New Mexico Aztec-mi UFO-mik Nakkartoqarsimanera

 

Asseq: Thomas Budach, pixabay.com

Aztec, New Mexico-mi UFO-mik Nakkartoqarsimanera
… Taavalu allaminngaanneersumik oqaloqatinginninneq
United State Defense Intelligence Agency-iminngaanniit isertortunik katersuussaasimasunik
aniatinneqarsimasuminngaanniit 1989-imi.
Una allanneqarsimasoq Section C taavalu D-iminngaanniit tingulaariffingineqarsimavoq Ultra Top Secret/Eyes
Only Access-iminngaanniit aniatitaasimasuniit, United State Defense Intelligence Agency’s Office of
Counterintelligence (Agency Report Number 405389), ullulerneqarsimasoq Januar 1989-imi. Allataasimasut
atiminik taasisimanngittumik aniatinneqarsimapput sakkutooqarfimmi soraarninngorsimasuninngaanneerput 13
Juni 2017-imi Heather Wade-imut, ingerlatsisuusartoq Midnight in the Desert radio-minngaanniit,
ingerlatissimasaaniit online-imut http://tinyurl.com/y84kzhcg-mut. Naapertuunneqarsimavoq MJ-12-iminngaanniit taavalu UFO-nik paasiniaasartumit Stanton Friedmand innersuutaringaa allataasut
ilumoorneranik taavalu paasissutissanik nutaanik ilanngussisimanerarlungit MJ-12 gruppe-imut
isertungaasorujussuusunut. Allataasimasut aamma nunarsuarmi allaminngaanneersunik peqarneranik
ilumoortuuneraarpasipput.
Naqiterivimmi allataasimasut arlalitsingut taamaallaat paasinartortaqaannartarsimapput, kisianni
pilerseqqissimavarput piviusuussusaai pisinnaasamik tamanit naapertuilluta, grammatik-ii
naapertuiffingalungit, allanneqarsimaneri, uniffilersorneqarnerilu. Allanneqarnermingut erseqqarsissumik
kukkusaasimasut ilisarnaartilersimavangut “(sic)”-inik, aterisaasut/taaseriaatsillu ilanngussuuffingisarlungit,
oqaatsillu italisere-rneqarsimasut eqqaamaassusilingaasut allatami siullermik pineqarsimasumiit.
-Editor

Aztec, New Mexico (Marts 25 1948)
25 Marts, 1948 nalunaaqutaq missingersiorlungu 16:19-imi (4:19pm), Mountain Standard Time (lokal ti, imal. LT), maskina-q disc-itut ittoq ammukarsimavoq Aztec, New Mexico-p nunaqarfeeraata avannaata kitaani 12 mile-imiittumut. Aqunneqarluni minneq pisimavoq inoqajuittuaqqap canyon-iani nunaatillip nunaataani…

UfoCrashAztecPict2 ufoccrashbookoutlet.png
Agent Scully Atuakkiaalu 1950-iminngaannersoq qupperneq C-2 quppernerit 10-ninngaanniit Angallat disc-itut iluseqartoq tinguneqarsimavoq LZ-ialu (miffia) isumannaarneqarsimanerarluni akunneq 22:45 LT-mi IPU-ninngaanniit (Interplanetary Phenomenon Unit) paasiniaasartuniit Hart Canyon-eqarfimmut nassiunneqarsimasunut. Taamatut pisoqarnerani, General (George C.) Marshall-ip Dr. Vannevar Bush-i
attavingisimavaa MAJICOPS-it ilisimatusarnermut aqutsisuusoq- taavalu IPU/MAJICOPS-ip hold-iisa ilai katersuunneqarsimallutik MJ-12-ip ataani suliakkerneqarnerminni paasiniaasussatut taavalu LZ-imut nakkarfingineqarsimasoq aaqqissornissaanut, imal. nakkrfiusimasoq aaqqikkiartornissaanut. Nunaatilik nunamik pinginnittuusoq oqaloqatingineqarsimavoq nunap qanorinneranik naapertuilluni
paasiniaasartut kingunerisaasumillu aaqqissuinninnerit (sic)Hart Canyon-imi ingerlanneqarsimallutik. Nunaatilik piffissami tassani pulaarneqarami uumasunik pinialunnissaminut nunaatimini pilersaarusioqatinginninnerminiit illopqarfeeqqami radio-nik aaqqissuisartumik pinginnittoq ilanngullungu olie-siortartoq suliffeqangittoq taavalu nutaaliortartoq peqatingalungit. Taakkua inuit marluk peqatingiit
kingornatingut naapissimapput oqaluttuaralunikkulu Variety Magazine-ami sulisumut ateqartoq Frank Scully-mik. Taanna allaaserinnittartoq kingornatingut atuakkamik 1950-imi Aztec-imi tingusineq naapertuilluni ataasiakkuutaavisa ilaat saqqummiussimallungu. Isumannaallisaanermit aniasoorutaasimasoq
pilersinneqarsimavoq IPU/MAJICOPS-it sulisuisa oqaluttualiatut atussamaaraat, uppernarsineqarsimalluni isumannaallisarsimanerat iluatsilluarsimanngittutut. Aaliangerneqarsimavoq Aztec-imi ilungersuutaasimasut
pisuusaartinneqarnissaat olie-siornertut suliffeqarfik ilumuunngittumik paasiniaatinneqartuusaarutaalluni. Piviusuuneranik ilisimaneqarsimavoq isumaqataasimanngittumit olie-siortartumik nalusimanngikkaa tassani
olie-qanngittoq tassani sumiiffimmi. Namminersorluni olie-siortartoq taavalu allaaserinnittartoq (columnist) Scully kingornatingut ilumuunnginnerarneqarsimapput fakta-ninngaanniit aniatinneqarsimasunik True Magazine-ami allaaserinnittartumut isertortumik ingerlatsisartut MAJESTIC Enforcement Division-imit.
Taamatut pisoqarnera ajoraluarsimaqaaq kisianni Aztec-imi pisimasumi pingaarutilimmik qaammaasuusimalluni tupaallannartumik nassaartoqarsimaneranik. Qujanartumilli, Scully-p taanna olie-siortartoq “ilisimatuutut” taasimangamiuk atuakkiamini taavalu atuakkat tunisaaneranni, taanna pissanganartorsiortartoq uukapaatitsiissuliorsimanerangaasimalluni atortumik iluanaarutissaliorsimasutut olie-mik nassaarutissamik! Iluanaarnikkulli annertunerusumik, isumannaallisaanermit aniatinneqarsimasut imminut aaqqissimavoq atuangarlu sukkasuumik puigorneqarsimalluni MJ-12-imit annikittumik taama pisoqarnissaanik
ikiorneqarnerminiit…

UFOCrashAztecPict3
Defense Intelligence Agency-iip Rapport Nr. 405389-mup saqqaa,
ullulerneqarsimasoq Januar 8 1989.

qupp. C-3 quppernerit 10-nngaanniit, qupp. C-4- quppernerit 10-nngaanniit
Aztec N.M.-imi pisimasoq paasiniaanerlu iluittumik malinnaavingissangaanni uani pingaaruteqarpoq atit ataasiakkuutaartumik paasinissaat taavalu tunuliaqutaasut ilaasortani IPU/MAJICOPS-ip hold-iannik Hart Canyon-imi pisoqarfiit arlallit uterfinginnginneranniit. Inuit taakkua sisamaannaat MAJICOPS-ip allattoqarfianinngaanneersuusimapput. Taakkuupput: Dr. Lloyd Berkner, Dr Detlev Bronk, Dr. Vannevar Bush, taavalu Dr. Jerome Hunsaker. Biografi-i immaqa nassaarineqarsinnaavoq Roswell, N.M.-imi pisimasup fil-itaani takkuttussami.
Ingerlanneqaqqinnera MJ-12 allattoqarfianit toqqangaasimapput IPU/MAJICOPS-i hold-erisaat peqatinginiarlungit Hart Canyon miffingineqarsimasortaanut:

• Dr. Carl. A. Heiland…
• Dr. John von Neumann…
• Dr. Robert J. Oppenheimer…
• Dr Johann von Roesler…
• Dr. Merle A. Tuve…
• Dr. Horace van Valkenberg…

qupp C-6 quppernerit 10-ninngaanniit
… Nassaarineqartut annertunerpaaraat nassaarineqarsimapput naqqaniittoqarfiani, taaneqarsimasumik “cargo
hold-itut”, kisiannin hold-it paasiniaasartuusut ingerlaannaq matu matoqqasoq tassunga isaaviusoq nassaarisimananikku. Illuatungaanili imminnut nassaarisimallutik ineeqqami ammalortumi soorlu elevator-it inaattut angitingisumi. Ramp spiral-itut (isertarfiup majorallaattarfia) ittoq qummukarfingineqarsinnaasimavoq
ini qulaaniittup tungaanut taaneqarsimasumik “flight deck-itut”. Hold-i ini qulaaniittoq takusareersimammassuk timillu marluk qanoq innerannik misissuereersimallutik issiavimmi inissisimaneranni, aaliangerneqarsimavoq taakkua siulliullungit paasiniarneqassasut suli uumaqinammata. Inip qulaaniittumi hold-ip tassani inuttut pisataqartoq allornerit sisamapajaanik angitingisut taavalu jet-it aquttarfiata issiaviattut ittunut ikkuteqarsut instrument-it aquttaataanut saaqqasut inip sangujoraartumik
kaajallaqqasumik qulaanut sananeqarsimasoq putorisaata ataani silataanniit siornatingut takuneqarsimanerattuut illutik. Nunarsuarmi allaminngaanneersut toqoreernikuusimapput….

UFOCrashAztecPict4

 

 

 

 

Itisuumik sinittoqartoq cryogenic suspension chamber-imi,
soorlu takuneqarsimasoq Stanley Kubrick-ip film-iliaani
: 2001 A Space Odyssey

qupp. C-8 quppernerit 10-ninngaanniit
… Cargo hold-ip iluaninngaanniit nassaarineqarsimapput soorlu erserpasittut ilisimatusarnermik suliaasimasut nerriviit taavalu siniffittut ittut nakorsaalluni misissuinissamut atorneqarpasittartut. Soorlu Dr. Bronk-ip innersuussutingileruttoraa “cargo” akulikittukkaartumik nassataqartartuusinnaaneranik immaqa
pinngortitaminngaanneersuusinnaasoq immaqaluunniit inuusinnaasoq, Dr. van Valkenberg-ip ineeqqanik 14-inik iikkamut sananeqarsimasut nassaarisimavai issiavik illersuuteqartoq matoqqanermini timimik iluaniittoqarsinnaalluni. Taanna issiavik slange-inik ikkussuuingineqarsimavoq soorlu imerpalasunk gas-imilluunniit immiisinnaasunik matorisai marluleriit matungaangata. Innakaqqasarfiit matoqqasut nakkutingeqqilluarnerani isikkoqarpasissimasut soorlu atisanik panersiisarfinni atorneqartartut laundromat-ini paasititsisimapput qerititsiviusinnaaneranik. Marlut imaqarsimanngillat 12-illu imaqarsimallutik timinik soorlu inuit inersimasutut isikkoqartut taavalu meeqqat mikisut nuunuaqqallu, tamarmik qeritinneqarsimasut soorlu sananeqaataat pillungit…

qupp. C-9 quppernerit 10-ninngaanniit
EBE-iit (extraterrestrial biological entity) timai kapsul-ininngaanniit nuussornerani, cargo hold-ip angallatip disc-iani, angallannissaanut sermit panertunukaannissaanut, Dr. Bronk, von Roesler, (Paul A.) Scherer taavalu pathologist-it Sakkutooqarfimminngaanniit IPU-miit tupingusussimapput paasingamikku inuttut timeqartut inersimasortai, assingusut “pilot-taannut aquttarfimmi nassaarineqarnerminni toqungasimasut, qisuariarsimasut tillerneqarlutik, killilimmik anersaartorlutik, silaqaratik uumasimasut minut-ialunni qaangiutinnginnerminni. Ilisimatuut tupaallarujussuaqqasut taava paasilersimavaat capsule-it cryogenic-iusimanerannik (suspension chambers) taavalu EBE-iit suli teknisk-imik iluanni suli uumanerannik… Laboratorie-t marlut Los Alamos-imi inississorneqarsimapput. Ataaseq assilisaarnissaannut taavalu katalog-iliarinissaannut angallatip disc-itut ittut immikkut tamarmik taavalu ilusilersungaasimasut angallatip iluani paasiniarnissaannut. Isersimasarfiup aappaa inississuunneqarsimavoq nakorsat hold-it avatangiisilersornissaanut aqunneqarsimasumik Dr. Detlev Bronk-imit, angallatip ilaasortaasa uummarteriarnissaanut misileraatinginiassammangu. Gruppe-it arlaataluunniit ilisimasimanngilaat suna siunertaanersoq imal. qanoq ineriartortoqarnersoq ilami paasiniaanerannik…

qupp. C-10 quppernerit 10-ninnganniit
Kingunerisaasutut, nakorsaasartut hold-ii angut inuttut isikkoqartoq Nunarsuarmioorpasittoq uummarteqqissinnaasimavaat taavalu nuunuaqqat pingasut Nunarsuarmioorpasittut, tamarmik soorlu qaammatit arfinilinnik ukioqarpasittut: angutit marluk arnarlu ataaseq. Nuunuaqqat sinneri taavalu ataaseq anginngittoq,
qasertumik ameqartoq, EBE-eeq niaqua anginerusoq, toqusimapput uummarsariarneqarnerminni. Tamanna annerusumik pisimavoq peqqutingalungu Dr. Bronk-ip Bush-illu aaliangersimammassuk nuunuaqqat misileraaffingeqqaarniarlunikkit, taakkua silaqassusaat annikinnerusumik naleqarmata, taamaaliornerminni neriuutingalunikku EBE anginngittoq uummarsarsinnaallunikku taavalu inersimasutut timeqartoq
paasiniaavinginissaannut. Inersimasoq, Nunarsuarmiutut timeqartoq paasinarsisimavoq aamma EBE-neranik. Kisianni Tuluttut oqaloqqissaarsimavoq oqaluttariaasaa nalunaavissimalluni suminngaanneerneranik arlalitsingullu
eqqarsaatikkut attavinginnissinnaanerminik takutitsisimalluni eqqarsartaatsiminillu pinginnaanerisani takutissimaluningit, aamma. Taanna EBE-eeq, qanoq issuttimini, iluittuuimmik inuusimavoq: ilumini, annikittuaraannarmik allaanerussuteqarsimavoq uummataata sananeqarnerani, (aqajaqquata sanilequtaa), puammini taavalu marlunnik tingoqarsimalluni ilanngullungu sananeqaat ataaseq suuneranik nalunartoq
sungaata inissisimaffingisartangaraluani nunarsuarmiuungaluaruni. Aamma, naamini gastro-intestinal-eqarfia ajornannginnermik sananeqaateqarsimavoq taavalu nunarsuarmiuusungut sungiusimasatsinniit arlalinnik nerisariaaseqarnitsinniit arrortitsisinnaannginnerulluni. Tupaallaatingisimavaa ilisimatuut
qereqqajunnaartissimammassuk uummarteqqillungu, kisianni taamaakkaluartoq aalallannarisimanngilaa nunarsuarmiut akornaniinnermini. Silaqalereersimanermini minut-ialunnguit qaangiummata taamaallaat oqaatingisimavaa tupaallassutituarisaa taamaallaat paasiniaasartut “tingusarisimannginneraanni alapernaalluarnerik peqqutingalunikku”. President Truman sukkaannaq attavingereernerani,
nassuiaanneqarsimavoq pulaartup siunertarisai ajoqusiinermut tunngaveqanngittuusoq taavalu suleqatinginninnissaanik paasissutissanik paarlaasseqatingiinnermi, diplomatisk-imik tunineqassasoq taama pisoqarpat qanittumilu peqatingisaminukarnissaanut periarfissaqarsinnaalissappat taamatut. Tassunga
piareeqqalluni akuersisimavoq, ilanngullungit ilisimatussuttikkut isertungaatink tunniussinnginnissani uangut ineriartornerput allamut sangutittooqinammassuk taama pisoqassangaluarpat. Iluittumik takussangaani, Aztec EBE-eeq Los Alamos-imiissimavoq matoqqasumi illersungaasumi ukioq ataasingajalluinnarmi April naajartornerani 1948-mi 1949 Marts-ip tungaanut. Tassaneereernermini, ingerlatinneqaqqissimavoq illumut isumannaallisakkamut nammineq pingineqartumut Army Intelligence-iminngaanniit suliaasimasumik Vermont-imi, piffissamilu tassani President-eq naapisimaarsimavaa allallu naalakkersuisoqarfiup qaffasissortaaniittut taavalu sakkutooqarfimmi aqutsisuusartut, inoqatini uterfingeqqinnginnermini August 1949-mi. Ilisimatuut sakkutooqarfimmilu paasissutissanik ingerlatitsisartut tunisimavai inuiaaqatini qanoq inneranik teknisk-iunngittunik taavalu Nunarsuatsinni suna siunertarisarineraat;
katillungit quppernerit 683-it immiussat oqaloqatingineranik allattungaaneranit. Uuma allanneqarsimasup naaneraniipput eqqaamanartortasasa ilaannik annikillisangaasimasumi. EBE-iip ajoqutissartaqarsimasorinngilaa angallatingisami sinneruttut ilaanik paarineqarneranik paasiniaavingineqarnissaanut, misingisimangamiuk paasinguttingit ineriartussutingiinnassangingut annertusiartortumik. Innersuussutingaali inuiaqatai immaqa “
angallammik assingusumik Soviet Union-imukaassisariaqassasut – oqimaaqatingiisitsinerit isumannaaqqaniarlungit”, taavalu “Tikilluaqusaaqqasungut qaffasissumi inissisimasunut eqqartuunneqarsinnaasoq arlaata piumassangunik tusarnaarnissaminnik, taakkua soorunalimi aattaat akuersippata”. Hold-eq ilisimatuujusut oqaluttuutsissimapput nuunuaqqat inuttut timeqartut
nunarsuatsinnukaanneqarsimanerannik, taamaammallu tikilluaqusaaqqasungut pingiinnarnissaanik. August 21 1949-mi, Aztec EBE-eeq inuiaaqatiminukaatinneqaqqissimavoq Kirtland Air Force Base, Texas-ip kujataata
kitaani naapeqatingiinnermi aammattaaq pilersaarusioqatingeeqqittoqarsimavoq siunissami naapeqqinnissami umiiffimmi tassani, diplomatisk-imik attavingiittarnerit ammaavinginiarlungit.

UFOCrashAztecPict5

 

 

 

 

 

 

Asseq: Rodrigo Carvalho

qupp D-1 quppernerit 7-ninngaanniit (+ qupp. D-2-7)
OQALOQATINGIINNERIT ANNIKILLINEQARSIMASUT
AZTEC, NEW MEXICO EXTRATERRESTRIAL BIOLOGICAL ENTITY-MIT
(April 1948-miit – Marts 1949-p tungaanut) Oqaloqatingiinnerit tulliuttut qaammatit isikkanillit qaangerlungit ingerlaneranni ingerlanneqarsimapput
assingiinngittunik oqaloqatingiinittooqartarluni, uani INT-tut taanguuserneqaqqasuni; Aztec-erlu EBE-tut. Taakkua akunnerpassuarnit tingusaapput, uanilu ilanngunneqarsimallutik atuaasup pineqartoq qanoq inneranik
taavalu kinaassusaanik paasititsissutaaniassammat. Oqaatingineqartut apeqqutinut iluittumik akissutaannissaatut siunertarisaanngillat. Allanneqarsimasut tamarmik paasissutissat aggiuneqarsimasuni taavalu immiunneqaqqaarsimasut taakkuninnga pineqarsinnaapput immikkut ittumik akuerineqartumik (taavalu
iluamik akuerineqartunik) DIA-miit (Defense Intelligence Agency)-iip counter-intelligence allaffianiit imal. MAJICOPS-HQ kode-atingut: “DIGGER COMMAND”, re: “PROJECT AQUARIUS”. Taakkua immaqa EXCOMCOM-NET-ip allaffiatingoorsimasinnaapput Pentagon-ip Joint Strategic Objectives Staff Division-eqarfiatingut (National Defense Section).

INT:“Qanoq taaguusissuattingit, suna ateraajuk nammineq oqaaserisarni?
EBE:“Oh! Taannaluunniit uannut ajornanngittuinnaanngilaq peqqutingalungu taajueriaatsit eqqortumik piunnannginnakkit sungiusarsimanngikkuit. Aamma allaassussinnaanngilakkit peqqutingalungu alfabet-it
atorneq ajoratsingit Tuluttut oqaasiannut ajornanngittumik nutsernissaanut.”
INT: “Soormi misiliinnanngiliuk taamaakkaluartoq?”
EBE: “Soorunalimi; Sethimus (imal. Setimus, imal. Seck-the-mous) atorsinnaavoq; taanna ateq siulliuvoq sisamani ilisimaneqarnittuut. Uangut oqaatsinik allattariaasitsinni, taanna grafik-imik ataasiinnarmik ilisarnaateqarpoq oqaluttuassartama qanorinneranik nassuiaatitsisuussutaalluni.”
INT:“Sooruna oqaasisi allataasut uangutsinniit taama allaanerutingisut?”
EBE: “Sooruna ilissi Egypt-imiuniit taama allaanerutingisut ukiut hundred-likkaat 30-t qaangiummata? Isumakkeerfinginna, kisianni ajornartorsiut taama ajornatsinginngilaq. Gruppe-eq suminngaanneerfingisara ilisarnaatilersuisarnerit planet-inik arlaannik qangali atorunnarsimavaat, imal. kultur-ianik, inuiaaqatissi suli
innermik sanasinnaaneq ilikkanngikkallarmassulli. Qangarsuaq oqaatsinik tusind-tilikkaanik peqarsimangaluarpoq, oqaatsinik oqalunnernik taavalu allataasunik, inuiaaqateqarpassuatsinni. Uangutsinnut pingaaruteqalersimavoq symbol-inik atuisartunngornissarput oqaatsit iluittut ataasiinnarmik ilisaritsisiissutingilernissaanut aammaluunniit isumassarsiaasartut tamatsinnit paasissutissanngortartuni.
Qanittukkunni ilissi aamma kultur-isi taamaaliulissapput siullermik inuiaat illoqarfiisa iluanni ilisarnaatilersuineri aallaqqaasiissutingalungit. Angalasarnerit ungasittumiillu attavingiittarnerit tamanna pisariaqartitsiissutingilertarpaat.”
INT: “Sooruna tamaaniittutit?”
EBE: “Annerusumik meeqqanik ukuninnga ilissinnut aggiussillunga tamaaniippunga. Aamma orpiit nuannaringatsingit.”
INT: “Ajorissanngiliuk tamanna siammasinnerusumik nassuiaraluarukku?”
EBE: “Ajunngilluinnarpoq; suup tungaanut? Takuat, nunarsuaq taama kusanartingisoq qaartiinnarneqassasoq isinginnaanginnarnissaa nuannarinngittorujuuarput; orpippassuit taama nuannertingisut ajortillungit. Ilisimangaluarussiuk qanoq ajornartingisoq orpimmik sananissaq aallaqqaaterpiaaniit! Inuit
ajornnanngittuararsuupput- pissusissamisoortut malitarisarpaat, kisianni soorunalimi aattaat orpeqarpat. Qorsorpaluttunik sananeqaateqartut ataqqineqartariaqarput suni tamaniit pingaanerpaatitaallutik meeqqat
minillungit, taakkua marluullutik aamma assingiittorujussuupput (orpiit meeqqallu).”
INT: “Naalakkersuisoqarfingisassi suut siunertaraat tamaanga nassiunneqarnerni? KIKKUT tamaanga nassiussimavaatsit? Aamma SUNApeqqutingivaat? Una pisoqarfiusoq siulleqqaajunngippat, uppernarsineqaqqasoq Tuluttut oqalussinnaanernik taama ajornanngittingisumik, sooruna pisortatingoortoqarfimmi ammasumik attavinginninnikuusoqanngittoq?”

 

ufocrashaztecpict61.png

UFOCrashAztecPict6

 

 

 

 

 

 

Saamerlermiittoq Asseq: Guglielmo Marconi, assilineqarsimasoq 1896.imi
radio-liaasalu siulliit ilaat.

Talerperlermi Asseq: Artikle-eq Italie-miut avis-ianiit
Corriere delle Puglie, Januar 29, 1920, nutserneralu suliarineqarsimasoq.
– Interview-imi Daily Mail editor-imut akuerineqarsimasumi, Guglielmo Marconi-ip ilumoornerarsimavaa
radiograph station-it akulikittumik
radio signal-inik pissarsiarisaqartartut suminngaanneerneri
paasisimanngisaat massakkumut. Taakkua signal-it isornanngittumik
ungasissuminngaanneersuupput, nunarsuatta atmosphere-eqarfiata silataaniit,
ataatsikkoortumik pissarsiaasarput radio station-it ungasissumiittuniit soorlu
London-iminngaanniit imal. New York-iminngaanniit. Pisinnaasimanngilaq,
Marconi-ip ilavaa, oqariartuutinik paasinninneq, kisianni… naqinnera, Morse-ip naqinneraninngaanneersuusoq,
uteqattaartinneqartarsimavoq symbol-iniit
allaninngaanniit sanilliussangaanni. Guglielmo Marconi-p oqaatingaa ilisimatusarnikkut
paasiniaanerit signal-it suminngaanneernerannik ingerlasut, massakkumullu
nassuiaammik eqqortuusinnaasumik tunniussisinnaanani kisianni planet-imiit
allaminngaanneersinnaaneranik imal. seqinermit qaqutikkut
pisoqartarneraniusinnaaneraniiusinnaanersut matoqqaffinginangu.
The Daily Mail-ip… eqqarsaatingaa
inuiaap paasisimasaata annersaata ilarisinnaasaata ilaat paasinngissaalerneripput: atortoqalersinnaanerit planet-inik allanik attaveqarsinnaanermut.

EBE: “(aattaarpoq) Killormut saaqqasumiit: “Suna? taavalu orpinniit taama kusanartingisuniit pisariteqaniassangatta? Sooq? Peqqutingalungu qaaqqusissummik nassikkatsingut akiorsinnaanngisatsinniik?, uangut alapernaannerput peqqutingalungu, ilanngullungit isumannaallisarnissarput. Uangutsinnut nassiussimavungu, imal. uanga nammineq piumassusera atorlungu tamaannarsimavunga – arlaat toqqaannassuat. Aamma uangut naalakkersuisoqarfeqanngilangut, inerteqqutaatilersimavarput, imal.
ineriartornitsinni tamanna qaangersimavarput. Eqqarsarpunga sunaluunniit inerteqqutinngortissinnaanngilat inatsiseqanngippat, taakkualu naalakkersuisoqarfeqartariaqarput, ilaa?”
INT: “Paasinngilara.”
EBE: “Nalunngilara. Misileriassangit illarlutit. Taamaalioruit suli paasiunnanngilat, kisianni sumingiinnaanerit ilorfaallaatingissuat illaruit.”
INT: “Kisianni nassuiaanerpit pittaassusaa naammanngilaq! Paasitinnga!”
EBE: “Massakkumut naammattariaqassooq. (Inuup) Ataatsip ilikkarsinnaanngilaa ilinniartup paaserusulinngippangu. Qanoq pittaatingitikkusuppitingut? Ajoqusernavianngilakkit. Ajoqusernavianngilatsingit imal. akornuserlusi killiliinissinniit. Taamaallaat tamaaniippungut apeqqutingisasi
naapertuiffingalutingit periaatsimi ilisimasatsinni akueriumaakkassinnik; aamma tamaannarnissattinnik ilissi aggequsimavatsingut pulaaqullutalu.”
INT: “Qanga? Kikkut nassiussimavaasi? Kikkut aggequngamisi?”

UFOCrashAztecPict7
Kanumera Bay, Isle of Pines, New Caledonia-p isikkivia
(Photo: Bahnfrend
EBE: “Ukiut 50-inngulerput ukiorisassinni, signal-inik nassiussuisimavusi. Ujarsimavatsingut, signal-imillu ersitilersimavatsingut nassiunnissaanik (suli) pinginnaaneqartussaangikkaluarlusi. Taava akisimavungut.
Kisianni akissutingut paasisimanngilasi taamanikkut, soorluttaaq suli maannakkut ilisimanngikkisi. Sapinngisamik iliuuseqartarpungut allat ilorfaallatsinniarlungit. Akissuterisatsinnut akinnginnassi, pulaarniannginnassilu, misingisimavungut aqqusaarfingilaarniarlusi qanorlu innersusi alakkarlusi.  Qangaliusimavoq, aamma affarleriit taama iliortarmata taama iliorusussimavungut, soorunalimi. Aammattaaq,
allamukarnissattinnut aqqutaaniissimavusi; una pivara nunarsuarsi.”
INT: “Tamaaneereernikuuit?”
EBE:”Nalunngilara! Tupaallaatingisimavarput puigornikuusimangatsingut!”
INT: “Takusinnaangilara arlaatingut ilissi puigorsinnaanitsinnik! Ilumoorsaarlutit oqaluppit?”
EBE: “Qaqutikkuinnaq. Kisianni aap, kultur-issimassakkut inuiaaqatingisassinnik ingerlatsisuusut puigorsimavaatingut. Ilumoortumik oqalussangaanni, inuiaaqatissi piffissamik atungaqarpasissimapput oqaluttuarisaanissi qanga eqqortuusimasunik ima ersiorsimatingipput, piiarsimavasi upperisarsiuutinillu taarsiullungit. Inuiaaqatissi ilaasa oqaluttuartarnerminniit eqqaamasimavaatingut oqaluttuatoqqaminni, soorlu
taakkua oqaluttarsimasut Nahuatl, Narragansett, imal. Athapaskan-imiutut oqaluttartut. Tamaani uumasimapput kingullermik tamaaniikkatta. Kisianni kultur-iminni qaffasinnerpaamik angusimasaat qangarsuarli qaangiutereersimalerput.”
INT: “Tusarnikuunngisaannarpakka taakkua”
EBE: “Tamanna tupaallannanngilaq, oqaluttuarisaanissi takutippaat tinguaasimasut qaqutinguinnaq oqaluttuatoqqanik paarsisimasarneranik taakkunannga ajoqusersimasaminni. Taakkua oqaluuseraakka nunami
tassani inooqqaajusimasut: taakkua Indianer-inik taaneqartartut; annerusumik kangiamiut taavalu kujataamiut killeqarfianiittartut (sic) nunatrisaasullu killeqarfiit kujataanut ataqatingiisitsisartuusut. Navajo-t? Aztec-it? Inca-t? Olmec-it taavalu Toltec-it inuiaavi? Taakkua tamarmik inuiaassusingiinnissinniit qaffasinnerujuusimapput piffissami tassani ilissi kussunnik ikumatitsisarnissi qitsuutaanillu toqoraanissinni,
taamaaliornerminnilu nappaalanerujussuaq toqoraalersimalluni siuaassinnik million-ilikkaanik toqoraasimasunik. Soorunalimi, niaqulaartilersimavasi kinguaassiutillu nappaataannik aserorterlungit kuppiararnernillu: taakkua guld-iutai pillungit toqunngisassinnik.”
INT: “Oh.”
EBE:”Inuiaassilu iluani silatuup eqqarsaatersorfingisarpaa illaruaatinngortillungillu sooq nation-issi capitol-eqarfianut minneq ajortungut taavalu ilassillu assammillusi? Allaaneruvungut, niaqulaartuunngilangulli!”
INT: “Kisianni allanngornikuuvungut. Kitaamiut inuiaavi massakkut nunarsuarmu aqutsisuupput uani nunarsuarmi; kiffaanngissuseq inuiaajussuserlu pillungu.”
EBE: “Marlunnik eqqaasaqassuunga: Siulleq, tamanna upperaarput, imal. taamaanngippat tamaaniissanngikkaluarpungut. Aamma: tamanna oqaluttuutinguk Hebrew-nut million-ilikkaanik kitaamiut inuiaaqatissi aserorsimasaanik ukiuni qulikkaat kingulliit qaangiummata, imal. million-ilikkaat ilaqutariit
Negro-jusut erneri toqorarsimasut niqulaartoq Hitler-i unitsinniarlungu, taamaakkaluartorli ((plumbing))-eqanngittut angerlarsimaffimminni massakkut oqalunnitsinni. Aap, ineriartorpusi: tamanna ilissinnut
neriunarpoq. Kisianni misingissutsikkut uangutsinniit allaanerujuuvusi. Kingusittuunngilasi, taamatut taassangutsingit uangutsinniit ego-lersorneriinnaassooq, kisianni uangutsinniit allaanerujuullusilu uangutsinnut ersinartorujuuvusi. Taakkua allaanerussutaasut ilinniarpangut teknologi-ssi qimaatitertut uanguttinnut
apuutinginnerani allatut periarfeerulluta.”
INT:” Massakkut avataarsualiartaaseqanngilangut, qanoq ililluta ajoqusersinnaangatsingit?
EBE:”Isinginnittariaasitsinniit, tassunga pinngujuulerpusi. Meeraaraqarpisi? Aap? Tassa, peroriartussapput piffissami avataarsuarliartarnerit taamaattussiaannartut isingineqaqqasumi. Sulilu aatanngortinnginnernik, inuit nunarsuarmiut avataarsuaniilissallutik.”
INT: “Ajunngilarmi, taava qangalaangaatsiarli pulaartarsimavatsingut. Allatut periarfeqanngilanga taamaallaalli tamanna akuerinissaanik, uppernarsaatinik pissarsingaluaruma nuannarisorujuussangaluaqalungu.
Kisianni suli oqaluttuussimanngilarma kiap Nunarsuarmiit oqariartuummik nassissimaneraatit taamaasiornerminilu maannartillutit?”
EBE: “Quujanarpoq taakkua marlut ataqatingiisileritit. Sumiiffimmiittumi assaanguit nunasiuutini arlaanni takutissinnaasanni uppernarsaatissarnik nassaassangaluarputit. Ajoraluartumik, nunami kukkusumiippunga taama iliornissannut, kisiat inooqaterisamma naalakkersuisoqarfik tulluuttoq ilitsersuutissuaat sumi
assaanissaanik, ajorissanngikkussiuk. Takuat, nation-imi Yugoslavia-mi taasartakkassinni ungasittortaani, pulaarsimavungut inuillu taakaniittut inuaaqatingiiliorsimapput inerisimasunik qaffasissorujussuarmik ukiut 7
tusind-it qaangiummata. Nassaarineqassooq. Kisianni paasiuminaattoqarpoq kusanartorujussuarmik tassani piviusuusumi inuup taassuma oqariartuummik nassimmatingut ukut 49-t qaangiummata (1899)
tassanngaanneersuusimavoq nation-imiit. Nassiussisimanera taakaniatungaaninngaanneersimavoq,
taamaakaluartoq, state-eq taanna taasarparsi Colorado-mik.”
INT: “Atianik oqaluttuussinnaavitingut? Allanik qaangaanerusumi pulaartarsimasarnissinnik
uppernarsaateqarpa?
EBE: “Tusind-tilikaanik uppernarsaateqarpoq, nassaarsioruit. Ilisimatooq oqaluuserisara elektronik-inik paasiniaasartuusimavoq atterneqarsimasoq Nikola Tesla-mik. Utoqqaassutsit naammappoq tusarsimanissaanik
uumangallarmat. Nalunngilat, eqqarsaatingilerpara paasiniangassatsialammik ilissinnut
paasiniarneqarsinnaasoq: qeqertami taanikuusassinnik Isle of Pines’ Pacific Ocean-issinni, tassani mittarfiusimasoq nassaarissuat sanasimasarput ukiut hundred-likkaat 115-it qaangiummata. Nassaarinngittoorunnanngilat, peqqutingalungu ingerlaarfiusartut inissinnikuusangut suli acres-ikaanik
ersissuteqaramik. Taakkua alakkarteringit piumassanguit; kultur-issi arlaata taakkua
sanasimasinnaajunnanngilaat piffissami tassani. Uannut nuannissangaluarpoq nassaaringaluarussingit, peqqutingalungu aataqqeeqqimma taakani ikiuisimangami mortar-ilersuiqataalluni!”
INT: “Suna? Qanoq inuiaaqatisi uumasaramik? “
EBE: “Arlaatingutsivisuallaartumik, ilaatingut eqqarsaatingisarpara. Ukiorisartakkangut
pilersititersorsimavangut. Assingiinngiiaarput, kisianni uumasimavunga nunasiu iluittuuimmik apeqqusersuutaangallarmatali imarsiuutini.”
INT: “ Taakkuami nuunuaqqat nassaarisangut ilaatissimasasi? Inuuppat? Taakkua qanoq uangut iliuuserissangatsingit?”
EBE: “Soorunalimi perorsarlungit, soorlu nammineerlunga taamaaliussangaluarpunga.
Inuulluinnartuupput; immaqaluunniit annerusumik apeqqutaalluni oqartariaatsit sorliit atornitsinniit. Suli ungasippallaarpusi ilisimatussutsit iluittumik paasinissaanik qanoq pinngortitamit sananeqaattikkut ataqatingiiaarnersut tamanna paasissangaanni, kisianni akueriinnarlungu naasussanik ikkussisimavungut kultur-issinnik pisuussuseqalersitsiumaartunik. Tamanna aamma ingerlatiinnarneqassooq. Taakkua soorunalimi meeraaraannaapput, uumasorsuunngillat. Kisianni kissaatingaarput perorsarluarneqassasut, peqqutingalungu meeqqat isumangineqarneri taakkua ilarimmassuk illaruaatingineq ajukkangut.”
INT:” Taanna angut eqqaamavara, Tesla eqqartungarisat; sorsunnermi (1943) toqusimavoq, kisianni
tusarsimanngilara nunarsuarnut allanut attaveqarsimaneranik.”
EBE:”Tamaavimmik pappilissakkoorsimapput (nutaarsiassat), ilanngullungit qanoq affarlerminiit eqqartuusivimmukaatsittarsimanersoq nunaataannut innaallangissamik kallertitsisarsimanermingut. Illutuangiliuttumillu, Tesla akerusunngimmat, nutaaliullaqqittussinnut Marconi-mut akisimavungut, pulaarnerput eqqaassutingalungu.”
INT:” Ilumuut? Qanga taamaattoqarsimava? Ilimangilluinnarpara allaaserisimannginneranik!”

