanngittoq angusimasaqarput kisiannili aamma psykolog-iimi. Qaffasinnerpaapput akilerneqarsinnaasuni. Massakkut tamanna ilisimavara, kisianni taamanikkut ilisimasaqarsimanngilanga. Ilimatujuupput ersinngittunut ersinnguttuni pisartuni. Rome-mi atungaateqarfeqarpoq pittaasorujussuarnik atuarsinnaasarnik tarnikkut ersinngittunillu tunngaveqartunik. Inuupput sungiusarluarneqarsimasut.
Pisut arlaatingut, Alakkarsimavara nukappiaralu oqaluttuaralungu. Aperisimavaangalu, “Qanoq iliorniarpit?” Oqaluttuussimavara homoepath-ikkinik psykiater-iinerit pillungigt centre-eqarfinni. Oqarsimavorlu, “Oh, soqutinginaq, soqutinginaq.” tusarnaanginnaavissimavoq, kisianni nammineerluni sammisaasoq oqaasilersimanngilaa. Oqarsimavungalu, “Oqaluussimalereerpungu akunnerpassuarni. Nalunngilallu suna tamaat uannut paasissutissaasoq, naluuipparalu qanoq pulatinnerit isinginiartarneritit assingisaalu.” Oqarsimavoq, ” Susassarinngilat. Oqaluuserineq ajorpangut. Taboo-upput. Taboo. Oqaluuserinangit.” Oqarsimavunga, “Soormiuna aggequinga oqaluukkiartortillutillu?” “Peqqutingalungu paaserusukkakkit.” “Ajunngilaq,” Oqarsimavunga. Angalaneq ungasissimavoq. Okay. Allaffinnut uterniarpunga.” Kisianni oqarsimavoq, “Naamik, isumaqatingiissusiorta. Saammartissinnaanngikkukku imal. nukappiaraq aaqqissinnaanngikkukku iliuuserisartakkarnik….Qanoq sivisutingissuit?” Ullut 14-nit”–iluattissooq imal. iluattissanngilaq, “Oqarsimavungalu. “Okay,” Oqarsimavoq, “ullut 14-nit qaangiuppata attavinginginga. Iluattissimanngippat, Aggissuunga nukappiararlu aggiullungu iliuuttinnik.”
“Okay,” Oqarsimavunga, “Isumaqatingiippungut taava.”
Taava centre-imut utersimavunga, oqaluttuullungillu angajoqqaat paasiniaasimallunga marlunnillu periarfissaqarluta. Katuulliusimapput, Oqarsimavungalu, “Nassaarsimalluna exorcist-imik iluattissinnaangaalu.
Kisianni nammineerusunnerullungali. Illit apeqqutaavutit. Oqarsimapput, “illit iliuuseqarfinginiaruk.” Nukappiaraq homoepath-inik piareersakkanik tunisimavara, angerlarsimaffianullu nassiullungit qarfingalungillu sap.ak. tulliani uteqqissasut. taamaaliorsimapput. Paasisariaqassuat nukappiaraq eqqumiittumik pissusilersuinnanngittoq allaffinni. Angerlarsimaffimmini, alaqqaneqarsimasinnaasimanngilaq sekund-imik ataattimi – anartarfimmiunngittoq, siniffimmiunngittoq. Sekund-erlu ataaseq alarunikku, tiaavuluttut pissuseqalertarsimalluni. Aserorteraluni suna tamaat pisarsimavaa. ajortorujussuit. Unnukkut sininneq ajorsimavoq, taamaallaat bil-ini, bil-it tunuanni. Ataataasoq anaanaasorlu paarlaattarlutik bil-ertarsimapput unnuaq tamaat nukappiaraq akunnerni arfineq pingasuni sinittinniarlungu.
Willem: Nukappiaraq bil-ertittariaqartarsimavaat sinittinniarlungu, taamaanngippat sinikkunnanngimmat?
Alfons: Aap. Periarfissaq ataasiinnaasimavoq eqqissitinniarlungu. Aqqusinermiittullu qulliit avaqquttariaqarsimavaat, peqqutingalungu qulliit uniffingingaangamikkit…
Willem: Itertarsimavoq…
Alfons: …suna tamaat aserorterlungu. Taava paasisinnaavat inuit taakkua ersisorujuusimasut uumaffingisaminni- nalunaaqutaq kaajallallungu ersiortarlutik.