UFOCrashAztecPict8
Nikola Tesla Colorado Springs laboratorie-mini 1899; photomontage from Tesla: Man Of Light
(Asseq: Maya Media Inc., vimeo.com)
EBE: “Takuiuk qanoq tusaasaqarsinnaanerlutit, kisiannili tusarnaavinnak?
Uteqqiisumik, tamarmik nutaarsiassakkoorsimapput. Tamaanga apississimavungut, oh, 1920-mi imal. 1922-mi (1922-miusimavoq), allassimavungullu tassunga Y-talerlungu kode-ssaanik. Isumaqarsimavoq pulaartoqartoq. Kikkut tamaasa oqaluttuussimavai nalunngiivissimalluniuk signal-eq avataarsuaninngaanneersuusoq, kisianni
tusarnaarneqavissimanngilaq. Tassa, tassanngaanniit paasiartulersimavarput Tesla ilisimatussusissinniit siuarsimanerujuusimasoq! Ajutoorneriinnarmiluunniit, ilikkarsimasussaasimanngikkaluarpaa inuunermini ilikkarsimasani.”
INT: “Sooruna ukiut 20-t ingerlasimasut Tesla akiniarlungu?”
EBE: “Taamaa pisoqarsimanngilaq. Ingerlaannaq akisimavungut” Oh! Paasivara! Takkunnerputukiut 22-anik ingerlaarfeqarsimavoq, ukiut 20-nngittoq, peqqutingalungu taama sivisutingisarami maanga apissinnissaq tassanngaanniit tassunga Tesla-p qaaqqusissutaa pinissaanut.”
INT: Taama sivisutingaaq! Taama ungasitsingisumik angalasimavutit nassaariinnarniarluta, attavingisimanngilatsingulluunniit?”
EBE:”Soorlu oqareernittut, allamut ingerlaniarluta pilersaarusiatta aqqutaaniippusi, taamaammat aqqusaarsimavatsingit. Illuatungiliuttumillu, qanoq ungasitsinginera imal. takitinginera tamarmik ataqatingiiaapput, taamaanngila?, uangutsitut taama sivisutingisumik uumasaraanni? Massakkulluunniit aamma takusinnaanngilat suli avataarsuani uangut uumasuaannartuusungut. Qangali nunarsuaq suminngaanneerfipput ineriartornitsinni qaangersimavarput, Piviusumik oqalussangaanni, misilittariaqarpat paasinissaa ilissi aamma ilumoortumik avataarsuani uumangassi. Allaanerussutaa taamaallaat planet-erisimasarput qimassimangipput allamillu angerlarsimaviliorluta sumunnarusuffingisarput
malinniarlungu. Assinganik iliorsimavusi qaarusuit qimakkassingit illuliulerlusilu; peqqutingisaa assingiinnarpaa. Taava tamarmi ataqatingiiaappoq.”
INT: “Soormi taava attavinginngilitingut taama sivisutingisumik angalareersimangussi?”
EBE: “(illarluni)” Utoqqatterpunga! Kisiat sulitakusinnaanngilat! Attavingisimavatsingit. Attavingaatsingit: tamarmik killeqarlutik paasinnittaasersi naapertuiffingalungu. Oqaluttuuttajoorpakkit ataqatingiiaarneranik! Qinnuingaakkit! Illaatingiuk! Nassuiaanniarsaraara isinginnittariaaseq killeqartoq peqqutingisaringaalu
killilimmik isinginnittariaaseqarnerniit! Takusinnaaviuk illuatungeriilluarnera?
INT:“Taamatut oqaatingingukku taavami aap, kisianni angalaneq taama ittoq uangutsinniit siunertaqarpasinngilaq uangut isinginnittariaasitsinniit.”
EBE: “Soorunalimi naamik. Taamaammat iliuuserisarpangut iliuuserisartakkangut. Tusarnaarit, peqqutingalungu una qaqungumorsuaq ingerlasinnaangami imatut pinngikkuit. Angerlarsimasarpungut sumi angallaterput inissikkaangatsingut. Angisoorujuuvoqilissi atortangarisasi naapertuussutingissangaanni!
Ernumavungut peqqutingalungu una avatangiiseqarfik aqqusaallattaasarisaratsingut, soorunalimi, soorlu ilissi orpippassuarmut neriartortarpusi camp-eriarlusi ukiukkaartumik. Tassanngaannaq orpippassuarmukartarfipput
nanoqalersimavoq ulorianartunngorluni! Kisianni nannut illersungaaqqapput, aamma
ajoquserniangassaanngillat; taava qaasukkunnaarsittariaqarput imal. ferie-rneq unitsiinnartariaqassooq.

Takusinnaaviuk ullorissanut angalasinnaanissarsi suli ungasiffingaarsi, uangutisinginnittariaasitsinniit avatangiiseqarfik tamaat tinguassangaluarparsi tullissaani meeqqanguttamaanaarunik? Takusinnaaviuk sooq
pisariaqarnersoq , ilissinnut aseroqqaartussaasusi, uangutsinnut qaasukkunnaassangussi massakkut: uangutsinnukannginnissinni? Niaqqunik persarisaqartartut aqqusinikkoortissangaluarpisingit
atuarfimmukarteqqaarnangit? Akornusersinnaanngilatsingit ineriartornissinni ima annertutingisumik soorlu ilissi nannut ineriartorneri akornusertarnissituut park-issinni. Ullut ilaanni ajorinnginnerussangaluarparput peqatingingaluarutsingut, nunarsuangut pulaarlusingit tassanicamp-erfingisartakkattinni aamma,
peqatingalutalu paasiniaanernut aqqutsinut avanngasittunut. Imal. naamik. Ineriartornissi tamanna aqqutingisassaraarsi, uangut aqqutingisangut allanngorniarsarinngikkussingit. Misilissiuk taavalu isinginnittariaasittinnutineriartorlusi, taava paasineq ajulikkasi tamarmipissusissamisuulissapput pilersuineq killilersorneqalerpat. Misiliinnariarsiuk akueralungu uangut paradis-imiinnerput nutaanik takunnikkaangatta
paasinnikkaangattalu. Eqqortumik ujaasineq uangut inuiaaqatitut unammillernarinerpaasaraarput siunertaralutingulu. Ukiusi ikalisikkussingit, erseqqaarississooq sooq silaannarmik (sic)
anersaartortariaqarnersi.”
INT:”Allaarpasinngilaq nunarsuarsi nunarsuaasoq angunianeqartartuusoq eqqorluaavittoq.”
EBE:”Naamik. Ukioqarnerulerussi, immersornissai profitably ajornartorsiuterujunngussooq. Ajornartorsiutaalu
sananeqaatiliungassi asannittuusut uppernarserusuttarparsi aapparissasi peqatingalungit ilissitut assingusunik meeqqiornerulertarassi. Soorunalimi tamanna nakkutingineqarluartariaqarpoq soorlu ilissi kultur-erisassinni,
aamma taava aappariit qanittuusut ajornartarput qimannissaat uumatimut qanikkaangamik.”
INT: “Oqaluuseraat misingissuseq uumatimiittuusoq. Tamanna isumassarsiaq Nunarsuarmi atortarparput.
Kisianni oqaluttuaannaasutut ilisimasaraarput. Sooruna ilissi race-it siuarsimasuusut taamatut isinginnittariaaseqartusi?”
EBE: “Tassa, taamatut oqartariaaseq atorsimavara paasiniassangassiuk (sic) kisianni sooq asannilersaarneq ajorissangassiuk? Sananeqaatisi ilissi allamik ingerlassuteqarpiarneq ajorpoq taamaallaalli asannilersaarnerit.
Soormi aamma uangut taamaassanngittungut? Taamaappasilluinnarpoq, inuuneqariaatsingut ilissinnut asannilersaarnerorpasippat? Uangutsinnut taamaappoq. Asannilersaarusiortarpungut taavalu eqqumiittuliortarluta soorlu ilissi aamma taamaaliortartusi. Nunarsuassinni sanaartorsimasasi inuiaatta
nuannaarnermik pilersitsineraninngaanneersuupput aamma ilissinninngaanniit, qanga piffissami pisimasuni. Tamakkua qimattitertarpangut sumunnaraluaraangattaluunniit. Ilissilu asannilersaartartuususi kinguaariiaat ikattuni nassuiarniarsarisarsimavaat sooq sanaartorfiit taama angitingisut inuiaat sanasarneranit
sananeqartarsimanersut peqqutingalungit. Sooq(?), pilersinneqarsimapput nuannaarnermik takutitsiissutingitinniarlungit, soorunalimi! ilorrisimaarnerlu annerpaartaat ilaat suleqatinginitsinni ilissinnit
inuunitsinnut nuannaarnarnerpaasut ilarisimallunikkit. Taamma peqqutingisatta ilarivaat sooq tamaaniinnitsinni.Soorunalimi meeqqalluunnii nuannaarneq paasisinnaassuaat?”
Nangeqqinnera qupperneq 84-iminngaanniit aallartippoq
INT:”Eqqaallattaarpat uangutsinnut oqariartuuteqarnernik. Tamanna annerusumik paasinarsisissinnaaviuk?”
EBE:”Taamatut iinnarpungut. Annerusumik siunertaqanngilangut qanoq innitsinniit. Toqqaannartumik inuiaasi attavingissaanik kissaateqanngilangut. Ajattungarilissangaluarpatsingut massakkut qanoq massakkut
eqqarsartariaaseqarnissinni. Taava appasinnerpaamik ilissinniit akueritinnissarput ujartorfingisarparput, taamaammat siammasinnerpaamik sapinngisamik iliuuseqartarpungut. Taannaavorlu inuiaat iluanni
oqaluttuaannartut ilisimaneqarnissarput, ujartungarisarparput Niisimaamut sanilliunneqartussatut ammasumik taallungu. Tamanna inuiaaqatissinnut apuuttariaqarpoq, inuiaaqatissinniit. Paasinnilerneq tunniunneqassooq
meeqqat siammasinnerusumik isinginnittariaaseqartuniit paasissutissat ilissinnut tunniussisatsinni. Ilissi pinerullusi tamanna aggiunneqassanngilaq politik-ikkut imal. upperisarsiortartut naalangaanniit. Sarfaa ingerlasariaqarpoq kultur-i assingiissutaasingut Nunarsuarmi. Oqariartuut maaniinnitsinnut tunngaveqanngilaq,
kisianni inuit ataasiakkaaut aqutaringissi sumunnarnerlusi. Uangutsitut ilioritsi, imal. allaanerusumik; toqqangarisassinniit. Kisianni ilissitoqqaasuullusi, politik-ikkut naalakkassituunngittoq taakkuullutik upperisaringaat elite-it taamaallaat ikittuaraannartaat misilittangartuujullutik inuiaat ikannerusut
aqussinnaallunikkit; imal. taakkua ersinermik siaruarterisut toqunissamik inuunerisatik
pittanngorsarniarlunikkit upperisat aqqutingalungit.
Ilisimatussuseq taamaallaat pittaasarpoq naasussatut siaruartinneqaraangami tassanngaanniillu naasussaq naatinneqarluni; upperisariaaseqarnerlu taamaallaat siunertaqartarluni ersinermiit pilersinneqanngikkaangami.
Upperisaqariaaseqarneq misilittangartunermi eqqortoq malinnerani, taavalu immissinni, nunarsuarsi taamaasillusi tungittinnukaalissooq qanittunnguakkunni. Neriuutingaarput kammalaatitut pulaartutullu tikilluaqqunissarsi aggerussi. Tamanna oqariartuutingaarput. Pilersorneqarnissaali ilissi nammineq
sanasariaqartussaallusingit. Taamaaliorussi, pittaasumik nassatarisai tamaasa nammineq pingissallusingit.”

Allattup Eqqaamassutiliai:
Document-it iluittumik takuniarukkit tassannga una artikle-eq pilersinneqarsimasoq, uunngarit
http://tinyurl.com/y84kzhcg. Allaaserineqarsimasoq siulleq aniatinneqarsimavoq ikkunneqarlunilu 21 MB-itut
taavalu 115 MB-itut Helen Wade-iminngaanniit, Midnight in the Desert Live Late Night Talk Radio -mi
oqaluttaasartoq USA-mi; Takuuk http://www.midnightinthedesert.com
Paasinninnerurusukkuit oqaasertalerneqarneranillu tusarusukkukkit, pulaaruk Stanton Friedman-ip nittartangaa
http://www.stantonfriedman.com, Linda Moulton Howe-ip Earthfiles.com nittartangaa
http://tinyurl.com/ybyrpca9taavalu Dr Michael E. Salla-p Exopolitics.org nittartangaa
http://tinyurl.com/y762kkkk.
http://www.nexusmagazine.com

 

Advertisements

Simon Parkes  Nunarsuarninngaanneersunut Allanut, Illuminati-mullu

Simon Parkes  Nunarsuarninngaanneersunut Allanut, Illuminati-mullu

Inuunermi ingerlanerani, siornatingullu inuunersimanermini,ataaseq utertoq inuup aallartinneqarneranut, Simon Parkes-i oqaloqateqartarsimavoq qaffasinnerusunit piusuusunit portussuttininngaanneersut assingiinngittuninngaanniit ilanngullungit Soqutingisaqarfiit Isumanginnittartuniit (Intelligence) taavalu Illuminati-mi ilaasortanik peqqutingalungu qangarsuaaniit aammik sananeqaateqarnermingut ataqateqarnerminik.”

 

 

 

Bilderesultat for simon parkes neonnettle

(source:www.neonnettle.com)

 

 

 

Sulisartoq Siunnersuilluni (Labour Councilor) Simon Parkes, Whitby Town-imi siunnersuisartoq England-imi, 2013-imi avis-it saavatingut nutaarsiassanngormat, inunnik oqaluttitsingaatsiarsimavoq (inuit) ataasiakkuutaaniit eqqartormangit naapeqateqartarnermini eqqumiittunik, taakkunani ilaasoq “ilaqarnermik” nunarsuarmi allaminngaanneertumik taavalu allaminngaanneersumillu meerartaaqatersimanerminik. Uani apersuinermi allanik ilanngussuinngittumi, Neon Nettle-ip Mr Parkes-i angumerisimavaat oqaluttuaa tusarniaaffingeqqinniarlungu ilisimatussusaanillu qanga pisimasunik inuullu siunissarisinnaasaanik. Isinik uisittingaattiartuuvoq atuarlungu.

Eqqaamasat Nuunuaqqamiit Pingasunik Qaammatilimmiit

Neon Nettle (NN): Sumi oqassangaluarpit oqaluttuat aallartittoq?

Simon Parkes (SP): Inuunerup uuma siornatinguusimasariaqarpoq. Inuit paasisinnaangunikku inuunerit uani planet-imi siullerpaajunngittoq imal. taannaannaanngittoq…uannut tunngasuusumi, maaneereersimavunga, inooqqillungalu–taassuminngalu paasinnnittaaseq kitaamiut imal. kitaamiut inuiaqatingiivisa upperisaqarnerminniit paasiuminaatsittupilussuusaarpaat, kisiat kangianermiut upperisaqarnerminnit aqussinnaasimasaat ukiuni tusind-ilikkaani. Taava oqaluttuara aallartissangaluarpoq uuma inuunerup siornanitingut.

NN: Qanoq ungasittingisumut uterlutit eqqaamasinnaavit?

SP: Tassa, uani inuunermi–assituut eqqaamasaqartarpunga, atoruminarluartumik– ilimanarpoq eqqaamasara siusinnerpaaq qaammatinik pingasunik ukioqarallarama, soorlu taamatupajaaq, nuunuaraq qaammatinik pingasunik ukiulik. Taassuma siornatingut eqqaamasamineeqqanik peqarpunga, tamarmillu taamaallutik–eqqaamasamineeqqat inuunerit siornatingut ingerlanikuusunit qangaanerulaartumut utingaattiartut qangarsuarmut.

NN: Taava suna siusinnerpaava eqqaamasarisarni, uani inuuneqarninni, qaammatinik pingasunik ukioqarninni suuppat?

SP: Siniffimmiillunga angallattakkami (Amerika-miut taasartangaannik crib- imi). Eqqaamasinnaavakka talerpia tungaaniit qisunnik nakkannginnissamut ungalulimmiillunga. Qisuuvorlu qalipanneqarsimasoq qalipaatinik qaamasunik. Niaqora illua tungaaniit illuatungaanut nikisissinnaasimavara, kisiat niaqora ammut qummulluunniit nikisissinnaanangu. Eqqaamaannarsinnaavara, isinginnaarlungit siniffiup qisuttai talerpia tungaaniit, taakkua niut eqqumiittupilussuit; kisiat peqqutingalungu niaqora kivissinnaannginnakku imal. timera kivissinnaannginnakku mikivallaarama, allanik takusimasinnaanngilanga, taakkua niut eqqumiittut kisimik. Eqqumiittumik isikkoqarput takunikuusimannginnakkit siornatingut. Tulliuttumik paasilerpara, assaat eqqumiittorujuit siniffiup tungaanukartut tinguniarlunga, taavalu aammattaaq eqqumiittupilussuusimapput qorsorpaluttumik qalipaateqaramik; pink-imik nalinginnaasunik qalipaateqartuusuusimanngillat. Kisittisinnaasimanngikkaluarlunga nuunuaqqatut qaammatilimmik pingasunik, nalusimanngilara (inuai) ataattimik amingaateqartut. Taanna assak sisamanik assaqarpoq tallimaniunngittoq, kivissimavaangalu. Eqqaamavara niaqora tunumut nakkartoq peqqutingalungu nukeqannginnama niaqora nappaqqatinniarlungu. Eqqaamasinnaasarali tamarmi qilaajulluni, taavalu kivinneqaqqillunga siumut saatinneqarlunga. Niaqora siumut saassimavoq taavalu (chin translate) sakiara toqqillungu peqqutingalungu aammattaaq, timera aqussinnaasimannginnakku– soorlu nalunngilat, taamanikkut nuunuaraangama qaammatilik pingasunik. Taava tassanngaanniit toqqaavillungu isingisimavunga isinut paasiniaasartut taasartangaannut Mantid-imut, imal. Mantis-inut, taavalu isingalunga toqqaavillunga isaanut. Immaqa oqassuunga nipaqanngittumik attavingivaanga taavalu tassanngaanniit misingissuseq nassuiarsinnaasara nakkarluni tunumut. Taava takorlooriarukku imertartarfimmut nunami assanneqarsimasumi soorlu nakkarluni imminullu tunumut saatilluni, tunumut saaqqaniassangama ammukarninni, taamatut issimavoq misingisara. Taava tassanngaanniit taartuinnamut pivunga taavalu allamik eqqaamasaqarnanga.

Eqqaamasat Narsaamanermi Eden-imi

NN: Soqutinginarluinnarpoq. Sunik eqqaamasarni siusinnerpaappat inuunerisarni siullerni?

SP: Taakkua ataqatingiittukkaajupput, eqqortumik oqassangaanni, nammineq (eqqaamasat) peqqissimasannik taavalu paasissutissat uannut allaninngaanniit tunniunneqarsimasuniit –tunngassuteqarluinnartut paasiniaasartut innersuussutingisartangaannik Sumeria-mit, Babylonia, Syria-llu naalangaaffianit, ataqatingiilluinnartoq tassani piffissaasumi, uterluinnartuusorlu Biibilip taasartangaannik Narsaamanermik Eden-imik. Taava eqqarsartaattinni, utersinnaavunga ilaatingut eqqaamasat amingaateqartaraluarlutik, piffissamut oqaluttuatoqqanut ingerlasunut taama ungasittingisunut.

NN: Suut eqqaamasaraangit Narsaamanermi Eden-imi?

SP: Eqqaamasakka erseqqarissorujuupput, erseqqaarissuupput. Tupaallannartumik, nalunngilara paasiniaasartoqartoq amerlasuunik una nassaarissangaat ajornakusoortillungu kisiat ilaminertaqartiterpoq Biibilimi ilumoorluinnarsimasunik, eqqorluinnartunik, qanoq sananeqaateqarsimaneranik qanorlu ittoqarsimaneranik piffissami tassani. Siammasissumik eqqortuuvoq, eqqaamaniarninni, tunngaviliussutaasimasunut imal. ilisimattitsissutaasimasunut inissitani upperisaqartitsinernut tunngavilinnut imal. aqutsiniarnernut tunngaveqartunut. Taava, eqqaamasaqarluinnarpunga erseqqaarittupilussuarnik timeqartunik eqqarsartaattikkullu (inuiaat) pinginnaaneqarnerit annertunerusumik inuiaaninngaanniit suliaqarsimasunik sumiiffimmi Mesopotamia-mi allanilu nunani nunarsuarmi inuuffiusinnaasunik pilersittisimasunik, naggorissumik inuuneqarfiusinnaalluartoq uumassuseqartunut. Nunani annikittuarakkuutaartitersimapput inissittitersuisimaneranniit, taavalu taakkunanngaanniit silataanut nuunnissaq ajornarsimalluni peqqutingalungu nuna panertupilussuusimangami. Taannalu eqqaamasanni erseqqarissut ilangaat piffissami tassani.

NN: Eqqaamasarniit suna erseqqinnerpaava piffisani taakkunanngaanniit? Arlaat allaniit eqqaamajuminarnerua allanniit?

SP: Aappi, taannarluinnaasimavoq Biibilip nassuiarsimasaa: paasinninneq isinginnittariaaserlu inuiaqatingiiusut allaminngaanneersut ilinnik/inunnik pilersittisuunnginnerannik.
 Pinginnittuusuusaarsinnaanngillat sananeqarsimanernut. Tamanna eqqunnguilluinnartuuvoq: paasinninneq kinaassuttimik namminiusumik taavalu pinginnaasaqarnermik imminut aaliangiisinnaanernik imminut peertitsinermik siunissamillu imminut sanasinnaanermik imminut tunngasumik illersuisorsuaqarnani taakkunannga taaneqartarsimasuni guuterisaarsartuniit.Taava, eqqaamasara erseqqarinnerpaaq taannaasimavoq Biibilip innersuussutingisartangaa inuppassuit aniakaanerannik Eden-i Narsaamanermiit. Allaanerussutitullu tunngavilersuutingerusutara unaavoq Biibilimi ataasiinnarmik anguteqarami taavalu arnaqarluni ataasiinnarmik, kisiat eqqaamasanni taamaattoqanngivippoq. Inoqarsimavoq hundred- likkaanik piffissami tassani sulisunik taakkununnga uumassuseqartunut, taava taamaammat anisittinerusimanngilaq angummik ataasiinnarmik arnamillu ataasiinnarmik: anisittineruvorli tamanut taakkununnga tassaniissimasuni inissisimaffimmi tassani.

 

NN: Inummiit ataatsip isinginnittariaasaata iluaniit, soorlu inuup ataatsip eqqaamasaaninngaanneertuusoq tamanna.

SP: Tassami, inummiit ataattiminngaanneersuuvoq isinginnittariaattiminngaanniit kisiat tassannga uannut ungasilliseqqavunga eqqaamaniarninni, peqqutingalungu tarneq/tarnera taassuminnga timeqarsimasoq massakkut uuminnga timeqarami. Ilumoortumillu pisoqarfiviusimavoq, kisiat piffissamik annertuumik avissaarneqarpoq ullumikkumiit taamanikkumut. Inuit oqaloqatingingaangakkit–imatut misingissusilerisuuneq ajorpunga taamatut ittuunngilanga attortiasutut sunneruminartutut, taava pissangaammerneq ajorpunga imal. tassanngaannaq qullilineq ajorpunga– Tulleriiaartitsilluartartuuvunga aammattaaq pisut qanoq innerannik inissittitserisarlunga qanoq inneranik.

Meeraanermi Misingisaqartarnerit

NN: Massakkut paaserusupparput meeraanerit qanorissimaneranik, allaninngaanneersuniit attaveqartarsimaneritt sanilliullungit.

SP: Meeraannaasimavunga. Ataatama ilaquttani qimassimavai ataattimik ukioqarallarama.
 Anaananga kateqqissimanngilaq. Allamik aappaqaqqissimanngilaq taavalu erseqqarissitissimallungu kisimi suliassarisimallungu uannik maannartitsinermik. Allamik susimanngilaq taassuminnga kisimik. Taava, qanittuaraalluta ataqatingiissimavungut inersimasutullu pisimavaanga, meeqqatut pinnanga. Meeratuaalunga asasorujussuusimavara. Una pivara, qatannguteqarsimanngilanga aneqarlunga najaqarlungaluunniit. Taava meeraasimavunga kisimiittoq ajunngittorujuusimavorlu
 peqqutingalungu qanoq ataqatingiinnerput anaanangalu. Imaannerusimavoq …soorlu, una ajortutut nipeqassooq, kisiat uannut kiffaanerusimavoq anaanamiit nuannertorujummillu peroriartorsimavunga. Inersimanerullunga kingumut qiviaraangama eqqarsarlungalu: ” Qanoq issimassangaluarpamita angajoqarsimangaluaruma najaqarlungaluunniit?” Piffissami tassani eqqarsarama ajorpallaarsimanngilaq. Nuannarivissimavara.

NN: Isertukkanik anaanat avitseqatingisarsimaviuk n misingisartangarisarnit?

SP: Eqqarsarpunga inupparujuit taasartangaannik “kammammik ersinngittumik” peqarsimallunga, kisiat misingisaq annertunerusut 1971-imiusimavoq. Atuarfik qimassamaalerlungu atuarfimmut allamut, upperaaralu ullut marlut peqarsimanga kisiat Nunarsuup piffissaani peqarsimananga minut-it qulini. Eqqaamasannik (anaananga) susoqarsimaneranik oqaluttuussimavara, qisuariarsimavorlu : ” ilinnut tamaasa titartortikkusuppakka”. Taavalu pappiliarparujuit tunniullungit titartaatillu qalipaatillit allassutillu, uannullu oqarluni: ” Tamaasa titartukkit kammalaatinnut takutikkumaarpakka.”

Taava, ajorinngilluinnarsimavai. Annertuunik oqaloqatingiissutinginngilangut. Inuit eqqarsartikkusunngilakka sivisuumik téte-a-téte-qarsimasungut. Pisoqarfiusimavoq oqaluuserineq ajungarput, paasineqarsimavorlu piffissami taamatut ukioqarallarama tunngaviliussutaasut oqaluuserineqarneq ajortuusut tamkkua. Kisiat oqaloqatingiissutissanngoraangata, tapersersuilluartarsimavoq tupinarluinartumik.

Ilaqutariittut Pitoqqassutit Intelligence Agency-nut

NN: Itisuunik ilaqutariittut pitoqqaffeqarputit naalakkersuisoqarfimmiit/ illersuisoqarfimmiit, M15,M16 taavalu Illuminati-minngaanniit. Sukkasuumik oqaluttuassartaa tunuliaqutaasoq uanguttinnut tunniussisinnaavit?

SP: Aakkut ingerlaarfiit (bloodline),- taannaalluinnarpoq. Illuminati-ip tunngavianiit, aakkut ingerlaarfinnit tunngaveqarpoq . Isertortunik peqatingiiffiit saatungaanniit: anaananga M15-mut sulisimavoq; aataqqeera M16-mut sulisartuusimavoq, sulingallarami M16-imik taanguuteqanngikkaluarpoq–atertik allanngortissimavaat taakani allaffeqarallarami. Peqqutingalungu allaminngaanneersunik attaveqartarninniit radar-ikkut nakkutingisaasuaannarpunga BSS-imiit, British Security Service-imit taaneqartartumiit M15, taavalu SIS, Secret Intelligence Service nalinginnaasumik taaneqartartoq M16-imik. Peqatingiiffiit taakkua marluk uannik suliaqarfeqarput, erseqqarillisikkusupparalu anaananga sulingallarami M15- imut suliaqarsimavoq National Security Agency Of America-mut, kisiat peqqutingalungu tuluit ataani suliaqartuungami Tuluit Nunaani (Britain) ingerlanneqarsimavoq–taamaakkaluartoq, suliai tamarmik avitteqatingineqartarsimapput America-mut.

NN: Oqaatingisimavat anaanat toqutaasimasoq…

SP: Aappi, 1979-imi. Ukiut ingerlaneranni, allattukkani atuarsimasaminiit kamaaqasorujuusimavoq sammisaalu seernarsisimallutik peqqutingalungu misingisimangamiuk naalakkersuisoqarfiup inuit salluliuussimangai misingisimangamiuk naalakkersuisoqarfiit inunnut salluliorsimasut. Akerliliisarsimavoq arlaleriaq “isumanginnittuminut”,oqaattinik tulluunnerusunik taallungu, erseqqarillisissimavaallu inississimaffinni massakkut taakkunani ilaasuusoq. Avissaaqqasimanngilaq; ilaasimavoq inissisimaffinni aquttisuni. Taava, imminut saassutissua? Taava, imertalersimavoq, alkoholiker-inngorsimavorlu taamaasilluni.

NN: Qassinik ukioqarpit alkohol-inngormat?

SP: Immaqa 12-13-inik ukioqarpunga taava uunga piffimmut pisimavunga 17-18- inik ukioaqarlunga isumannginnittoqarfimminukarmat oqarlunilu: “Una nalunngiliuuk? Naammattiivippunga ukununnga. Taamakkuninnga suliaqaqqinnianngilanga. Aamma neriorsornikuuassinga suliffikora tingoqqissanginga.” Taamatullu iliorsimapput: neriorsorsimavaat qaqungukkulluunniit suliffikuni uterfingisinnaassangaa. Allaffimmiuusimavoq ukiuni arlalinni peqannginnikuungaluarluni inissiinnarsimavaat utertinniarlungu. Eqqaamavara nerrivia suli inissisimaffimminiittoq; allattaataa suli taakaniittoq. Ajoqusernaveeqqasimavaat allafia patent-inik suliaqartutut allaffimmiunngortillungu.

NN: Qanoq taanna nalunngiliuk?
 ( anaanavit) Oqaluttuuppaatit?

SP: Takusimavakka. Mile-p affaannaanik ungasittingisumi suliffeqarsimavoq, akulikissimavorlu allaffimmukartarnikka, pisiniartussaasimangutta imal. film- ertarfimmukassangutta allaffianukartarsimavunga silataanilu naapillungu. Nalunngilat soorlu, bus-imut ikisarsimavungut Brighton-ikkoorlutalu York- ikkut, taamanikkut film-ertarfiusoq, isinginnaarlutalu film-imik. Allaffia illersuuseqqasimavaat ukiuni arlalinni. Taava, suliffikuanut utertissimavaat kisiat sap.ak. marlut ingerlanerani toqusimavoq.
Oqartuaannarsimavunga paasisimallungu sooq taamaaliorsimanersut. Peqarsimapput sulisumik niaqqumini ilisimatussuttimik paarisaqartumik taavalu akuerisinnaanangu kiffaanngissuseqarluni ingerlassasoq. Eqqarsarpunga 18-nit missaani ukioqarsimallunga–ataataqarnanga, qatannguteqarnanga; inimi attartornikuusanni kisimiillunga–kisiat peqqutingalungu inoqarsimammat uannit nakkutinginnittunik, apersortissimavunga Andrew Bowden-imik, Ilaasortaasimasoq Parliament for Brighton Kemptown-imi, isumannaaqqallungu ineq atinnut inissisimaqqassasoq. Member of Parliament-inut taakkua tamaasa inississortissimavai, aalajangersimavungali tamanna pikkunarpallaartoq ingasappallaarlunilu,: Brighton-i qimanniartussanngorsimavara, 50 mile-inik avannamukarniarlunga  London-imilu suliffissannik ujaarlerniarlunga, taamaalisimavungalu. 
Ullut marlut sioqqullungu imal. ataaseq ingerlanngilaattaa allagaq allakkanik nakkartitsivinnut ajanneqarsimavoq £2,000-usimapput bank- ikkoortussatut taavalu mikisuaqqanik allanneqarsimalluni  “Tunumut qiviaqqinnak, Dick Whittington”, pinnguarnertut atorlungu “Dick Whittington-imut tunngavingitillungu London-iliartoq inuunermik nutaamik aallartitsiartorluni”.

Taava taamaasillutik tunniussimavaat taasartakkannik oorit aammik naleqartunik. Tunisimavaannga £2,000-inik– oorerpassuusimappullu 1979-imi– London-imi
 aallartilluarnissamut.

NN: Taavami M16, aataqqiivit suliffingisimasai?

SP: Tassa, taakkua soqutinginarnerupput peqqutingalungu tarraniinnerulaaramik. Inuit paasivinneq ajorpaat. M16-ini allaffeqarfimminngaanneerpoq. Nalinginnaasumik British Ambassador-i qaffasinnerusuaannassooq politik-iniit isertortunillu paasiniaasarnerniit, kisiat kikkut tamarmik ataanniillutik, Assistant Ambassador-i minillungu, piusinnaapput, taanguummik pittaanerusumik oqassangaanni, isertortumik paasiniaasartoq. Taava aataqqeera British Consul-iusimavoq, pinginnaatitaasoq nunarsuarmi angalasinnaasutut pass-eqarluni immikkut illersukkamik–minillungit nunat pingasut Britain isertikkusussimanngilaat piffissami tassani taavalu paarlaasseqateqarnernik suliaqartarsimalluni. Joseph Stalin-i naapissimavaa, JFK naapissimavaa. Nunarsuaq angalasimavaa. Angutaasimanngilaq taasartangarput nunami suliaqartartuusoq; James Bond-itut sulisimanngilaq. Angutaasimavoq issiavimmi issialluni oqartartoq “Nalunngilat ima ilisariaqarpungut.” Naapittussaangaannilu,oqariarutta Shah of Iran-imik, naapissimasaanituut, taava ingerlasarsimavoq naapillungulu Shah of Iran. Taava angutaasimavoq issiasartoq London-ip club-iata ilaanni pujortartarfinni isumaqatingiissutinik suliaqarluni, allaaserinnilluni, taava tunuaniittuunerusarsimavoq.

Illuminati-kunnut Ataqatingiinnerit

NN: Ataqatingiiffitimmi Illuminati-mut?

SP: Taakkua soqutinginartuppuut. Angakkuakkanik tunuliaquteqartuuvunga, isumaqartoq ilaatingut inuit aalallannarisartangaarvaat eqqanniikkaangamik. Eqqarsaatinik atuaasinnaangunik, takusarpaat inuit ilaannut’ qujanartumik ikattunuunngittoq, inunnik paattiveeruttitsisartunik.
 Kisiat pissuttit taamaattuupput. Qaqutingoortunik pisoqarfiusartunik avatangiisinni pisoqartarpoq, kisiat aakkut ingerlaavinninngaanneersuuvoq tamanna taavalu taamaassimalluni ukiuni tusind-tilikkaani. Illuminati aakkut ingerlaaveqartunik soqutingisaqartuupput; soqutingisaraat tarnerit. ilaatikkusullunga Uannut saaffinginnissimangaluarput. Nuannarisimanngilara isumaqatingiissutiliarisimasaat, taava tingusimanngilara.

NN: Isumaqatingiissummi suna nuannarisimanngiliuk?

SP: Soorlu, nalunngilat, arlaannik pisoqarneq ajorpoq suunngittumiit. Arlaata sassaallerfingippatit isumaqatingiissummik, arlaannik piumasaqakkajunnerusarput utertumik–immaqa nalinga/kingunissai ( uannut ) annertuallaarsimapput. Taava unneqarillunga ajunngisaarlungalu naaggaarsimavakka sassaalliutaasumit.
Taava qanittumi, sap.ak.-pajaava qaangiummat imal. marluk Marlborough- miinninni, eqqaamangukku qangaasimanersoq–paattiveeruttarama piffissamik uani planet-imi missingersueriaasaannik– Illuminati-miit 
taleq alla qanillattorsimavoq taavalu  uannik oqaloqatinginnilerluni. Taamatut tassa pisoqartarpoq; taamatullu ittariaqartussaalluni. 
Taakkua inuupput oqaloqatinginnikkusuttut; oqaloqatinginnikkusupput pissuttinut inuit ikannerit paasisinnaanngisaannik–taamatut iliorniarsaringaluarlunga, inuiaaqatingiinnut siammasinnerusunut misilillungu attaveqarlunga, saajut tunuanni susoqarnerinik ilisimatinniarlungit.

NN: Inuit ikannerit paasisinnaajunnanngilaat sooq Illuminati-kkut itingartissimassaneritit aggeqqussimmata…

SP: Hmm. Tassa taanna ajornartorsiutit ilaarisaat, ilaa. Planet-itut, oorinik akulerusimanerujussuarput– oqaluunneqartarpungut (oori) taanna eqqortuusoq– taava oori malersortarparput sunik tamanik qalliutillungu. Qujanartumik, kisimiinnginnama. Arlaliuvungut eqqarsartut oori tassa kisimiusoq, tamaajussasorlu. Allanik peqarpoq, unneqqarittumik oqassangaanni, pingaarnerusunik. Eqqartorpakka anersaakkut tunngassuteqartunut tunngaveqartunik, taava taamaammat inuiaqatingiinnut aaporaattitsisussanik arlaatingulluunniit iluseqartunik isumaqatingiissusiorusunngilanga.
 Taamatut ittoqarnavianngilaq.

NN: Eqqaavaat peqqissutinut isumanginnittoqarsinnaaneri imal. pension-i?

SP: Peqqissuttimut isumanginninnerit Pension-iluunniit? Ah guuti naamik (Oh god, no) ; Oqaluuseraatit million-ilikkaat! Soqutinginangilluunniit pension imal. peqqinnermik isumagitinnerit. 
Eqqartorlungu pissaaneq annertunerpaaq: taannaavorlu Illuminati-p sassaalliutingisartangaa! Tingusisinnaapput arlaannik, soorlu assakaasunik imaarsisartoq, kisiat aakkut sananeqaateqarsimappat aakkut ingerlaafimminngaanneersuullutik taanna tingusarpaat suluminnilu ataaniisillungit. Misingissuttikkut immaqa taanna inuk nukittujunnanngilaq, kisiat ooriuteqarnikkut nakussattittarpaat imal. isumaqatingiissusiortarput taakkuninnga.
 Aataqqeera ilaqutarinninngaanneersimavoq tallimat arfinilinniilluunniit. Ilaqutariit piittuujusimapput; ataataa pattangiamik sukaterisartuusimavoq kisiat aakkut sananeqaataa tassaniissimavoq. Aataqqeera reptillian- iusimavoq, taamaalluinnarsimavoq tamanna. Taava, aakkut sananeqaataa tassaniissimavoq taava tingusimavaat angut inunngorsimasoq 1895-imi, ilaqutariinniit tallimaniit imal. arfinilinniit, kisiat British Consul-inngorsimavoq. Nersorneqartarsimavoq OBE-mik, MBE, CBE-millu. Senior Mason-iusimavoq taavalu knighthood-imik sassaallerfingineqarsimangaluarluni Sir James Marsland- inngortitsisussamik, kisiat naaggaarsimavai peqqutinut taakkununngarpiaq uanga peqqutingisannut Illuminati-p sassaalliutaanit isumaqataasimannginnami. Uannut oqarsimavoq: “Knighthood-i akuerisimangaluarukku, taavalu taannaassalluni knight-i angalaqataasartoq, taava suliaqartariaqarsimassangaluarpunga taakkununnga aperisimassangaluarpaanngalu  arlaannik ilioqullunga akiorsinnaanngisannik.” Taamaammat knighthood-i naaggaarsimavaa. Angutaanguit arnaanguilluunniit eqqortumik malitaqartoq, nakkutingilluassangaluarpat suna sassaallerfingineqarnerlungu. Taava misilissangaluarpat isumaqatingiiliorlutit. 
Isumaqatingiiliornerlu ilinnut ajorsorinarpat, sanngiittutullu pissuseqaruit inuiaqatingiinnullu tunngassuteqartunik sammisaqarnak, taava akuerissuat peqqutingalungu pissaanermik perusukkavit oorillu ataqqinaatitaalu. Kisianni isumangingukkit uani planet-imi inuuneqartuusut  paasisinnaallungulu inuuneq sivikittuaraasoq, taava oqassuutit; “Naamik. ilaa nalunngilat? Taanna ammukaartoq aqqutingerusunngilara. Uteqqingit taavalu pittaanermik isumaqatingiiliornermik tunillunga.”

Portussutiniit Allaneersut

NN: Taava reptillians-ikkut eqqartorsimalerpatit. Qanoq eqqarsarpit suna anguniangarineraannik?

SP: Sorliit reptillians-it naajorarsimasut eqqartorpingit? Taamaappat, siullermik, eqqartoriartingit Draconis-ikkut, taakkuusut uanga ataqatingiiffingisakka. Soorunalimi erseqqarippoq ataasiinnaanngittunik reptile-inik peqarpoq. Oqaattini ikittuni, reptile-ip anguniangarisaa ineriartorfeqanngittumik ingerlasoqarnissaanik aallaaveqarpoq taavalu allanngortoqannginnissaanik (status quo).

NN: Oqaluuserikkajuppangut allaninngaanneersut imal. extraterrestrial-it. Naapinnikuusatit immikkut taanguuteqartippingit?

SP: Aappi, taakkua naapinnikuusakka extraterrestrial-iunngillat. Portussuttiniilli allaanerminngaanneersuupput (extradimensional). Taakkua uumassuseqartuupput portal-it atorlungit taamaallaat tamaannarsinnaasut.

Anguteqarpoq Charles Hall-imik taanguutilik suliffeqarsimasoq silasiortutut Area 51-imi eqqartorpaalu Tall Whites-it. Taakkua ET-upput ilumoortumik. ukiut 18- nit 20-lluunniit atorlungit tamaannartarput taava piffissaq malillungu maannartarput. Kisiat uumasuseqartut allat innersuussarisakka, portussuttinik allaninngaanneersut…assatit (snap your fingers) seqqortissinnaavatit maanga pereersimassapput matukkoortaramik ikaartarfikkut (portal).