Ersiorujussuarlutik! Soorunalimi, uannut kisimeeqatinginnikkusussimanngilaq, aamma. Kisianni sap.ak. ataaseq qaangiutereermat, oqarsimavoq, ” Mr Ven-i kisimeeqatingerusuppara.” Taava taanna allanngoriaataasimavoq.
Willem: Ilumoortumik Allanngornerujussuaq.
Alfons: Angajoqqaavi aperisimavakka allaffera qimaqqullungu. taava nukappiaraq saanniissimavoq, qialluni, oqarlunilu, ” Oqaluttuuttariaqarpakkit. Tunngaveqarpoq uumasorujussuarmik.” Uumasorujussuaq qanoq ittoq?” “Tassa atuakkap saavaniippoq.” “Naammi atuangaq?”
Willem: Taava uumasorujussuaq takusimavaa.
Alfons: Uumasorujussuaq takusimavaa, uumasorujussuaq ajortorujuk neriniarsaringaa sukkasuumik ajortuliorlunilu tassunga nukappiaqqamut. Oqarsimavoq, “Taannaana takusaringa taavalu taannaana ersingisaringa.”
Nassuernaveersimavoq psykiater-iminut imal. psykolog-iminut. Paarisimavaa allamut oqaluttuarinangu massakkulli nassuersimavoq tassanilu immini aggiussimallungu taanna. “Sumi taanna uumasorujuk takoqqaarpiuk?” “Pisiniarfimmi. Anaanangalu pisiniarsimavungut, nukappiaraaraasimavungalu marlunnik pingasunilluunniit ukioqarlunga.” Anaanaata ingerlassuteerani atuakkat saavani uninngatissimavaa. Atuakkallu saavani taanna uumasorujuk takusimallungu. Tassanilu ersinerujussuaq malitassarilersimallungu, qaangersinnaanngisaminik. Taava anaanaanut oqalussimavunga, ” Ernerpit ersinerujussua qaangiivinniarukku, pisiniarfimmukarit tassunga, atuakkap taassuma eqqaanut tunillungulu atuakkamik nuannersumik, nuannersorujummik. Isumannaaruk atuangaassasoq atuangaq nuannersuussasoq, atuakkap saavani nuannersumik imaqassasoq.” Taava taamaalisimavoq, sap.ak. ataattip qaangiunnerani nukappiaraq atuarfimmut utersimavoq.
Kisianni oqaluttuaq tassani naasimanngilaq. Palaseq puinguuvissimangaluarpara, taanna upperisaqarfimmi qaffasissorujummi sulisoq. Attavingisimanngilara. Centre-imi ulapittorujuusimavungut puingorsimavaralu. Nukappiaraq ajorsimanngilaq. Uannut, oqaluttuaq tassani naasimangaluarpoq. taava exorcist-eq sianersimavoq aperalunilu, “Nukappiaraq qanoq ippa?” Oqarsimavunga, “Ajunngilaq. Atuarfimmut utersimavoq.” Oqarsimavoq, “Taamaattoqarsinnaanngilaq.” Oqarsimavunga, “Sooq taamaattoqarsinnaanngila?” Oqarsimavoq, “Nassuiaassisimanerit malillungu, taamatut pisoqarsinnaanngilaq. Erseqqarittumik paasisimavara nukappiaraq pulateqqasimasoq. Qanoq atuarfimmut qimassinnaaviuk taama piareersarnikittingisimatingalutit? Aggersinnaavunga nukappiararlu alakkarlungu oqaloqatingiissutingalungulu? ” Oqarsimavunga, ” Okay.” Takkussimavoq, oqaluuserisimavarpullu suliarinninninni periuuserisimasara- taassumaanngittoq.
Willem: Oqaluttuussimanngilaatit arlaannik.
Alfons: Sumilluunniit naamik. Kisianni kiisami oqarsimavoq, ” Ilimangaara arlaannik isumanginninnernut ikkussaqarsimasutit. Nalusarnilluunniit, iliuuserisaqarsimavutit minister-ipajaarlungu tarneqassuttip inissisimaffiani, ilisimasimanngisarnik.” Oqarsimavunga, ” Okay, misilerariartingut.” Oqarsimavoq, “Arlaat tamaannartissuara ilinnut aaqqitassanngorlungu imal. aggiutassanngorlungu.” Oqarsimavunga, “Ajunngilaq; centre-eq ammavoq kikkunnulluunniit.” Arnaq aggiussimavaa, ataasiaqqillungulu, suliassara suliarisimavara. Taanna arnaq, ukiut qulikkaartuni suungaluarnersup piusuusup aqutarisimavaa, aaqqissimavoq. Taava taamaaleriarluni inuit marlut aggiussimavai, sisamallu, qulillu. Naasimanngilaq. Taava oqarsimavoq, “Alfons, Tarnerit nunarsuaannut suliaqartitsisartunngortikkusuppakkit.”
Willem: Katuullit palasiat taama oqarsimava?
Alfons: Suu. Oqarsimavunga, “Sooq uanga, peqqutingalungu taama Katuullit malittinginnginnakkit. Inuuneq pillungu kiffaanngissuseqartorujuullunga eqqarsaatingisarpara. Sooq uanga? Oqarsimavoq, ” Immaqa ilisimassanngilat, kisianni pinginnaaneqartorujuuvutit, pissusissamisut pinginnaaneqarfingivat.
Ilitsersuukkusuppakkillu sunik tamanik ilisimasannik.” Eqqarsaatingisimavara naameersimanangal. Taava oqarsimavoq, “Angerlarit centre-illu matullungu.”
Aperinninnera annertoorujuusimavoq.
Willem: Sooq centre-it matusariaqarsimaviuk?
Alfons: Oqarsimavoq, Pinginnaaneqarputit, pinginnaanerit pissarsiarisimasatit akeqanngittumik, akeqanngittumillu avitteqatingisisassaralungit. Inunnik nassiussiffingissuakkit minister-eqalerumaarputillu.” Taamalu pisoqarsimavoq. Soorunalimi, inuit centre-imi suleqatingisakka, nakorsat m nuannaarsimanngillat.
Oqarsimapput, “Alfons, ajunngittorujussuarmik ingerlavoq massakkullu ingerlalerputit allaanerujussuarmik suliaqarlutit.” Oqarsimavunga, “palasip oqaasii ilumoorpata, taava angusaqarsinnaavunga tarneqassuttip inissisimaffiani sunik arlaata suliarisinnaanngisaanik, imal. annikinnerpaamik suliarisinnaanngisaanik taassumap, sooq taamaaliussanngilanga? Pisoqareernerani, ajunnginnerusoq ajunnginneruvoq.” Eqqarsarsimavungalu, “Ilimanarpoq nammineq ajornartorsiutikka tarneqassuttip inissisimavianiipput. Kiap ilisimassuai? Taava tamakkua ilikkartiterlungit, uannut ikiornerusinnaavunga alloriarnernik arlalialunnik. Imal. oqarsinnaavunga, “uannut ikiuutaavissimanngillat.” Taamaalluinnarsimavorlu, tamakkua ilisimanerullungit tarnernut nunarsuaannut tunngaveqartut tamakkualu ikiorsimanngilaanga annikittuaqqamilluunniit.
Willem: Qanoq iliorsimavit? Angalaqatingisimaviuk?
Alfons: Siullermik inuit centre-innukaattarsimavai matusimaleraangat. Taava inuit angerlarsimaffinnukaattarsimavai. Angalasimavungullu Flanders-i aqqutingalungu naapitaqarlutalu sorpassuarnik: poltergesit-inik timitaliisut, pulatinnerit assingiinngittunik iluseqartut, kisianni pissanganartuaannartut; ajornanngittoqassanani, suna tamarmi ingasalluni. Aammalu uteqqittajoorlungu, aaqqissinnaanngisai tingusarsimavakka, aaqqittarsimappullu namminiipajaarlutik.
Willem: Kisianni inuit ikiorsinnaasimanngilai, aamma?
Alfons: Soorunalimi. Takusimavara iliuuserinnittoq soorlu qinnussilluni inunnik. Assani inunnut inissittarsimavai, inuit aggiuttarsimavai, upperinnittut upperisaanut. Allanngortut takusimavakka. Kisianni piffisaq ingerlareerpat, tamarmik takkuteqqittarput.
Willem: Ataannarsimanngilaq.