NN: Suut pulaarnerni misingisarnikuuingit angallatini avataarsuani ?

SP: Sorleq? Eqqaamasaateraana iserfinginiarsariinnaringa aalajangerniarlungu sorleq ilinnut atuartunullu tulluunnerussanersoq. Mantid-iusariaqarput peqqutingalungu taakani naapittangaqarama reptillian mantid-inik marlunnik. Angallat tamarmi imaqanngingajavippoq. Pisatanik takusoqarneq ajorpoq. Natersuaqanngilaq iikkakkullu takussutissaqanngivilluni. Qulleqanngilaq qilaavani. Taamaallaat kisimi– oqaaserlu atorpara nalunangu atorniarlungu– kusanartumik sølv-iulluni. Oqarunnanngilanga teqeqqoqanngittoq; teqeqqunik takusoqarsinnaavoq, kisiat oqassuunga 99.9 procent-ia ipittunik teqeqqoqartoqanngilaq. Issiaveqarpoq, kisiat isikkoqarput soorlu angallamminngaanniit naanikuusut; angallammut atallutik. Imaanngilaq tusaamasamut pisataarniamukarluni pisiarisaqartutit sunaluunniit toqqarlungu sakkortuumillu ikkussuullungu. Tamakkua pisatat soorlu iluseqaleriartuaarsimasut ipput angallammi. Pujoralaqanngilaq. Qaamanera soorlu nalingiittoq inimi sukuttitaaniikkaluaraanniluunniit. Suna tamarmi peqqissaartuuvoq. Qasungasoqarani. Aquttisoqartarfia isikkoqanngilaq soorlu oqariarutta Star Trek-imi takusartakkattinnituut; taamatut isikkoqanngiivipput.
 Aquttisarfiit attorneqaannarnissaminnik pisariaqartitsinngillat kisiat atasuullutik taakkua uumasut sianiuteqarfianut. Oqaattini allani, uumasusseqartup arlaata eqqortumik innersuisinnaasoq angallammiluunniit imal. suliaqartarfimmi… taassumap uumasusiliup sianiutaata ataqatingiinneraniit taavalu DNA-vanut immikkut kode-lersungaassapput suliaqartarfiup qarasaasiaani. Angallatit tamarmik, suliaqartarfiit tamarmik, malungisinnaasumik imminullu ilisimasumik qarasaasiaqarput. Taallungu “AI”-imik, kisiat suli tassangaanniit annertunerujuuvoq. Taava, uumasusiliup qarasaasiaq ataqatingiiffingilerlungu toqqaannartumik qarattaminut attavilersorluni suliaqartarfiup ilarisaata ilaannut suliaqarsinnnaanngortarpoq. Soorlu imatut paasillungu, avataarsuami angallatimiikkuit taavalu sangupiloortussanngorlutillu, toortakkamik tuungaqartoqarneq ajorpoq imal. toortakkanik takisuunik: eqqarsaannartarputit. Taannalu qarasaasiamit tinguneqartarpoq ataqatingiissutaaniit, taavalu angallat sangussooq. DNA aqqutingalungu ingerlasarpoq peqqutingalungu DNA kisimi angalasinnaangami qaamanermiik sukkanerusumik. Ataasiakkuutaaniik annertunerujussuuvoq. Taamaammat Roswell-ip angallataa nakkarmat 1947-mi, pilot-eq angallammut, niaqua… ima paasillungu, fiber-optik-inik wire-inut qarasaanut atasimapput peqqutingalungu sianiutaanut attaveqartariaqarami eqqarsartariaqarluni taama sukkatingisumik. 
Angallammik aquttisinnaanngilatit taama sukkatingalutit eqqarsarlutillu “Oh, una massakkut tuunginnassuara” taamaanniarpaty ingerlaannaq toqusussaangavit; asteroid-imut immaqa apussuutit. Attaveqarsinnaasariaqarputit toqqaannartumik sianiuteqarfimmut  pilersaarusiorniassangavit eqqarsarlutillu. Soqutinginartupilussuuvoq. Pissanganartupilussuullunilu!

Aakkut Sananeqaatimut Paasiniaaneq

NN: Ilimangisarni peqqutaasinnaasumik sooruna illit toqqarsimangaattit? Soorunalimi peqqutaasimassooq aakkut sananeqaatit, Ilimangaara taamatut oqassasutit

SP: Toqqanngilaannga. Pissusissamisuuinnarpoq, erseqqarillisittuaannarpara una, Uanga pingaaruteqanngilanga. Inuinnaavunga nalinginnaasoq uani planet-imi, ullormut nalinginnaasunik iliortartoq. Nakorsaqarpoq peqqiilliortunullu ikiorteqarluni uanniit suliaqarluarnerusunik, taavalu atuarfimmi ilinniartitsisut uanniit suliaqarluarnerusarput. Anguteqarpoq assakaasunik imaarsisartoq uanniik ajunngittuliornerusartoq ullormiit ullormut suliassamini ingerlattinermini.
 Aperinikuunngilakka taakkua uumasusseqartut uannukaqullungit. Eqqorputit; aakkut sananeqaateqarnermik peqquteqarpoq, illuatungeriillu tamarmik nalunngilaannga– eqqarsarusunnerusarpunga ilisimasaqangaattiartut uannut tunngasutilinnik taavalu ilisimasaqangaattiarnikuusut ukiut ikattut qaangiummatali.
 Taava, pinngortitalerisartuunguit ilisimatitsiissummillu ikkussillutit amaqqumut malinnaavinginiarlungulu taavalu taanna amaroq piarartaarpat, taamaattumillu aamma taakkua ikkusuuffingisariaqartussaalerlungit, perorpatalu aappaqalerlutik piarartaarlutillu, ukiullu 100-t ingerlareerpata, malitassarlu taanna malinnaavingingukku, amaqqut taakkua malinnaavingissangaluarpatit ilaqutariitmaleqqissaarlungit–taamatullu pisoqaqqissaarpoq (aakkut ingerlaffingisanni). Uangaannaanngilaq. Ikattorparparujussuupput malinnaavingineqartartut aakkut sananeqaatiminnik attavingineqartarlutik.  Peqqutingilluinnarpaalu malinnaavinginninneranni oqaluttuatoqqat uterfingisinnaangakkit isinginiarneqartartoq inuup aallartinneranut.

Inuiaaqatingiinnut Eqqortumik Saqqummiussineq

NN: Oqassangaluarpit naapittisarnitit taakkuninnga inuunernut ajunngittumik sunniutaasimasut? Qujamasuffingaangit taakkua?

SP: Apeqqut soqutinginarpoq. Oqaluttuutissuakkit suna qujamasuffinginerlungu: piviusoq ilisimasaralungu. Qujamasulluinnarpunga nalunangu atuarfimmi ilinniakkakka aqqusinermilu tusaasartakkat paattiveqanngivissut/piviusuunngittuusut. Taava iluarisimaarpara nalunangu inuit kisimik uumassuseqartuunngittut silarsuakkaaqarfinni taavalu assingiinngittorparujoqarluni uumassuseqartunik. Uannut qinngarnalaarsinnaasarpoq paaqqinnittoqarfingut/naalakkersuisoqarfingut taavalu paaqqinnittarfiit/naalkkersuisoqarfiit amerlasuut piviusoq nalunngimmassuk taavalu pilersittisarlutik piviusuusut toqqorterlungit inuiaaqatingiinniit. Taava misingaanga saajoq uannut kivinneqarsimasoq tassanngaanniit. Illuatungaaniillu, Uanga nammineq anersaakkut aqqummik ingerlaavinniippunga, suliaralungit nammineq pilersitakka, oqaattimik pittaanerusumikoqassangaanni, taava taanna ilaminertaavoq katersuussaallunilu aqqutinni/misingisanni oqaluttuassartarisanni.

NN: Inuiaqatingiinnut misingisartangarnik paasititsinernut, suna neriuutingaajuk angussallungu?

SP: Oh, taanna anguneqareerpoq. Suliassarisaasup imarisaa tamarmik aggiussineruvoq inunnut oqarluni: “Isitit ammakkit, saajut tunuannut qiviarit peqqutingalungu salluliuunneqaravit annertunerpaamik paasisinnaanngisarnik, taamatullu/imatullu ilumoortumik pisoqarpoq.” Pineqartoq unaavoq inuit, neriuffingalungit, ingerlassasut namminerlu paasisassarsiulissasut, immaqalu nammineq aallartillungu aqqummik ingerlataqarlutik qaammaanerusumik qanoq ikkaluaruniluunniit/iluseqaraluaruniluunniit. Apeqqutaanngilaq. Tamarmik assingiinngittuupput; Kikkut tamarmik naleqartitaapput immikkut. Nammineq aallartissangaluarpaat imminiusumik ingerlatitsillutik taavalu imminnut aalajangiisinnaallutik. Taava uannut takusimavunga innaallattitsisutut allat aallartinniarlungit nammineq aqqutingisassaannut.

NN: Qanoq avatangiiserniittut, ilaquttat kammalaatillu, assingisaallu qisuariarsimappat?

SP: Suna tamarmi ajorsimanngilaq, nalunngilaralu nutaarsiassat aqunneqartut paattiveqartinngikkaat taama pisoqarneranik. Ukiuniit ukiunut nutaarsiassat inissinneqarsimasut killissamik ajattuisimapput, taavalu uannut ajornatorsiuteqarsimallutik. 
Nalinginnaasumik nutaarsiassaqarfimmiit isingalungu, ulluni siullerni isingitinniarsimavaannga arlaattut asuli oqaluinnartutut–taava natersuaq nusunneqarsimavoq isingaata ataanniit aggersarneqarama radar-eqarfimmut isertukkamut. Taanna killormut saatitsisuusimavoq, sakkutooqarfiup aggersarmannga akunnerni pingasunik sivisutingisumik  isumannaallisarneqarsimanerpaat ilaannut sakkutooqarfinnut Great Britain- imi: RAF Fylingdales.: Nutaarsiassaqatingiiffiit inissinneqarnikut naluuissimavaat qanoq iliorfingissanerlungu peqqutingalungu aajuna angut oqartoq: “Nalungiliuuk? Aataqqeera sulisimavoq M16-imi, anaananga M15-imut allaninngaanneersunik takusarpunga il.il. taamaakkaluartoq akunnernik pingasunik takornariartitaavoq sakkutooqarfinnut isumannaallisarneqarnerpaat ilaannut. Unnuup ataattip ingerlanerani pisoqarfiusoq allanngorsimavoq tupinnaannartumik– ima annertutingisumik Pave Francis oqarmat nunarsuarmi allaninngaanneersut kuisittissinnaallungit. BBC-ip kina sianerfingaa (?) ullaakkut arfernup qaangernerani oqaasiliisussatut siulliuttutut? Uangaasimavoq. Taava taamannak pisoqarsimavoq

Misingisaqartartut Allat Ikiorlungit

NN: Allanik assingusunik misingisaqartarnikunik arlaannut oqaloqatingiissutinginikuuingit?

SP: Aappi, soorunalimi. Nammineq piffissarisamma ataani, inuit sumi tamaanngaanniit nunarsuarmi uannut paasisassarsiortittarpakka. Taakkuupput inuit ooriuteqartut timmisartumut pisseriarlutik maannartartut– inuit anersaapalaanik tinguartittartut, djinn-iniik tinguartittartut imal. allat; inuit naalliuttitaasimasut kult-iniik satanisiortuniit imal. Illuminati- mut taliusut. Suleqatingisarpakka kinaassuttit taakkua piiaatinniarlungit anersaapalaat peertinniarlungit pingisaanniit. Akissaqanngikkunik aggernissaminnik takusarnissannut taava Skype-ikkut ingerlattarpakka, kisiat sivisunerujuusarpoq taavalu arlaanni takusariaqartussaasarlungit.

NN: Taava massakkut qanoq akeqartarpat anersaat pulasisimasunik peersittinerit?

Qanoq akeqartittarpingit?

SP: Takuat, taama ingerlaqqipputit. Suna tamarmi oorimut inissippat, ilaa? Kisiat ajunngilaq; taamaappoq nunarsuaq inuuffingisarput. Aajunalu akissutera: Inissiinikuuvunga arlaannut Rothschild-ikkut ilaqutaanniit nassiunneqarsimasumit okay?, Peqqutingalungu allamik peqarsimannginnamik inummut tassunga inissiilluarsinnaasumik. Taava, taamaattumut arlaanniittumut akisoorujuussangaluarpoq peqqutingalungu taakkua akissaqarmata akilernissaanut.

NN: Kisiat arlaat ooriuteqanngippat, taava akilingassalissanngiliuk?

SP: Taamaalluinnarpoq, peqqutaalluni taakkua akissaqartut akissaqanngittut annikillisartaramikkit. Taanna taasarpara eqqortumik malitassarsiornermik ingerlatteriaaseq.

Kanngusaartinnissamut Ersineq

NN: Isumaqarpit inuppassuaqartoq nipaallisimaartunik ET-nik naapittisarnerminnik ersingangamikku kanngusaartinnissartik?

SP: Soorunalimi. Akissutaa nalunngilat. Ersisupilussuupput. Isumaqarput anillakkunik oqarlutillu taamannak, quiasaarutitut inissitaassapput. Kammalaatitik annaassuaat, inuunerallu tamarmi ingerlannikuusaat iluittumik allanngortussaassalluni. Nalunngilat, inuit  ikittuinnaat taama iliorsinnaapput taamaammallu nunarsuaq kaajallallungu iliuuserineqartariaqarluni, taava inuit toqqissisimanerussammata paasinninnermik iluarnerusumik, inummut ataasiinnarmut tunngaveqarani kisiat taava peqatingiiffimmut tunngassuteqarluni.

NN: Qanoq isumaqarfingaajuk sooq inuit ersingisaraat sammineqassutaasartoq ET-nut imal. portussuttinik allaneersunik tunngassutilinnut tunngaveqartunik oqaluuserinnittoqaleraangat?

SP: Taamaanngillat. Tamanna inisseriartingut toqqaannartumik. Taamaanngillat. Una ersingivaat kanngusuttitaanissartik inississuisoqarfinniit peqqutingalungu ulloq siullermiit meeqqanut paaqqinnittarfimmiileramilli/naalakkersuisoqarfimmiileramilli ilinniartitaasimapput malitassamik taakkuullutik eqqarsallaqqinnerpaajullutik planet-iinnarmiunngittoq kisiat silarsuarmi, tassani Guuti-p inuunermik tunisimangaatik allanillu allanik soqarani. Quiasaarutikkullu, illarsaarusiornikkullu taavalu inississuisoqarfinniit, kisiat annerusumik nutaarsiassaliortarfimmiit tunineqarneq ajoramik akuerinartunik allaninngaanneersunut uumasuseqartunut tunngaveqartunik, pineqaassissusilerneqarsimapput allamut saaqqanissamut ammasuunatik pisoqarfiusinnaasumut allanut uumasunut inuuneqartunut. Taava ilumoortuusoq unaavoq anillakkusunngillat oqaluuserinnillutik imal. paasiniaallutik peqqutingalungu ersingingamikku sianiittutut pineqarnissartik.

 

 

Inuiaqatingiinnut Kingunerisassat

NN: Qanoq eqqarsaatingaajuk inuiaqatingiinnut tamanut kinguneqarumaassasut?

SP: Inuit apeqqutaapput. Kisimiillutik taanna aalajangissavaat. Suna iliuutaasimasoq taakkununnga nalingiissuineruvoq piffissami uani “pinnguarfiusumi”. Suli, massakkumi suliluunniit nalingiimmik “pinnguarfiunngilaq”. Sorsuutingisuaannarsimavara inuit illersorlungit oqarlunga: “Utaqqimaarsinnaanngilatit inuiaat taama inuusuttingisut aalajangiinissaanut suli paasissutissat pinginngikkunikkit tingoriaannakkatut.” Taamaammat, massakkut susoqarnera taanna “pinnguarfik” nalingiisinneqarpoq taavalu piffimmut pisoqarumaarpoq ukiut marluk ingerlaneranni inuit inissinneqarumaarneranik, eqqortumik eqqunngittumilluunniit, paasissutissanik naammatunik pissarsiorsinnaatitsinerit aalajangiisinnaanissaminnut sorusunnerlutik. Dec. 21-ani (December 12 2012) inuiaqatingiit piareersimasimapput silaqassuttikkut pissinnissaminnut. Taamaammat 21-aat (December 2012), tunngasuteqarsimavoq qaffaanermut– oqaaseq taamatut paasillungu, kisiat uanga atussuara inuit ikannerit paasisarmassuk– inissiisumik inissittoqarpoq. Inuit ikannerit pakattipput peqqutingalungu utaqqisimangamik qummoroortatunik imal. Nunarsuaq nikinngimmat imal. kallertoqassasoq. Inuit takusinnaasatik kisimik perusuttuaannarpaat. Uteriassuutit eqqarsaatingalungu Moses: “Guuti! Takussutissamik nassinnga! Kisiat, nalunngiliuuk? Eqqartunngilangut takussutissaannaat; eqqartorpangut sarfakkut takussutissat. Qujanartumik inuit ikattukaani pisariaqarluinnnartumik angummattoqarsimavoq, taavalu inuiaaqatingiit unittitassaanngittumik ingerlallutik alloriarnissap tullianut. Apeqqutaavoq: qanoq annertutingisumik anniarneqassua taakkunani alloriarfinni tulliuttuni? Taanna minguilluinnartumik taavalu namminiusumik aalajangerneqassalluni inuiaqatingiit silaqassusaanut. December-imi 2012, pisariaqarluinnartumik angummattoqarsimavoq inunnik, 2 million-iiniit ikannerusunik.

NN: Kisiat anniarnerujussuaqaraluarpalluunniit imal. anniarneruallaanngittumik, pinngittoornata taakunga pissuungut?

SP: Unneqarilluinnarlunga taassuminnga akisinnaanngivippakkit peqqutingalungu piffissamik ingerlaarfiit ataasiinnarmik ikannerungamik. Tamarmik taartumik ingerlaaveqartut taavalu illersuisut sorsussimapput Nunarsuaq inissinniarlungu piffissanut assingiinngittunut. Massakkuungallartoq, Nunarsuaq siammasinnerusumik inunnut ajunnginnerusumiippungut. Arlaleriaq misileraasoqartarsimavoq tinguaariarnermik ajallutalu piffissamut allamut inisseeriartumut. Massakkut taamaaliortoqarsinnaanngilaq, Taava aaqqitamiippungut aqqummi ajunnginnerusumi inunnut aammattaaq taamaammat ilaminertaqartiterpoq peqarpoq taaneqartartumik “tarraniit inississuisarfik” (“shadow government) ikilisaarusukkaluartut inuit ikassusaannik affaannanngorlungit imal. pingajoraarterutinngorlungit inuit ikassusaanniit peqqutingalungu piffissaq allanngortissinnaannginnamikku, isinginnittariaaseraat imaappoq (oqarlutik) “Piffissamik ingerlaaviusoq allanngortissinnaanngikkuttingut, uanguttinnut aquttisunngortissuungut pingisarisangut atorlungit.” Kisianni tamanna sorsunneruvoq ingerlaartoq.               ∞

Allaaserinnittup Eqqaamassutiliaa:

Una naalisitaavoq Franky Ma-p apersuineranik Simon Parkes-imik Neon Nettle-ip webside-aniit. Atuarniarukku apersuineq iluittoq, uunngarit: http://tinyurl.com/ k2ah9nl. Paasisaqarnerumanguit allanillu apersuinernut, pulaaruk Simon Parkes-ip webside-a http://www.simonparkes.org.Sim

 

Alex Collier At The Ranch Lecture 1996 +

 

 

Alex Collier At The Ranch Lecture 1996

(1h 12m 52s)

“I have given a lot of thought to our race, character issues and I just want to share with you some of my thoughts on the human race and about people. A lot of it comes from my own experience, dealing with us.”

“A human being whoose heart shows no passion, is a person who doesn’t have a life”.

“A human being who doesn’t give from his heart or her heart is a person who will lie to you.”

“A human being whoose heart is commited to nothing is a person who will not try, who will only take”

“ A human being who is not willing to risk or take chances for love is a person who is absolutely empty inside, they’re already dead they’re just sucking up air”
Screenshot from 2018-01-08 16-15-14

 

Find out more at AlexCollier.org

Beautiful Prayer

(source:https://soundcloud.com/cardell/a-prayer-by-alex-collier)

Great Spirit, whose voice I hear in the winds and whose breath gives life to all in the world, hear me! 

I am small and I am weak and I need your strength and your wisdom. 

Let me walk in beauty and let my eyes ever behold the red and purple sunsets that you have created with me. 

Make my hands respect the things that you have made and my ears sharp to hear your words and your voice. 

Let me learn the lessons that you have hidden under every rock and leaf. 

I seek strength, not to be greater than my brother, but to fight my greatest enemy – myself. 

Make me always ready to come to you with clean hands and straight eyes, so that when my life fades as the fading sunset, my spirit can come to you without shame. 

Amen.

Eqqarsaatinik Aquttineq Nunarsuaq Nutaarluinnaq Sapilluuinnartuusoq

 

Eqqarsaatinik Aquttineq

Nunarsuaq Nutaarluinnaq Sapilluuinnartuusoq

 

 

Teknologi qarattamik pikkuttattitsisinnaasoq eqqarsartariaattimillu aquttisinnaasoq pittaasortaqarpoq, kisianni aamma taartortaqarpoq sakkutooqarfiit soqutingisaqatingiiffiillu pilersaarusiortartut atorluarpallaarsimasaat ukiuni qulikkaani

Immikkoortoq 1, Immikkoortut 2-ni

 

Nick Begich, MD© 2005-imit allanneqarsimavoq
Earthpulse Press, Inc.
PO Box 201393
Anchorage, Alaska 99520, USA
Nittartangaa:
http://www.earthpulse.com
Tinguneqarsimavoq
Earth Rising II: The Betrayal of Science, Society and the Soul (2003)

 

Aamma ersersimalissooq pisinnaalerluni inuup timaani oqaluttitsilersinnaanermik high fidelity-iusunik, eqqarsartariaattit isertortunillu siunnersuinerit qaffakaatillungit….Taamaammat, immaqa pisinnaalersinnaassooq “oqaluussinernik” akerlerisaasunut toqqangaasimasunut periaaseqartumik akerliusunut ajorluinnaqqissaartussaassalluni.’
-US Air Force, New World Vista’s: Air And Space Power for the 21st Century’

 

Isumassarsiaq taanna qarasaq pittaanerusumik toqqaannarnerusumillu inissinneqarsinnaaneranik ilisimatuuniit tunngaviusarsimavoq paasiniaasartunut, eqqumiittunik aallutaqartartunut, peqqissuttimut suliaqartartunut taavalu allaniit, inuiaaqalermalli taamaattunik sivisuunik eqqarsaatersortartunik. Ukiuni kingullerni qulini, ilisimatusarnikkut qarattamik siaruartiternerit takkukkiartulersimapput kinguneqartalerlutik malunnaateqartumik. Paasiniaanerit kingunerisaat tupaallannartuupput, unammillernarlutik taavalu, atupilunneqarunik, amiilaarnarsinnaallutik. Isumannaaqqaneq paasiniaanernik utaqqimaangaqarneq taannaavoq ineriartorneri ingerlatiinnarneqarnissaat.
Isumassarsiaq inuit sunnerneqarsinnaaneri silataaniit signal-iliarineqarsimasimasuniit pilersittisartut, assersuutingalungu, kallerup inneranik kajumerioqarfikkaanik malingaasanit, qaamanerit malingaasaliortuniit taavalu niput malingaasat signal-iliarineqarsimasut nutaajunngillat. Paasissutissat tulliuttut takutitsipput pisinnaasut ilaanni teknologi-nillu takutitsiissutaallutik qanoq pisinnaanerannik. Pittaasortaani, paasiniaasartut qaamanernik nipinillu assingiinngitutingut siaruartiterput annertoorujussuarmik, ilanngullungit ilikkarnaveertartunut, malinnaasinnaajunnaartartunut, aanaartoorsimanermiit aaqqinnerit, sukkanerusumik ilikkarsinnaanerit, iisartakkanik/ikiaroornartunik/imingassanik uerisimanerniit aaqqiijartornerit inuullu pittaanerusumik iliorsinnaalersinneri. Paasiniaanerit takutissimavaat qarattat qanoq ippiarnerani sunnerneqartitersinnaasoq qarasaq immini allanngortinneqarnermini. Taakkua allannguutaasut inuit ataasiakkaanik pisinnaalersittisarput eqqarsartariaattinik inissiisinnaalersillungit timimillu ilimangisaasaraluartumik aqunneqarsinnaanngittunik.
Sakkutooqarfiit allallu soqutinginnipput taamaattunut paasiniaasartunillu arlalikkaanik malinnaavinginnittarsimallutik taamaattunik suliaqartuusunik sakkutuut pinginnaaneri annertusisarniarlungit akerliusut illuatungaani pisinnaaneri annikillitinniarlungit.
Suna ilisimaneqarnersoq unaavoq ilungersuutaasimasunik suliarineqarsimasunit pissuseqariaattinik aquttisinnaanerit massakkut pisinnaalersimammata inisseeriaattit ineriartungaallutik ineriartortinneqarlutillu nunat siuarsmanerpaaniit planet-imi.
Taakkua teknologi-t nutaat ilisarititsipput allaanerujussuarmik tikittertoqarsinnaanermik sorsunnernut naalakkersuisutta nassuiaassutingisimasaaniit “Revolution in Military Affairs”-ip iluani ilaaqataanerarlungu. Taakkua teknologi nutaat sakkutooqarfinni pilersaarusiortartunut pisinnaalersittisuungaluarlutik, suli annertunerusumik inunnut nalinginnaasunut pisinnaalersittineruleqqapput. Sakkutooqarfinni atorneqarsinnaaneri taavalu “eqqissinermik paarsinerni” pilersittitsiissutaavoq ammasumik oqaloqatingiissutinginninnermik taassuminnga silaqassuttinut pittaanerusunut nutaamut iserternermut, inississuinermut sorsuussutaasinnaasunullu. Tunngaviunerpaamik apeqqutaasut ajunngittumut atorneqarnissaanik taakkunannga teknolog-nik atuisinnaanerni suli annertunerusumik/naammattumik tikitterfingineqarsimanngillat.
Taamatut pisoqarnerani sillimanermut taavalu silaqassuttinik paasiniaanernut pinginnaanerusartut ujaarlerfingineqaqqapput, namminersorlutik paasiniaasartut iluittumik ilaalluinnarput teknologi qanoq pittaasumik atorneqarsinnaaneranik ujaarlernerni. Teknologi-p pisinnaalersittineri, soorlu teknologi-ni tamani, annertutingipput nalingittumik aseruinermut imal. sanaartornermut pissaanertut atorneqarsinnaallutik allnnguinerniit. Isumassarsiaq timimik taavalu eqqarsartariaattinik pittannguisinnaanernik pisimasut qaangerniarnissaat aqqutaasimavoq takisooq qasunartorlu anguniakkat assingisaasut anguniarlungit pissanganartuullunilu. Paasiniaanernik atamaannartitsinerit ammasumik allattariarsortartuni taavalu atorluarneqarsinnaasunut isumannaarinnissinnaanerit siunnersuutingineqarneri pingaaruteqarluinnarput.
Qarattamik pikkuttattitsisinnaanerit iliuuseqartitsilissutaasinnaasunik teknologi-nik paasiniaasalesimavunga ukiut 15-it qaangiummata. Piffissami tassani, atortorisaasut killeqarsimapput massakkumut tingoriaannaasunut assersuutissangaanni. Massakkut pisinnaasoqalernikuuvoq qaamanernik nipinillu atamaannartitsinernik, niaqqup saaneranik kallerup inneranik (electrocranial) atuisinnaaneq taavalu biofeedback-inik atuisinnaanerit taamaattunik paasiniaassangaanni. Suli annerusumik, audio-nik tinguussaasunik peqarpoq oqaattinik ilinniarusukkaanni, pissuseqariaattini pittanngorsaarusukkaanni imal. pittaanerusunik pinginnaaneqalernernut. Biofeedback-itarisai taakkuninnga teknologi-nik nutaajusuni inunnut sungiusaataassutaapput qarattamik qanoq iitariaattit tikitterfingineqarsinnaaleqqallutik anguniangaqaraanni pittaanerpaamik suliaqarnissamut sungiusaassutaalerneqarsinnaaleqqallutik.
Qaamanernik nipinillu atortulersornerit qarattamik pikkuttattitsinerit aqqutingalungit sukkanerusumik ilikkarsinnaanernut ataqataasuupput qarattami taavalu eqqissisimaarutaasinnaaneranut annertunerusukkaamik soqutingineqaleraluttuinnarpoq inuppassuarnut. Annertunerusumik, atortunik taakkunannga atuinerit biofeedback-inik ataqatingiisittinerni suliarineqarfiusimavoq sukkasuumik paasiniaanermi ineriartorsimasumi. Teknologi-it ataqatingiittukkuutaarneqarsimasut qarasaq qanoq issusaanut sunniitillungu taavalu biofeedback-i pisinnaasoqarfinnik pissanganartunik sallaalliivoq. Nassaarineqarsimavoq ataqatingiiaaliami inuk, sap.ak-ialunni, qarattami ingerlaarfeqarfii inississoruniuk siunertaralungu siuarsarniarlungu qaangersimalersinnaasarsimavai Zen master ukiut 20T anguniarlungu atortangaanik. Takutinneqarnikuusimavoq meeqqat ilaat malinnaasinnaajunnaartartut qarattami ingerlaarfeqarfiisa ilaat annikillisissinnaangaat ajornanngittumik ilinniarsinnaalerniassangamik kemikalie-t atunngikkaluarlungit. Takutinneqarsimallunilu aanaartoornikut sukkasuumik aaqqissinnaalertarsimasut qarattami-biofeedback -inik suliniuteqartartut suleqatingingaangamikkit taakkuninnga atortunik nutaanik atungaqarlutik.
Paasiniaaneq aamma annertungaattiartumik ilinniartippaatingut siunnersuisinnaassuseqarnittinnut sunniiniarneq pillungu qanoq itariaasittinnut sunniisartuusoq. Oqariartuutaanerusoq teknologi-nik taakkununnga tunngasuni illersornissamut pisariaqartormat atornerlunneqannginniassammata.
Ilanngullungulu, ilisarinninneq ullut tamaasa pikkuttaatit atorneqarunik paasisutssallu atorneqartarlutik ilinniartaattingut aqqutingalungit erseqqarinneruleqqavoq. Inuit siunnersuisinnaassusaat, ingammik qasuleqqangaangamik, terrorist-iniit atornerlunneqartarsimapput, kult-it taavalu allat siunertarisaminnik anguniangaqartuniit. Allanik akuersisariaattit radio-niit fjernsyn-iniillu akulerukkiartofingineqarnerminni sinnattuaqinerit iluanukarlunilu silataanukarfianiit annertunerpaamik suli ilisarineqarnikuunngillalluunniit. Akuersilluni ilinniartaattit suli qaninnerusumik ataqatingiiffiunerulertarpoq eqqarsaatingissangaanni ” qanoq nutaarsiassat tingusarneringut” ulluinnarni inuunittinni. Eqqarsaatinik, iliuuseqariaattinik suliaqarsinnaanermillu sunniisinnaassuttit, marloqiusammik atorneqarsinnaaffiulluinnarpoq.
1980-ikkunni 1990-ikkullu atorneqartarsimapput timimik inerisaaneq aallunneqarluni. 21.Århundre-kkut silaqassuttimik eqqarsartaattimillu pittanngorsaanermik aallutaqarfiussooq. Isumassarsiaq teknologi-t nutaajusut ilinniarsinnaanermut ikkunneqarsinnaaneri soqutinginarput apeqqusernarlunilu kikkut aaliangiissanersut suut ilikkarneqarsinnaassanersut. Piffissami atuuttumi, pisinnaasoqarfiit eqqarsartaattittinnik tupinnarluinnarput taakkununnga soqutinginnittunut taama ittunik malitaqartuusunut. Eqqarsartaattiisittinnik aqussisinnaaningut allaanerunngillat timittinni nukinik aqussisinnaassuseqarnittinniit. Aqunnissaanut ilinniarnerit imal. eqqarsartariaattinik aqqusseriaattinik sumiissusilersuinerit timingut saatissinnaalissuaat inuuneqalersilluta illuittuunerusumik pilersittiffiunerusumullu. Atortut nutaat immaqa taamaalisittisinnaalersinnaassapput.
Pineqartup illuatungaanili pisinnaassuseqafeqarpoq atornerlunneqarnissaanik taavalu ilisimatussuttinik atuipiluttoqarsinnaaneranik. Sakkutooqarfinni pilersaarusiortartut, inattisinik sukaterinernut aquttisoqarfiit allalu massakkut isertortumik atortut atorsinnaanissaanut periarfissarsiorput “paasissutissanik ingerlatitsiisinnaatitsiissutit” iluittuuimmik aqussinneelerniarlungit – (taakkuullutillu) Inuit.

MK-ULTRA

“Dr Gottlieb, inunngorsimasoq August pingajuani, 1918-imi, CIA-p ilumoortumik “Dr Strangelove-erisimavaa” -bio-kemikalie-lerillaqqissorsuaq sanasimasoq aquttillunilu MK-ULTRA-mik, soqutingisaqatingiiffiup siammasinnerpaamik, iisartakkanik eqqarsaatinillu aquttisartoqarfia Cold War-ip (Den Kolde Krig) annertunerpaaffimminiinnermini. Isertungaataasimasoq annertoorujussuarmik MK-ULTRA 1964-imi taamaatissimangaluarluni, ingerlaartinneqarsimavoq MK-SEARCH-i – Gottlieb-i aquttisoralungu – 1972-ip tungaanut.2
Piffissap tassani ingerlanerani, eqqarsaatinik aquttisinnaanerit soqutingineqaleraluttuinnarsimapput Soviet-imiunik mikrobølge-it aqqutingalungit ingerlaartartunik.. 1988-imi, ukiut 35-at qaangiutereermata illersuisoqarfinni officer-it siullermik malunginialersimavaat Soviet-imiut US Ambassador-eqarfiannik qaartartumeerisartut qinngornerit mikrobølge-it atorlungit, US-ip naalakkersuisoqarfiisa suli aaliangersimanngilaat isumaqatingissutingalunikku – imal. ammasumik oqaatingerusussimanngilaat – suut qinngualatinneqartut tunuani siunertarineqassutaanersut.3 US-ip naalakkersuisoqarfiisa ilisimasimanngilaat susoqarsimaneranik. Sviet-it iliuuseriaattinik siuarsaasimapput inuit eqqarsartaasaat ajoquserniarlungit paasissutissallu atorsimallunikkit United States- embassy-mi diplomat-it sunnerniarlunikkit Moskva-mi.
1994-imi, allaaserineqarsimasoq MKULTRA-mut tunngassuteqartumik malitassaarititaasoq (program) saqqummiussimavaat, imatut paasissutissaqartumik:
“1950-ikkunni 60-ikkunnilu, CIA ilaasarsimavoq program-imik siammarsangaasimasumik inuit misilerangaaffingineqarlutik, kemikalie-t atorlungit, silaqassuttit assingiinngittut, allallu atortoralungit, iliuuserinneriaattinik ujangaqarlutik inuit qanoq ittariaasaat aqussinnaanerulerniarlunikkit akerliusut pisinnaajunnaarsinissaanut taavalu isertortumik iliortissinnaajunaarsinnissaanut siunertaqartunik.
“1973-imi, CIA-i siunertarisaminnik MKULTRA paasissutissartai aserortersimavaat paasininaanerminnut tunngasut inuit qanorittariaasaannut misileraasimanitik pillungit. 1977-imi, agency-qarfup MKULTRA file-it qalliissutingisimavaat ilanngutassiissutitut ooriliiffingalungit taavalu naalakkersuisoqarfikkut ooriliiffingineqarsimanerannik allaaserineqarsimasut ilanngullungit MKULTRA-mi allattungaateqarfinni ilanngutaasimanngittut paasititsiiffingalunikkit. Taakkua dokument-it imaqartitersimapput suliarinniffiusarsimasunik assingiinngittukkaanik 150-inik CIA-p tassani suliariffingineqartumi ooriliiffingisimasaani, kisianni uppernarsaataasinnaasunik nassaartoqarsimanngilaq piffissami tassani qinngornernik atuisoqarsimaneranik tunngasunik.
“CIA paasiniaasarsimavoq mikrobølge-inik atuisarnernut tunngasunik taavalu qanoq sunniisinnaanerannut akiorniarlunikkit Soviet-it US embassy-mut mikrobølge-inik nassiussuinerannut. Agency-p aaliangersimavaat tamanna Advisory Commitee-p pisinnaassuseqarnerata silataaniissimasoq.
“…Oqaluffeqariup Komite-at allaaserineqartut ilaannut ooriliisuusimapput, kisianni aamma eqqaamaqqullunikku piffissami tassani MKULTRA siunertarineqarfingineqarsimanngittoq “allaaserinsaasimasunik paaqqinninnernik taavalu misileraanissanut akuersinernik’. ….MKULTRA immini teknisk-ikkut unittinneqarsimavoq 1964-imi, kisianni suliaata ilaat ingerlanneqaqqissimallutik Office of Research and Development (ORD) DS&T- ip iluani MKSEARCH-itut allaqqasuni ingerlaartinneqarsimallunilu 1970-ikkut ingerlaneranni.
“CIA qanittumik sulisarsimavoq Sakkutooqarfimmut LSD-nik misileraanernut tunngasunik. Tassani Sakkutooqarfimmut ataqatingiiffiusaasoq malunnaateqartumik pingaaruteqarpoq peqqutingalungu MKULTRA aallartissimangami piffissami tassani Secretary of Defense Wilson-ip suliakkiissutingisimammangu 1953-imi pisortaqarfimmi aquttisut sakkutooqarfiit suliarisartangai malitassiuinerit inuppalaartumik inuit misileraaffinginissaat aallartinneqarsimangamik.
“MKULTRA ingerlanneqarnerani, CIA-p tapersersorsimavai misileraanerit arlallit inunnut ilisimanninngittunut. Taamatut pineqarsimasoq ataaseq toqoreernerata kingorna (Frank Olsen, sakkutooqarfimmi ilisimatooq, 1953-imi LSD-nik tunineqarsimavoq sap.ak-eratalu ataattip kingorna imminorsimalluni), CIA-aap iluani sulisartup paasiniaanermini nalunaarsimavoq ulorianartoqarsinnaasoq nalaataqartoqarsinnaasoq taamaattunik misileraasoqaruni. CIA taamatut suliarinninni ingerlatiinnarsimavaa annikinnerpaamik ukiuni qulini tulliuttuni. 1963-imi IG (Inspector-General) allaaserinnissimavoq inunnut ilisimannginnittunut misileraasarnerit unittinneqassasut, Deputy Director For Plans Richard Helms (kingornatingut Director of Central Intelligence-nngorsimasoq) ingerlatiinnarlungu isertortumik nunami misileraasinnaaneq innersuussutingisarsimavaa oqaatingalungu ‘ pittaasumik suliaqarnissamik pinginnaanerit ikiaroornartut (drugs) atorlungit annikilliartortut, amingaateqarsimammat ilumoorsaartumik misileraasarnerit amingarmata. Sammisarisap annertusiartorumik ilisimaleraluttuinnarnerani, pinginnaanikinneruleraluttuinnarpungut Soviet-kkormiunut taamatut suliarinneriaattimi’.
…Helms-i ilaasimavoq ilisimanngittunik misileraasarnerit unittinneqarnissaanut qaffasissumik illaruaatinngunnginniassangamik Agency-qarfimmi ilanngullungit ‘malitassiulluarnissamut ajornartorsiuteqarmat’.
Eqqaassutilersimavaa isertortumik pisoqarnera pittaanerunngittumik inissinneqarsimasoq taakkunannga atungaasimasuniit, taavalu “akissutissaqaratik malitassiuilluarnissamut tunngatillungu’.”4
Akissutissaqarsimapput malitassiuilluartumik iliortarnernut tunngasunut inuit misileraaffingineqarnissaanut kisiannili toqqarsimallunikkit suminginnarnissaanut, allanneqarsimasut aserorterlunikkit, eqqortut toqqorterlungit iliuuserisatillu ingerlatiinnarlunikkit. Allaanerusumik allanngortoqarsimanngilaq pisortaqarfiit ilaasut, suli atoramikkit nation-ip illersornissaanut inattisit, ammasumik paasititsiisoqarnisai avaqquttarlunikkit tatinginassusertillu. Allaaserineqarsimasut aserorneqarsimasut uppernarsaatinik imaqarput pisariaqartut immaqa taamaaliorsimasut tingusaatinnissaanut inuiaat qanorittariaasaat allanngortitersinnaaneri inississorsimangamikkit. Uteqqiisumik, tatinginartumik sassartoqarsimanngilaq inuillu ataasiakkaat pisinnaaffeqarfii salliunneqarsimangatik taakkuninnga misileraanermi ajoquserneqarsimasut.