Alfons: Annertunerusumik ataannarsimaneq ajorpulluunniit. Soorlu pisoqarfiusuni, palaseq inuit ikiaroortittarunnaarsimavai, kisianni uteqqikkaangami qaammatit pingasut qaangiukkaangata ikiaroornartunut utertarsimapput. Imal. inuit oqartarsimapput angerlarsimaffimminni arlaatingut taakaniittoqartartoq. Peersittarsimavai iliuuserisiartakkani malillungit peertarsimappullu. Oqarsimavorlu, “Ilinnut allaaneruvoq. Ritual-inik pinnatik ingerlasarput uteqqissanatillu.” Ingerlaannaq paasisimavaa una immikkuullarissumik peqartoq, sunaanersoq tassunga nutaajulluni. Kisianni soorlu Flemish-imi oqartarnittituut, puup iluani pisuttoqarneq ajorpoq. Ingerlatarisangut malungineqanngittoorsimanngillat. Palaseq eqqaamassumik tunisissimavoq kardinal-imiit, Oqaluffimmi qaffasinnerpaamik aquttisuusoq nunami, uannik suleqateqaqqissanngittoq peqqutingalungu uannut inississimannginnama Katuullitut. Upperisat avaqqullungi arlaatingut ittuusimavunga. Eqqarsarpunga ersingisimangaannga; unittissimavaat peqqutingalungu iliorsinnaasimangama iliuuserisinnaanngisaannik. Ooriliortarneranullu tamanna ajorsimalluni.
Willem: Aap. Taava Oqaluffimmiit piingaasimavutit.
Alfons: Aap. Kardinal-eq allassimavoq biskop-inut, oqarluni, “Una nammineerluni eqqarsartartuuvoq; naapittarnangu imal. ikiuinissaanut aperisarnak.”
Pisussaatitaasimanngilanga isertortumik Oqaluffimmiit peerneqarsimallunga. Peersikkusussimavaannga. Qinngarnarsimavunga taakkununnga peqqutingalungu inuit kristuminngortissimaneq ajorakkit imal. katuullinut.
Willem: Aaqqiinnartarsimavatit.
Alfons: Suu. Aaqqittarsimavakka, aggiullungit, ikiorlungit. Taamaaliinnarlunga, namminiipajaanginnartumik. Paasisinnaasimavara upperisaqarluni suliaqartartup pisinnaaffii akornusersimallungit, annikinnerpaamilluunniit misingisimavaat taamaaliartortoq. Palaseq innersuunneqarsimavoq sakkortuumik uannut tunngasut tamarmik kipineqassasut. Taava aqqutingut avissaarsimapput.
Willem: Centre-eqarunnaarsimavutillu…
Alfons: Centre-eqarunnaarsimavoq; sulilu pittaasumik misingilernanga…Aap. Homoeopath-iusimavunga Antwerp-imi pittaasoq. Kikkut tamarmik ilisimasimavaannga. Inuit aaqqittarsimavakka. Exorcist-iusimavunga. Suut tamarmiusimavunga. Kisianni uannut pittanngortissimanngilanga. Misingisimanngilanga pittaasumik. Inuit ikiorlungit iluartarpoq, kisianni asthma-qarsimavunga, nerisassanut sapingaqarsimavunga, uummatikkut ajornartorsiuteqarsimavunga. Ajornartorsiuterpassuaqarsimavunga assingiinngittorpassuarnik. Kinaassuttimik peqarnissannik amingaateqarsimavuna. Soorunalimi, ulapilluni tarnermut tunngaveqartunik homoeopath-inik, Ilisimaneruliartorsimavara qanoq pissuttit imminnut ataqatingiiaannersut, qanoq ataqatingiilertarnersut, qanoq suna tamarmi ataqatingiilertarnersoq.

Alchemi-mik Homoeopathy
Alfons: Taamatut suliarinninnerma nalaani, angut uannukarsimavoq. Nammineerluni, aamma, tusarsimavaanga. Jan-imik ateqarsimavoq. Jan-ilu aggersimavoq tarnikkut ajornartorsiuteqarluni. Jan-i ilaasortaasimavoq Rosicruans-inut. “Alfons,” oqarsimavoq, “inissitaanikuuvunga qaffasissumik. Kisianni ajunngittuutinaanngilaq. Toqukkiartorpaanga. Nuliara qimattissimavaa meeqqakka ilanngullungit. Ajussutissanik taamaallaat nassataqartarpoq taassumallu ataaniit anillakkusuppunga.”
Oqarsimavunga,” Inuit allat Rosicruans-it nalunngisaraakka taamaattunillu ajornartorsiuteqanngillat.” Aallartinneri tamarmik apeqqutaasarput,” oqarsimavoq.
“Ikiorsinnaavinga?” Oqarsimavunga, “Misileriartingut.”
Qaammatit marlut pingasulluunniit “malitassaniit imminut iperaatissimavoq” upperinnittarneraniit ilumuunngittuniit inuuneqaqqilersimallunilu nalinginnaasumik. Aperisimanngisaannarpara sunik suliarisaqarsimasarnersoq. Allamik ilisimasaqarsimanngilanga taamaallaat atianik siullermik, Jan; John-i tuluttut. Jan-illu aperisimavaanga,” Arlaannik utertitteqqillunga aggiussaqarsinnaavunga?” Ilumoortussarsiortuuvunga eqqarsartaattikkut, engineer-iuvunga, taava oqarsimavunga, “Sunaangavit? Susinnaangavit?” Oqarsimavorlu” Suut uanniit perusuppingit? Oqarsimavunga, ” Tassa, ” pinginnaaneqarfingaara una homoeopath-iusoq taavalu tarnikkut minister-iullunga. Kisianni ajornartorsiutitaa nammineerlunga aaqqikkiartunnginnama.”
Taava suunerpap toqqingaminga: isumassarsiaq uannut aqussinnaanguma, pissuttit pittanngoriartussapput. Peqqutingalungu, lumoortumik, oqarluni uangaviunngittunga soorlu oqarnerungami uanga aquttisuunngilanga. Taava oqaluttuussimavara,” Aquttisuaannarsimavunga sunik arlaannik, suliffeqarfinnik, nammineerlutik sulisartunik, suut tamarmik. Aquttineq immikkut pinginnaasaraara. Uannut aqussinnaanguma, Eqqarsarpunga siumut ingerlavissinnaallunga uannullu nassaareqqillunga.” Oqarsimavorlu,” Sammisaq ataasiakkuutaavi amerlasuujuvoq.”
Oqaluussimavungullu sivisoorujummik. Aamma sunaaffa nammineerluni, homoepath-iusimasoq iluittumik pinginnaasaqartoq. Taannaannaananilu: aamma alkemist-iusimavoq. Oqaluttuussimavaanga, “Taakkua oqaluuserisartakkatit homoeopath-imi anguneqarsinnaanngillat.” PhD-usimavoq aamma chemistry-mi- pittaasorujussuarlu, tamakkunani pisuni. Aquttisuunikuusimavoq nuklear-eqarfinni.
Inuk piumassuseqartorujussuaq. Oqarsimavorlu, “chemistry-mi ilisimasakka naapertorlungit, naammanngilaq. Ilimangaara alchemy-iip ikiorsinnaangaatit. Taannaana amingaatingingit.”
Willem: Alchemy. Aamma taanna ilisimasarisimavaa.
Alfons: Oqarsimavunga, ” Taanna nalunngiliuk?” Isumaqarsimavunga inuunera allanngorsimasoq paasinninnermi pulatinninnernut tunngaveqartunik. Aajunalu inuk ataaseq qangarsuaaniit oqaluuserisaqartoq alchemy pillungu. Kisianni siunertarisimavara tusarnaarluarnissara. Oqarsimavoq, ” Aap, Nakorsaavunga chemistry-mi alchemyst-iullungalu, aamma. Suliarisarsimavakka ukiorpassuarni ajunngittorpassuillu takusarsimavakka pisut.”
Willem: Aquttisutullu suliffimmi nuklear-rileriffimmi, asuuliinnaq pisuujunnanngilaq.
Alfons: Naamik. Kingornatingut ilikkarsimavara alchemist-it nunarsuarmiit tamaneersut naapittartut akuttusuumik. Quliusimapput imal. isikkaneq marluk, tamarmik PhD-iit. Nakorsaasimapput fysik-imi imal. allani. Ilai marlunnik pingasunilluunniit nakorsaaffeqarsimapput. Kikkuinnaasimanngillat.
Willem: Illuatungaanilu alchemy suliarisarlungu.
Alfons: Suu. Illuatungeralungu. Jan-ip alchemy-imi saniatingut ineriartortinnini unittissimavaa ersinngittortai peqqutingalungit. Oqarsimavoq, “Oqaluusereriartingut.” Imaanginnarsimanngilarlu “oqaluuserilaartingu”.