Eqqarsartaattikkut Sorsunnerit

 

“Siullerpaamik ukiut 500 ingerlasimanerani, ilisimatusarnikkut ineriartortitsineq aallartissimavoq tunngavilersuutaasumik nunarsuarmik allannguisussamik Renaissance-itut Enlightenement-ituullu annertutingisumik. Ilisimatusarnerit nutaasujusut siammarsarneqarsimasut arlalippassuit inunnik tingooraalersimapput sukkasuumik sumiiffinnukaassilerlunilu siunissamut tunngaviliisussamik annertuumik.”5
Taakkua ilarisarivaat inuup eqqarsartariaasaanik aquttisinnaaneq. Ajornartosiutit qanorittariaattinut aquttisinnaanerit avatangiisiani, eqqarsataattinik aquttisinnaanerit paasissutissanullu sorsuttarnerit erseqqarissipput piviusumik pisoqartarneri takkussuutilernerani.
Tulliuttut massakkut paasineqarsinnaasuni sakkutooqarfiup alltarisaaninngaanneerput, “The Information Revolution and the Future Air Force” colonel John A. Warden III, USAF-ip allassimasaani, erseqqarissititsisut sumi inissisimanerlutik paasiniaanerup iluani, toraarfingisanut allaqqinnaanut ingerlasoqalersimanera qulaani nassuiaataasimasuniit:
“Massakkut misingaangut, nunarsuaq tamakkerlungu ilimangisaasimanngittummik, ineriartortitat ataattikkut ingerlasut pingasuusut, arlaat taakkunani uanguttinnut tupaallattiterujussinnaasoq paattuungatitsillunilu. Aqutteriaattini uppisittisinnaasoq (revolution) siulleq, nunalereriaattimut tunngavingisaasunik nutaaliortoqarsinnaanera, ataasiinnarmik pissaaneqartoqarsinnaanera Roma-li nakkarmat. Pilersinneqarsinnaasut taakkua pisut iluanni tupinnarluinnarput, ilanngullungit nakkassutaasinnaasortai. Ajoraluartumik, peqanngilaq (inummik) ataattimik misilittangaqartumik pissaanermik ataattimik aquttisinnaassuseqarsinnaasunik nunarsuarmik.
“Aqutteriaattimik nakkartitsisinnaasup aapparivaa, unalu tunngaillungu oqaluuserisaasorujussuuvoq massakkumut, taannaavorlu paasissutissanik aniatitsisoqarnera aqutteriaattinik nakkartitsissutaasinnaasunik. Soorlu inuit allat eqqaasimanerattuut, taanna malitarinnippoq unittitassaanngittumik ilaaffeqarluni Moore’s law-imut ilaalluni pissaneqarsinnaaneq computer-it atungaralungit. Taakkua tunngavingalungit suliaqartuungaanni, taamaakkaluartoq, pilersittinermuunngilaq isumassarsiat nutaanut teknologi-nullu, kisiannili annertusiartortumik paasissutissanik siaruarterisinnaanermut sukkattikiartortumut aamma, tamannalu uanguttinnut tupinnaannartumik pingaaruteqarpoq. Aquttisoqarfinnut nakkartitsiissutaasinnaasut paasissutissap taassuma ilarisaa unammillersinnaanermut ingasattorujummik sunniuteqarpoq. Suliffeqarfik pisiassamik nutaamik ilisarititsisoq ukiut qulit qaangiummata immmaqa ukiut tallimat ingerlaarsinnaavoq unammillertinik nakkutinginnittarialernissaminut nunami allaminngaanneersuniit. Ulluttinni, iluattitsisimassuutit qaammatit tallimat isumannaaqqasinnaangukkit imal. sap.ak-eri tallimat, allamik unammillerteqalinnginnerni. Ulluttinni nunarsuaq, ingerlalluarsinnaaneq piumasaqaateqartarpoq sukkasuumik ilisarititsisinnaassuttimik pisiassaasinnaasumik ingerlalluarsinnaasunik imal. sakkutooqarfimmut inississuissutaasinnaasunik. Ingerlalluarneq massakkut ilaasortaqarfinnukartarput tassanilu paasissutissat atupallanneqartarput ingerlaannangajaavik, ajutoornerilli ilaasortaqarfinnut illunukariartittinerniittarput imal. isumassarsianik toqqorseqqallutik. Ajornanngittuaraavoq–atoruk imal. annaassuat.
“Aquttisoqarfinnut nakkartitsisinnaasup pingajuat, ajornarnerulaartumik paasisassaavoq, taannaallunilu sakkutooqarfiit/teknologi-nik aquttisoqarfinnik nakkartitsisinnaaneri, imal. sumiiffinni allani taaneqartartuulluni aquttisoqarfinnut nakkartitsisinnaanerit sakkutooqarfiit atorlungit. Upperilluinnarpara una siullerpaamik sakkutooqarfinni teknolgosk-imik aquttisoqarfinnut nakkartitsisuusinnaasuusoq qangarsuarniilli, peqqutingalungu massakkut pingingattingit, aattaavissuaq, oorilersueriaaseqaratta sorsunnerit pilersinniarlungit allaanerujussuarmik. Sorsunnerit massakkut oorilersorsinnaalernikuuangut illuatungeriinnik massakkut. Qangaanerusoq, attavingiittarnerit sakkullu teknologi-mik ingerlassuteqartartut annertunerusumik sakkussat eqqoqqissaartumik toraangaqartinnissaanut, inississimavaatingut nangeqattaartummik sorsunnernik oorilersuinernut. Taamatut pisoqalersimanera suna tamarmi allanngorsimavaa.
“Pinngortitamiit Ingerlasunik Aqutteriaaseq:(Biological Process Control) Siunissaq siumut saaqqanerani, allaarpasinngilaq una nation-eq ilaasussaassasoq aporaaffinnut arlalinnut sakkutooqarfingut sumiiffinut inissinneqartartussaallutik sakkussat tamarmik atortariaqarlunikkit sakkutooqarfittali angusinnaasanangit pisariaqartitaasut. Ilaalertussaassungut qanittuaqqamik inuiaat ajoquseerusuttut pisoqarfinni atortorisinnaasat toqoraassutaanngittumik inississueriaaseqartunik aquttinernik imal. politik-ikkut toqqangaasinnaasunik. Erserpasippoq ilimanaateqartumik agent-eqartoq arlalinnik immaqa ingerlaartitsisinnaasut, kisianni annertunerusumik ajoqusisinnaassuseqartut, attaveqarsinnaasut imal. iserterlutik akornusiisinnaasut pinngortitami ingerlaartuni akerliisunngortitsinerit atorlungit pisittisinnaalerlunilu uangut sakkutuungut atortutkk atortariaqaqqalissangaat akerlerisaasut annertuallaamik inuunernik annaasaqanngikkaluarluni imal. pingisarisanik. Taakkua agent-it immaqa ilanngussinnaavaat nipilersuinerit (malingaasanik), isinginnaartitsissutit, kallerup inneri kajumerisut, taakkualu akulerussorlungit ilaartuinerit. Taanna pappiliaq sumissusiliisuussooq taamaallaat timeqarfinni aquttisoqarneq naalakkat atorlungit pinngortitamit ingerlaartitat.
“21 århundrede-ju tikinngiilaattaa , computer-erikkut paasissutissat sianiutinut ilisimatusarnermut tunngassuteqartut qaassapput. Angusimalissuangut inuup qarasaa qanoq ingerlariaaseqarneranut paasinninnerput erseqqarillisimassooq, qanoq timimut aquteriaaseqavinnersoq erseqqillisimassalluni, qanorlu (ajunngittumik ajortumillu) inississorneqarsinnaanersoq. (Inuup) ataattip kallerup inneranik kajumerisaaseqarneranut sarfanik ingerlaarnera takorloorsinnaalersimassuaa, aniatitsineri qanoq tillernilersorneqarsinnaaneri, ilusilerneqarsinnaaneri taavalu naapertuilluni malinnaavingititsiffingisinnaaneri, ataqatingiisilerlungit inuup timaata qanorittarneri inummut pititsisinnaalerluni qanoq nukiit namminneq ingerlariaasaat unittinneqarsinnaanersut, misingissuttinik aquttisinnaanerit (taamaasillutik iliuuserineqartut aqussinnaalerlungit), sinittitsisinnaanerit, innersuutit ikkussorsinnaaneri, eqqaamasat sivikittumik sivisuumillu akornusersinnaaneri, misingisassat ikkussuussinnaaneri, misingisallu eqqaamasat peersinnaaneri. Taassuma matoq ammassuaa ineriartortitsisinnaanerit allap allatarisimasaani pinginnaanerit atorneqarsinnaalersillungit sakkut atorlungit sorsuffinni, terrorist-it/tinguneqarsimasunilu pisoqarfiusuni, taavalu sungiusarnerni. Sakkut nutaat toqoraanerit atornangit sallaallerfingisinnaalerlungit imal. inuunerisaasut ikilingikkaluarlungit ineriartortinneqalersinnaasimassapput tassani anguniangaasumi. Taamaaliornikkut malunnaateqangaattiartumik pittannguisittisuussooq pinginnaanerisaasuni immikkut ittunik sakkutooqarfinni suliarisaasartuni.
“Misileraanerit ikkussuussat naapertuinnilluni malinnaavingineqarneqartussaassangaluarput attaveqartarnermut kallerup innerani kajumerisoqarfiit sarfaanni taavalu sianiutit nukiisa ataqatingiiaanneranni namminniussuseq atorlungu aquttisinnaanermut. Ilimangisaliaasartut ineriartortinneqartariaqassapput, ilusilersorneqarlutik, piareersangaasunilu misilerarneqartariaqassallutik. Misileraasarnerit siulliit ilaasaa sianiutit uumassuseqanngittunut atungaasimasut sianiutit ataqatingiiaaffianni naapertuussusaalersinnaalissapput aaliangiusimanerusunik uumasunut misileraanernut. Iluattissappata, (inuup) ataattip sakkoq takorluulersinnaavaa akerlerisaasoq atortulersortoq pisinnaajunnaarsillungu motor-it atorlungit (imatut paasillungu, sakkut atorlungit, sumiissusersiutit, akeqqat sumiinnerannik takuttitsisinnaasut). Ilimanaatillit sakkut taamaattut atorsinnaaneri akeqqamik sumiissusiliinermi peqqutissaqarsimappat; ilimanaataasut sakkunik atuinninnermik inuttaqartoq arlalikkaanik atuiffingisinnaanerannut suli ungasippoq angusinnaanissaanut. Taamaattunik atuisinnaaniaraanni sumiiffimmi matoqqasumi toqqisassar arlalikkaaqarfinni (soorlu tingusarinnerni) immaqa ajornarnerussapput inuup ataasiinnaap toraarfingisinnaaneraniit, kisianni ilimanaateqarnerulluni ajornannginnerusinnaassalluni annertunerusumik angusaqarfingiissutinginiaraanni.
“Aamma ersersimavoq pilersittisinnaanissamut inuup eqqoqqissaarnerusumik oqalussinnaaneri inuup timaani pittanngorsititsinnaanera, pilersitaasinnaasut qaffaassorlungit isertortumik suliaqarnermi taavalu eqqarsartariaattit atorlungit suliarisaqarnermi. Malingaasat mikisuaqqat (mikrobølge-it) gigahertz-ini inummut toqqisingaangat, kiassuttikkut iluaalliornerit pilertarput. Tassani ilaatinneqarput tassanngaannaq kissaanermi inuup amiani. Tassani siammarterissutaasoq sukkasusaa naammattarpoq pilersittiniaraanni malingaasamik nipinik atungaqartunik ingerlaaveqartuni. Sarfat tillernertut ittoq atorneqaraangami, pilersittisinnaalersittisimassooq (inuup timaata) iluani nipimik 5-15 kilohertz-imiittumik, nipini tusaaneqarsinnaasumik. Taamaasilluni, immaqa pilersinnaasoqalissooq “oqaluussisoqarsinnaalerluni” akeqqanut periaaseqartumik taakkununnga ajorluinnartumik.
“Assersuutingalungu oqaluuserineqartut allatat ukua qulaani, isumassarsiat misingisanik ikkussuisinnaaneq qaffasissumik eqqarsaatersornarpoq, kisiannili taamaakkaluarluni pissanganartorujuulluni. Nutaaliat kallerup inneranik kajumerisut aserorterinnissutaasinnaasutut ilimangineqartut pilsinnaalersittisinnaangunarput tillernerit naattuaraaqqat inuup qarasaanut pitinnerannut kinguneqarsinnaapput siganl-inik tarrarsorfiusinnaasut atorneqarsinnaassallutillu tatinginartumik sianiuteqarfiit qeqqanut pikkuttattitsiissutaasinnaasutut. Isumassarsiat tunuaniittut taakkunani “ungasissumi EEG-iit” aserorterutaasinnaapput iliuuserineqartussaangaluit imal. arlalikkaat katersuuffingisaannut sianiutaannik inississuilluni iliuuseqartoqarsinnaaneri. Ilimangalungu paasilissangipput qanoq pinginnaaningut taavalu eqqaamannittarningut, immaqa pilersittisinnaalissapput tassannga isumassarsiamit alloriassutaalersinnaasut siammasinnerusumik taavalu misingisanik kopi-erisinnaanerit allamut inummut, inississuinerit atorlungit. Pisinnaalersinnaasut “taakaniissimanernik’ ‘taamaalioreernernik’ paasissutissaqarfinni pilersittisinnaalissapput aqutteriaattinik nakkartitsisinnaanerit sungiusaariaattinut atungarisartakkattinniit allannguisittinermik. Qanoq tamanna anguneqarsinnaanersoq imal. anguneqarsinnaassappat malunnaateqarluartumik ilisimaneqanngillat. Iluattitaqarsinnaanerit imaqqortussusaat eqqarsartariaattimut tupingusuttitterujussuassapput!”
Qulaani allanneqarsimasut ilimasaarutaapput ukiumut 2020-mut. Taamaakkaluartoq, piviusuusoq taakkunani teknologi-ni piusuulereernikuupput taavalu patent-eqalereernikuulluni allataasimasuni ammasuni erseqqarissumik pisinnaasoqarfinnik takuttitsisuusuni. Taanna paasiniaaneq nutaajunngilaq 1950-ikkunnullu malinneqarsinnaalluni.
“Sakkoqariaaseqarnerit nutaat, kallerup innerata kajumerisoqarfii, atorneqartarsimapput sakkutuut nukiannut. C31 (Command Control), Communications and Intelligence)-eqarfik suli ineriartorpoq siammariartorlunilu.
Ersersinnaavoq sakkutooqarfiit immaqa pisinnaalersimassasut inuiaat eqqarsartariaasaannik aquttisinnaalersimassasut.”7
Sakkutooqarfinniit inuiaanut toraarfinginnittut malunnaateqartumik oqaluttuarisaanerminiit peerneruvoq. Qangaanerusoq, sakkutooqarfiit atuisarsimapput upperititsiniaanernik paasissutissat ilumoortut tunngavingalungit toqqaannartumik sallut uukapaatittinerillu atunngikkaluarlungit taavalu eqqarsartariaattinik aquttinngikkaluarlutik inuiaanik ajungaaffinginninniaraangamik.
“Isumassarsiat uukapaatitsiissutit massakkumi eqqarsaatingineqartut ungasissumiit niaqqunut nipinik nassittinerupput inunnut inissiillutik sarfamut appasissumik, malingaasaaqqat tillernertut ittut atungaralungit. Inuit qaammaavingineqaraangamik iluameersumik inissitaasimasunik malingaasat mikisuaqqat sakkukittuaqqanik malungineqartoq bzzz-imik, tuttajoorpalaamik, imal. isussuppalunnermik tusaaneqartarput pilersimarpasillutik (inuup sumiinnera apeqqutaalluni) immininngaanneersutut siunerisamiilluunniit imal. inuup niaquata tunuaniit. Qaqutingoortumik pisoqartumik misingisaasartoq pisarpoq sarfami nalinginnaasumi mikrowatt-ini centimeter-ikkaat kipparissut iluanni nammattisoqartuni frekvens-ini 0.4 GHz-imiit 3.0 GHz-inut. Tillernikkaat inississorluarneqarsimangaangamik, immaqa oqaluppalunnerit ilumoorpasittut pilersinneqarsinnaassangunarput. Taassuma periaattip siammartinneqannginnerani taavalu sakkutooqarfinniit atorneqannginnerani, paasinninnerit taakkunannga ineriartortinneqartariaqassapput. Paasinninnerit taamaattut pisariaqaannanngillat annertusisaanerni isumassarsianut camouflage-inut, uumasuusaarnernut, uukapaatitsinerillu atorlungit suliaqarnermi kisiannili aamma pisariaqassalluni inississorluakkani isumannaallisareerneqarsimasuni soorlu malingaasat mikisuarakkuutaanik atuinnginnermi.”8
Misileraanerit ilumoortut taamaattunik inississuinerni uppernarsaasimapput “nikittariaattit, malunginnittariaattit, misingissuttit, piumasat, isumassarsiat eqqarsartariaattimilu assingiinngittunik misinginneriaattaasut immaqa annikillineqarsinnaallutillu, unittinneqarsinnaaneri, imal. inississorneqarsinnaaneri kallerup inneri atorlungit pikkuttattitsinerit qarattap iluaninngaanneertitertuni. Taakkua piviusumik pisuusut eqqarsaatersortariaattitinut isummertariaattinut allanngornikuupput, eqqarsartariaaseq misilerarneqarsinaannginneraniit.”9
Eqqarsaatinik aquttisinnaanernut siammasissumik soqutinginninneq sakkutooqarfiit eqqarsartartuannut pisimavoq Korea-mi Sorsutereernerup kingorna, sorsoreerlutik tingusanik nassataqareernermi tingusat allatut pissuseqartarneranni allanngortoqareersimanerani. 1956-mi, allatat tulliuttut allanneqarsimapput United States Congressional Record-imut:
“Allatat qanoq tingusat Amerika-minngaanneersuusut Korea-mi inuiaaniit isummerfingisaasarneri qaffakaatilersimapput, siammasinnerusumik taaneqartartumi “qarattamik saliinertut”(brainwashing). Taanguutaasoq immini inuiaat ilimangisaliortarnerannut pilersittiortorsimavoq atorneqartarlunilu, ataqatingiippianngittumik, nassuiaassutitut inunnut ajoqusiisoqarsimangaangat Communist-ininngaanniit. Ilumoortumik “qarattamik saliinerit” sivittorsangaasunik eqqarsartariaattinik ingerlaartitsinermiittarput, sananeqartarlutik inuup eqqaamasaanik piiaanernik, qanga upperinneriaaserisimasaanut isummertariaasaannut taavalu nutaanik inississuinernut. Sungiusaassutinginiarlungu qaffasissorujussuarmik ulorianartorsiornarpoq imminnullu silarsuarmi nakorsaariaataasunit akuerisaasimasuniit assingunngiivillutik. “Qarattamik saliinerit” ingerlanneqarneranni, ingerlatinneqartartut ikattuni toqqaannartumik inuummut isumangineqartumut akerliusarput. Iluattitsisartuuniaraanni, pisariaqaateqartarpoq, arlalippaaluit ilanngullungit, inuup iluittuuimmik matoqqasumiitinnissaa nalinginnaasumik nalaatarisartangaaniit taavalu avatangiiserisartangaaniit.”10
Malitassiuilluarnissamut eqqarsaatersorfingisaasarsimasut allanngorsimanngillat, kisianni sakkutooqarfimmi malitassiuisarnerit allanngorsimapput malunnaatilimmik pinginnaaneri taakkunani suliaasartuni annertusisimammata. “Eqqarsartariaattikkut sorsunnerit annertusiartortumik pingaaruteqaleraluttuinnarpoq US-ip sakkutooqarfianut eqqissineq attanneqarnissaa suliniutingisaramikku”. Eqqarsartariaattinut suliaqarfiusartuni, ujaarlertuaannarpungut teknologi-ngut pilersikkiartorsinnaanerannut, annertoortaat taakkua aquttisoqarfinnut nakkartitsiissutaasinnaapput,’ (sakkutooqarfimmi pilersarusiortartoq) Holmes-i oqarsimavoq. “Pingaaruteqarluinnarpoq teknologi-iit pisinnaasaanniit siuarsimanerusinnaanerput.”11
Taamungaannartumik tassani suliaqarfiusumi pilerinarsinerusimavoq eqqarsarnissamut malitassiuilluinnarnissaminngaanniit tassani.
Russit sakkutooqarfiata artikle-iliaa sallaalliisimavoq oqariartaattimik allaanerulaamik tassunga ajornartorsiummut, oqaatingalunikku “inuiaaqatingiiaat eqarsartaattikkut sunnerneqarsinnaanerata (psychotronics) sorsuffiannukanngujuulerpoq” eqqarsartariaat timerlu naapertuussamik malinneqaqqallutik.11b
Taakkua eqqarsartariaattinik sunniissutaasartutut sakkuusut aqutteriaasarput imal. inuup eqqarsarsinnaassusaanik allannguisarput, imal. malungisaattit saassussinnaallunikkit inuullu data-nik tingooraasinnaassusaa akornusiisinnaalluni. Pisuni taakkunani marlunni, anguniangaasoq paattungatitsineruvoq imal. signal-inik aseruineruvoq timimit nalinginnaasumik eqqissisimatitsisussaangaluamik.
Aquttisuusoq US Department of Defense-eqarfimmi malillungu (S-3600.1, December 9, 1996), “paasissutissanik sorsunneq” nassuiaassutingineqarpoq “paasissutissanik suliakkiissutaasumik ingerlanneqartoq piffissami ulorianartorsiorfimmi/aporaaffiusumi anguniarneqartumik imal. akerlerineqartut immikkoortut tingummisarisinnaasaat immikkut ittunik pilersaarusiortitsisut”. Taakkua “paasissussanik inissisimaffikkaajusut” US-ip sakkutooqarfiata uummateqarfiani inissisimapput nutaaliortarfingisaanniipput taavalu imminnut piviusunngortittarlutik hardware-itut, software, attavingiittariaattinilu taavalu inuit ataasiakkuutaani qaffasissumik sungiusangaasimasuni.
Paasissutissanik sorsunnerit inuup timaanik suminginnaakkajussimavoq paasissutissatut imal. data-nik ingerlatitsiissutitut taakkunani tinguaaniussutaasartuni, taakkuali minillungit pineqartuni inuup malitassiuisumik paasiniaaneri imal. pequsersornerminik aalallaqqasinnaanerani paasissutissat ilumuunngittut paasisimanerani imal. uukapaatitaasimanikkut…Taamaakkaluartoq, timeq pisinnaassuseqarpoq uukapaatinneqaannarani, inississorneqaannarani imal. paasissutissanik eqqunngittunik tunineqaannarani kisianni aamma qamissinnaalluni imal. aserorneqarsinnaassuseqarluni – soorlu allatuulli data-nik ingerlatitsisinnaasutut. “Data” timip tingusartangaa silatiminngaanneersumit, soorlu kallerup inneri kajumerisuusuniit, vortex-iniit imal. nipininngaanniit sarfaqartut malingaasatut, imal. pilersittisinnaasarluni nammineq sarfarisani aqqutingalungit imal. kemikalie-nik pikkuttattinneqarsimangaangami, inississorneqarlunilu allanngorneqarsinnaasarluni, soorluttaaq data-t taama tittartut hardware-it inississorneqarnikut arlaanniit soorlu allanngorneqarsinnaasut. Paasissutissaannarnik aqquteqartunik kisimi ingerlassutingisunngorniaraanni toraarfingineqarlunilu taanna kisimi ingerlassutaasussaasoq, “inummiiungaluarpat imal. nammineertussiaasunit”, taava nassuiaariaaseq ilaassooq inuup data-nik ingerlattisinnaassusaa signal-it namminerminngaanneersut silatiminngaanneersullu erseqqissumik eqqarsaatingineqassapput ilaasutut paasissutissanik sorsunnermut.12
Anguniakkat qaffasinnerujussuarni, eqqarsaatinik aquttinerit sissuertumik eqqarsaatingineqarsimapput 1969-imili ilisimatuunut siunnersortiusimasumiit President Johnson-imut. “Gordon J.F. Macdonald, nunalerinermi fysiker-eq immikkut sammisaqartarsimasoq sorsunnerup ajornartorsiutingisartangaanni, allaaserisaqarsimavoq piffissami eqquilluartumik, ‘qarattakkut aanaartoornerit pilersitaasimasut atortulersornernut atorneqarsinaasut qaffasissumik sarfaqarfiusuniit nunarsuarmi sumiiffikkaani immikkut ittuniit…Taamatut iliornermi, (inuup) ataattip inissisimaffimmik sanasinnaalersimassooq qarattat ingerlariaasaanik ajoqusiingaattiarsinnaasunik inuiaaqarfinni annertuuni sumiiffinni piffissani ingerlasuni aaliangersimasumi…”13
Taamatut pisinnaanerit ulluttinni piusuupputinissisimaffikkaat atorlungit ionosphere-eqarfiit aqqutingalungit tillernilersuinikkut signal-inik, frekvens-imi eqqortumi, qarasaq nalinginnaasumik ingerlasoq qallersinnaalluiniuk akornuserlungulu. Qalliilluni akornusiingaanni tillernernik qarattami pissusissamisut ingerlasuni, kemikalie-nik qisuariaattit aallartinneqartarput misinginnittariaattit allanngorneqarlutik taakkunani inuiaani toraarfingisaasimasuni.

 

Silaqassuttip Malungisaattillu Silataatingut Oqariartuutinik Atuisarneq Ussaassaarutinilu Atungaasarneri (Subliminal messages and Commercial Uses)

Teknologi-iip nutaajusut ilaanni atorneqartarneri inissisimaffinniipput pisiniarfinni tillinnaveersaartitsiissutitut, nipinik nassiussuinermi tusaasinnaasat ataanni nipeqartuni. “Japan-imi pisiniarfiutilli CD-nik appisimaartarput silaqassuttip malungisaatillu silataanni oqariartuutaasartut atorlungit pisiniarfinni tillinniartartut ikaliartortut pitinnaveersaarniarlungit. Eqqarsaatinik Aquttiissutaasartut CD-iit soundtrack-eqartarput nipilersuutinik tusaamasaasunik imal. immap imaanik, nipilersorneqarsimasuni kode-lersorneqarsimasut inuit nunani assingiinngittuni oqaaserisaanni arfineq marlunninngaanneersunit…sillimasaaralutik arlaat tillikkaluarpat politi-nut allaaserineqartussaanerarlungit.”14
Atortut arlaqartut ineriartortinneqarsimapput pissuseqariaattit sunnerniarlungit taamatut iliornikkut, patent-illu pisortaqarfinniit pinnanneqartussanngorneqartarsimallutik.
Oqaaserisaasut tulliuttut tinguneqarsimapput taakkunannga patent-iniit audio-nik video-nillu program-ilersuinerminngaanniit–taamaallaat uani, uangut program-iuvungu/program-ingaasuuvungut:
“Nipinik silaqassuttimi malungisaattinillu silatiminngaanniit oqariartuutinik program-iliisarnernik inississuisarnerit ilaapput silamitimmingaanniit oqariartuutit kode-lerneqarsimasut pilersinneqartartut frekvens-it inissinneqarsimasut sillimmasernissamut tone-it ataqatingiisillungit silaqassuttit malungisaatillu silatiminngaanneersut oqariartuutit signal-it kode-lersorneqarsimasunik oqariartuutinik subliminal-iusunik immiussaasimasuniit audio-niit assingisaanillu. Oqaluppalaarnerit subliminal-inik decoder-it/mixer-illu akulerunneqartarput atuisup nalinginnaasumik stereo-nik inissittiteriffingisimasaanniit tingooraasunngortittarlunikkillu input-itut audio-ut program-erneqarsimasut atuisup toqqangaaniit taavalu subliminal-it kode-lerneqarsimasut oqariartuutaanni.”15
“Audio-ut qanorittariaattinut signal-it (ambient signals) pisiniat pisiniartarfeqarfianni pisiniarfiup iluanni malungineqartarput pilersorneqarlutillu signal-inik ingerlatitsisuniit assingiinngittukkaanik sakkortussuseqartuni audio-ut malungineqartut signal-ianniit. Kaaviaartitat aqunneqaqqasut sakkortussuttinik audio-nik subliminal-iusunit tillinnermut akerliusut oqariartuutaat annertusisinnaavaat sakkortussuttit sakkortulineranni audio-ni malungineqartuni sakkukillineqarlutillu audio-ut signal-it sakkukillineqaqqaneranni. Taanna sakkortussuseq aqunneqaqqasoq subliminal-inik oqariartuuteqartoq immaqa akuneqartarsinnaavoq tunuatingut nipilersuusilerneqaqqasunik taavalu nassiussorneqarlutik pisiniarfiup avatangiisianni.”16
“Data nassiussuunneqarniarunik ataqatingiisinneqartarput ilanngunneqarsimasunik video signal-inik. Data inissinneqartarpoq digital-inik eqqaamassusilerneqarnikuusunik digital-itut iluseqartunik. Byte-it tamarmik atuarneqartarput tulleriaasukkanik aaliangerniarlungit: ataavartumik takutitsinikkut qanorinneranniit data-mi malillungit assit immikkoortukkaat ataattikkut tillernikkaatut video-ut signal-ianninngaanniit; data-t sumiiffii video-ut iluanni video-llu assiisa iluanniataqatingiisitaliani ataattikoortinneqarlutik video signal-it atorlungit; data-llu takutinneqartut sumiiffingisaat video-ut assiisa iluanniittut apeqqutaalluni paasissutissaq sumiinneraninngaanniit.”17
“Taanna nutaaliaasimasoq ataqatingiiaassutiliaasimavoq oqariartuutit subliminal-iusuniit pilersineqartartut 100%-imik atuisuminngaanniit program-eererneqarsinnaallunik fjernsyn-ikkoortinniaraanni. Oqariartuutit subliminal-iusut pilersittitsiissutaat takkuteqattaartumik takutitsiissutaasarput atuisup immikkut ittumik oqariartuutingisimasaat nalinginnaasumik fjernsyn-ikkut signal-itut malinnaavingitinneqarsinnaasunngorlutik piffissami inissitaasumi nassiussorneqarlutik. Taamatut iliornerit inummut ataattimut pilersittitsisinnaanngortarpoq subliminal-inik (((supraliminal)))-inik terapi-nik fjernsyn-iutingaluni.”18
Qulaani allanneqarsimasut tunngavilersuutingisaat paasinissaanut ajornakusuulaarsinnaavoq; taamaakkaluartoq, ajornanngillineqarsinnaapput. Taakkua patent-it sanaajusimapput oqariartuutit toqqoqqasinnaallungit video-ut iluanni imal. nipilersuutikkut, “kiinappalerlungit” program-ilersuisup paasitikkusunngisai ersittumi ingerlassinnaaleqqallungit. Oqariartuutit taamaattut silaqassuseqarfiusoq avaqqussinnaavaat eqqarsartariaattiniit iliuuserineqalertarlutillu inummit taakkunannga tusaasaqartumut; eqqarsartaattip ingerlaartup paasinngikkaluarluningit. Teknologi-iit taakkua neriartortinneqaraluartut inuinnarnik atorneqalersinnaasussatut taavalu illersornissamut, eqqarsaatingeriakkit ussassaarisartut qanoq atupilussinnaaneraat soqutingisaminnt oqariartuutaat ukuusinnaallutik “pisingit, pisingit, pisingit”, “imerit annertunerusumik, ernumanak”, imal. arlaatingut imminissarsiutaasinnaasunut malitarisaliarsimasunit. Taakkua inissittitersuinerit aqunneqassappat? Kiminngaanniit taavalu qanoq pisoqarnerani?

Malitassat Nutaat Suna Eqqamasaanersumut

“Nevada massakkut state-ituaavoq akuerinnissimasoq takunnissimasutut oqaatingiinittussat inummik hypnosis-i atorlungu paasiniarneqarsinnaaneranut. Oktober 1-imi 1997-imi, eqqartuussiviit inuinnarnik taavalu pinerlussimasunit suliarineqartartut hypnose-it atorlungit oqaatinginnissutaalersimapput eqqaamasat pittanngortinneqaqqallutik suliarineqarsinnaallutik, takunnissimasoq paasititsisimappat, annikikkaluamik, angajooqaajusoq imal. paarsisoq paasitinneqarsimaneraniit, inullu hypnose-erneqartoq arlaatingut: peqqissaasuuppatm klinik-inik inuiaanut sullissisuuppat licens-ilerneqarsimasumi 641B of Nevada Revised Statute-i malillungu, imal. paasiniaasoqarsimappat ‘soqutinginninngitumiit’.”19
Taanna pingaaruteqartuusumik suliarinnissutaasoq pinngittoorani ataasiakkuutaarnera amerliartuaassooq teknologi siuariartornerani uppernarsaatitut atungaasinnaaleqqanerani. Ulloq takkutissappat pisinnaasoqalerluni eqqaamasanik allannguisinnaanermik imal. iluittuuimmik eqqaamasanik inississuisinnaaleraanni, soorlu siunnersuutingineqarsimasutuut sakkutooqarfiit officer-ianiit, taavami qanorilisoqarsinnaalissua? Qanoq ililluta ilumoortoq ilumuunngittumiit avissaaqqatilersinnaassuangut? Eqqartuussivinni suut sunnerneqassappat uppernarsaatitut atorneqarsinnaasut “isornartueriaattit peqqusersorneqarsinnaalerpata?”
Uteqqiisumik, teknologi-iit takkukkiartorneri siulleqqaammut ilisarineqaqqaartariaqassapput ilumoortutut inattisit inissinneqannginneranni taavalu inissisimaffikkaat ikkussuunneqannginneranni aqutteriaattit atupilussinnaammangit. Eqqarsaatingeriaruk qanoq sivisutingisumik eqqartuussiviit ilisarilersinnaaneraat hypnoterapi ilisimatusarnerusoq upperinarluinnartutut atorneqarsinnaasoq. Neriuppungut utaqqisariaqassanata sivisuumik inattisilerisartut ajornartorsiutaasut sammilernissaanut.