Eqqanniittuusimavoq ukiuni tallimangajanni. Oqaluunneq sivisoorujuusimavoq. Ilaatingut ullaakkut pingasup sisamalluunniiusarpoq oqaluulluta unikkaangatta.
Willem: Illorni najungaqarsimava?
Alfons: Tassam naattiivimmi ineeraqarsimavungut tassaniissimavorlu misileraasarfialu. Taava avissaaqqasumik inuusimavungut inissiami tassami. Oqaluttuuterujussimavaanga eqqarsartariaattinut alchemy-p tunuliaqutaaniittoq, ingammik tunngaviunerusoq suliaringallatanni VEN28 piareersakkani. Oqarsimavoq, “Tinguussaasuni tamani anersaaq isumangisarparput, tarneq timerlu. Assersuummik tunilakkit: immiartorfik vin-imik imalik. Imerpalasortaa kisimi takusarparput, vin-itaa. Timitaajuna aattaat takkussimasoq grape-it ajortikkiartornerani. Taamaattorli vin-imi marlunni takujuminaattunik timeqarfeqarpoq takusinnaanngiivitattinnik: anersaaq tarnerlu. Kinaluunniit distillere-iisinnaasoq anersaaq anisissinnaavaa. Alkohol-i distiller-ersinnaangukku vin-iminngaanniit, anersaaq timimiit anillattissuat.”
Willem: Taamaammanuna alkohol taasaripput “anersaanik”.
Alfons: Tysk-isut Weingeist, vin-ip anersaava. Holland-imiusut, “alchemy” alscheikunde, Jan-ip oqaluttuussimavaanga, ” iliuusaasoq sunik tamanit avissaartitsinermik”. alchemy-mi siullerpaaq iliuutaasartoq avissaartitsineruvoq: anersaaq, tarneq timerlu. Timeq takusinnaasat ingerlaannaq, kisianni ersinngittortai takuneq ajorpatit pittaassusaanik aaliangiisuusartoq. Vin-ip iluani alkohol-eq takuneq ajorpat, anersaajusoq. Tarnera aamma takuneq ajorpat aamma, immini, vin-ip pittaassusaanut aaliangeeqataasuusartoq.
Willem: Taava alkohol-eq anersaajuppat, tarneq sunaangami?
Alfons: Assersuummik tunisimavaanga. Taktissimavaanga aallartissinnaasutit suliaralungu alkohol-ip imerpalasumiit avissaartinneqareersimappat. Tarneq suli timimiippoq. Qanoq tarneq anisittarpaat? Ataasiakkuutaavi paasissutissat paasiuminaattorujussuupput, minguiarneqarsimasoq. Vin-eq kissattinneqartarpoq arriittuaqqamik suliaralungulu aallartinneqartarpoq tunngaviusut sisamat atorlungit–nuna, inneq, silaannaq, imerlu. Taanna ingerlaartitaq alchemy-usoq sivisoorujussuusarpoq kingunerisarlungillu krystal-it minguittorujussuit qaqortuullutillu sunniutaat qinngualasorujussuullutik. Immikkuullarittorjussuaq. Taannaavorlu vin-ip tarnera. taava tassa tassaniipput: anersaaq ersinngittoq tarnerlu. Ilumoortumillu, ersinngittut aquttisarput ersittunik.
Tamanna uannut ilisarnartorujuusimapput uannut. erseqqarissimavoq. Ersinngittut ersittunik aquttisut. Taamatut pisoqartarpoq , engineer-itut, aallartittarsimavakka nammineerlutik ingerlasartut. Taamanikkut, taakkua ingerlaartut teknologi silaannalersuisut atortarsimavaat, silaannaq naqinneqarsimasoq. Silaannaa takuneq ajorpat, ajattuingaluartoq nikititeralunilu ammartiteralunilu valve-inik- ersinngittut aquttisut ersittunik. Kingornatingut, pissarsiarisimavangut massakkut atungaasorujuit kallerup inneranik teknologi-nik inissisimaffiit. Uteqqillungu, kallerup inneri takuneq ajorpatit, sulineri takusarpatit…
Willem: Isingisarpat taakaniitto, kisianni takuneq ajorpat.