Nipinik Sunniisinnaanerit

 

Apeqqutit tassani pineqartuni sakkortoorujussuupput. Pisinnaasoqarpa inuup qarasaanut nassiussisinnaalluni, ungasissumiit, immikkut ittumik nipeqartumik, oqalunnermik imal. paasissutissat allaanerusut paasineqarsinnaasunik? Pisinnaasoqarpa nipinik nuussuisinnaanermik imatut periaaseqartumik inuup ataasiusup kisimi “niaqqumini nipeq tusaalluniuk” allallu tusaanangu? Pisinnaasoqarpa inuup misingineri allanngorneqarsinnaallutik ungasissumiit kalerup inneri kajumerisut atungaralungit? Akissutit apeequtinut taakkununnga tamanut nipituumik “Aap-iuvoq!. Ilisimatussuttip sumiinnera ilimangineqartut pittaasinnaanerannut qaangeereernikuupput, pinginnaassuttillu massakkut maaniillutik.
Sakkutooqarfiit allattorsimasaanni tamanna pillungu siunnersuutingaat pisinnaasuusoq. Misileraanerit tulleriaartut, patent-it nammineerlunilu paasiniaasarnerit uppernarsivaat teknologi ulluttinni taamaattoq ullumikkut ilumoortuusoq. Paasititsiniaanermi uppernarsaatit atorlungit European Parlament-imut 1998-imi, takutissimavara atortoq ataaseq taakkununnga malinnaasunut tupingusuttiterujussuarsimasoq. Taanna atortoq timeqartumiit pisariaqartitsisarpoq ingerlasinnaaniaruni taavalu ukioqarsimalluni ukiut 40-ngajannik. Paasiniaaneq taanna imaqa pingaaruteqarnerpaajuvoq peqqutingalungu politik-imi annertunerpaamik sakkuusinnaanera peqqutingalungu: pisinnaalersittisinnaaneq paasissutissamik inuup qarasaanut, nalinginnaasumik qanorittariaattit immikkorrtiterissutaasartut tamaasa avaqqullungit.
1995-imi, US Department of Defense isumaqatingiissutiliaq taanna takkuttissimavaat, “Communicating via the Microwave Auditory Effect; awarding Agency: Department of Defense; SBIR Contrak number: F41624-95-C-9007”. Teknologi-mut tassunga nassuiaassutaasoq, toqqaannartumik attavingiinnermut sakkutuut innuttaanut atorneqartartoq, allanneqarsimavoq imatut:
“Title: Communicating via the Microwave Auditory Effect
“Nassuiaataa: nutaaliaq aquttisoqarfinnullu uppisittisinnaassuuseqartoq nassuiarneqarpoq sallaalliisoqarsimasoq appasissumik-pititsisinnaanerit- Radio-Frekvens-it atorlungit attavingiittarnerit (RF) atorneqarsinnaasut.
Ajornanngittumik atorneqarsinnaaneri isumassarsianik inissinneqareernikuupput marluullutik appasissunik sakkortussuseqartuni misileraasarfinni inissisimasuni taavalu qaffasissumik sakkortussuseqartut RF-inik nassiussuisinnaasut. Sakkutooqarfinni atorneqarsinnaasut arlaqarput sumiiffikkaani ujaarlerfiusinnaasuni annaassiffiusinnaasuni taavalu immikkut ittunik suliaqarfiusartuni.”20
Ajornanngittumik atorneqarsinnaaneri takutinneqaannarsimanngillat laboratorie-mi kisianni aamma suliaqarfinni radio-frekvens.inik nassataqarfiusuni. Golf Krig-mi pisimasumi, ilimangisuaannarsimavarput peqqutaa sooq Irak-imiut tunniutiinnarneranuut peqqutingingaat ikattukkaajullutik peqqutaasimanngilaq sakkortuumik qaartartumeeriffingitittarnitik kisiannili peqqutingalungu toqqisaarneqartarsimangamik “toqunartuniunngittoq” inissittiterinernik ersinermik pilersittisimasumik immaqaluunniit ajornerusunik. Paasiniaanitta qallerneqartitersimasut ammaassorsimavaat allaaserineqartarsimasut massakkut ilimangisangut piviusuunerannik.
“”Suna ‘Voice of the Gulf’-ip nassiussulersimaneraa, ilanngullungit taakkua qinnutit Koran-imut taavalu uppernarsaatit iluamik pineqarsimasunik tingusat Irak-imiunik, eqqoqqissaartumik paasissutissaapput ataasiakkuutaat qaartartumeerneqartarsimasut ullut tamaasa, nutaaliat ilanngullungit, nipaattumik eqqarsartariaattinik teknik-inik atuisimanerit eqqarsaatinik sakkortulisittisimasut ersinerujussuarnik sakkuttuut ataasiakkuutaat eqqarsartariaasaanni…”21
Tamanna ulluttinni paasinarluinnarpoq, paasissutissat annissuunneqartareernerani annertusiartortumik ilisimaneqartut eqqarsaatinik-aquttisinnaanermut sakkuusartuni.
“Oqaatingisaasut malillungit tingusarineqarsimasuni taavalu Irak-imut sakkutuujujunnaarsimasunit, taamaakkaluartoq, ajornerpaartaat taavalu neriuutaaruttitsisuusimasoq program-eq ilisimaneqartuuvoq siulleq sakkutooqarfiit teknologi qaffasissoq nutaaq, subliminals-inik oqariartuuteqartunik nassiussuisinnaasoq ataqatingiisinneqartarpoq ultra-high-frequency ‘Silent Sounds”-itut imal. “Silent Subliminals”-itut.”22
Teknik-inik taamaattunik atuisinnaaneq, upperaarput, ersinernik inississuinerniit annertunerujuttut ilaasimasinnaallutillu suli signal-inik sakkortunerusunik pilersittisinnaassuseqartut, takussutissanik nunarsuup malinnaavingisimasaanniit allaanerusunik, ilanngullungit niaqqukkut anniarnerit, qingakkut aannerit, sumiiffeerunnerit taavalu merianngunerit- tamarmik pisinnaassuseqartut sakkut toqoraatissutaanngittuniit.
Apeqqut massakkut suli taannaavoq: Suli teknologi-nik atungaqarpat soorlu koncetration camp-eqarfiit electronisk-iusut inuiaat aqussinnaaniarlungit? Taamatut ilisarpat naalakkersuisoqarfiit nutaajusut nation-it ilimananngittumik ingerlariaaseqartut naqisimaniarlungit?
Ineriartornerit taakkunannga teknologi-nik oqaluttuami malinnaavingiuminartorujummik tulleriaarsorneqarsimavo 1960-ikkut aallartinneranni Kolde Krig qaffasinnerpaaffissaminiinnerani. 1961-imi, Dr allen Frey allassimavoq: “data-ngut ullulerniaraanni innersuipput inuup mipiliortaasaa qisuariarsinnaavoq kallerup inneri kajumerisut sarfat atungaralungit annikinnerpaaffinni radio frekvens-eqarfimmi (RF). Siammasinnerusumik, taanna qisuariarneq tassanngaannartuusarpoq malingaasaqarfinnilu sarfakittuni pisarluni, malingaasaqarfiit pinngortitaminngaanneersut ajoqusernissaanut pisariaqartilluinnangaanni. Assersuutingalungu, sunniutaasut inississorneqarsimapput malingaasat sarfaat 1/60-ianni isumannaattumik annertunerpaaffissaanni ingerlaavartumik nassiussuffingineqarniarunik.”23
Taakkua paasissutissat tupinnartumik kinguneqartitsisimapput peqqutingalungu isumarisimangamiuk RF-i inuup iluani qarattap iluaniit nipimik pilersittisoqartartoq sarfani malinnaavingisaasut inissisimaffianni ilimangineqartarsimasuni mikivallaartut malunnaateqarniarunik.
Ukioq taanna ingerlanerani, patent-eq suliakkiissutaasimavoq Henry K. Puharich-imut taavalu Joseph L. Lawrence-imut tassanilu oqaatingisimavaat:
” Nutaaliaq massakkut nalaatarisarput toraarinnissutaapput tusaasanik attavingiittarnermut tapersersuutissatut, assersuutingalungu, atorluarneqarsinnaalluni tusaasat pittanngorsiniaraanni, taavaluallataasimasunullu ataqatingiiaannerulluni taavalu tusaaneqartut pittanngorsitinniaraanni attavingiissutaasartut atortoralungit nipit siganal-ii sunerlungit kingutit ilusaat aqqutingalungu taavalu kiinnap sianiuteqarfii atuisup inissisimaffianiittut.”24
Taanna atortoq peqqarniittoq signal-imik pilersittisimavoq qarattami tusaaneqarsinnaasimalluni malingaasat inississorneqarnerani saarnit aqqutingalungit siutip iluanut nassiunneqartartumi, tassanngaanniillu qarattamut pisinneqartarluni sianiuteqarfiit aqqutingalungit. Puharich-ip paasiniaanini ingerlassimavaa taakkua aqqutingalungit, ilanngutaasumik patent-imik pissarsiutingaluni 1965-imi.25
Taakkunani nutaaliani marlunni timimiit pisariaqartitsisarsimapput attuumatinneqarnissaanik atuussinnaaniaruni.
1962-imi, Dr Allan Frey suliani siammartersimavaa nipimillu pilersittisinnaalersimalluni toraarfingisaasoq ungasiffingalungu, tassanilu atorsimallungit malingaasat radio-nik nassiussuisartut.
“Sarfaq sakkukittuaraaraaraq atorlungu malingaasaqarfiit kallerup inneranik kajumerisuusut inunnut nalinginnaasunut inissinneqarsimapput taavalu tusilartunut. Sunniutaat inissinneqarsimapput fods-it hundred-likkaat antenna-miit ingerlaannartumillu nassiunneqartoq ikinneqarsimavoq, frekvens-imullu nammattisutut atortuusimalluni allanngortitersissutaasimallunilu.”26
Tassani paasiniaanermi suna takkussimanersoq misileraanerit siulliit “nipilersuinernik” inuup qarasaanut assingusumik “nipilersuingaanni” radio station-imut. Sarfaq assingusimavoq tassani atungaasoq; frekvens-ili allaaneruinnarsimavoq malingaasaat allaanerulaanginnarlutik malingaasamik ingerlattisui signal-imik aggiussisorimallungit.
1968-imi, G. Patrick Flanagan patent-imik ajornakusoortinneqarsimavoq atortumut aamma pisariaqartitsisartoq timimiit attorneqarnissaminik atortup amianut tuttinneqaqqaarluni sunniuteqarsinnaasumik.
“Taanna nutaaliaq ataqatingiiffeqarpoq kallerup innerata kajumerinerisa qaffanneqarnerani miluumasup sianiuteqarfiannut ataqatingiiffingisaallu suliarisaasunut taavalu atortorisaasunut miluumasut taavalu ataqatingiinnerusarluni illiuuserinneriaattimut sianiuteqarfinnut atortut pikkuttattitsingaangata inummut kallerup inneri kajumerisartut pilersittisinnaasut inummut silappaarinnerulersittillutik paasissutissanut kallerup inneranik kajumerisartut malingaasakkoorneratinguooraangami.”27
Atortoq timimut sumulluunniit inissinneqarsinnaasimavoq, taavalu nipi erseqqarissoq imal. nipilersorpalaarneq takkussinnaasarluni inummut tuttinneqaraangami. Taanna atortoq tupinnarnerpaasimavoq nutaaliaviusimasoq 1950-ikkut naanerani. Ukiut ingerlasimapput patent-inik misissuisartunut uppernarsitinniarlungu iluattittumik pilersittisartuuneranut. Patent-eq siulliunneqarsimasoq aattaat akuerineqarsimavoq pissanganartumik takutitsisoqareermat US Patent Office-imi sulisartumut tusilartumut misilinneqareermat. 1972-imi, patent-eq tulliuttoq inissinneqarsimavoq G. Patrick Flanagan-imut sakkutooqarfinniit naqisimaneqareerneraniit 1968-imiilli. Taanna atortoq iluattinnerujummik pisimavoq tassanilu niperpalaartut allanngortissinnaasimangamingit “sakkortussuttimiikkaangami malingaasami kipparissutut iluseqartumut nuuttitsisoqarfii sakkortussuserujunni initalersorneqareernerani niperpalaarnerup sukkassusai paasissutissat ingerlasimangaangamingit”.28
Qanoq taanna ilisimaneroq inissiisimangami kode-inik aqunneqareernermi kingorna imal. piffissalersoreqarsimangaangami tulleriaartunik pisariaqartartut nuuttitsissutit naammattut siuniuteqarfiit signal-inik qarattamut nassiussorneqarsinnaasimallutik dekode-erneqarlutillu nipitut soorlu nalinginnaasumik nipit dekode-erneqartarneratuut. Kingunerisaasut erseqqissimapput, nipillu paasinartuusimallutik.

Ingerlateqqinneqassooq saqqummersitap tulliani….

Allattoq Pillungu:

Nick Begich, MD, sullissisartuuvoq Executive Director of The Lay Institute on Technologies, Inc-eqarfimmut., Texas-imi oorilersorneqanngittumik suliffeqarfiusoq (paasiniaaneri siammarsarneqarsimapput ataqatingiiaarneqarsimallutik nassaarineqarsinnaasumi http://www.layinsti-tute.org -imi) Aamma saqqummiussisartuuvoq taavalu pingnneqataasuulluni Earthpulse Press Inc-imut, Alaska-mi tunngavilerneqarsimasumi.
Dr Begich-i erneni angajullersaavoq US Congressman-iusimasumi Alaska-minngaanneersumi, Nick Begich Sr, taavalu politik-inut activist-iusumut Pegge Begich-imit. Ilisimaneqarluartuuvoq Alaska-mi nammineq politik activist-itut suliarisaqartarnerminut marloriarlu president-inngornissaminut qinerneqartarsimalluni Alaska federation of Teachers-imut taavalu Anchorage Council of Education-imut. Malitarisarsimavaa namminersorluni paasiniaasinnaasarnermut ilisimatussuttinut politik-inullu inuunermini inersimasutut piffissaq tamangajaat atortarlungu suliariniaraangamingit. Begich-i doctorate-ini pissarsiarisimavaa tradition medicin-imut The Open Internation University for Complementary Medicines November 1994-imi. Aamma suliaqartuusarsimavoq Tribal Administrator-itut taavalu Village Planner-imut Chickaloon Village Traditional Council-imut, federal-iniit ilisarineqarsimasoq American Indian Tribe of the Athabascan Indian Nation-imut Alaska-mi tunngavilerneqarsimasumi.
Jeane Manning-ilu, allaqatingisimavaa Angels Don’t Play This HAARP: Advances in Tesla technology (Takuuk NEXUS 3/10). James Roderick-iungaluarlu allaqatingisimavaa Earth Rising – the Revolution: Toward a Thousand Years Of Peace (7/03) taavalu Earth Rising II – The Betrayal of Science, Society and the Soul (10/05). Atuakkiaa nutaaq eqqarsaatinut aquttinermut saqqummiunneqassooq 2006-i aallartinerani.
Dr Begich artikle-inik saqqummiussisarsimavoq ilisimatusuttit pillungit, politik-it, peqqissuseq ilinniangaqarnermullu tunngassuteqartunut taavalu ilisimaneqarluartuulluni paasititsiniaasartutut, ilisarititsisuusarsimalluni USA-mi taavalu nunani allani 19-ini. Pulaartuusarsimavoq tusind-ilikkaani radio-kkoortarnermini eqqartortarluningit paasiniarsimasani activisme-imut tunngaveqartunut ilanngullungit nutaaliat nutaajusut, peqqssuttimut tunngasut Nunarsuarmullu ilisimatusartarnerit pillungit. Aamma fjernsyn-ikkoortarsimavoq dokumentar-erpassuarni program-inilu allani nunarsuarmi ilanngullungit BBC-TV, CBC-TV taavalu TeleMundo-kkut. Dr Begich takunnittutut ekspert-itut sullissisuusarsimavoq oqaluttuusarsimallunilu european Parliament-imut, Global Legislators Organazation-imut Balanced Environment (GLOBE) gruppe-passuarnullu allanut. Aamma oqaluttaasarsimavoq NEXUS konference-imut Amsterdam-imi taavalu Brisbae-imi NEXUS-imullu artikle-iliortarsimalluni, siulleqqaammut takutitsiissutingisimalluniuk HAARP-ip inissitaasimaneranut paasitinneqarneranik Alaska-mi (vol. 2, no. 22).
Dr Begich katinnikuuvoq Shelah Begich-Slade -imut tallimanillu meeraqarluni. Angerlarsimaffeqarpoq Anchorate-ip avannaatunginnguani Eagle River-ip inuiaaqatingiiffiani, Alaska, USA-mi. Attavingineqarsinnaavoq nittartangaani, http://www.earthpulse.com-imi.

Naanerani Eqqaamassutit

1. US Air Force, New World Vistas: Air and Space Power for the 21st Century -Ancilliary Volume, Scientific Advisory Board (USAF), Washington, DC, Document#19960618040, 1996, pp. 89-90. EPI402
2. Foster, Sarah, “Cold War legend dies at 80: famed as CIAs real-life “Dr Strangelove”. Worldnetdaily, March 9, 1999, EPI279
3. Reppert, Barton, “The Zapping of an Embassy: 35 Years Later, The Mystery Lingers”, AP, May 22, 1988. E P I 1 1 1 2
4 . Advisory Committee Staff, Committee on Human Radiation Experiments, Methodological Review of Agency Data Collection Efforts: Initial Report on the Central Intelligence Agency Document Search, June 27, 1994. E P I 5 7 9
5 . Petersen, John L., The Road to 2015: Profiles of 
the Future, Waite Group Press, 1994,
I SBN 1- 878739- 85- 9. E P I 8 4 9
6. USAF, New World Vistas, ibid.
7. US EP A, Summary and Results of the April 26-27,
1993 Radiofrequency Radiation Conference, Volume 2 : Papers, 402 – R – 95 – 01 1, March 1995. EPI728
8 . Oscar, K. J . , ” Effects of low power microwaves on the local cerebral blood flow of conscious rats”, Army Mobility Equipment Command, June 1, 1980.
E P I 1 1 9 5
9 . Delgado, José M.R. , Physical Control Of The Mind: Toward a Psycho civilized Society, Harper & Row
Publishers, New York 1969. EPI850
10. US Senate, Communist Interrogation, Indoctrination and Exploitation of American Military and Civilian Prisoners, Committee on Government Operations, Subcommittee on Investigations, 84th
Congress, 2ndSession, December 31, 1956.
EPI1131
1 1 . Cooper, Pat, ” US Enhances Mind Games ” , Defense News, April 17-23, 1995. EPI1154
1 1 a . Chernishev, I . , ” Can Rulers Make Zombies And Control The World? ” , Orienteer,February 1997, pp. 58-62.
1 2 . Thomas Timothy L . , ” the Mind Has No Firewall”, Parameters, vol. XXVIII, no. 1, Spring 1998. EPI525
1 3 . Brzezinski, Zbigniew, Between Two ages: America’s Role in the Technetronic Era, Viking Press, New Y ork, 1970. E P I 7 8 7
1 4 . McGill,Peter, “Mind Control Music Stops Shoplifters”, The Sydney Morning Herald, February 4, 1995. E P I 9 5
1 5 . US Patent # 4 ,777, 5 2 9 , October 1 1,1988, “Auditory Subliminal Programming System”; Inventors: Schultz et al.; Assignee: Richard M. Schultz and Associates, Inc. EPI265
1 6 . US P a t e n t # 4 , 3 9 5 , 6 0 0 , J u l y 2 6 , 1 9 8 3 , ” Auditory Subliminal Message System and Method”;Inventors : Lundy et al . E P I 2 6 4
1 7 . US P a t e n t # 5 , 1 3 4 , 4 8 4 , J u l y 2 8 , 1 9 9 2 ,
” Superimposing Method and Apparatus Useful for Subliminal Messages”; Inventor: Willson, Joseph; Assignee: MindsEyeEducationalSystems,Inc.
EPI290
1 8 . US Patent # 5, 270, 800, December 14, 1993 , “SubliminalMessageGenerator”;Inventor: Sweet, Robert L. E P I 2 8 8
1 9 . Hall , E .Gene,” Watch Carefully Now: Solving Crime in the 21st Century”, Police , June 1999,vol. 23,no.6. Source:NLECTCLawEnforcement&
Technology News Summary, June 17, 1999.EPI944 2 0 . US Department of Defense (awarding agency) ,
” Communicating via the Microwave Auditory
Effect”,SBIR Contract Number F41624-95-C-9007.EPI 277
2 1 . I T V News Bureau, ” A P s y – Op s Bonanza On The Desert”, 1991, http://www.mindspring.com/~silent/xx/daisy.htm. EP I 5 6 8
2 2 . I T V Ne ws Bu r e a u , ” HighTech Psychological Warfare Arrives in the Middle East”, 1991,
h t t p : / / w w w .mindspring.com //~silent/xx/news.htm. EPI567
23. Frey, Allan H.,”Auditory System Resonse to Radio Frequency Energy”, Aerospace Medicine, December 1961, vol. 32, pp. 1140-1142.EPI370
24. US Patent#2,995,633,August 8, 1961, “Means For Aiding Hearing”; Inventors: Puharich et al. EPI256
25. US Patent#3,170,993, February 23, 1965, “Means For Aiding Hearing by Electrical Stimulation of the Facial Nerve System”; Inventors: Henry K. Puharich and Joseph L. Lawrence. EPI1119
26. Frey, Allan H. , “Human Auditory System Response to Modulated Electromagnetic Energy”, Journal of Applied Physiology 17(4):689-692, 1962. EP I 5 4 4
27. US Patent # 3,393 ,279,July 16, 1968, “Nervous SystemExcitationDevice”;Inventor: Flanagan,
Gillis Patrick; Assignee : Listening Incorporated. EPI261
28. US Patent # 3,647,970, March7 ,1972, “Method and System of Simplifying Speech Waveforms”;
Inventor:Flanagan, Gillis P .EPI259

 

https://www.nexusmagazine.com

 

 

 

 

Ungasittumut Angalasarnerit Loosh-ip Paasiuminaattortaa

Angalasarnerpassuamini timimiik anillalluni takorluukkanik paasiniaasartoq Robert Monroe nalaatarisimavaa Loosh-ip naatsittisoqartarnera
katersuisoqartarneralu
tupaallaatingirujussuarlungulu
qanoq inuit misigissusaat
nukingallu sumi
inissitaaqqanersut avataarsuani nukissamik pissarsiornermi

 

Allaaserinnittup Paasissutissai: Robert Monroe isinginiarneqartarpoq nutaassarsiortutut angalasartorlu piffinnut timeqarfiunngittunut imalunniit avataarsiorluni angalasarnermingut.
Atuakkiaa siulleq tamakkununnga tunngasunik Journeys out of the body saqqummerneqarsimavoq 1971-imi, Monroe-illu allaaserisimavaa tulleriaarerpasissutut ilaatingullu “nunasiorpasilluni”

Soorunalimi timimiik anillalluni paasisassarsiorluni nutaajunngilaq inummut, kisianni tunngavingineqartoq

piffissami inuuffitsinni arlaata isornartorsiorfingalungulu allaaseralungu timeqarfiunngittut piffiit (/sumiffiit)

“ingalassimatitertut” nunarsuattinnut.

Atuaasartut atuakkiaanut nalunngereerunnarsivaat, taakku sumifiitt utaqqiisaangallartumik inissisimaffingineqartut timeqanngittunik arlariinnik ilaalu inuunerup inuunerillu akornaniittut Nunarsuarmi,

ilai alakkaattut timitik qimallungit,”ilai angalasut soorlu tamakku angalasartut paasisassarsiorlutik”.

Eqqarsaatingiuk qanoq nuannersumik umiatsiamik angalarujoorsinnaalluni tasersuarmi Nile-imi Egypt-inimiittumi,

taavalu utaqqiisaa umiamit niungallarluni isikkivik isinginnaarujoorlungu qangarsuaq Egypt-nip illorsualia

qammakkallu sequmikkiartornikut .

Takornartat tamarmik paaralungu allangaq paasissutissamik imalik imaringaa pisut susoqarfiunerpaanikut oqaluttuarisaalu

piffinni tamani.

Una tingulaariffingineqarnikoq atuarnialikkat tassaavoq “angalanermi quppersangaq” paasissutissanik imalik

tunniunneqartartoq angalasartunut timiminniik anillallutik imaluunniit timeqanngittunut Nunarsuaq angalaffinginerani

piffinnut soqutiginaatilinnut tamani sumiiffinni.

Uumap tingulaarfingikkat pingaarnertut tingusaq oqaloqatigiinnermik Monroe-imik taavalu “takornatap” timeqanngittup

ilaat (taaguserlungu BB) oqaloqatigineraniik kinguneranik Monroe aperenerani takuteqqullungu qanoq Nunarsuarput

nassuitigineqarnersoq taakkua allangaataanni paasissutissalinnik.

Taamaattorli, taakku “allakkat” timetaqanngittut paasissutissanik imallit atuangassaangillat “misingineqarlutilli”

“malungineqarlutik” imalunniit “takuneqarlutik”.

Arlallit Monroe-ip paasinnittariaasianiik nassuiaatissartaqarput “CLICK”! Isumaqarpoq “silaqassuseq allanngortoq”

taavalu “ident” isumaqalersippaa “eqqarsaattikkut ateq imaluunniit sumiiffiliut”.

Eqqaamajulli una tingulaariffingineqarsimasoq Nunarsuatta “oqaluttuarisaanerani pissusissaanillu”unga kisimi tunngavingiliunneqarsimasoq isumalinnut malungisaatilinnut angutit arnallu inuit issusermut (eksistens).

Nassuiaatinngilaa inuup siuriartornera inuulluunniit oqaluttuarisaanera.

Click! Arlaata, Arlaanni (imaluunniit milliuunilikkaani-kisitassaanngituniluunniit)
pisariaqartippaa, nuannarisat, pinngittoorsinnaanngisat, nalit, tingoorarpaa, imerpaa, nerivaa imalunniit nakorsaatitut atorlungu ident tangilik Loosh … Taanna qaqutigoortuuvoq Arlaanni, arlaatalu taanna

pissarsiaringaa pisariaqartilertarlungu sumulluunniit atungassaminut.
Pinartorsiorfingalungu apeqquserpaa Tunniuussuunnissaa Pissarsiornissaalu (silarsuaanni inatsik Arlaanni) Arlaat aaliangersimavoq pinngortinniarlungu pissusivinginngisaminik, oqartariaaseq malillungu,taamatut piumanerusimavoq sananiarlungu ujarnangu “pinngorfianiik”.
Naatsiivimmik sananiarluni aalajangersimavoq Loosh-imik naatitsiniarluni.
Loosh piffimmi pissusissamini nassaarineqartarpoq assingiingittuukkaani malingaasat aallartinneqartartuni aamaruutissat silaannalinni (carbon-oxygen =kulhydrat) kaaviaartitani sinnerisimavaalu Loosh assingiinngittukkaani aggorniliusani minguittumik.
Takkuttarsimavoq kisimi iliuuseqarnermi aappaatingullu qisuariarnermi.Katersuisartut Arlaanniit avanngasissimavoq siammasittumut ungasittumullu Loosh-imik ujaarliisoqarneranik paasisallu nutaat tingulluarneqartarlutik qiimmaallaatingisamik akissarsiartalimmillu.

Inerittunik katersukkat Siulliit Tulliilu

Tassa taamatut Arlaat naatitsivinnilu suna tamarmi allanngortissimavaa. Ungasissumi angujuminaattumi, misileraanini aallutilersimavaa. Siullermik inissisimaffimmik sanasimavoq aamaruutissamut silaannalimmut (kulhydrat) kaavijaartitamut naaffiusinnaasumut. Sanasimavaalu oqamaalutaqageeqqissaanut suliarilluaqqissaakkamik qaamanerit naggorissaatillu allat ingerlaajaartumik pilersorneqarniassammat. Taava misilissimavaa katersukkani siullerni taakkualu Loosh-imik iluatsittumik pilersitsisimapput

kisiat mikisuaqqanik assersuukkanillu annikinginartunik, malunnaateqarnissaanut naammanginanngittunik uternissamut uummataata iluanut Arlaannut.
Marloqiusammik ajornakusoornartoqarsimavoq. Naatitat inuunerisai naappallaarsimapput katersukkallu ataasiakkuutaat sivikippallaarlutik. Pittaassusianullu amerlassusaanuk angissusaanullu killeqalersitsisarsimalluni, katersukkat piffissaqannginnami Loosh-imik sanalernissaminik.

Sulilu Loosh-i katersuunneqarsinnaasimavoq piffissami inuunerup naanerani, kinguneraniunngittoq. Katersuisarfialu Aappaat pittaanerusimanngilaq,pittaaqatingisimanngikkuniuk.
Allanngortissimavaa avatangiiserisani piffimmut allamut Naatsiivimmi, taakkani ussissuseq gas-iusimasoq imerpalanani, kemikalie-lli ussissuseq qaffasinnerusumi ilusilersimavaa tunngavissamik qajannaatsumik taamalu suli tinguussaasoqarluni.

Naatitsisimavoq kisissaangitsunik ataasiakkuutaanik assingiingittuukkaanik ilusilersorlungit nutaanik angissutsit allisingaatsiarlungit ilai tusind-teriaammik anginernik pisariunngitsumiik pisariunermik, ataasiakkuutaartunik celle-nik Katersungaasiviliaq Naatsiivik.
Killormut saatissimava kulhydrat-it kaaviartitat. Taamaakkaluartorli tamarmik tunngaviliusumik assingiikkuutaarsimapput.

Soorlu Katersuussat siulliit imminnut naateqittarsimapput akulikittunik nipit akunnerini unitsittarlungillu inuunerisaata sivisussusai nammineq.
Avaqqunniarlungu naleriingitsumik siammarterinerit qinngornernik kemikalie-anillu soorlu Naatsiivimmi siullermi takussutaasimasoq nikinnaveertissimavaa Katersugaasiviup Aappaa.

Tamarmik Naatsiivimmi sanaajusimapput piffimmi pingaarnerusumik uninngasussatut inissisimaffimminni. Tassuungalu tamarmik tunineqarsimapput qamutinik mattusuunik silannarni kemikalie-ni qanittukkaani itisuumik assaasinnaasunik.

Ataqatigiisillungit taakkununnga qisummik ikiortilerlungu nappartinnissaanut qinngornerit pisariaqartitai apuulluarniassamata.Tassani qulaani ammanerani siammasinnerusumik, saannerusumillu sanngiinnerupajuttumilu, sanaajusimavorlu allanngortitsisussatut kulhydrat-imik atanilersuisussatut inerititaniik inerititanullu. Soorlulu eqqarsaatikkut ilaannakkatut,qalipaatik kusassakkatut ilanilerlungu partikel-it mikisuaqqanik ingerlatitsisoqarluni ikkuffigineqarsimavoq ataasiakkutaanut tamanut, tamatigoortumik qulaatungaani qeqqatingullu tulluuttumik inississorneqarlutik.

Ikkussuussimavai kaaviaartut assilisassat silaannat gas-ingasut Katersuiffimmi, tunngaviusumik ilaniarlungu naaqqinnissai pillungit. Kingornatingut,paasilersimavaa sakkortuumik sunniuttartut piareertitsisartut iluaqutaasumik katersuinermik Loosh-imik.
Sakkortussuttit naammappata Katersungassiat qaartarsimapput, inuunerisa sivisussusai unitsillungit Loosh-ilu peerluni.

Tassani iluaqutaalluartarsimavoq atorsaanerullunilu sukkasuumik Loosh-i piumaneqapallappat Katersuiffik sioqqullungu.
Taamaakkaluartoq Katersuiffiup Aappaa naammanginarsimanngilluinnarsimavoq.
Ilumooraluartoq ikannernik sanasinnaasoq Loosh salingartungaanngittoq appasinnerujummik pittaassusilik suliarinissaa nakernarsimanngilaq.

Ataniliullunguli naatinneqarnerini massakkut sivisuallaalersimavoq pittaassusaanullu iluaqutaanani. Arlaat ilaminertaa pingaarutilik amingaataalerimavoq.

Katersuiffik Pingajuat

Arlaat Naatsiivik qulaavaassimavaa piffissami sivisuumik Katersuiffiut Pingajuanik aallartinnginnerani. Unammillernavissimavoq. Ilaannakortamillu iluatsissimalluni. Loosh-imik naatitsisimavoq.
Suliaali naammassinikut annikinginarsimapput assigiinngittukkaani siuarsangaanngittuni. Avaqqutassaasimanngilaq akissut paasinissaanut.

Katersuiffiup Pingajuat uppernarsaasimavoq tassunga. Kaaviaartitat Kulhydrat-it ilaasariaqarsimapput. Ingerlaartitat utertittariaqarput.Taaku marluk pingaaruteqavissut neriulluartitsisimapput Loosh.imik sananermik. Angissutsit ilanngussinnaappata angusinnaasat annertusinnaaqaat.

Siunniussatullu pilersaarutini Arlaata peersimavai ataasiakkuutaat assingiinngittut Naatsiivimmiik Siullermiit, suli ingerlalluartut imerpalasuni ilarisaanni Naatsiivimmi.
Inississorsimavai piviusussatut naasussatullu piffimmi silaannarmik gas-iusuni.
Siullermik tulluarsarsimavai inuussutissartai Naatsiiviup Aappaaniik, tunngaviliullungu nammattorsuarmik pissaqartinniarlungu. Taamalilluni ingerlaartitani Naatsiiviup pingajuat pinngorpoq.

Ingerlaartut inuussuteqarsimapput Naatsiiviup Aappaanniik, taamalilluni inuunerisa ingerlanera unitsillungu Loosh-imillu annikinginartumik sanalerluni. Ingerlaartut anginerit inuunerisartit unitsikkaangamikku, ilamertunik Loosh-imik pilersitsisarsimapput.
Amerlassuukkaat annertusimapput, Loosh-illi maligaasai akulikittukkaat sinneruttut sinnilimmik suli pilerinarluarlutik.

Arlaat ajutoornerinnakkut taama piniarnani pinngortissimangaa Aallartitsisoq Siulleq Loosh-ip pilersinnerani

pillungu.
Ingerlaatitallu Angivallaartupilussuit arriittumillu ingerlasut inuuneri annertunerungaatsiarsimapput ilimangisaminngaanniit inuussutissanik tunniussisinnaanerminiik. Naajorarneri inuunermillu unittitsinerup ima sivisutingisimaqaaq Ingerlaartut annikillingaatsiarsimallungu Naatsiiviup Aappaa.
Naatsiiviup oqimaaqatingiissaarnera tamarmi akornuserlungu, Loosh-imillu pilersittineq uniivittarsimalluni. Marluullutik Aappaa Naatsiviullu Pingajuat nunguuvinnissaa siunertarilersimallungu.

Naatsiiviullu Aappaata ineriartornera annikilliartulermat, nukimmik pisariaqartitsineq Ingerlaartunut piaartumik pisariaqalersimapput.
Ingerlaartut marlukkaajunerusut ujartarsimavaat neriniarlungu imminut assingusoq
Katersuiffiup Aappaaniittoq .

Aporaannerlu tassani pilersimavoq, kingunerisimavaalu timaanut artornartumik akersuunneq taakkunani marlunni imaluunniit pingasuni ineriartunngittuni Ingerlaartuni.

Arlaata akersuunnerit malittarisimavai,siullermik ajornartorsiutai quujangalungit kingornatingullu soqutigisorujunngorlungit. Akersuunnerilli malitarisimavaat Ingerlaartut Loosh-imik qinngualasumik pilersittinera, annikittukkaaniunngittoq kisiaani angisuukkanik atorsaasunik amerlasuukkaanik taavalu minguinnerungaattiartumik !

Tuaviinnarlu eqqarsaatersorfingisani misiliutingisimavaa. Ataasiakkuutaartunik piingaqarsimavoq

Katersuiffik Siullermiit imerpalasoqarfimmiit, ilusileqqillungulu nutaamik piffinnuk silaannarnik gas-iusunuk, ataatsimik allanguingaatsiarluni.

Ingerlaartut nutaat annikinnerulaarsimapput kisiat pisariaqartillungu Ingerlaartut allat nerinissaat inuussutissariniarlungit.
Ikalivallaarnissamut ajornartorsiulernissaq taamasilluni imminut aaqqissimavoq Ingerlaatitanut,taavalu Atorluarsinnaasunik pittaasumik Loosh-imik aporaaffiusuni akersuunnerni tamani, iluanaarutaasumillu pisinnaallutik Ingerlaartut nutaat Ingerlaartutoqanut inuuneri unitsisinnaappangit .

Taamaalilluni Arlaata nuussorsinnaalersimavaa Arlaannut minguittoq Loosh atorluarneqarsinnaasoq naammanginartorlu.
Taamaalilluni Aallartitsisoq Siulleq inatsik siulleq pinngortissimavaa. Aporaannerit kaaviaartitani kulhydrat-tiusuni Loosh-ip qinngornerani ingerlaavartunik pinngortitsisarpoq. Taama pisariunngitsisumik.

Katersuiffiup Sisamaat

Naammangisimaarluarlungu sananeqaataa, Arlaata piareersimavaa Katersuiffiup Sisamaat.
Massakkut nalusimanngilaa Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannit annertuallaarsimasut sivisuallaarlutillu inuunerisaata takissusianit iluaqutaavissangunik. Naatinneqarunik ikappallaartunik Naatsivik tamaavimmi siammarsarlungulu allisittariaqarsimassooq.Inissaqarsimanngillat naatinnissaat ataasiakkuutaat taama annertutingisunik, tunngavilerneqarlutillu Katersuisarfiup Aappaanii pilutartalinni naleqqusangaanikuusunik. Taavalu eqqortumik isummersorsimavoq sukkanerusumik ingerlarluarsaatitalinnik aporaaffiit annertusisarsimangaat Loosh-imik pilersittineq.
Aalatitsinermi ataatsimi Arlaata Katersuiffiup pingajuaniittut inuunerisa sivisussai katersuuttoornikut

taamaatissimavai. Katersuiffiullu Siullersaannut imerpalasoqarfimmut uteriarluni, inissititersorlungillu siammarsarlungillu ilusai angisusaalu arlalikkaanut.
Ikkussiffingisimavai pisariunermik celle-nik arlalikkaanik
ilusilinnik ingerlaarfiunerusinnaasunik.Sanasimavaalu oqimaaqatingiissaarlungit malitassanik.

Aamma ilaqarsimapput Katersuiffiup Aappaaniik nerisimasunik aamarutissani ataasiakkuutaartunik (ingerlasinnaanngitsunik) nukissamik pissarsimaffingisaminnik. Ilaqarsimapputtaaq ingerlanerusinnaangaatsiartut, nukissamik pisariaqartitsisimasut ataasiakkuutaartuni allanik allatut ilusilernikuusunik ingerlaartuni Katersuiffik Siullermiittuni.

Naammassinikut kaaviaartut naammanginartumik ingerlasimapput. Ilusilersukkat uninngaartitat imerpalasuniitsut Katersuiffiup Aappaanni naggorissimapput. Ingerlaartut mikisuaqqat uninngaveqanngitsut imerpalasumik anersaartortut inuussutissaqarsimapput ilusilersorneqarnikuniik Katersuiffiup Aappaanniit “nerisimavaat” allatut ilusilersornikut.
Anginerit allat ingerlasut Ingerlaartut nerisarisimavaat “naasutortut” mikinerit.
Ingerlaartut angivallaalersimangaangata arriippallaalerlutillu, ajornanngittuaranngortarsimapput
Ingerlaartut mikinernuk pisaritinniarlutik, saassussisarsimapput amerlasuukkaartunik.
Sinnikut kemikalie-t nerineqarnikuusunik naqqanut pisarsimapput imerpalasut qeqqaniittut uninngaartullu allanik inuussutissaqalerlutik (Katersuiffiup Aappaat ilusilersungaq), kaaviaartitat iluittunngortillungu. Inernerisimavaa ataavartumik Loosh-imik sanaartorneq–uninngaartut inuunerinik unittitsinermik, taavalu aporaaffinnik Ingerlaartuniik avaqqunniarlungu neritinnissaq, naggataatingullu tassanngaannaq inuunernik unittitsineq Ingerlaartuniik avaqqutassaanngittunuk aporaaffiusunuk.
Naatsiivimmut ataasiakkuutaanut saariarami–piffinut silaannaat eqimattakkaarnerusunut–Arlaata iliuuserisimasai atorlungit suli pittanngoriaatai qaffattillungit. Ikkussorsimavai assingiinngittukkaat Uninngaartuniittut ( Katersuiffiup Aappaaniittumiit) naammattumik assingiinngittuukkaartunillu pissarsiariniarlungit inuussutissartaqarnerusut sananiarlungut Ingerlaartut nutaajunerusut.
Soorlu Naatsiivinni allani, Ingerlaartut oqimaaloqatigiissorsimavai pissuseqatigiiaat marluk:
taakku nerisaqartartut nukimmillu pisartut Uninngaartut Katersuiffiup Aappaaniit allallu Ingerlaartunik pisariaqartitsisut ineriartuutissaminnik.
Sanasimavai eqqorluartumik tusind-tilikkuutaanik assingiinngittukkaanik aattaat sanaanik mikisut angisuut– taamaakkaluartoq Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannitut angitinginngittut–nutaaliortutullu tamarmik ataasiakkutaarlungit pisatalersorlungit aporaattinniarlungit. Taakku iluserisimavaat annertussuttit sukkassuttit, paasiuminaattut paasinerlutaasinnaasut taavalu/imaluunniit illersuutilersukkat qinngornerillu,

qalipaatillit, malingaasat sunniisartut, ataasiakkuutaartullu malinnaassuttit, maluttarissaatillu, taavalu immikkuullarittumik qanissuttit qaffasinnerusut anillangasut iijoraanissamut, tingooqqaanissamut ingerlaartussanut aporaaffinni.Tamarmiullutik iluaqutingiiffataarissimapput sivittorniarlungu aporaaffiit sivisussusai, Loosh-ip qinngornerisa inerneri alliartortut malillungit.

Ilaasa Ilaa

Immikkoortumik misileraanermini, Arlaata sanasimavaa pinngortillungu iluseq Ingerlaartoq ataaseq sanngiittoq allat toqqammaverisimasaannit Katersuiffiup Sisamaaniit Ingerlaartut pittaassusaaninngaannit naammassiuminaannerusoq.

Taamakkaluartoq misileraaneq erseqqarissumik marlunnik pittaanerussuteqarsimavoq,nerisimasinnaasimavaa nukissamillu pisinnaasimalluni Ingerlaartunik Uninngaartunillu.

Taavalu Arlaata Imminininnngaanniit Tingusisimavoq –allamik tunngaviliusumik pissarsiassaqanngimmat tinguussaasumik ilisimasaqannginneq pisuulluni imaluunniit tinguussaasoqanngimmat–ilassatit ikkutassaqanngimmat sakkortuliissussamik

pinngittuungassaanngittumik aallartittisussamik ingerlaavissamik.
Malillungu Piumassuttip Inatsisaa, Arlaata nalusimanngilaa taamatut ikkussineq pinngortitsisussaq taakkununnga Ingerlaartorpianut naggueqatigiit unittitassaanngitsumik ingerlaaveqalissasut.
Tamatingut, ujaarlertassasoq naammattinniarlungu kajumerissuseq tassunga ilaminertaarannguamut Immininngaanneersoq pinngortinnera ujartarsimangamiuk imminut kateqqinnissani naassaanngittumut tamanut.
Taamaalilluni naammattinnissaq nukinnut pisariaqartitsinernuk nerilluni nukiusoq aallartisaasussatut kisiimiissimanngilaq.
Pingaarnerusumillu, pisariaqartitat pinngitsaaliornikkullu sananeqarsimasoq Arlaata Ilamernanit naammatsisinneqarsinnaanani Naatsiivik tamakkerlungu.
Taamaammat taamma pisariaqartitsineq Ingerlasunut piujuartillungu,taavalu aporaaffiusoq taassuminnga pisariaqartitsinermit aammalu nukimmik taarsiinermik, ingerlaavartillungu–ilimanarluni tulliriaattumik qaffassissumik inissisimasumik Loosh-imik pilersuisussamik uumaannassappat.

Katersuiffiup Sisamaata Arlaata ilimangisaanit annertunerujuusimapput.

Erseqqarissisimavorlu atamaannartoq, atorluarneqarsinnaasoq Loosh-i sarfatut ingerlaartumik sanaartorneqarsinnaasoq Naatsiivimmi.

Oqimaaqatingiissaarineq “inuunermik” kukkuneqanngittumik ingerlasimavoq,

aporaanneq qaaangiinnangassaanngitsumik sanaartorneq annertuupilussuarmik pilersittisimavoq Loosh-imik

qajannartumillu taperlungulu pinngortittineq ataavartumik inuunerup sivisussusianik unittitsinernik

Ingerlaartunut Uninngaartunullu tamaavimmik.

Aqunniarlungu aniatitsineq, Arlaata inississimavai Katersuisartut Immikkuullarissut katersuineq ilaniarlungu.

Ikkussorsimavai sulloqarfiit apuutinniarlungit Loosh-i passunneqanngittoq Arlaannittumiit Naatsiivimmi.

Pisariaqarunnaarsimavoq Arlaanniit kisimi pisussatut “piffimmi nujuartatut” pingaarnerutissatut piuarneq

Loosh-imik.

Naatsiivik Arlaata taanna unittissimavaa.

Ineriartortilluakkatut iluatsilluartumik Naatsiivimmik pilersuinermik Loosh-imik, Allat sanaartulersimapput

nammineq Naatsiivitik.

Tassuuna ataqatigiissaarinermik Inatsik Tunniussornermut Piumasaqarnermullu (soqanngitsoq issusiuvoq allanngujasoq), Loosh-ip annertussusaata piumaneqarnera ilaannakortumik naammangineqarmat Arlaanniit.

Katersuisartut Allanut atatillungu Naatsiivik Arlaanninngaanneersoq isertersimavaat qinngornerit annikittukkaat iluanaarutingiarlungit Loosh-iminiaqqat takunngittoorneqarnikut imaluuunniit soqutigineqanngittus Katersuisartuniit Allaniit.
Arlaat suliaminik naammassiinikoq utersimavoq Arlaannut suliakkerlunilu imminut allanik tinguussasunik. Pilersittineq Loosh-imik ataavartumik pisimavoq naleqqatigiissaartumik Katersuisartuniit naakkutarineqartumik. Allanngortinneqartut kisimik Arlaata piumaffingisimavai. Arlaata Ilitsersuutai malillungit.

Katersuisartut ataqatigiissaartumik katersuisarsimapput ilamertanik Katersuiffiup Sisamaaniit.
Taama pisarsimapput isumannaarniarlungu kemikalie-t naammattut qinngornerit allallu inuussutissat,

allanut inuusunnernut ataasiakkuutaartunut aggertussanut.
Aappiussamik siunertarineqarsimavoq Loosh-imik ilaatingut annerusumik pissarsinissaq taamatut katersuisarnermiit.
Killorniarlungu katersungassat taama ittut, Katersuisartut anorersuarnik pilersittisimapput sakkortuumik akerleriiffinnik taakkunani marlunni gas-iusumik ilittivigineqarsimasumik taavalu tinguussaanerusumik tunngavingineqarsimasunik ilineqarsimasut kemikalie-at Naatsiivimmiittunut taassunga. Uppisitsinerinit taama ittut sunniuttarsimapput inuunerup sivisussusaanut arlalikkaanut Katersuiffiup Sisamaaniittunut sequmitinneqartarsimangamik kaavittup ataani imaluunniit qallerneqarlutik maligaasat imerpalasut ataanni alassattitsinerup akornani Naatsiivimmiittuni.
(Eqqumiillineqarnerani sananeqarnermingut, Katersuiffiup Sisamaaniittut ataasiakkaat imminnut napatissinnaasimanngillat kulhydrat-it kaaviaartui unggortillungit imerpalasut qeqqaniittunut)

Allaanerussutaa

Naatsiiviup inuunermik najoqqutarisaa peerussimasinnaangaluarpoq naassaanngittoq aqqutingalungu
Arlaat takorannernanilu alapernaassimanngikkaluarpat. Ilaatingut paasiniartarsimavai misilitassiat Loosh-it Naatsiivimmit. Siunertaqarfingisimanngikkaluarpaa taamaaliornini, Arlaata aanngasittumik soqutingisimanngikkaluarpangu suliaq ingerlatinnissaa.
Immikkuullarissumik paasiniaanermik Loosh-imik misilittakkamik, Arlaata misissorluaqqissaarsimavaa qinngornerit utertingajaavillungulu Piuartitsisarfimmut –paasileramiuk Allaanerussutaa. Annikittuararsuusimavoq kisiat taakaniissimavoq.
Soqutiginninnera qeqqanorpiaq inississimavoq. Takoqqippaalu Nissiarneqarsimasoq sissuertumik Loosh-ip qinngorneri nalinginnaanerusut akornani annikittuararsuarmik ilamertaq ilaannakortalik minguittoq akuiarnikoq. Taamaattoqarsinnaanngivippoq. Minguittoq akuiarnikorlu Loosh-i kisimi inernerisarsimavaa aattaat “nujuartupajaatut” inissisimangaangami Loosh-i arlaleriaq ingerlaavartinneqarsimangaangami. Loosh-i Naatsiivimminngaanneersoq Arlaata pianiit pisariaqartissimavaa pissuseq assingusoq atorneqannginnermini. Taamaakkaluartoq tassaniissimavoq –kusanangaartumik nalilinnik qinngornerit inissilluaqqitanik uteeqissinnaasimanngillat imaluunniit uteqqikkumasimanngillat passunneqarfiunngittumut piffimmut. Arlaata isumannaaqqissimavai misiliutini sulilu inernerisimavaa
ajunnginnerusoq. Pingaaruteqartumillu piusoqarsimavoq Naatsiivimmi ilisimanngisamini.
Sukkaannaq, Arlaata Arlaanniittoq qimassimavaa Naatsiivimminut uterluni. Tamarmik asingiittutut ersersimapput Tinguussaanerusut piffiit gas-iusut Naatsiivimmiittut uniffeqanngiusartumik qorsorpaluttumik tunngaveqarlutik seqersimapput Katersuiffiup Aappaanniit ingerlalluarnerusumiit. Inississoqqinnikoq Katersuiffik Siulleq imerpalasoqarfimmiittoq Iliuuseqarnerup Qisuariarnerullu Inatsisaa maleqqissaarlungu (Ilamertaasoq Tunngaviliussamut Sunniinermullu).
Arlaata takusimavaa kinguaallannertaqanngitsumik Allanerussut–Loosh-ip minguillisakkap piffia– inissisimanngittoq Katersuiffiup Siullianni Aappaanilu.
Nassaarisimavaa misiliillatsiarnermi siullermi Loosh-imik minguillisakkami qinngorneqartoq ataasiakkutaani Katersuiffiup Sisamaaniit (taakkua sorujuiarneqarsimasoq naatitaninngaanniit Katersuiffiup Aappaanniit) Kalleq takkussimavoq qaqutigoortumik iliuuseqarnermik tassunga ataasiakkuutaamut iserfingisimangamiuk inuunermik ulorianartorsiornermik ilungersornermik allamik ataasiakkuutaamik Katersuiffiup

Sisamaanneertumiit. Taassuma kisimi Loosh-i minguittoq pinngortissimasinnaanngilaa, Arlaata nalusimanngilaa itinerusumillu paasiniaaffingalungu aallaavimmut.
Tassa tassanerpiaq nanisiarisimavaa Allaanerussut.
Katersuiviup Sisamaat isornartorsiorsimanngilaq aporaaffinni nerisassanut sinnikunut sanngiinnerusunut ataasiakkuutaat Katersuiffiup Sisamaanniittuniit imaluunniit misilerannernartumik siumullu utimullu Katersuiffiup Appaata qanigisaaniittumit pikkunartorsiorfiusumit–imaluunniit pinngittussanngorniarlungu unittitsineq inuunermik nerisassanillu aporaaffiusunik ataasiakkaat Katersuiffiup Sisamaaneersut. Aporaaffinniuna imminnut illersorniarlutik inuuneq uninnginniassammat pingasut imminiit nutaamik sanaartornermik naggueqatigiit pikataalliortarsimasut kingunissamik utaqqisoqaraangat ataasiaakkaanik annertuunik Katersuiffiup Aappaannik.

Qularnarsimanngilaq taannartaa. Taanna iliuuserineqarsimavoq kallernik pilersittisoq Loosh-imik minguittumik.
Taanna paasingamiuk, Arlaata paasiniarsimavaa allat iliuuserineqartut ataasiakkuutaat Naatsiivimmiittut Katersuiffiup Sisamaanniik. Kallernik Assingusunik nassaarsimavoq allat ataasiakkuutaat Katersuifiit Sisamaannittuni assingusunik iliuuseqarsimammata illersorniarlungit “inuusuttatik”.

Taamaakkaluartoq ingerlaavartuusimanngilaq.

Loosh-imik minguitsumik Kateriinnerit kallernik assingiingikkuutaartunik tamanit qinngornerit iliuuttit tamaaninngaanniit piusumiit ataasiakkuutaartut Katersuiffiup Sisamaaniit affaa tikinneq ajorsimavaa tamaninngaanniit ilaminertaminngaanniit nassaaminiik Piuartitsivimmiit.

Erseqqarissimavoq pingaartoq alla takkussimasoq.
Aaqqissuulluakkamik Naatsiivik qulaavarsimavaa takusinnaasani siammarterlungu piffinnut tamanut. Tassanngaannagajak suminngaanneerfia nassaarivaa. Qinngorneq qaffasissumik inissisimaffilik pinngorsimavoq piffimmi immikkuullarissumi Naatsiivimmi. Tuaviinnaq Taakunnarsimavoq.
Tassa taakaniissimavoq misiliut inissittiternikoq ataasiakkuutaartunik Katersuiffiup Sisamaaniit, Taakkua Imminit Tingusiffingisamingaanniit pissusissamisut ikkussukkat.
Kisimiilluni nappaqqasimavoq pilutat akornini Katersuiffiup Aappaanni qulaaniittuni ataasiakkuutaat anginerni.
“Perlilersimanngilaq”. Allanut aporaassimanngilaq ataasiakkaanuk Katersuiffiit Sisamaanniittunut. Illersuiniarluni pissusilersorsimanngilaq “inuusuttaminut”. Soormiuna qinngualasimasoq
Loosh-imik minguitsumik taama annertuukkaartingisumik?
Arlaat qanillisimavoq. Isinginninnera ataasiakkaartunut Katersuiffiup Sisamaanniik nuussimavoq paasilersimavaalu. Taanna ataasiakkuutaaq kiserliorsimavoq!
Sunniununa taanna miguitsumik Loosh-imik pilersittisimasoq.
Arlaat tunuarteriarmat malunginiangaqarsimavoq ingerlaavartumik allakkajaamik.
Inississornikup ataasiakkuutaap Katersuiffiup Sisamani tassanngaannaq ilisimalersimavaa Taakaniinnera. Uppittitsersimavoq eqqumiikajaamillu ilusilersorluni inissisimaffimmi tinguussaasumi piffimmi.
Imeq ersarilluinnartoq marlunni avissaartuussimavoq qinngornernik takusisunik ammasunik. Taassuminnga, Loosh-i qinngualasoq suli erseqqarinninngorsimavoq.

Najoqqutassartaa

Tassanngaanniinguna Arlaata inississimangaa massakkut tusaamasaq DLP Najoqqutassiaq,suli massakkumut

ingerlatinneqartoq Naatsiivimmi.
Oqaluttuap oqimaaqatingiissaarnera ilisimaneqarluaqaaq. Arlaata ilanngussimavaa pingaaruteqarnerpaaq
najoqqutassiamini: “Sananeqartoq Loosh-imik minguitsumik akuiakkamik salliunneqarsimavoq
Pissuseqatingiit ataasiakkaat 4M-it iliuuserineqartumiik naammassineqanngittumik, kisiat aattaat ikkussuutaq
iliuuserineqarsimappat sumiiffik issuttimi malittarissuttit qaangeqqappatingit killeqarfii avatangiiserup.
Annertuneruppat sakkortussusaa oqaatingineqartup iliiuserineqarnera Loosh-i annertunerusumik
akuiarsimassooq”
Najoqqutassiaq aallartinniarlungu, Arlaata sanatitersimavai allannguutit annikittukkaat Naatsiivimmini,
tamarmik naluneqarsimanngittut oqaluttuanut ilisimatuunuk.
Avissaartuuttitsineq Katersuiffiit ataasiakkuutaanut Affanngorlungit (pinngortinniarlungu kiserliorneq
ujartarmangit uteqqinnissaq) kajumissuserlu anneruniarnermuk Pissuseqatingiit 4M -inut marluusimapput
malunginiaruminarnerit killilersukkat.
Taama ittillungu, Naatsiivik pissanganartuuvoq takorannernartuuvoq sunniuteqarluartartutut.
Katersuisartut qangarsuarli naalanganngoreersimapput pisariusumik sananermut Najoqqutassamut DLP-mut.
Pissuseqatingiit ataasiakkuutaat 4M naalakkersuipput siaruariartorsimallutillu Naatsiivik tamakkerlungu,
minillungu itinerusoq ataasiakkuutaat qeqqaniitsitat imerpalasut.Taakkuupput malitassiuillutik pilersittisut akuiakkamik Loosh-imik. Misilittakkanik, Katersuisartut siuariartortissimavaat teknologi akioraattunik atortulerlutik katersuinermut
Pissuseqatingiinnuk 4M Loosh-imut.

Taaguuserneqartut nalinginnaanerpaasimapput asanninneq, kammagiinneq, ilaqutariinneq, imminissarsiorneq, qinngarsuineq, anniarneq, imminut pisuutinneq, peqqiilliorneq, pingaarniarneq, angusaqarusussuseq, pinginnikkusussuseq, tinguaaneq, pilliuteqarneq sulilu annerusumik, inuiaqatigiikkaat, nunaqarfikkaani, sorsunnerni, perlerornermi, upperisaqarnermi, maskin-nani, kiffaanngissusermi, suliffissualiornermi, parlaaqatigiiaarnermi ilaannai taaniarlungit.

Loosh-imik pilersittineq aattaat taama annertutingisimavoq…

Illuatungia

CLICK ! matoqqasumik sukangasuumik ilummut saappunga, nikinnaveerlunga. Qisuariarnera siulleq: kukkusoqarsimasoqartariaqarpoq una Nunarsuup oqaluttuarineqarnerisinnaangilaa BB-ip akoorsimavaa
allanut iserfinnut ingerlaavarnissaminnut malitassaminnut.
Taamaakkaluartoq paasissutissamut paasisimavara Nunarsuup uumasoqarfiunera inuullu oqaluttuassartaa iluaangusuummernartumik eqqortuusoq, taamaakkaluartoq isinginnittariaat allaminngaanniit.
Nerisaqatigiiaat Nunarsuup silaannaap naasullu ataqatigiinnerata aaqqissuulluangaanera inissilluarneqarsimasoq. Nalunangu taanna Nunarsuaq Anaanamiit, ilai manngertumik piffilimmik ilisimatuunik eqqarsaateqartartut aporfingikkajussimavaat sumi inuk uumasoq sumi inisseqqanersoq ingerlaartumi. Illuatungia unaasimavoq paasinarsivoq kiap nerineraatingut ! Kingornatingut, taannaannaasimavoq, eqqarsaataannaq…

Allattumut Tunngasoq:

Robert A.Monroe (30 oktober 1915 -17 Marts 1995)
naammassinikoq 1937-ami maskinanik siulersuisinnaanermik BA-lik taavalu radio-mi iluatsilluartumik pilersittinernik,aallakaatitsinermut aallartittisutut taavalu nipilersukkanik sanasutut aallartinnginnermini inuup silaqassusianut 1950-ikkunni. Hemi-Sync teknologi-mik pinngortitsisuusimasoq, ikiorsiuttillungu binaural beats aallartisaatingitillungu issuttit assingiinngittut silaqassusermi, nersorneqarsimavoq pingasunik US patent-inik.

Atuakkiai, Journeys Out Of The Body (1971), Far Journeys(1985) taavalu Ultimate Journey(1994), million-ilippassuit ilumoortussarsiortut isumassarsitissimavai.1974-imi paasiniaasartui The Monroe Institute- inngorsimapput (http://www.monroeinstitute.org), taanna aqqutingalungu kingornussarsiaa suli massakkumut ingerlalluni.

 

Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik Part 2

 

 

Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq
Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik

 

 

Belgia-mi Engineer-eq homoepath alchemy-lerisartorlu Alfons Ven-ip nassuiaappaa paasinnissimanini
tarnerup ersinngittup nunarsuaata aquttineranik nunarsuarmik timeqarfimmi ersittumik

Part 2

 

 

 

Alfons Ven-imik Apersuineq
Evolution Vision Foundation
Postbus 509
4645 ZW Putte, The Netherlands
Telefon: + 31 30 233 3188
Email: info@alfonsven.com
Nittartangaq: http://www.visione.tv

Willem de Ridder-imit Allanneqarsimalluni
© 1996
Nittartangaq:
http://www.willemderitter.com

 

 

Eqqarsaatersornerit aaqqinneq pillungu

Willem de Ridder: Taava alchemy homoeopathy-lu atorlungu nassaarisimanngilat.
Alfons Ven: Taakkuullutik isumassarsiaasut tunngaviusartunik isumassartititsisimapput. Suulluunniit piusuusut, molekyle-eq, atom-eq, timeqarput, tarneq, anersaamik peqarput. Suulluunniit, mikinerpaaniit annerpaanut takorloorsinnaasattinni, timeqarput, tarneq, anersaamillu peqarlutik. Kisianni isinut uisittisuusimasoq unaavoq: ersinngittut ersittunik aquttinerannik. Taava paasilersimavara, “Taannaana suliarisartangara!” Assersuutingalungu, massakkorpiaruna susungut, uuminnga apersuinermik immiussinittinni? nipingut bånd-imut immersuuttarpangut. Takusinnaanngilatit, tingusinnaanngilatit, kisianni piviusuusumik avatangiittimi ingerlaarput. Ersinngittumik. Nipingut kabel-ikkut ingerlaffeqarput; bånd-imut immiussuuppangut qanoq iliorneranik isinginngikkaluarluta. Tamarmik manngertumiingatik, avanngasittorujummiillutik. Avanngasittut nammassutaasinnaasumut ikkuttarpangut, tusarnaartumullu pisarput piviusuusutut. Sumiikkaluaruilluunniit, uuminnga apersuinermik tusarnaarlutit, allattorneqarneranik atuaallutit, Willem-imik uannillu piviusuusoqarfik angusarpat. Tamanna angakkuangaanngilaq; ilisimatussusiuvoq. Ersinngilaq, kisianni angakkuangaanngilaq. Soorunalimi, ilisimatussutaasartut malitassiuisartuusit, namminneerlutik kisimik tinguussaasuinnarnik isumassarsialerisartut, tamanna pillungu paasinninnissamut ajornartorsiortuaannavissimapput. Kisianni ullut tamaasa pissuttinik ingerlataqartarpungut ersinngittunik ersittunik aquttisunik, timeqarfimmi, malungineqarsinnaasuniit.
Willem de Ridder: Ulluni makkunani, ilisimatusartarnerit nakorsaanermut, oqaluuserinnileraluttuinnarput upperinneriaattit qanoq sunniisarneri isumassarsiallu – taakkuullutik, piviusuusumik, inuit toqorarnerusartut diagnosis-ilertinnerminniit peqqilliutiminnik assersuutingissangaanni. Ilikkarukku neriuuteqanngivittoq, immune system-it tamarmiullu 80 %-imik nakkartarpoq. Taanna isumassarsiaq upperinneriaattiminngaanneertoq, imal. isumassarsiamiit, imal. eqqarsartariaattimiit, ilinnut napparsimalersittisinnaasoq arlaatingut toraarfingisaqartuuvq ersinngittut ersittunik aquttinerannik. Peqqutingalungu isumassarsiaq manngertuunnginnami, (Inuup) Ataatsip takusinnaanngisaanniit.
Alfons: Kisianni taanna data-nik paasititsilluanngittoorneruvoq. Ingasattajaarniliassutaavoq. Soorunalimi, upperinneriaattit toqussinnaavaatit. Soorunalimi, arlaannik paasititsinerluinerit sussaajunnaarsissinnaavaatit. Kisianni tamanna qimaanertut atungassiaanngilaq. Una soorlu, periartingut, homoeopathy-mik aallartitsisuusimasoq, Samuel Hahnemann. Geni-usimavoq. Arlaataluunniit tamanna akiorsinnaanngilaa. Jan, alkymist-eq, geni-uvoq. Kisianni tassani immini isumaqanngilaq. Hahnemann-i Hufland-i aamma tysk-iusimasoq peqatingalungu alchemy-nut atuaqatingiissimapput. Hufland-i alchemist-inngorniartorpassuit akornaniissimavoq, Hahnemann-it nammineerluni pittaaffingisimanngisaa aaqqiinissamut tunngavingalungu. Aamma peqqutingalungu inunnik aaqqiisinnaasimannginnami alchemy-liarisaminik piareersakkaminiit, Hufland-imut oqarsimavoq, “Tamarmi eqqarsartaattimiippoq.”
Hufland-ilu akisimavoq, “laboratorie-nniit aniniarit. Aaqqiisinnaanngikkuit, eqqortussarsiorit oqarlutillu ‘Taamaasiorsinnaanngilanga’, arlaannillu ujaarlilerlutit. Kisianni eqqarsartaammut pisuutitsinak.”
Willem: Eqqarsartaammut eqqarsaatingisartakkanullu.
Alfons: Tassanilu nalinginnaasumik nakorsaariaataasartut kukkussutingisarsimasaat assingalungit iliulerpungut taamaaliorutta. Psykiater-inut oqaloqatinginnikkuit (soorlu massakkut uanga taamaaliortartunga, specialist-illu allarpassuit uannik suleqatinginnittartuusut), tamarmik uppernarsisimavaat dianose-leeriaattini annertoorujussuarnik pilersittisinnaassuseqarpungut nalunngilarpullu susoqarneranik, kisiannili qanoq isumanginneriaattit pileruttingit ilisimasaqanngingajavippungut.
Willem: Iluattikkajunnerusartullu ilarisarivaat placebo.
Alfons:Iluattikkajunnerusarporlu peqqutingingamiuk siunnersuutaangami. Taava massakkut oqartarput, “Suna tamaavimmi siunnersuutaavoq”. Kisianni Hahnemann-ip kukkussutingisimasaa atulertarpaat. Peqqutingalungu tamarmik sunniisinnaassuseqannginnamik, peqqutingalungu aaqqinnissamut pissaaneqannginnamik, oqaatingisarpaa, “eqqarsartaattimiippoq”. Taava angut naamini ulcer-erujussuarmik peqalersimanguni. Truck-ertartuuvoq; angut angisoorujussuaq nukittooq. Kræft-erli aaqqinneqarsinnaanngippat, angut depression-imiit naalliuuteqalertarpoq peqqutingalungu meeraqarami pingasunik sisamanilluunniit oqalulerlunilu, “Toqussuunga. Taavami nuliara meeqqakkalu?” Pisoqarfiusoq kaaviianermut ajortorujussuarmut pisarpoq. “Ulcer-eqarputit depression-eqarnerit pillungu,” oqaluuserilissuaat. Aaqqiissutissaqanngilaq peqqutingalungu kræft-i pisuutittaramikku eqqarsariartaammeernerarlungu. Assingusunik takuneqarsinnaapput New age-ip malitassarisaanni. Tamaavimmik aggertarput siutit akornanniit. Tinguussaasut eqqarsartariaattiminngaanneersuungaluarunik (mind over matter), imal. spiritualitet-iminngaanneersuungalurunik – piviusuusinnaanngisortuusoq ilumoortumik.
Willem: Annerpaartanni, ilaannakortaali…
Alfons: Ilarisaanniippoq. Suli misilittakkakka annikippallaarput iluittumik takunnissinnaanissamik, kisianni misilittangaqarfingisimasakkanniit oqassangaluarpunga 80%-ii timeqarfimminngaanneertarput, 10 %-i psykosomatisk-iniit, annikittumillu procent-eqarfia spiritual-ininngaanneersuulluni. Soorunalimi, taakkua pingasuninngaanneerfiusartut aaliangiiffingisinnaanngikkukkit, inuit qanoq isumangissaat nalunassooq isumanginerluilertoqarsinnaallunilu taamaasioraanni, soorlu uanga isumanginerlunneqarsimasunga, soorlu nukappiaraq taanna arfinilinnik ukiulik isumanginerlunneqarsimasoq, soorlu inuppassuittaaq isumanginerlunneqartartut aamma.
Assersuut alla… Arnaq allaffinnukarsimavoq. ukiuni 25-ni psykose-eqartarsimavoq kaaviiaartunik. Tamanna qanoq isumaqarpa? Uannut nalinginnaasumik oqaloqatinginnippoq, soorlu uangut massakkut oqaloqatingiittungut massakkorpiaq, taava tassanngaannaq oqarpoq, “Oh, appelsin-aq. Sissy-vunga, Australia-mi Empress-eq.” Akunnerup affaani paattiveqanngittunik rap-erpoq anillaffingalungulu, imaaliallaannaq, nalinginnaasumillu oqaloqqilerluni. Taamatut ukiuni 25-ni inooriaaseqarsimavoq, soorunali, ukiuni 15-ini isumangineqartarsimavoq. Aperisimavara, “Ukiut 26-at imal. 27-at qaangiummata qanoq pisoqarami?” Oqarsimavoq, “Oh Ajortorujussuarmik ovaritis-eqarsimavunga.” Ovaries-ii qappiortitersimapput. ” Antibiotika-nillu tunineqarsimallunga. Kinguninngualu qappiortitsisoq appareermat, psycho-ilersimallunga.” Taamatut pisoqarfiusumik qanoq ilisimavunga? Piareersakkamik tunisimavara. Iluaalliuussutaasoq suli tassaniissimammat- anersaava tarneralu.
Ersinngittortaa aningorsimanngilaa iluaalliortitsisuusoq tassunga. Aaqqissinnaasimavara iluseqartitsisoq iluaalliuutaasumiit. Ullut sisamat tallimalluunniit piareersangaasimasoq pisaleramiuk, aniatitsilersimavoq sussaanngittunik. Tamannalu aamma psychose-ernik taamaatissimalluni.
Ersinngittut Ersittunik Aquttisut
Willem: Taava iluaaliuutit timeqarfinniit peeraangamik, anersaava tarneralu suli atasinnaasarput.
Alfons: Aap. Nalinginnaasumillu taamaalisarput, ersinnfittunik ilusiliisimanngikkuit nammineq pingisarnk, malunginiarpiarnikuunngisat aqunngikkukkit. Taamaasinngikkunik, iluaalliuutit kronisk-iusut piorartitissuatit, soorluu asthma-nitit aallartissimasut tunillattinnertut pilersimasut nuunuaraanerniit. Nakorsat sukunnik ajattorsimassuaat. Piffissarisarni, antibioka-lersuinerup nalaani, antibiotika-t atorsimavaat. Timeq iluaalliortoq antibiotika-nik aserungaasimassooq, aappit sianiutitai qaqortut aserorsimavaat, ingerlanerani tarnera anersaavalu anialerluni. Anersaava tarneralu peerukkaangami, nammineq anersaarisat tarnerillu iluaalliuut aningortariaqarpaat. Tassami, nakuussusaat naammanngippata, taama pisinnaajunnaartarput. Tassaniusarporlu asthma-qalernerit allallu kronisk-imik iluaalliuutaasarsinnaasut. Pittaasumik misingilinngisaannarputit; qasoqqajuaannalerlutit.
Psykiater-eq Holland-imioq aperisimavaanga nakorsat klinik-ianni oqalungiaqqusimavaanga: nakorsaserisartut 30-at, nakorsat holistik-imik malitaqartartut psykiater-illu. Oqarsimavungalu, “Ataasiaannarlunga nammineq periuusera atorlara, nammineerlungalu piareersartakkat aaqqissuullakka. Taavalu taakkua iluaalliuutinut malunnarpianngittut tunngavingalungit malitaralungit, anersaavi tarnerilu, iluumillungalu (unalu qernertumi qaqortumilu allassuara) 60%-ii psykiater-imik isumangisarisasi kingornatingut angerlartitissapput, imal. qaammatit arfinillit ingerlaneranni. Sinneri suli nakkutingisaanerusariaqassapput.”
Willem: Uteqqiisumik, malunnarpianngittunik iluseqartut nalinginnaasumik diagnose-liinerit takusimajunnanngisaat…
Alfons: Naamik, peqqutingalungu ersinnginnamik. Soorlu alkohol-eq takusinnaanngilat imal. vin-imik krystal-it. Krystal-it tassaniinngillat. Aattaalli sivisuumik isumangineqareeraangamik aniatitilertarput. Soorlu aammiikkaangamik. Aamma aami, krystal-it ilusinittitertarput peqqutingalungu aak sarfatuut ingerlaarami, kiassuttikkut, sarfamiillutik taakkua malunnarpiarneq ajortut imminnut aporaaffingisartangaanni. Takusinnaaviuk suna pineringa? Taakkua alchemy-nik ingerlaartitertut ingerlaartumik aammiittarput timimilu, anersaanik tarnernillu aniatitsillutik, isumannaarlunikkit pissusissamisut ingerlanissaannik iluaalliuutit ilanngullungit. Taama pinngikkunik, taamaaliornerup immaqa toqussinnaasimassangaluarpaatit, imal. malunnaateqarpianngittut, ersinngittumik ilusinittartut napparsimatilissuaattit. Taama ajornanngittingaaq. Virus-eq (HIV-eeq) sammeriartingut AIDS-ertitsilertartoq. Imermik periarit AIDS virus-inik millard-tilikkaanik pilersorneqarsimasoq. Kuseriarnerup ataattip chloride-ip tamaavimmik toqorartitissuai. AIDS-ip virus-taqarunnaassuaa? Naamik, taama ajornanngittinginngilaq, peqqutingalungu chloride-ip taamaallaat timimiittut toqorartaramingit.
Willem: Tarneraanngittoq anersaavalunngittorlu.
Alfons: Eqqorpoq. Tarneraanngittoq anersaavalu. AIDS-ip virus-ia inuup timaaniikkuni, timip piffissaq sivisooq atortarpaa anersaavi tarnerilu qaangerniarlungit.
Willem: Kisiannimi qanoq anersaamiittut tarnerilu taakaniinneranik paasineqartarpat sinneruttuusimasut?
Alfons: Tassa, oqaluttuukkumma asthma-qarlutit, meeraallutillu ringworm-eqarsimallutit, oquusoq, arlaatingut amikkut iluaalliuutaasoq. Nalunngilara qanoq ataqatingiiffeqarnersut. Ataaseq naqisimalerukku, alla uummarsarsinnaavat. Piareersarnikuusama malunnaateqarpiarneq ajortut isumangisarpai iluaalliuutaasimasumi asthma-llu piissooq taamaaliornermi. Soorlu aamma taama pisoqartartoq assingusorpassuarni. Assersuut vin-imiittoq ilaqqilaariarlara. Iluaalliuutaasut annikinnerpaamik 60%-ii malunnaateqarpianngittunik iluseqartiterpata iluaalliuutini ersinngittuniittuni, taavalu 40%-it sinneruttut aporaaffinnut ataqatingiittarput, upperisaqarfinni aporaannikkut soorlu assersuutingalungu, imal. naalangarisarniit naqisimaneqartaruit, imal. aapparisarniit imal. niaqqukkut annerujussimanermiit trauma-qarnermit naalliuuteqarlutit imal. kallerup inneranik qupinnguallassimanermiit, soorlu uanga taamaalisimasunga. Taakkua trauma-mik misingisaqarnerupput. Taanna trauma-qarnermik misingisaasimasoq imal. aporaaffiusimasoq qarattami inissittarpoq. Inissinneqannginnermini, nutserneqartarput iluttimut malunnarpianngittumut.
Assersuutissattialammik peqarpunga. Inuit ilaat metal-it oqimaattuniit toqunartunik piorartitertarput. Oxidant-inik tuniorarneqartarput imal. suulluunniit qanorinneraniit piiaassutaasinnaasunik. Oqariartalu metal-it timeqarfingisai timerniit peersimappata malunnarpianngittullu suli tassaniillutik. Taava malunnaateqarpianngittut suli inooqatingingukkit taakkunannga metal-inik oqimaattuniit, eqqaamasat sarfaasut taakkunannga metal-iniittut suli uumatitissapput.
Willem: Oqartoqarsinnaava DNA-aap annikittuarartaa, massakkut siammasittumik paasinianeqaleraluttuinnartuusoq, takuneqarsinnaassasoq?
Alfons: 3 %-itaa
Willem: 3 %? sinneralu uanguttinnut aquttisuusartoq iluittumik anersaajulluni tarnerullunilu?
Alfons: 97%-itaa ersinngittuusarpoq. Taakkualu takuneqarsinnaasut aquttarpaat. Soorunalimi aamma, DNA-aap iluanut isertertoqarsinnaavoq. Gene-kkut inississuinerit ajunngittuupput. Oqariarta, meeraq arlaatingut iluaalliuuteqarpoq. Gene-kkut arlaatingut normu-qartitsissapput. Iserterfingalungit piiaruttingit, gene-inillu eqqortunik taarserlutingit, meeraq taava aaqqissooq. Nuannersorujummik. Ajornartorsiuteqarani. Tamanna ilisimatussusiuvoq; pittaasuuvoq taama pisoqarnera. Kisianni aquttinerannut arlaannik iliuuseqassappat?
Metabolism-itai periartingit pingasunik iserfeqarput aniaffeqarlutillu pingasunik. Isertarfii (1) silaannarmik najuussuinerit (2) nerisat nerisartakkatit, taava tassanngaanniit (3) malingaasat uanguttinnik avatangiisiisartut: kallerup inneri, kallerup inneri kajumerisut, planet-it ullorissallu sunniineri, il.il. Taakkuupput isaaffiit pingasut. Taava tassanngaanniit aniaffeqarput pingasunik. (1) Silaannaap ikualaneri nerisassallu nukilersuineri; (2) sanaartortitsisinnaanermik pilersuisarput, taavalu (3) ingitassanik pilersuisarput, ajoqusiisinnaasut aniatillungit, qookkut, anakkut kiangunnikkullu. Metabolism-it iluamik ingerlanngikkuni, tassami, naatitartorsinnaavutit nereriaattillu saniatingullu nerisassat iisartanganngortitat inuunerpit sinnera sulilu peqqiilliorsinnaavutit metabolism-ip aqunneqarnera iluamik ingerlanneqanngikkuni.
Uteqqittumik, isaaffiit aniffiillu tamarmik ingerlaartinneqartarput aquttisoqarfinniit. Nerivallaaruit, aquttisoqarfivit isumannaassuaa sinneruttut kiangunnikkut aniatinneqassasut ima. arlaatingut aniatinneqarlutik. PH-qarfiit minut-ikkaartumik aqunneqartarpoq oxygen-imik imal. carbon dioxide-imiit aammiittumiit. Aqutteriaaseqarput torrallataarnerpaamik takorloorsinnaasarnik. Tamaavimmik ersinngittumiipput, soorlu pneumatics-it kallerullu innera; takuneq ajorpatit ingerlaarneri, kisianni iluattittumik ingerlariaaseqartiterput.
Willem: Tikittertariaattitit aamma uumasunut naasunullu iluattissinnaappat?
Alfons: Naasunik suliarinnippallaarsimanngilanga, kisianni naasunut aamma iluattissinnaasariaqassooq. Sunut tamanut iluattittumik ingerlatitsisarpoq. Uumasunut pittaasorujummik ingerlaartitsisarpoq. Nersussuarnut misileraangaattiartarsimavunga. Naatitsisartumik suleqateqarsimavunga nersutinullu kinguneqartitsisimavungut iluattilluarfiusunik. Tamaavimmi iliuuserisaasimapput piareersarsimasanniit iliuuserinneriaattinnillu. Kapuuineriunngittoq, antibioka-nngittut -suulluunniit naamik taamaallaat piareersarsimasakka. Aallartissimavungut nersutinik kialluunniit soorlu pingisaatut ittumiit, ukiullu sisamat qaangiummata naatitsisartoq Belgium-imi normu 1-nngortarsimavoq unamminerni tamani nersutini atorlununingit. Iliuuserinneriaaseq ingerlassimavarput embryo-inik isumanginnilluta ikkuteqqillutingillu. Siullersaasimavungut taamatut iliuuseqartuni iluattitsisuusimasutut. Allaasimanngilaq angakkuakkanik suliaqarluni. Qaqungukkulluunniit iluattittumik pinnittarpoq. Ungasinngittuanilu nersuttit sukkasoorujummik ikaliartortarlutik. Nalinginnaasumik kinguaarinniit kinguaariinut ineriartortoqartarpoq nersutinik pittaanernik piniaraanni. Tamanna ukiuni sisamani angusimavarput. Tamaavimmik teknisk-imik; tamaavimmik ilisimatussuttimik.
Tassanngaanniilli, soorunalimi, kapuuisartut aggialersimapput oqalullutillu, “Suleqatingiitta”, peqqutingalungu allatut ittuungami. Oqartarpungalu, “Una naggorissaasoq kisiat suleqatingaara, peqqutingalungu misileraaffiusoq ilinniarusukkakku takutillungulu taavalu misingalungu iluattittumik pisartoq.” Nersussuarnut siunnersuummik tunniussiniarsaraluni ajornarotujuuvoq imal. placebo-nik tuniorarniarlungit.
Willem: Aamma meeqqanut iluattiffiuneq ajorput…
Alfons: …imal. inunnut koma-rtunut, imal. inuit Alzheimer-eqartunut. Uukapaatinneqarsinnaanngillat. Inuit Alzheimer’s-ertuusut annertoorujummik utertinneqartarput piareersarsimasakka atorlungit. Takuat, sorpassuarnut pittaasuliuussutaasunut inississorneqarsinnaapput. Allamut saattiareernermi, oqaluttuaq misingisimasara nangeqqinniarlungu, homoeopathy-i ingerlassimavara, alchemy-mi ingerlassimavara. Tamannalu taakkua kapital-ii aamma naasimapput. Tassanngaanniillu iikanik nakkakaatitsilersimavunga ingerlaqqillungalu…