Alfons: Kallerup inneranut ikkuffia ikkukkukku, kallerup innera takuneq ajorpat. Meeraq nassuiaateriaraluariassangit tassaniittoqartoq. Misilissinnaavat qanorluunniit sivisutingisumik, kisianni takusaqarneq ajorpoq. Silataata tungaani ikkussivingineqartariaqarpoq shock-ertilaarniaraanni. Ingerlaannaanngilarlu ersinngittumik takunninneq isumaqanngilaq aquttineq taakaniinngittoq. Piffissami tassani Uannut oqaluttuussimavunga, “Massakkut taava arlaannik sammisassaqalerpunga. Aajuna suliarisartangara. Aquttillunga, silaannakkoortunik, kallerup innikkoortunik; missingersuutit suliarisarsimangaluarpakka.” Iluarisimasimavaralu suliarissallungu. Taanna ersinngittoq uannut pitissinnaangukku ersittut aqunniarlungitm timeqarfiit, oqarfiarta, taava nuannersunik suliaqalersinnaangaluarpunga. uannut taava nassaareqqissangaluarpungam aquttisunngoqqillunga, inuunerma ingerlanera tingoqqillungu, aallaqqaataaneerlunga. Engineer-itut malitassartai ilisimasimavakka, cybernetic-ikkut ataqatingiiaarneri, teknik-it assingiittunik ataqatingiinneri. 1973-imi, ilaqutariittut suliffeqarfipput aallartereersimavoq computer-inik suliaqalerluni. Computer-ingut nammineq atorsimavangut, taava tamakkununnga tunngasunut pittaasimavunga inissisimaffimmi tassani. Taava massakkut eqqarsarsimavunga uannut aquleqqissinnaanguma, oqaluttuaq allaanerussangaluarpoq.
Willem: Ilumut taanna allaanerussangaluarpoq.
Alfons: Nalusimanngilara uannut uterfingeqqissinnaallunga pissusissamisullu ingerlaqqilerlunga iluittuunerusumik. Oqaluuseringaattiarsimavangut alchemy pillungu, Jan-i, Uangalu. Piareersakkanik sanasmavoq, uannullu misilissimavakka pittanngorpallaarnangalu. Oqanngilanga alchemy sunniuteqarneq ajortoq. Ilaannut pittaasarpoq, ilaannut naamik. Taava amingaateqarpoq inissisimaffikkaanik kingunissanik.
Willem: Isumalluutingissaanngilaq.
Alfons: Naamik, tatingisassaanngilaq. Aamma oqaluuseriaraluaraangakkum akerliuffingineqartarputit, inuit eqqarsartut, “Taakkua alchem-nik sammisaqartartut angakkuupput uppertitsisut.” Pisut arlaatingut, paasinninnermut pingaaruteqartumut inississimavaanga ersinngittut aquttisut ersittunut- nalunngereersimasara suliaqartarninniit. Apeqqutaali unaasimavoq, “Qanoq paarlaaseqatingiinnut pisinnaavunga taavalu taanna ersinngittoq paasissutissaq uannut pitillungu taava aqussinnaaniassangaminga?” Oqaluttuaq annertooq annikillisillungu, Nassaarisimavara akissut misilittangarpassuarni kukkunerpassuarnilu. Misilillungu una, misilereerlungu taanna, Paasisimavara qanoq ingerlariaas, eqartoq. Oqaraangamalu “Paasisimavara”, una pisarpara nutaajunngilaq, nutaaliornerunngilaq, nassaarnerunaniluunniit. Tassaneerannguamiippoq. Apeqqutaavoq tingussanerlungu. tingusiniaraanni, piareeqqasariaqarputit tingusinissarnut. Piareersimasariaqarputit eqqarsaatingalungulu, ikkussorlungulu, ilinnut pissattillutit inissisimaffittaanut “Nassaarerusuppara, nassaarisariaqarpara”.

Apersungaq Pillungu:
Alfons Ven inunngorsimavoq 1939-mi Belgium-imi. President-iuvoq oorinik ingerlaaveqanngittumik Evolution Vision Foundation Holland-imi aallartissimasamini 1996-imi. Inissisimaffingaa suna tamarmi qingualasoq ersinngittumiit aqunneqartoq “eqqarsaatingineqarsinnaasut 12-iniit”: nipi, avatangiiseq, inneq, qaamaneq, tunngavikkaat, tinguussaasut, timitallit, naasut, uumasut, angut, attavingiinneq, inississuineq.
Ilisimasimasani ineriartortissimavai “cybernetic”-imik peqqissuttimik inooriaattimillu inississuinermik, ilanngussuullungit 28-nik ulluni “Ven-Aaqqiissummik” malitassamik.