Ineriartornermut eqqarsarnartortai
Alfons: Ullut ilaanni misingisaqarsimavunga tupinnartumik. Angerlarsimaffinni issiallunga, tamakkorparujuit eqqarsaatingisimavakka, qanoq ataqatingiiffeqarnersut, qanoq imminnut suleqatingiinnersut, qanoq ersinngittut ersittunik aquttinersut, qanorlu ajunngittingissangaluartoq tamanna pittanngorfingisinnaangaluarukku inuup iluaqutingisinnaasaanut. Tamanna eqqarsaatingalungu, sinileriartuaarsimavunga. Qanoq ittariaattimut immikkuullarittumut isersimavunga. Tassanngaannarlu qanoq ittoqarneranik paasinnilersimallunga. Soorlu assersuutingalungu, paasilersimavara ukiut million-ilikkaarpassuit ineriartofriusimasumi, piffissaqarsimavoq naasut kinguuaaliuinnartarlutik. Allisarsimapput, kinguaaliorlutillu. Akeraqarsimanngillallu. Ullorlu takkussimavoq- uanilu assimik takutitsiinnarpunga – uumasoq immamiit paanngorsimavoq naasorlu nerilerlungu. Nerineqarnnginnermini naasoq uippallersimavoq. Taava uumasoq tullinnguuttoq immamiit paanngulernerani, naasut tamarmik naasumik neriffiusimasup tungaaniittut uippallersimapput. “Oh, sissueritti! Neritinnialerpungut! Taava tassanngaanniit annerusumik aquttisoqarfik uannut takutinneqarsimavoq: qaffasinnerusumiit aquttisuusut, aquttisut aquttisui. (Teknologi aqunneqartarput aquttisoq master-eq taavalu aquttisoq slave-eq) Aquttisuusut master-it paasissutissanik ersinngittunik naasunut ikkussuisimapput taakkua ersissutingisaat toqunartut qaangertinniarlungit. Uanga, nammineerlunga, taakkuninnga ersissuteqartarpunga, fobia-arpassuit tamakkua ilaannik. Uannullu takutinneqarsimavoq ersinngittut ikkuttinneqarlutik, aquttisuusut master-it paasissutissaq taanna program-eerisimavaat naasumut. Eqqarsarsimavungalu, “Qanoq ajunngittingaa taanna paasissutissaq ersinngittoq naasumiit peersinnaangaluarukku uannullu ikkullungu? Ilimanarpoq ersissutingisartakkakka piissangaluartut. Imal. aqussinnaalissangaluarpakka.” Ersissutaasartut peerneq ajorput, kisianni aqunneqarsinnaalissappata, tamanna oqaluttuaq allaqqinnaajuvoq. Ilaa eqqorpoq Willem?
Willem: Taamaalluinnarpoq.
Alfons: Taassuma isumassarsiap pikkuttattissimavaanga. Kisianni enginør-itut pissusissamisut iliuuseqartartuuvunga. Oqarsimavunga, “Okay, suna tamarmi ajunngilaq, kisianni takutinnga. Takutinnga qanoq ilisarnerannik. Nalunngilakka homoeopathy-nik piareersaasarnerit, nalunngilakka alchemy-nik piareersaasarnerit, nalunngilaralu pittaassusera naammattoq taamaattunik piareersakkanik aquttisinnaanissannut.” Uannullu takutinneqarsimavoq, arlaatingut. Oqaraangama “Takutinneqarsimasoq”, imatut pivara paasisimavara qanoq ingerlariaaseqarsimaneranik. Arlaannik oqarsimanngilanga, Arlaannik tusaasaqarnangalu. Paasiinnarsimavara qanoq ilisarneraannik.
Willem: Guutinik takkuttoqarani, oqarlutillu, “Alfons, oqaluttuutissuakkit qanoq ilisarnerannik.”
Alfons: Naamik! Oqariartortoqanngilaq qilammiit. Naamik, taamaallaat paasinninneriinnaq, soorlu ” Ima iliniarpunga”. Imatullu pisoqarsimavoq, misilissimavara, piareersarsimavara, pisimavara, ullullu arfineq pingasut qaangiummata ersingisakka aqussinnaalersimavakka. Arlaatingut ersingisakka suli peersimanngillat, kisianni aqussinnaalersimavakka. Annertusiartortumillu uannut aqussinnaaleriartuinnavissimavunga. Aapparisaattut asthma-ra iliuuserisaqarfingisimavara. Ilittuulli, inuunera tamaat asthma-rtuusimavunga, unnuit tamaasa sakkortuumik atungaqartarlunga. Uteqqittumik paasissutissaq malunnarpianngittoq ersinngittoq pisimavara, piareersarlungulu paasinninnera malillungu, asthma-ralu tammarsimavoq sap-aku-ialunnguit ingerlaneranni – asthma-q atuutiinnavittuusimasoq , ukiuni 30, 40-ni. Taava tassanngaanniit uummalluttarnera. Valve-qarsimavunga iluamik ingerlasimanngittumik. Uummammik unittoornikuusimavunga. Uteqqittumillu aamma taanna aaqqissinnaasimavara. Kisianni tassunga “Ineriartorfiusumik Takorluuinninnermik” immaqa taasinnaassuat- massakkullu foundation-iliarisimasama aterivaa – takusinnaalertinnerulersimavaanga. Oqarsimavunga, “Inuit phobia-qarnerartarunnaakkit, kisianni oqaluttuutikkit, ‘Ajornartorsiuteqarputit naasut ilarisaannut. Ineriartornermut misingissuttitit ataqatingiisikkaangakkit, naasut inissisimaffianniittarpoq.”
Willem: Evolution-i Big Bang-imik aallartissimava imal. innermiit?
Alfons: Nipimik. Aallartinnerani Oqaasiusimavoq. Allatatoqqani tamanna atuarsinnaavat, Veda-ni, sumi tamaani. Uannullu takutinneqarsimavoq nipiusimaneranik. Paasisimavaralu. Nipeq, soorlu uangut maani massakkorpiaq oqalunnerput, avatangiittimik pisariaqartitsisarpoq. Avatangiittimik peqanngittuni, nipeq ingerlanneqarsinnaanngilaq. Taava tunngavisaasoq aapparisaa avtangiisiusariaqarpoq. Niperlu avatangiiserlu ataqatingiisittilertarput eqqumiittumik katinnertut pingajuannik pilersittiissutaasartumik, inneq, Taava, nipeqm avatangiiseq innerlu pingilerparput. Innerlu- oqaraangama innermik, paasisariaqarpat pittaasumik aseruiinnarani aamma ilusiliisartoq aamma. Seqineq soorlu, inneruvoq naatitsisuusartoq. Sungiusimavarput ajortumik eqqarsaatersorfingisarlungu, kisianni inneq aserorterutaannaanngilaq. Arlaat takungaangakku gigt-eqartoq, assai ilusissarinngisaminnik iluseqartitertut qappiortitsillutillu, nalunngilara ingerlaartitsissutaasut unittittariaqarlutingit peqqutingalungu innera iluaniittoq aqunneqannginnami. Paasissutissamik ‘innermut’ tunngasumik tuningukku gigt-ernera unittarpoq. Arlaatingulluunniit iluseqarluanngittut takungaangakkit imal. ilusinippallaarsimasut, innerup ilarisaannik paasissutissamik tunniussisarpunga. Inunnut fobia-qartunut taakkuninnga, soorunalimi oqarfingisinnaavatit “Eqqarsartariaattimiipput”.
Kisianni taamaanngilaq. Paasissutissaq pisariaqartitat naasuniippoq. Naasut ilarisaanniittortarniippoq. Naasoq ilorniittoq aqunneqarunnaarsimavoq.
Willem: Taava tamatta naasup ilarisaannik iluttinniittortaqarpungut?
Alfons : Ineriartorfiusunik ilaminertakkaanik 12-inik iluttinniittoqarpungut. Nipeq, avatangiiseq, inneq, qaamaneq, element-it, tinguussaasut, uumassusillit, naasut, uumasut, inuup timaa, attavingiittaattit pilersaarusiortarnerillu. Element-ini, ukua pivakka element-it kemikalie-kkaartut Mendeleyev-ip takussutissaliarisimasaanni.
Oqariarta inuppassuarnik peqartutit hernia-minnik ajornartorsiuteqartut; disc-ii ajoquseqqapput. Paasilersimavara – oqanngisaannarpungalu, “Nassaaringakku”- taakkunannga element-it 100-niittuni Mendeleyev-ip takussutissaliarisimasaaniit, ataattimik aallartitsisoqartarput. Aallartitsiissutaasartoq paasissutissarniingikkuni, malunnarpianngittumi, disc-eq tamaavimmi nakkassooq. tunioralerukku, ingerlaartitsisut unissapput. Disc-erlu takusarsimavakka arriittumik aaqqikkiartorneqartut isumannanngittumillu ingerlallutik. Taava inuppassuit qitimikkut ajornartorsiuteqartut uannukartalersimapput. Aallartitsiissummik taassuminnga tunisimavakka, soorunalimi malunnarpianngittumik, ersinngittumik iluseqartumik. Taakkuninngalu ingerlaartitsisunik unittitsiinginnaratik kisianni aamma, piffissaq atorukku piareersakkallu suli pisarlungit, iluaqutaalertarput disc-it aaqqikkiartornissaanut.

Aquttinerup Inisseqqinnera
Willem: Taava inuit attavingisarpaattit. Sukkasoorujummillu paasisarpat susoqarneranik. Paasiniaasariaqarneq ajorputit, takusariaqarneq ajorpatit. Tamaavimmik telefon-ikkut pisarput.
Alfons : Tulluuttunik inississuisarpunga, soorunalimi, takuniarlungu ajornartorsiutaa anersaaminngaanneertuunersoq, psykologisk-iminngaanneersuunersoq imal. psykosomatisk-iunersoq. Imal. ilumoortumik timermiittuunersoq. Taamatut pisoqarsimangaangat, nakorsaq diagnose-iliisarpoq uangaanngittoq. Ajornartorsiut timimiippat, soorlu rheumatism-i, diagnose-lerinerit fysiker-iminngaanneertarput imal. rheumatolog-ip akisussaaffingisarpaa. Oqaluttuuttarpaannga. Kisianni siammasinnerusumik, piareeqqallunga unaanersoq unaluunniiunersoq paasisinnaavara anersaameertuunersoq imal. psykologisk-iunersoq imal. psykosomatisk-iunersoq. Tassanilu suliaq uanniit unittarpoq.
Willem: Taava tassanngaanniit mail-ertarpatit iisartakkanik ammalortuaqqanik; kemikalie-lersungaanngittunik, nakorsaatit nalinginnaasuunngittunik…
Alfons: Aap. Issiingassartai laktose-iminngaanneersuupput. Paasissutissat laktose-it grain-ianukaanneqartarput. Paasissutissaq nammatarisarpaat, soorlu uani nammaatitsisoqarpungut – kabel-ilit oqalunnernik paasissutissanik ingerlaartitsisuusut, ersittumiikkaluarunik imal. ersinngittuni, suli nammaasinnaasunik pisariaqartitsissuutit.
Willem: Qaammammilu ataattimi, ullut 28-ani, taakkua grains-it pisarpaat, ataaseq ikannerusunilluunniit, taakkuinnaappullu.
Alfons: Taakkuinnaapput.
Willem: Qanorlu pisoqartarpa paasissutissamik nutaamik tuningaangakkit imal. paasissutissaq allaanerua?
Alfons: Aquttisinnaaqqilernermik tunniussisarput.
Willem: Inissittitersorsimaffianut?
Alfons: Naamik, inissittitersorsimaffialuunniit sunnerneq ajorpara. Paasissutissaavoq aquttisoqarfinnik aaqqiisinnaasunngortitsilluni aquttisoqarfinniit qaffasinnerusuniit. Assingiinnarpaa DNA tunillungu paasissutissanik nutaanik. Isertertarpaa nipeq atorlungu, avatangiittimut ingerlaassuunneqartarput, innikkut sinnerilu ineriartorfiusartut ilarisaasuusut inuup timaa tikinnissaata tungaanut, tassanilu isumaraluniuk DNA-mut. 96 imal. 97 %-ii paasissutissaniittut DNA-aap timeqarfimmi katersuuttitertartuni paasissutissamik nutaamik tunineqartarpoq. Aqussisinnaaqqilissuutillu.
Willem: Sullu imarisartangarivai aquttinermik tinguseqqittoqaraangami?
Alfons: Pingasuleriiuvoq: iluaalliuuterpassuit takussutaasartullu tammartarput – tamaavimmiunngittoq, kisianni annertoorujussuartaat. Sulilu tassanngaanniit pittaanerusumik tassanngaanniit, peqqutingalungu aquttisoqarfiup paasissutissaqarfia inisseqqinneqareerami, inuunerit ingerlalluarnerulertarpoq pittaanerusumik. Attavingissutingisartangaasut atortakkatit tulluuttilersimasarput; tulluunnerulersimassuutillu. Oqimaaqatingiiaartumik ilukkut attavingeeriaaseqarputit sianiuterniit DNA-rnut. Tassanngaanniillu pisarpoq attavingiissinnaanerit oqimaaqatingiikkaajusut ilinniit uanniillu, ilinniit avatangiiserniillu, peqqutingalungu paasissutissat taakkuullutik- oqaattikkalu uani oqimaalisippakka – super intelligent-iungaaramik pissuttinik aamma inississuisinnaasaramik.
Willem: Aap.
Alfons:Taavamingooq naalakkavit qinngarsungarivaatit, arlaannillu eqqortumik soorlu iliorsinnaanngisaannarlutit tassunga. Aamma attavingisinnaanngilat peqqutingalungu peqqarniippallaarami. Attavingitinngisaannarsimavaatit. Taava taakkua iisartakkat pingukkit attavinginneriaattitillu qaffasinnermut inissinneqarsimallutik. Aqussinnaalersimassuat, paasissutissarlu taamaattoq avitteqatingiinneqartarpoq inunnik taamaattunik. Taava tassanngaannartumik, tungaanut pisulerputit peqqutingalungu allanngorsimangavit, paasissutissaqarfitit salinneqarsimapput oqarfingaallu “Oqaloqatingisariaqarpakkit.”
Willem: Tusarnaalersimassoorlu.
Alfons: Tusarnaalersimassooq. Ilinnullu tupaallannartumik oqassooq, “Oh, akissarsiatit qaffassuakka inissisimaffimmullu pittaanerusumik inissillutit” taava pissuttilluunniit aamma aqunneqalertarput. Kisianni aamma annertunerusumik peqarpoq- soorlu aallaqqaataani oqarsimasutit, Willem, una pittaanerpaartat pittaanersaraat. Piareersakkat silassorissusaat ima annertutingisumik inerissimaleqqasarput saamasumik attavineqqittoqartarpoq suminngaanneerfingisarnut, ilumuussuserisarniit, eqqortumik illiviusuminngaanniit. Siulleqqaammut takoqqaarakkit Willem, oqaluttuussimavakkit, “Asthma-nnarnatit, avatangiittimik aamma pisariaqartitsivutit.” Massakkullu, ukiut marlut qaangiummata, avatangiiserisatit atungarilersinnaasimavatit inuillu avatangiiserniittut ilanngullungit…inuunerni avatangiiseqarnerulerpoq.
Willem: Eqqorluinnarpoq. Qatanngutinnut aamma assingusumik takusaqarsimavunga. Aamma nammineerluni, sakkortoorujummik asthma-qarsimavoq. Scene-milu kostume-inik sanasartuuvoq akilerneqartarsimananilu pisassaraluaminik. Nalikillisingaasarsimavoq tamakkualu pillungit oqalussinnaasimanani. Asthma-nera piinginnarsimanngilaq massakkut, kisianni qanoq ittariaasaa iluittumik aamma allanngorsimavoq. Annertunerusumik akilertittalerumasalersimavoq, pisalersimavaalu. tupingusuttorujuuvoq ilukkut qanoq pissaaneqartinginermingut.
Alfons:Homoeopath-eq ataaseq ilisimasimavara, Holland-imi ilisimaneqarnerpaat ilarisaat. Oqalungiarnikka ilaat ilaaffingisimavaa oqarlunilu, “Oqaluttutit tusaangaangakkit, suliarisartakkakka unittikkusulertarpakka.” Annikinnerusumik annertunerulaartumillu ukioqatingipajaarparput, 60-ipajaanik ukioqarluni. Inuunini homoeopathy-mut tunniusimasuuaa; qanoq ittariaaseqarluni ilumoortumik malitaqartuulluni. Katinngisaannarsimavoq, taava suliani suliarinerusinnaaniassangamiuk. Oqarsimavorlu, ” Oqaluttutit tusaangaangakkit, unittariaqarnera takusarpara.” Oqarsimavunga “unittariaqanngilatit. Iliuuseqartarit pittaanerpaamik suliariffingisinnaasarnik. Kisianni isumaqatingiitta. Ilinnukarilanga isumangisartakkatillu uanga screen-erlungit.” Ilisimaneqarluartuuvoq kræft-imut pittaasunik aaqqiisarnermingut.
“Ulloq ataaseq atortingut isumangisartakkatit marluulluta screen-erlutingit. Taava tassanngaanniit nalilersuissuunga.” Isumangisartangai qulit naapissimavangut, ikannerusut toqusussaasut atungarisaminniit, suliarineqartut oqimaattorujuit -kræft-leukemia, il.il. Oqaluttuutissuakkillu, eqqortarsimavai, soorunalimi qulit tamakkerlungit timikkut diagnose-lerneranik. Kisianni qulaaluariarluni quliniit anersaamut tunngasut uniortarsimallungit, psykosomatisk-iusut imal. psykologisk-iusortaani.
Taava, soorlu qanoq iliortaattinnituut, homoeopathy-i passutilersimavaa, kisianni ilisimavinnangit qanoq pititsiumaarneranik peqqutingalungu pilersittissutaasartut ersinngittortai aaliangiiffingisinnaasimannginnamingit. Taakkualu aattaat naliliiffingisinnaanngoraanni, aaliangiiffingalungit suut ilaminertakkaat ingerlaartuunersut -innerup ilaaniit imal. naasup ilaanniit, psykosomatisk-itaa imal. suungaluarnersut – tassanngaanniit aattaat aaqqiivittoqarsinnaanngortarpoq.
Meeqqat periartingit ilinniarsinnaanermut ajornartorsiuteqartartut; annertusiartuinnarput taamaattut. Taakkunani ikannerusut qarattap illuatungaaniit illuatungaanut nuunnaveeqqasarput. Misingissusertai imal. tulleriaarsuutitik atortarpaat. Illuatungaannut nuuppiarsinnaaneq ajorput. taava ilinniartitsisui oqartarput, “Nukappiararuna taanna eqiasuttuusoq. Ilinniarusunngilaq. ” Ilumuunngilaq! Qarattap illuatungeriiffinniittut attavingiittartoqarfiit aaqqissinnaangaluarukkit, allatuulli ilinniarsinnaalertarput.
Willem: Inuillu sininnerluttartut, niaqorluttartut, tamakkorpassuit…
Alfons: Tassami, sininnerluttarnerni paasinninnersariaqassuutit eqeertariaattit assingiinngittut paasiniarlungit suunerannik. Arlaat sinissinnaanngila anersaakkut tunngaveqartunik? Eqqissiviilliorneq stress-ertitsisoqarlannut eqiingatitsiva? Taava tassanngaanniit aaliangiisarpunga ilaminertaasut sorliit suliarisariaqassanerlungit. Nalinginnaasunngortitsiniaasoqarsinnaanngilaq taakkunani. Taamaammanuna, pisoqarfiusartuni ikannerusuni, inuit amminneerlutik uannut saaffinginnittariaqartassasut taava ajornartorsiutertik nassuiarsinnaaniassangamikku susoqarneranillu naliliisinnaaniassangama. Ilaatingut anersaakkut eqqissiviilliortoqartarpoq, soorlu taanna nukappiaraq pisiniarfimmi monster-imik takusaqartarsimasoq. Tassani, psykiater-eq eqqortumik naliliisimavoq: anersaaminngaanneerpoq. Nukappiaraq ersinerminiit peerneqarami, tarnera minguillisimavoq ajorunnaarlunilu, arlaatingullu psykologisk-imik ajoquteqarunnaarsimalluni.
Taava immikkoortiteralutit susoqarneranik paasiniaasariaqartarputit. Piffissami uumavungut inuit ikanneruleraluttuinnartut pisiniarnerusalertut New Age-ip aaqqissutingisartangaannut, tanrikkut unammillernartortaannut. Ikattorpassuit imminnut ikummarsartarput annertuallaamik. Ilumoortumik kinaassuttiminniit eqqumiillioqqapput. Ikiortissamik perusupput. Uangalu piareersakkanik tunisinnaavakka eqqarsartariaasaat annertusillungit, taava sukkanaartumik tarnikkut nikeriarusunnertik qaangerniassangamikku, ingattattajaalernerniit, imal. iluittumik aqqutiniit eqqortuniit sangusimanerniit. Iluittumik tamaasa qiviarfingissangaanni…
Willem, naluara. Inuit uannut sianikaangaluarunik massakkorpiaq asthma-mut tunngaveqarlutik, aaqqiissutissaliamik ulluni 28-ni malittarineqartussamik sanaatissangaluarpakka ajornartorsiummut tassunga. Suliarisartakkanni massakkumut, asthma-rtut ikittuinnaat taamaallaat psykologisk-iusimapput iluaalliuutaanatillu malunnaateqartitserpiarneq ajortuniit. Piviusuusarput. Taakkunanilu, asthma-qarneq eqqarsartariaattininngaanneersuungunik taava psykologisk-imik isumangineqartariaqassapput. kisianni pisoqarfiusartut 99 %-ini, asthma iluaalliuutaavoq malunnaateqarpianngittuninngaanneersuusartoq. Taava nalinginnaasumik aaqqissutissamik ulluni 28-ani malitassiamik, ilimangaara pittanngorsimanissaannik. Tamanna ilimangilluinnarpara. Inuillu ikannerusartut aaqqissutingisarpaat. Asthma-aq emphysema-mik annertusisarneqarsimanguni, piffissaq sivisooq atorneqartarpoq puaat iluittunngoriartoqqinnissaannut. Meeqqat dyslexia-tut, ilinniarnaveertartut, Down’s Syndrome-qartut qanittukkunnilu autism-i aamma annertusiartorsimapput tulluusaatinik qaffaatitsisunillu tunereersimaleraangakkit. Allaanerusumik massakkut inuuneqarput, uannullu nuannaarnartorujuusarpoq tamanna eqqarsaatingingaangakku.
Willem: Inuunerisa pittaassusaat annertusisarput.
Alfons:Eqqorluinnarpoq. Meeqqallu dyslexia-rtut nakkutinginnittumininngaanniit ajattungaajunnaartarput taakkuungaluartuullutik eqqarsallaqqissuusut pittaasunillu iliortarsinnaasut. taava tassanngaanniit, soorunalimi, inisseereertitsisoqarpoq osteporosis-ip tungaanut ingerlaartitsisumik. Hormon-ikkut inissisimaffiit aqunneqartariaqarput. Glandular-eqarfik tamaavimmi ersinngittuniit aqunneqartartuuvoq. Nalunngilluinnaqqissaarparalu qanoq hormon-eqarfik aqussinnaallungu. Arnartaqarpungut aaqalernissaminnut isertartut. Ikattorpassui eqqarsaatingisarpaat, “Naleqanngilluinnarpunga. Sooruna uumasunga? Depression-eqalertarput. Qaffaatitsisussanik tunisarpakka, hormon-eqarfianni aquttissutaasinnaasut inisseqqillungit. Uummaarissisarpullu osteoporosis-imillu ineriartortitsijunnaarlutik taava.
Taamatut iliuinneriaattip ikattorpassuit qallertitertarpai. Soorlu oqareernittut, 97 5-ii ersinngittut aquttineraninngaanneersuupput 3 %-iilu timeqarfimmiittuullutik.

Ataqatingiiffingiat inuunerullu pittaassusaanik pittanngortitsineq
Willem: Piviusumik, program-imik siulliusumik pilersqqaaratta ukiut marlut qaangiummata, inuit hundred-likkaarpassuit attavinginiarsimavaattit.
Alfons: Tusind-tillit…
Willem: Tusind-tillit…ikannerpaasoqarfinnilu iliuusereriaattitit iluattittumik pisarput.
Alfons:Aap, inoqartuaannarporlu oqaluttunik, “aaqqiissutitit tallimat pisimavakka, malungisaqanngilangalu.” Oqartarpungalu, “Okay.” Kisianni tulluuttitsiissutaasartut inississimassasut: aquttisinnaassusaa oqimaaqatingiisinneqaqqilersimavoq. Oqaloqatingineranilu, oqartarput, “Aap, nassuerutingissuara una..” Sunalu tullinnguuttarnersoq ataqatingiittarpoq anersaaqarfikkut imal. psykologisk-eqarfiusuni inissisimasuni. Oqartarput, “Nuannaarnerulersimavunga. Arlaannik iliuuseqarniaruma, utaqqiunnaartalersimavunga, ingerlaannaq Iliuuserisarpakka.” Imal. oqartarput, “Uinnik aappaqarnera pittanngorsimavoq…”
Willem: Nukappiaqqamik naapitaqarsimavunga oqarsimasumik, ” Alfons Ven-i aaqqiissutai sisamat pisimavakka, kisianni bums-it kiinnanniittut tammarsimanngillat. Pisoqarsimanngilaq. “Akisimavaralu, “Ilumut? Arlaannik pisoqarsimanngila? Qanoq misingivit?” “Oh, depression-neqannginneruvunga pisarnittuut!”
Alfons: Soorunalimi aappi. Taakkuupput iserterfiusut malunnarpianngittut allannguisittisartut malunnarpianngittumik. Kisianni sunniutaasartut malunnarpianngittumik pittaanerpaajusarput, peqqutingalungu ilinnik oqimaaqatingiisittisartuusut isumangisaramingit. Slogan-eq atortangara unaavoq, “Ilinnut Toqqarit”. Arnarpassuaqarpoq inuuneqartut meeqqaminnut uiminnullu, imminnut puinguuvillutik. Upperaalluunniit imminnut toqqaasinnaaffeqassanatik.
Willem: Taamatut pequsaanngillat taamaaliornerlu ajortuulluni.
Alfons: Eqqorpoq. Meeqqatik eqqarsaatingiuaannartuuaat. Oqaluttuuttarpakka, “Ilinnut toqqarit”. Taakkunani inissisimaffinni ilinnut toqqaruit, ilinnut qeqqaniittornut qaninnerulissuutit, kinaassutternut ilinniittumut. Taanna meerarisarnut qinngualatilissuat tamannalu malungisussaallungu allannguutillu uerisarni takutitsilerlungit meerarnilu.” Taamatut ingerlariaaseqarpoq. Aamma, soorunalimi, Holland-imiut silassorittuaannarput, attavingisarpaannga oqarlutillu, “Okay, tusarpakkit. Sulifferisara pittaasorujussuuvoq, akilingassat qaavanniippunga, peqqissusera pittaasorujussuuvoq, kisianni…
Willem: Pittaasorujussuit kisianni…
Alfons:…aappaqarnera…kateqqanikuusimavungut ukiuni qulini, meerartaarsinnaanngilangulli…aappariinnerpullu tammariartoqqavoq.” Angut ilumoorsaarluni pisalerpoq. Qaammatit marlut qaangiummata, sianerfingineqarpunga. “Alfons, qujaffingaakkit. Inuunera qinngualaqqilerpoq, aappariinnerput qinngualaqqilersimavoq. ” Takuuk, taakkua malunnarpianngittuni pisarput, kisiannili pingaarnerpaajusarput. Qanorluunniit ooriuteqarsinnaavutit nunarsuarmi, peqqissuseqarlutilluunniit pittaanerpaamik, sulilu nuanniilliorsinnaallutit.
Taakkua piareersarneqarsimasut inuunermut pittanngorsaataarsarput. Ingerlatissinnaanngortittarpaatit. Pittaanerpaamillu naggataarutaasarneraavoq, ingerlaartitsiissutit tamarmik anguneqareerunik. Tamaavitta isertertarpungut qaffaanerusussanut piareeqqalerluta. Taava inuuneq pittaasuusimassooq, aamma. Inuuneq oqimaaqatingiisitaasoq oqimaaqatingiittuusariaqarpoq ineriartortitani taavalu qaffaanerni (ascension). Qaffaaneq inuunermi inuusuttumik aallartittariaqanngilaq. Tamanna pisarpoq ukioqqortusinermi.
Siullermik ineriartortitsisarputit, misingissuttit misingititsisartut iluattissimallungit.
Tamanna peqqilluarnissamik tunngaveqartarput. Tamanna anguneqareeraangami, 90-inik ukioqaleruit iluaalliuuteqalerlutillu toqqutingisassarnik, piffissanngortarpoq ascension-i. taava piareersarneqarsimasut tassani kusanartortai iluittumut pititilertarput. Piffissani taakkunani naggataarutaasuni, sakkortunerpaat pisinnaapput. Qujamasunnerit annertunerpaat qaffakaatittarpaat. Inuit uannut qujamasuttarput, allakkanik nassiussuillutik peqqutingalungu piffissani naggataarutaasuni piareersarnikuusakkaluunniit pittanngortitsisinnaajunnaaraangamik iluaalliuutaasut toqutitsinissaannut pisarneranni. Kisianni isumannaarinnissutaasunik oqaluttarpakka – oqaattikkalu uani oqimaassusilerpakka – isumannaartarpakka inuunermik pittaanerpaamik piffissap naggataavata tungaanut, qanorluunniit ukioqaraluarunik imal. qanorluunniit iluaalliuuteqaraluarunik. Angummik aggiussisimapput; siaartartuniippoq. Nipiliortoq arlaallunniit tusaanissaa saperpaa. Morphine-tortuuvoq; anniaateqarpoq. taava piareersarnikuusat pisalerpai. Inuunermut taava uteqqippoq, naatitsivimmini suliaqalaarpoq, pittaasunik nerisarpoq, sinilluartarpoq. inuunermi 15 minut-it naggataavani, oqarpoq, “Asasara, piffissanngorpoq baaj-eernissamut.” Soorlu maani issianittituut. 15 minut-illu qaangiummata peeruppoq.
Willem: Peeruppoq. Taasartakkattinnik pissusissamisut toqusumik…
Alfons: Pissusissamisut toqulluni.
Willem: …taamatulluunniit massakkut pisoqarpiarneq ajortumik. Inuit ikannerusut iluaalliuutiniit toqquteqartarput.
Alfons: Nuliata sianerfingisimavaanga oqarlunilu, “Manna inuuninni misinginikuusanni kusanarnerpaajuvoq.” Qullilinanga, “Soorunalimi utoqqattivunga peerussimaneranik, kisianni nuannaarnermik qiimanermillu atungaqarpunga.” Oqaluttuanik oqaluttuussinnaangaluarpakkit ilinnut qiatitsinnaasunik isitit anillannissaata tungaanut; qanoq inuit inuunitik sussaajunnaarsissimanerannik. Angut toqusinnaasimanngilaq. Napparsimavimmiissimavoq. Paniata piareersangaliannik tunisimavaa. Qanoq pisoqarsimava? Klinik-eq qimassimavaa. Toqusimanngilaq kisiannili aallartissimavoq nassuertalerluni. Tallimanik paneqarsimavoq taakkunanilu pingasuni incest-i atungarisarsimallungu. Imminnut taama pisoqartarneranik ilisimasimanngillat kisianni imminnut qinngarsuuttuusimapput. Angut taanna piffissaqarsimavoq. Siullermik angajullersaannut nassuersimavoq naggataavanilu meeqqaminut aaqqiivinginnissimavoq avatangiittiminillu.
Qaammatit pingasut qaangiummata klinik-imut utersimavoq, kamaqattajooqinanilu atortorisani piaartiterlungit, eqqissilluni toqusimavoq. Koma-mut isersimavoq peerullunilu. Soorlu taamatut pisussaatitaasutut. Piareeqqalersimavoq. Taamaakkaluartorli, terapi-iit pittaanerpaalluunniit iluattinngittoorfeqartarput. Taava inuit oqalulertarput, “aaqqiissutiliatit tallimat pisimavakka iluattinngittoorlungillu.” Oqartarpunga, “Okay. Iluattinngittoorsimavoq. Terapi pittaanerpaasut immaqa iluattinngittoorsinnaapput, kisianni qaffasinnerusukarnerit iluattinngittoorunnanngilaq.”
Willem: Aap. Nuanneqaaq, aaqqinneriaattit.
Alfons: Nuannerluinnartuuvoq. Misinginikuuat nammineerlutit, uanga misinginikuuara aammattaarlu inuppassuit akornattinniittut.
Willem: Sussaajunnaaqqajunnaarsimavutillu. Nakorsaavutit peqqissuseqarluartoq, nakorsaanngikkaluarlutit.
Alfons: Aamma qasoqqajunnaarsimavunga, ullormut suliaqartarpunga sivisoorujummik unnuakkullu. Qanoq misinginera pittaaqaaq. Qujamasunnerillu qiimanerit uannut pikkuttattitsijoortuartarput uteqattaartumik. Minut-imik ingerlasoqaraangat suliaqarnanga, uannut sussaajunnaarsittisarpoq. Allaangilaq tiitorfera sinneqarpallaarluni kueratitertoq piffissani tamani. Inuillu isingisarpakka tiitorfitik ataaniit immertiteraat.
Willem: Taava massakkullu, inuit uuminnga kasette-mik tusarnaartut imal. atuartut uuminnga apersuinermik soqutinginnilersimapput. Asthma-qarput imal. kræft-i imal. meeraqarput autist-iusunik imal…
Alfons: …suungaluarnersumik. Inuit pittaasumik inuuneqarusuttunik.
Willem: Inuilluunniit ajunngiqqissaartumik misingisunik, kisiannili qanorivinnerminnut uterusuttunik. Imal. inuunerminnik pittanngortitserusuttunik. Qanoq iliussappat?
Alfons: Uannut attavinginnissapput.
Willem: Ilinnut attavinginniinnarlutik.
Alfons: Sianerlutik imal. email-erunik aamma ajorunnanngilaq. Tamarmik iluseqartuupput, innerup ilarisaanniit nipit avatangiittillu eqqumiittumik ataqatingiiffingisartangaanniittut. Piviusuusoq arlaata tusarsimangaa imal. uanga pillunga atuarsimasut attaviusuupput pittaasut. Allatat ilusaapput. allangaq ilusinittarpoq taannalu inneruvoq. Eqqarsaatit ilusaapput. Nukappiaaluit ilaasa napparsimalissutingisarpaat atuarfik eqqarsaatingiinnarlunikku.
Willem: Nammineerluna aamma atuarfik nuannarilersimanngisaannarpara, kisianni tamanna pikkunartupilussuuvoq.
Alfons: Piusuusunik annertusititsisimasoq unaavoq ataataa matematik-inik ilinniartitsisuusimavoq tassani atuarfimmi. Nukappiaraq 12-inik ukioqarsimavoq, sussaajunnaaqqasoq, aqqusernit sumutamaannarfingisarlungit. Inuunerisaa nuannaalliorfimmiissimavoq. Soorunalimi, psykolog-inukaassimavaat psykiater-inullu. Ernera tassani kollegie-rtuusimavoq aamma oqarsimavorlu “Ataataa, tamanna ajortorujussuuvoq. Oqaloqatingisinnaanngiliuk?” Akisimavara, “Suu, uannukartinniariuk.”
Aqqusiningisattinni najungaqartuusimavoq, inuit Fransk-itsut oqaluttuusut. Nukappiaraq silassorittorujussuusimavoq. Uukapaatissinnaasimanngilara. Aperisimavara arnaateqarnersoq. Naasut akornimiittut persuttalersimavai, illersornera 100 5-imut pilluni; nukappiaraq silassorittorujussuaq. Taava sorpassuit oqaluuserilersimavangut annertusiartortumillu ersingisaa paasiartulersimavara paasisimavaralu illarsaarutaanissaminut ersingisaqartuusoq.
Taava oqarfingisimavara, “Ingerlaannaq iisartakkanik tuninianngilakkit. Sungiusangassaateqarpunga. Ullaakkut iliuuserisassat siullerpaaq, ingalaat ammarlungu oqartassuutit nipituumillu oqarlutit, “Uanga allaninngaanniit annerunngilanga, Uanga arlaanniit minnirunngilanga, Uangaavungali.’ Taava tassanngaanniit atit siulliusoq taasassuat.”
Nakkussimavaanga oqarsimavungalu, “Nalunngiliuk sooq? Naapittisuaannassuutit inunnik ilinniit silassorinnerusut imal. ilittuut pikkorittinginngittut; inuit nakuunerusut, inuillu ilinniit sanngiinnerusut. Taava suna ilikkangassartarivaa? Illiuvutit. Allaanngilatit kisiat illiuvutit. Taava tamanna nuannariniaruk.” Nakkussimavaanga soorlu eqqarsarpasilluni, “Sunaana oqaluuseringaa?”
“Atuarfimmut uteqqikkusuppiit?” Akisimavoq, “Aap. ” Oqarsimavunga “Ilinniangassatit suliarikkit sap.ak.-eratalu tulliani uteqqillutit.”
Sap.ak.-erata tulliani: “Taava, qanoq pivit? Oqarsimavoq, “Nalunngilat, Mr.Ven, qatanngtikka marlut ineqatingaakka, taava ingalaaq ammarlungu nipituumik oqalunneq ajorpunga. “Okay, atuarfimmut uteqqikkusuppiit?” ” Aap.” “Ilinniangassatit suliarikkit sap.ak.-eratalu tulliani takussuungut.”
Sap.ak.-erata tulliani: “Ingalaaq ammartarsimavara, kisianni isussullunga pisarsimavunga.” “Naamik, Angerlaqqingit ilinniangassatillu suliaralungit. Oqaluttuuppakkit nipituumik erseqqarittumillu! Tamanna sivisunerusumik pisimavoq qinngualanissami tungaanut utersimavorlu. “Kiisami,” oqarsimavoq, “Puamma qulaaniit nilliasimavunga ilumoorsimallungalu: Uangaavunga! Jean-imik ateqarpunga. Jean-iuvunga.”
Atuarfimmullu utersimavoq.
Qanoq pisoqarnera unaavoq: Siullermik nipaa sanngiissimavoq, avatangiisaa tassaniissimavoq. Taava nipeq pisarisimavaa avatangiiserlu kisianni innera amingaatingisimavaa, upperinninnera. Ilusilersimanngilaa. Taava tassanngaanniit piareersangaliannik tuniusimavara eqqarsartaattikkut nakuulisinniarlungu. Kammangisani saattariaqaqqissimavai tamannalu eqqarsartaattikkut nakuunissamik pisariaqartitsivoq. Kiisami ammarsimavoq. Namminiivilluni suliarinninnera suliarisimavaa. Massakkut ilinniakkani naammassisimavai inuunermilu pittaasumik ingerlalluni.

Paasissutissat Super-intelligent -iusut
Willem: Inuit attavingingunittit, apeqqutaanngilaq suminngaanneeraluarunik…
Alfons: Apeqqutaavoq. Attavingisinnaavaannga Holland-imiusut, Fransk-isut, Tuluttullu. Tysk-isut paasisarpunga, kisianni oqaluppiarsinnaanngilanga. Taava inuit oqaattini taakkunani pingasuni attavingisinnaavaannga.
Willem:Taava foundation-eq Belgium-imiittoq attavingissuaat?
Alfons: Taasarpaat Evolution Vision Foundation-imik. International-imik normua +32 61 512586-iuvoq.
Willem: Taamaasingunillu Alfons Ven-i pissarsiarissallungu, imal. nuliarisat Maria. Taava tassanngaanniit, atuartuusumut, qanoq atungaqarnerlutit oqaluttuaringukku pisoqarfinnillu, tusaalerukkulu suut paasisariaqarnerai aaqqiissutissat inississorniarlungu. Taava mail-ikkut grains-ialunnit nassittissuutit, qaammammut ataattimut naammattunik- allamik suujunnanngillat laktose-iunerannik, grains-it qaqortuaqqat.
Alfons: Paasissutissaapput minguittuusut. Apersuinerup aallartinnerata nalaani paasissutissaq super intelligent-iunerarpara peqqutingalungu inissisimaffimmiittuungamik super-ini, allamik peqarunnaarfimmi sarfaqanngittuni taavalu malingaasaqarunnaarfinni. Aamma piffissap ingerlaneranut avatangiittimullu killeqartitsijunnaartarput. Taamaamanuna paasissutissat super-intelligent -itut taasarikka.
Willem: Tamanna sumiiffiuvoq, paasissutissap tikikkuniuk, ujaqqanik sinneruttoqarunnaassooq killormut saanneqarnikuunngittunik. Inuit arlalinni tamanna nalaattarsimavara massakkumut. Qanoq ittariaasaannut saniatingut atungaasartut allanngorsimapput, taasartangarisattinnik iluaalliuutitut (diseases) taakkuuppullu pikkunartoornarsinnaasorujuit, sukkasoorujummik peertarput. Aamma qanorittariaattit pissaaneranut uteqqikkuit paasilissuat…Wow! Misingisaq annertoq.
Tamannalu misilittangarisannik oqaluttuaraara. Kammalaaterpassuakka isingisarsimavakka assingusumik misingisaqartunik. Aperiniaqinganga paasisimaninnik, peqqutingalungu oqaasertai paasiunnannginnakkit. Nipaa pittaarpaluttorujuuvoq, upperinarput, kisianni naluuippara qanoq suleriaaseqarnersoq. Kisianni paasinissaa pisariaqangilaq, iluattittarnerili iluattittarput.
Holland-imi oqariartaaseqarpungut qangarsuaaninngaannersoq: “Paasinnilersimanguit, utoqqalisimassuutit qasertunngorsimallutillu.” Tyskland-imi oqartarput: “Paasinnileruit, kingusinaarsimassuutit.” Inuunerput tamaat atorsinnaavarput paasiniarlungu sooq pissutaasartut iluattittumik ingerlasarnersut, kisianni nammineerlunga ajorinnginneruakka iluattiinnartarpatali, paasinngikkaluarukkit ajunngilaq. Qanoq issuserni ingerlaannaq malungisarpatit pissuttit iluartumik ingerlalerneranni- soorluttaarli aamma erseqqarittumik malungisaritit iluamik ingerlanngikkaangata. Taama pisoqaannartarpoq.
Aquttisoqarfingut arlaanniinngillat silatitsinni. Iluttinniipput. Aamma nalunngilluinnarpat inuuneq ingerlaluaraangat ilaa? Tamanna peqquteqarsinnaavoq mikroskop-itta sakkortunersaata takusinnaanngisaanik, malittarineqarsinnaananilu X-rays -inik imal. arlaannik teknologi-nik pittaalluinnartuniit ersittunik ujaarliissutingisartakkattinni, tinguussaasoqarfittaaniittunik. Piviusuusumik, tinguussaasortaasut ilumoortuinniit annikittortaanginnarput, sarfaallutillu takkua. Sarfaq minguilluinnartoq. Ilinni uannilu. Allaanerussuteqanngillat. Tunngaviusumik, ataasiuvungut; taamaanngilaa?
Alfons-i qujanarujuk, oqaluunnissattalu tullissaanut qilanaarpunga.
Alfons: Willem, Qujanaq.