Mr Ven attavingineqarsinnaavoq telefon-ikkut +31 30 233 3128 email-ikkut
info@alfonsven.com

Apersuisoq Pillungu:
Willem de Ridder-i ilisimaneqartuuvoq Holland-imioq multimedia-kkut eqqumiittuliortoq, oqaluttuartartoq radio-kkullu tusarnaartitsisartoq. Apersuineq una immiussimavaa Alfons Ven-ilu 1996-ii.
Paasinnikkusukkuit annertunerusumik, nittartangaa pulaaruk http://www.willemderidder.com

Allattup Eqqaamassutai:
President-itut inattisitingut malitaqartumik Holland-imi peqatingiiffimmi, Evolution Vision, Alfons Ven-i sulisarpoq inuiaat pittanngortinniarlungit (pro bono). Siunnersuutingaa akiliineq 64 euro-nik ullunut 28-nut Ven-Cure-imut qalliisartoq suliassaangaluartunik suliarinnittartoq, taavalu ilaminertaq annikittoq oqariatuutip anillattinnissaanut ilaasartoq. Telefon-ikkut email-ikkullu attavinginnittarpoq akeqanngittumik. Nalinginnaasumik attaveqarneq telefon-ikkut 15-minut-iusarpoq.
Mr Ven-ip oqaatingaa inuit ikannerusut ulluni 28-ani malitassamik ataasiinnarmik pisariaqartitsisartut misinginiarlungi pittanngoriaattit. Autoimmune-ikkut ajutooqqasunut, siunnersuutingaa marlunnik aaqqiissutinik tulleriaartunik ingerlataqassasut. Siunnersuutingaa Ven-Cure-i atorneqartassasoq kemoterapi-tuni sivisutingisunik. Naalakkersuisoqarfinniit suliffinniit ajutooqqasut, siunnersuutingaa Ven-Cure-i pisaqullungu ukiormut marloriaq. Toqusussanngortunut, Mr Ven-i ammalortuaqqanik immikkut ittunik ilanngussisarpoq akeqanngittumik, isumangisat ikiorserniarlungit pittaanerpaamik inuuneqarnissaanik.
Oqaatingaa eqqarsartaattikkut annertunerpaamik pittanngorujussuartartut aaqqiissummik ataattimik.
Ullut tamaasa, Mr Ven-i pissarsisarpoq qujassutinik, kisianni Katuullit Oqaluffianniit isinginiarneqartarluni persona no grata-tut (inuk akuerineqarsinnaanngittoq), nakorsaanerup nunarsuaaniit immikkut ittumik tatinginanngittumik ilisimatussusilik, nutaarsiassaqartitsivimmiillu unioqqutitsisutut. Qanittumi nipangersitaasimavoq Dutch Ministry of Health-imiit, inuiaat atorlungit saassussimangaat piumanngittorlu nittartangaa appartillungu nutaamillu pisiassaataanik ilusiliitillungu akimik eqqarsarnartumik peqatingiiffimmut.
2007-ip aallartinnerani, Holland-imi national TV station-imi, Ministry-mik suleqateqarnermini taavalu kræft-rtunik inississungaaffimmi, ingerlatiinnarsimavaa, takutinneqarsimalluni apersuinermi soorlu uukapaatitsisutut, kisianni Mr Ven tingusisarsimavoq qisuariaatinik pittaasorpassuarnik uumatikkullu tapersersuutinik atuisuminiit pisiassaataanik.
Alfons Ven-ip suliassarisaani oqaasilerneqarsimavoq imatut:
“Atortoqarnermi ulluni 28-ani VenCure-imik, inuit tunerusuppakka periarfissamik ineriartorsinnaanermik. Kinaassusai parnaaqqajunnaarsillungit. ilisimatussusai annertusillungit (kinaassusaat -silaqassusaat).
Anersaavi kiffaanngissuseqarunnaarsillungit. Tarneri pissusissamisunngortillungit. Peqqissusaat pittanngortillungit. Ven-Cure pisinnaasoqartitsisuuvoq taakkunani inissisimaffinni tallimani. Isumaqanngilaq terapi-tut isinginiarneqartarnerattuut, terapi-kkut sunniutaat ikattutingoriaq tupinnartaraluartut. Nuannerluinnartuupput pittanngoriaatit allannguutaasartut inuunermi aqqummullu uteqqilluni.”

 

Advertisements