Apersortittoq Pillungu:
Alfons Ven-i 1939-mi inunngortuusimavoq Belgium-imi. President-iuvoq oorilersungaangittumi Evolution Vision Foundation-imi Netherlands-imi, 1996-imi aallartissimasamini. Aallutaraa suut tamarmik qinngualasut ersinngittumiit aqunneqartuusut “Ilaminertakkaanik 12-iniit”: nipeq, avatangiiseq, inneq, qaamaneq, element-it, tinguussaasut, uumasusillit, naasut, uumasut, angutit, attavingiittarnerit, aaqqiissuuteqqasut. Isinginnittariaattini ineriartortissimavaa “cybernetic”-imik peqqissuttimut inoriaasinngorlungulu, ullut 28-at atorlungit “Ven-Cure” malitassariliarisimasani ilanngullungu. Atuakkiaa, The Power of Being: The Story of My ( R )evolutionary Vision and the 28-day Cure (1999), uani edition-imi nalilersorneqarsimalluni.
Mr Ven -i telefon-ikkut attavingineqarsinnaavoq +31 30 233 3188, email-ikkut info@alfonsven.com imal. nittartangaatingut http://www.alfonsven.com
Apersuisoq Pillungu:
Willem de Ridder Holland-imi eqqumiittuliortuuvoq arlalinnik pinginnaaneqarluni tusaamasaalluarlunilu, oqaluttuartarpoq, radio-kkullu aallakaatitsisartuulluni. Apersuinninnerq una immiussmavaa Alfons Ven-i peqatingalungu 1996-imi. Nittartangaa pulaaruk nittartakkami http://www.willemderidder.com

Editor-ip Eqqaamassutai:
Holland-imi president-itut inattisinik malinnittumik, Evolution Vision, Alfons Ven-i sulisareriaaseqarpoq pro bono-mik. Siunnersuutingisarpaa akiliissutaasartut euro-t 64-it Ven-Cure ulluni 28-ani ingerlatassaasartumi qalliissutaasartut inuit iluaqutissaliornernik annertunerusumik, annikittuarartaalu ooriliissutaasarlutik oqariartuutit siammartiternerannut. Telefon-ikkut email-kkullu attavinginnittarnerit akeqanngittumik suliarisarpai. Nalinginnaasumik attavinginninnerit 15 minut-ipajaajusarpoq.
Mr Ven-ip oqaatingisimavaa inuit ikannerusut taamaallaat pisariaqartittaraat ullut 28-ni malitassaasartoq pittanngoriaattinik malungilerniarunik. Pineqartartunut immunforsvar-ikkut ippingiasuuteqartarnernut, cure-rit marlut innersuutingisarpai. Innersuutingisarpaa Ven-Cure -it pineqartassasut ukiormut marloriarluni. Innersuutingaa Ven-Cure -it pineqartassasut kemoterapi-tinnermi arlaatingulluunniit isumangineqarnermi. Constitutional disorder-inut, innersuutingisarpaa, Ven-Cure -i ukiormut marloriaq pinissaanut. toqusussanngortunut, Mr Ven-i immikkut ittunik pellets-inik tunniussisarpoq, isumangineqartut inuunerup pittaassusaanik misingitinniarlungit annertunerpaamik.
Oqaatingisimavaa eqqarsartaattikkut ajornartorsiutaasartut pittanngrujussuartartut cure-req ataaseq ingerlatereersimanermi.
Ullut tamaasa, Mr Ven-i qujamasuutinik pissarsisarpoq, kisianni katuullit oqaluffianniit isinginiarneqartuuvoq persona non grata-tut, nakorsaanerup silarsuaanni quack-itut, nutaarsiassaqarfinniillu inupiluttut. Qanittukkunni Dutch Ministry of Health-imiit illaruaatiliarineqarsimavoq, inuiaat atorlungit saassussisimasunik taavalu nitartangaa appasinnermut ilitillungu paasissutissanillu pisiassaataanut tunngasut ilusilersorlungit foundation-imut akilersungassanngortillungit.
2007 aallartilaartoq, Dutch-it national Tv station-iata, Ministry-qarfinnik isertortumik suleqatingiillutik, kræft-ertullu establishment-iisalu, attassimavaa, apersuinermik ingerlataqarsimapput asuliinnaq oqaluttunngortitassianngorlungu, kisianni Mr Ven-i qisuariarfingineqartarsimavpq pittaasorpassuarnik uummammiillu taperserneqartarsimalluni pisiassaataannik atuisimasunik.
Alfons Ven-ip mission-iata oqaasilerneqarnera imatut atuaavoq:
” Ven-Cure ullut 28-at atorlungu, Inuit periarfissaqartikkusuppakka ineriartornissaannut pisinnaatilerlungit. Kinaassusaannik parnaarussaarsinnaanngorlungit. Ilisimanninneri annertusitillungit (kinaassusaannik-silaqassusaannik) Anersaavi kiffaanngissuseqartilerlungit. Tarneri ikkuteqqillungit. Peqqissusaat pittanngortillungu. Ven-Cure -i pisinnaasoqarfinnik sallaalliisarpoq tallimaleriinnik taakkunani. Terapi-tut isumaqanngikkaluarlutik, taamatut isinginnittariaattimituut, terapeutisk-imik sunniutaasarneri tupinnavissortaraluartut. Nuannerluinnartarput allannguutit inuunermi aqqutissavimmullu peqqinnerit.”

 

Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik

 

 

 

Oqaluttuaq Tupinnarluinnartoq
Aaqqiisartumik Alfons Ven-imik

Part 1

 

Belgia-mi Engineer-eq homoepath alchemy-lerisartorlu Alfons Ven-ip nassuiaappaa paasinnissimanini tarnerup ersinngittup nunarsuaata aquttineranik nunarsuarmik timeqarfimmi ersittumik

Part 1

Alfons Ven-imik Apersuineq
Evolution Vision Foundation
Postbus 509
4645 ZW Putte, The Netherlands
Telefon: + 32 61 512586
Email: info@alfonsven.com
Nittartangaq: http://www.alfonsven.com

Willem de Ridder-imit Allanneqarsimalluni
© 1996
Nittartangaq:
http://www.willemderitter.com

Tupinnarnerpaaq tusaasinnaasat radio-mi arlaajuvoq oqartoq illit, pulaartitsisoq, soqutaanngittuinnaanngilatit apersukkavit iluaniittut killormut saatinnissaanik. Allaaserinnittartut nutaarsiassaqarfinnut ikannerusut sunnertisimannginnerusarput. Taamaakkaluartoq tunngavilersuutitik tikittertarpaat isornartorsiuillutik, pisuutitsiniarsaralutik sallunillu ersertitsiniaallutik imal. ilimangisaminnit. Journalist-it taamatut suliaqartartutut isingininarneqartarput. Inuit inuunerannut akulerussinnaanngilaq. Ulorianarpallaarpoq.
taava maaniissiimavunga engineer-areq apersorlungu Belgia-minngaanneersoq ilinniarnikuusimasoq teknik-inut aqutseriaattinut. Paattuungatissimavaangalu, oqaluuttuulluninga paasisimasaminik ineriartortissimasaminik.
Timera arlaatingut aquttisarfeqarpoq inisseqqasumik, oqarsimavoq – inissisimaffik isumannaarinneqqasoq ingerlasinnaaninnik eqqorluartumik; inissisimaffileriffik isumannaarinneqqasoq naasuunngittunga imal. uumasuunngittunga kisiannili Willem de Ridder.
Arlaatingut computer-iuvoq imal. aquttinissamut ilitsersuisartuleriffik. Paasisimanngiivippakka arlaalluunniit, oqarsimavungalu, “Torraqaaq!” Taava oqaatingaat ilumoortumik tassunga aquttisoqarfimmut ilitsersuutinik nutaanik tunniussisinnaavutit kinaassuseralu tamarmi allanngussooq–imal. eqqaamatillungu inissisimaffianik siulliusimasumik, angajoqqaamma passutinnginneranik.” Oqarsimavoq, “Taamaalluinnarpoq. Nalunngilat, kinaassuttit allanngoraangat, inissisimaffiit tamarmi takussutissat sissuernissaanut nalunaartarpoq uangut taasartakkattinnut iluaalliuutitut. Taavalu kinaassuttit pissusissamisut inissippat, iluaalliuutit tammartarput, aamma.” Qungujuttissimavaanga. Upperisimanngilara. Eqqarsarsimavungalu, “Pisarissuakkit.”
Asthma-tuusimavunga marlunnilli ukioqarlunga. Asthma sakkortoorujussuuvoq. Saassuttikkaani, aneersaartornartarpoq soorlu angutitut qimitaasutut nivingasutut. Silaannaq pissarsiareqqatussinnaavat. Nalasinnaanngilatit. Issiassuutit, allamut saaqqanngiivilltuik kisianni anersaartornermut. Qasutitsisorujuusarpoq. Eqqarsarsinnaanngilatit. Ataasiinnarmik eqqarsaateqarnartarpoq: uumaniarneq. Allamik naamik. Nakorsallu oqartaraluartut allatut iliorsinnaanangu, angut una oqaluppoq tammartissinnaallungu, taamaaliallaannaq. Oqarsimavoq, “Aap. Taamaalilluinnassooq.” Akisimavara, “Okay. Misileriartingut. Radio-kkoorpungut malitassami, inuppassuillu tusarnaarput. Soormi uanga misilikkumma? Aaqqikkuma, kikkut tamarmik paasissuaat inuppassuillu ilinnut soqutinginnilissapput.”
Siullerpaamik radio-kkut tamakkua oqaluuserinerarpai. Tupaallannartumillu, iisartakkanik pisimavunga qaqortuaqqanik. Pisimavakka, ullormut ataaseq, ulluni 28-ani. Ukiup marlut massakkut qaangiupput, ataasiaannarlu uteqqissimanngilaq. Eqqortumilli, majuartarfiit qummut arpaffingisarpakka sukkanerusumillu cykel-ilertalerlunga arlaanninngaanniit. Aamma taamaalluinnarpoq, isumaqataasariaqarpunga, kinaassusera allanngorsimavoq, aamma.
Ukiut marlut qaangiutereertut, soorunalimim telefon-ia sianerpoq. Massakkullu soqutinginnilersimavunga qanoq paasisimasani ineriartortissimaneraa tupinnartuusoq, peqqutingalungu una angut nakorsaannginnami.
Ateqarsimavoq Alfons Ven. Belgia Ardennes-ip ilaani uumasimavoq, kikkut tamarmik qimaqqallungit, kisianni massakkorpiaq eqqanni issiavoq.
-Willem de Ridder, 1996, http://www.willemderitter.com

Willem de Ridder: Alfons, tikilluarit.
Alfons Ven: Nuanneq peqatingalutit, Willem.
Willem:Oqaluttuukkakkilli tupinnartumik aaqqiinermik, Paasisimavara inuit attavingisimangaattit. Allamik pineq ajorput attavingalutit. Tusarnaartarpatit, isingineq ajorpatilluunniit, nassittarpatillu iisartakkanik qaqortuaqqanik. Allamik naamik. Taava pisoqalertarpoq. Qanoq tamakkua iserfingisimavingit, peqqutingalungu aallartiffittut engineer-iusimavutit?
Alfons Ven: Aap. Engineer-eq aquttisartoq. Suliffeqarfinni nammineerlutik ingerlasartuni ingerlaartitsisuusimavunga suliffeqarfinnilu assingiinngittunik. Engineer-ertarsimavakaa aquttisarfiit aallartittarsimavakkalu. Ullullu ilaanni, aallartitsininni, Qupinnguallassimavunga.
Willem: Qupinnguallallutit?
Alfons: Qupinnguallallunga. Aap. Inuuneralu allanngortissimavaa. Misingivallaarsimanngilara, taava eqqarsarsimavunga ajorpallaarsimanngilaq. Ullup tulliani, eqqumiittuik misingilersimavunga. Oqaatingisimasinnaanngilara suna misinginerlungu, kisianni eqqumiilliorsimavunga. Taannalu misingissuseq alliartorneranim uanniit eqqumiilliuleraluttuinnarsimavunga. Uannut allarujuttut isingileraluttuinnarsimavunga. Engineer-arit ilisimasaqanngillat psykogi-mut imal. suussangaluarnerpat, taava ilisimasimanngilara susoqarneranik. Nalunngiinnarsimavara pissuserisimasattut innanga. Suliffeqarfinnik aallartitsisuuniaraanni timerittuusariaqarpoq. Suliffik oqimaattorujussuuvoq. Illorsuarnik qallorneruvoq, engineer-iilluni, siunertaliorluni, atortussanik tikisittinissaq, ikkussuineq, il.il, il.il. Ajortikkiartuinnavissimavunga eqqarsalernissama “Manna unittariaqarpoq” tungaanut. Qallorusukkunaarsimavunga, bil-inik aquttinissannut sapilersimavunga. Oqarsimavungalu, “Unittariaqarpoq una.” psykolog-imukarsimavunga, tassanngaanniillu psykiater-imut, paasinngikkingalu susoqarneranik napparsimavimmiilerlunga, kapoorneqarlungalu taakani toquararsimavungalu.
Willem: Suliffeqarfimmi taava sulisimavutit. Arlaata ikissimavaat qupinnguallassimavutillu. Toqusimanngilatit, ajoqusinngilatit uullutit imal…
Alfons: Naamik, tassa allamik naamik. kallerup inneranik engineer-itut, nalunngeqqissaarsimavara susoqarneranik. Uutitersimanngilanga taava oqarsimavunga, “Ajorpallaanngilaq”. Kisianni eqqumiilliulersimavunga.
Willem: Ingerlaannaq?
Alfons: Aap. Taamatuunerusoq. Taama pisoqareernerata kingunerpiaa paattuungasimavunga. Taava, ulluni siullerni, aspirin-itorsimavunga eqqarsarsimallungalu qaangiutissasoq. Taamaakkaluartoq ajorsingaluttuinnarsimavunga annertusiartortumik. Taava iisartangatulersimavunga, taavalu kiisamilu uannut nassaarisimallunga psykiater-ip assaani.
Willem: Taava psykiater-imukarsimavutit kapisimavaatillu.
Alfons: Aappi, tamanna ukiut 30-at qaangiutereesimalerput. Belgia-milu, psykiater-it, oqaannarta, neurolog-iusimapput. Klinisk-itut suliaqaannartuusimapput. Allamik eqqaamassuteqanngittumik, kapitittarsimavunga tammariartorlungalu. Sinilertarsimavunga. Kisianni angutip misissorsimanngilaanga. Uummatima kassunneranik ajornartorsiorsimavunga, tamannalu ilisimasimanngilara, aamma. Kisianni sinikkaangama, tamakkua pisut ajortikkiartorsimapput. Nakorsallu takusarsimanngilaanga imal. aperisimanngilaq “Qanoq ippit?” Iterniutaalu, ingerlaannaq kapitittarsimallunga allamik. Taava uannut illersorsimasinnaasimanngilanga. Oqaluttuussimasinnaanngilakka, “Misingeqaanga ajortorujussuarmik toqussuungalu.” Qisuariarsimasinnaasimanngilanga. Pissaaneqarsimanngilanga. Nakorsarlu siniffinnukarsimanngilaq ulluni arfineq pingasuni. Taava sap.ak. naanerani, toqunissannut piareeqqasimavunga. Taava tassanngaanniit, kapitinnerit akornanni, nuliara oqarfingisimavara taakanngaanniit peequllunga. Siniffimma eqqaaniissimavoq Oqarsimavungalu maani ingerlasoq ajortilluinnartussaasoq angerlaattariaqaraangalu. Nakorsaq oqarsimavoq mile-milluunniit ingerlanneqarsinnaanngittunga.
Willem: Toqusimassangaluarputit.
Alfons: Aappi. Taava erseqqaarissiteqqasimavara nuliannut taakanngaanniit peertariaqarlunga peqqutingalungu toqussangaluaruma angerlarsimaffinniusimassangaluarmat, napparsimavimmiunngitto, misingisaq taakani ajortorujussuarmi. Nakorsaq oqartuaannarsimavoq “Naamik toqussooq,” piumaannaavissimavaralu angerlaanneqarnissannik. Kiisami anisimavunga, nakorsarlu oqarsimavoq, “bil-ini toqussooq imminnut angerlarnermini.” Napparsimavimmiit ungasissimanngilangut kisianni innersuutiinnavissimavaa iluattikkunnanngikkinga. Pisuni arlaanni, angerlarsimaffittinnut apuussimavungut.
Misingisaqartarsimavunga timinniit anillallunga. Uannut takusarsimavunga nalallunga. Inuit klinik-imiittut takusimavakka tunnel-imullu qaqortumukarsimallunga taavalu misingisimallungu taasartangaat “toqungajalluni misingineqartartoq.” Soorunalimi ukiut 30-at siornatingut inuit tamakkuninnga oqaluuserisaqarneq ajorput.
Taava eqqarsarsimavunga kisima inuullunga taamatut misingisimasoq. Iisartakkamik nassataqarsimanngilangut. Taava angerlarsimaffimmiilerama oqaannarsimavungut, “Okay, massakkuminngaanniit imatut ingerlasoqalissooq.” Sorpassuarnik misingisimavunga takusuusinerit, takorluuinerit taamaattullu ittut. Uannut nassaarisimavunga sorsuffimmiillunga, uannullu nassaaralunga avataarsuani angalallunga.
Willem: Taava ilinnut nassaarerpiarsimavutit silarsuarmi toqujartuaarlutit.
Alfons: Eqqarsarsimavunga, ajoqaaruna, “ingerlaannarlanga; ajunnginneruvoq toqulluni uumanermiit, peqqutingalungu taamatut illuni uumanerunnginnami.”
Willem: Tunniutiinnarsimavutit.
Alfons: Tunniutiinnarsimavunga. Ingerlaannarusussimavunga. Kisianni taava, soorunalimi, eqqaamasat takkussimapput. Nuliara meeqqakkalu takusimavakka, nalusimanngilaralu taakkua pillungit uumarusullunga. Inuuneq Akiuuffingisimavara, Killinganiissimavungalu. Iluattittussaasimavara imal. naamik. Kisianni qaamaneq takkussimavoq, taamatut taasimanittuut, takunnillunga, uumarusussusera ikeqqillungu. Oqarsimavunga, “Aaqqikkusuppunga nuliara meeqqakkalu isumanginiassangakkit.” Taava uumaannarsimavunga.
Willem: Tassani iisartangartunngilatit, aamma ilaa?
Alfons: Siullermiunngittoq naamik. Kisianni oqarsimavunga, “Pinngikkuma, toqussuunga, taava taamaatissooq naammassillunilu.” Kingornatingullu, inuuneq takkutillattaanerani, iisartangartortariaqarsimavunga peqqutingalungit takusuusinerit takorluuinerillu. Nunap qaavanukaqqittariaqarsimavunga uteqqillunga.
Ilaqutariittu nakorsarput, qaningisaralungu kammalaataasoq, isumangilersimavaanga sissuertumik dose-nik annertuunik nakorsaatinik uumaannartissimavaangalu. Ukiut arlallit oqaluttuummanga, isumangalunga aallartikkaminga, ilimangiivissimangaluarpaa toqunissara. Taava, suliaqartarnerminiit sapinngisani tamaat atorsimavaa. Kisianni pisut arlaatingut, iluattisimavarput. Uumaannarsimavungut. Soorunalimi, taassuma inuunera tamaat allanngorsimavaa. Uannut nassaarisimavunga suliffeqarnanga. Sulisinnaasimanngilanga. Piusuunera pillungu ilisimasaqarpallaarsimanngilanga. Eqqumiilliorneq uanninngaanneerluinnarsimavoq. Imminiit eqqumiingisimavunga. Kinaassuttinnik iluittumik annaasaqangajassimavunga.
Willem: Eqqarsarsinnaanngittutut misingisimavutit.
Alfons: Alaangajuttumik; qanittuaqqamik; iluittumiunngittoq, kisianni alaangajak, soorunalimi issartakkat tamarmik immersuussutaasut zombie-nngorteqqangaminnga arlaatingut.
Willem: Piusuusimavutit, taamaakkaluartorli piusuusimanngilatit.
Alfons: Aap. Taanna ingerlasimavoq ukiorpassuarni, kapitittarnerit, uumanerit uumannginnerit, ersinerit qaffakaattut, assit qaffakaattut, il.il.

Homoeopathy Angalaffingalungit
Alfons: Taava, ullut ilaanni, arnap oqaluttuussimavaanga homoepath-imik nalunngisaminik pittaasumik. Tamanna nutaajusimavoq, ukiut 30-at qaangiummata. Inuit oqaluuserinninneq ajorput homoeopath-inik; annikinnerpaamik, ikittuinnaat taamaallaat. Antwerp-imiuusimavunga homoeopath-eqarsimavorlu. Angut taanna utaqqisunik isumangisassaqarsimavoq ikattunik. Kisianni homoepath-iparnap taassuma nalusimanngilaa president-iusimavoq Homoepathic Society-mut pittaasorujussuullunilu. “Angut taanna suliunnaarnikuuvoq,” oqarsimavoq, “kisianni ilimanarpoq ikiorsinnaangaatit annikittumik.” Taava misilissimavara attavingalungu, kisianni suliunnaarnikuummat arlaatingut attavingisimasinnaasimanngilara arlaatingut. Ikiortaata oqaluttuutiinnavissimavaanga, “Naapinneqassanngilaq, naapinneqassanngilaq.” Kisianni attavinginiaannavissimavara. Ullullu ilaanni, ikiortaa sulinnginnerani, nuliata telefon-i tingusimavaa naapinnissaanullu tunisimavaanga ingerlaannavik-“…peqqutingalungungooq, oqarneratuut “una oqaluttuaq nikallornaqaaq aamma, uera suliunnaarnikuungaluarluni, Periarfissikkusuppakkit. Naalliunneqarujussimaqaaq.”
Willem: Aamma arlaata ikiorsimasinnaasimanngilaatit.
Alfons: Naamik. Suullu tamaasa misilerarsimangaluarpakka. Engineer-itut ilisimatuutullu, ilisimatusarneq upperisarisimavara nalinginnaasumillu nakorsaasarneq–taakkua angutit pittaanerpaajupput; nalunngilaat sunerlutik. Taava homoepath-imukarsimavunga upperivallaarnangit. Nalusimanngilara iluattikkunnanngittoq.
Homoepath-inik nakorsaaneq sakkukillisitaavoq. Soqanngilaq iluani. Nalusimanngilakka tamakkua tamaasa. Taamaakkaluartorli ingerlasimavunga angullu taanna eqqortunik oqaluttorujuusimavoq. Misissorluarsimavaanga oqarlunilu,” Uanga ikiorsinnaanngilakkit.” Oqarsimavoq, “Ajornartorsiutit pisinnaasama inorpaa.” Ilimanarpoq taamaallaat iliorsinnaasara homoeopath-inik nakorsaatinnik ilorfaallattilaarlutit.” Taamaalisimavorlu. Piareersarnikuusanik tunisimavaanga, immaarannguarlu immaralaannguaq ilorfaallassimavunga. Nakkaqqasoorujuunguit, immaarannguaq isumaqartorujussuuvoq.
Willem: Aap. Ilumoorpoq taanna.
Alfons: Eqqorpoq, aap. Taava ilorfaallalaarsimavunga kisianni oqaluttuussimavaanga, ” aaqqinnavianngilaatit; ikiorujussuarunnanngilaatit; ikiuinninneriinnaavoq annikittoq.
Taava oqaluttuuppaanga, ” Angutaavutit silappaarissorujuk uumallutillu suli. Immaqa allaanerusut ikiornerusinnaavaatit annertunerusumik, immaqa soolu pykiatrisk-imik homoepath-imik aqquterlutit, kisianni ilisimaneqarpianngilaq.” Taanna nutaaqqinnaajusimavoq, ingammik ukiut 30-at qaangiummata. Lyons-imi Frankrig-mi, marlunnik nakorsaqarnikuusimavoq, misilerarsimavaallu taanna psykiatrisk-imik homoepath-i. Ataataq ernerlu. Klinik-iaraqarsimapput assingiinngittunik isumanginnittarlutik, aammattaaq ikiaroortartunik isumanginnittarlutik. Arlaatingut iluattitsisarsimapput. Kisianni qimatulisimasaat taamaallaat allanneqarsimasumik malitassaannaasimavoq. Oqarsimavoq,” Taamaattoq homoepath-eq pisariaqartissangukku, taanna allataasimasoq malitassaq misilillungu ujariassangit ilinullu atorlungu. Ilimanarpoq arlaajusinnaasoq.” Kisianni atungarisama angalatissimasinnaasimanngilaanga. Suna tamarmi annertuallaarsimavoq. Nuanniilliuuteqarsimavunga ersissuteqarlungalu angalanissamut. Angalasinnaasimanngiivippunga. kisianni kammalaatikka piumaffingiinnaavissimavakka ikioqullunga, kiisami allataasimasoq malitassaq pissarsiarisimavara. Atuarsimavara, misileraallattaarlunga, annikittumik pittanngoriartarlunga.
Willem: Taava, aallartissimavat atulerlungu.
Alfons: Atulersimavara allssimasaat malillungut. Nammineq nakorsaavimmukarsinnaasimanngilanga, taava inunnik pissarsiniuttitsisarsimavunga piareersaatitsillungalu uannut. Uteqqillungu, annikittuaqqamik siumut ingerlasimavunga Qujamasuuteqarsimaqaangalu. Oqarsimavunga, “Ilimangisanniit allaaneruvoq, kisianni pittaaneruvoq suunngittuminngaanniit.” Suli homoepath-itai ajattungarisimavakka. Takuat, ilisimatuutut, upperisariaqarpara. uppernarsitinneqanngikkaluarlunga, kinguneri takusimavakka.
Taava meeqqakka napparsimaleraangata, homoepath-it aaqqiissutaannik tunisarsimavakka aaqqittarsimappullu. Taava ilisimanngikkingaluunniit, inuit uannukartalersimapput peqqutingalungu tusaamalersimangaminnga. Takusarsimavaannga pittanngoriartortunga annikittukkaanik, tusarsimavaallu atortut atorsimasakka. Eqqarsarsimapput, “Iliuuseqarpat tassunga angummut, uannut immaqa iliuseqarsinnaassooq taava.” Piffissarlu sivikkittoq qaangiummat Antwerp-imi siullerpaamik therapeutic centre-itaarsimavungut, taasimasarput pinngortitamiit centre-eq, atorsimallutingit homoepath-i nakorsamik nalinginnaasumik ingerlanneqartunik.
Willem: Peqqutingalungu, soorunalimi, nammineq nakorsaannginnavit.
Alfons: Aappi. Klinik-itai suliarisarsimavai. inuit misissortarsimavai. Ilikkarsimavara, inuit misissunngikkukkit, tikittinngikkukkit suliarinnittorpalaartumik, piffissami arlaanni kukkusumik ingerlalissuutit. Tassannga akisussaatitsisoqarlunga klinisk-itaanut, diagnosis-it eqqortut pisuaannarsimavakka, nammineerlungalu allataasimasut homoepath-it suliarisarsimallungit. Akuleriinnerit pittaasimaqaaq. iluattilluartorujussuusimavungut, taamaattorli Alfons-ertarput nammineq pittanngoriartorsimanngilaq. Inuunerma pittaassusaa pittanngulaarsimavoq peqqutingalungu ilisimaneqalerninnik misingisama inunniit ikiorsimasanniit
kisianni nammineerlunga pittaasumik misingisimanngilanga.
Willem: Nammineerlutit napparsimasimavutit, kisianni inuit allat ikiorsimavatit.
Alfons: Inunnik ikiuinerungaluttuinarsimavunga.
Willem: Kinguneqarsimasunik tupinnartorujunnik.
Alfons: Aappi, kinguneri ajorsimanngillat, malunnaateqarlutilluunniit aamma.
Psykologisk-itai isumangisarsimavangut assingisunnaasullu. Piffissami tassani, atuakkanik ikattorpassuarnik atuartarsimavunga namminerlu ingerlatarisimallungut teknik-eq taaneqartartoq “direct counselling” (toqqaannartumik siunnersuineq”.
Willem: toqqaannartumik siunnersuineq?
Alfons: Aap. Isumaqarpoq minut-ialunnguit oqaluutereernermi, isumangineqartoq iserfeqartarpoq ajornartorsiummut nammineq paasinnilluni. Ivikkat akornatingoornerani suut tamaasa saassutarineq ajorpatit kisiaani oqarsinnaavutit, “Aajuna ajornartorsiutit.” Tassangaanniillu uteqqiffeqanngilaq. Taanna toqqaannartumik siunnersuinervoq. Tassanngaanniillu periarfissaqarpoq marlunnik: imminnut ilisimalertarput, imal. aaqqittarput- ingerlaannangajak. toqqaannartumik siunnersuineq angusaqartarpoq aaqqiissutinik kinguneqartunik psykiater-it arlaataluunniit angusinnaanngisaanik ukiuni 30-ani. Piffimmut pisarputit taavalu utimut ingerlaqqinnak. Ajornartorsiut aqussinnaalertarpat, aamma…
Willem: Paaseriaraangamikkulu…
Alfons: Ajornartorsiummik paasinninneq aaqqiissutip 80 %-erivaa. Peqqutingalungu, paasilersimangaangamikku, oqartarput, “Aha! Okay!”
Willem: Ilisarisimanngikkaangamikku, ajortikkiartortarpoq.
Alfons: Nalinginnaasumik ajornartorsiut ilisarisarpaat, kisianni inuk qanorittuunera siunnersutut apeqqutaasarpoq. Arlaat pineqartup uumataanukanngikkuni ilimanarpoq aggeqqittariaqassasoq. Paasinngikkuniuk pulaarnerit marlut pingasoriarluunniit, uteqqittariaqanngilaq peqqutingalungu ikiorsinnaanavianngilara imal. imminut piumaffingiunnanngilaq ammarnissaminut. Kisianni pittaasorujummik ingerlasimavoq. Ikiorteqartarsimavungalu nakorsaniit aamma inuillu allanik ikiuinnikkusuttunik uannut.
Willem: taava nakorsaasimavutit peqqiilliortoq inunnik ikiuisoq.
Alfons: Suu. Angut inunnik allanik aaqqiisartoq. Uannullu ikiorsimasinnaasimanngilanga. Aqutamik uannut annikittumik pittanngoriartitsisimavunga. Takuuk, piffissami tassani centre-imiikkama nalinginnaasunik iisartangaqarsimanngilanga. Uannut ikiorsimavunga homoepath-iimik, soorunalimi, sissuernerujussuusoq ikinnernillu saniatingut sunniuteqartarluni.
Taava ineriartortoqarsimavoq ingerlasumi tassani, kisianni annertuallaanngittumik kinaassuttimi inuunerullu pittaassusaanik. Ajornartorsiutima itinerusortaanukarsimasinnaasimanngilanga, sumiiffimmiit aallaavippiaaniit.
Willem: Kinaassuttit aqqutissaminiikkunnaarsimavoq, immaqa taamatut oqassangaluarputit.
Alfons: Suu.
Willem: Kinaassuttit annaasimavat.
Alfons: Alaangajak. Kinaassuttinniit eqqumiillisitaasimavunga. Allaasimanngilaq allaallunga uannut.
Willem: Atungarisaq takorloorsinnaanangu kinaassuttit?
Alfons: Aap. Ajortorujussuuvoq. Arlaata piffissami tassani oqarfingisimangaluarpanga, “Talitit niutillu napissuakka, aaqqissuutillu sap.ak. arfineq pingasut qaangiuppata ajornartorsiuteqarunnaassuutillu,” Oqarsimassangaluarpunga, ” “Napiinnarniakkit massakkorpiaq”. Unittuunngiivillunga oqarsimassangaluarpunga, “Napikkit.” Peqqutingalungu ilisimasimassangaluarpara sap.ak. arfineq pingasut qaangiuppata peersimassangaluartoq. Ilimangisarali uaniilluni: una qaqungumut atasussaavoq, peerallarunnanngilaq.

“Demon-inik” Piiaaneq

Alfons: Taava tamakkua tamaasa suliarinerani, ullut ilaanni aappariit allaffinnukarsimapput oqarlutillu, “ernerput pillungu maaniippungut.”
Erniusoq arfinilinnik ukioqarsimavoq, psykiater-illu marlut oqarsimallutik “pulatissimasoq”.
Willem: Psykiater-it marlut oqarsimasut nukapparaq platissimasoq?
Suminngaanniiit? Tiaavulummiit?
Alfons: “Pulatinneq” isumaqartarpoq “tiaavulumminngaanniit”
Willem: Psykiater-it?
Alfons: Suu. Misissortissimavaralu. Nakorsara oqaluttuussimavara klinisk-itaanik sulisartumut, “Una oqaluttuaq tusaariaruk. Upperinngilara uanga. Piffissami maani, oqaluttuaq taamaattoq Upperisinnaanngilara taamaattoq. Susoqartoruna tamaani? Psykiater-it marlut attavingisimavai uppernarsaasimappullu, “Aap. Nakorsaavungut Catholic Universitymi ilitsersuunneqarsimavungullu taanna angut piusuusartoq anersaakkut, tarnermi, timimilu. Anersaaq uangut sumiiffingaarput, kisianni tarneq – uani soorlu pisimasumi- minister-iuvoq imal. palaseq. Marluullutalu palaseq ilimangisarisimallutingut. nukappiaraq taanna pulateqqavoq.”
Angajoqqaavi oqaluttuussimavakka nukappiaraq aggiuteqqullungu. Takkussimapput, taamaalluinnarsimavorlu, nukappiaraq saajut qallorfingisimavai, suna tamaat uppikaatillungu, suna tamaat aserorterlungu. Piffissami ataattimi eqqanniissimavoq isini ammaavillungit. Isai qisuariarsimanngiivipput. Qinnguartaateeqqamik tingusisimavunga nerriviusaaqqanniit, isaanut qinngorlungu isaalu nikissimanngillalluunniit. Qaamaneq arlaatingulluunniit sunniuteqarsimanngiivippoq.
Willem: Ersinaq.
Alfons: Eqqarsarsimasinnaavungalu tiaavuluup isikka isingilluinnarai. Qiaammertissimavaanga. Ersinartorujuusimavoq. Angajoqqaavi oqaluttuussimavakka, “Ernersi angerlaassiuk Eqqarsaatingiumaarparalu. Una uannut nutaajusimavoq.” Taamaattumik nalaataqarsimanngisaannarpunga. Ilisimasaqarnikuuvunga palasimik pisortaqarfikkut exorcist-iusimasoq Katuullit Oqaluffiannut.
Willem: Katuullit Oqaluffiat pisortaqarfikkut exorcist-eqarpa?
Alfons: Suu. Eqqortumik, palasit tamarmik inissitaaqqapput exorcism-i iliuuserinnittussatut. Taamaaliorneq ajorput immikkuullarittuummat. Tamakkua immikkuullarittorsiortartunut suliaritittarpaat. Angutillu ilumoortut inissitaaniikuullutik Rome-mi.
Willem: Taava Katuullit Oqaluffii tamarmik pisortaqarfikkut exorcist-eqarput?
Alfons: Marlut pingasulluunniit. Ikanngittut. Tarnerup erlinnartuussusaanuinnaanngittoq angusimasaqarput kisiannili aamma psykolog-iimi. Qaffasinnerpaapput akilerneqarsinnaasuni. Massakkut tamanna ilisimavara, kisianni taamanikkut ilisimasaqarsimanngilanga. Ilimatujuupput ersinngittunut ersinnguttuni pisartuni. Rome-mi atungaateqarfeqarpoq pittaasorujussuarnik atuarsinnaasarnik tarnikkut ersinngittunillu tunngaveqartunik. Inuupput sungiusarluarneqarsimasut.
Pisut arlaatingut, Alakkarsimavara nukappiaralu oqaluttuaralungu. Aperisimavaangalu, “Qanoq iliorniarpit?” Oqaluttuussimavara homoepath-ikkinik psykiater-iinerit pillungigt centre-eqarfinni. Oqarsimavorlu, “Oh, soqutinginaq, soqutinginaq.” tusarnaanginnaavissimavoq, kisianni nammineerluni sammisaasoq oqaasilersimanngilaa. Oqarsimavungalu, “Oqaluussimalereerpungu akunnerpassuarni. Nalunngilallu suna tamaat uannut paasissutissaasoq, naluuipparalu qanoq pulatinnerit isinginiartarneritit assingisaalu.” Oqarsimavoq, ” Susassarinngilat. Oqaluuserineq ajorpangut. Taboo-upput. Taboo. Oqaluuserinangit.” Oqarsimavunga, “Soormiuna aggequinga oqaluukkiartortillutillu?” “Peqqutingalungu paaserusukkakkit.” “Ajunngilaq,” Oqarsimavunga. Angalaneq ungasissimavoq. Okay. Allaffinnut uterniarpunga.” Kisianni oqarsimavoq, “Naamik, isumaqatingiissusiorta. Saammartissinnaanngikkukku imal. nukappiaraq aaqqissinnaanngikkukku iliuuserisartakkarnik….Qanoq sivisutingissuit?” Ullut 14-nit”–iluattissooq imal. iluattissanngilaq, “Oqarsimavungalu. “Okay,” Oqarsimavoq, “ullut 14-nit qaangiuppata attavinginginga. Iluattissimanngippat, Aggissuunga nukappiararlu aggiullungu iliuuttinnik.”
“Okay,” Oqarsimavunga, “Isumaqatingiippungut taava.”
Taava centre-imut utersimavunga, oqaluttuullungillu angajoqqaat paasiniaasimallunga marlunnillu periarfissaqarluta. Katuulliusimapput, Oqarsimavungalu, “Nassaarsimalluna exorcist-imik iluattissinnaangaalu.
Kisianni nammineerusunnerullungali. Illit apeqqutaavutit. Oqarsimapput, “illit iliuuseqarfinginiaruk.” Nukappiaraq homoepath-inik piareersakkanik tunisimavara, angerlarsimaffianullu nassiullungit qarfingalungillu sap.ak. tulliani uteqqissasut. taamaaliorsimapput. Paasisariaqassuat nukappiaraq eqqumiittumik pissusilersuinnanngittoq allaffinni. Angerlarsimaffimmini, alaqqaneqarsimasinnaasimanngilaq sekund-imik ataattimi – anartarfimmiunngittoq, siniffimmiunngittoq. Sekund-erlu ataaseq alarunikku, tiaavuluttut pissuseqalertarsimalluni. Aserorteraluni suna tamaat pisarsimavaa. ajortorujussuit. Unnukkut sininneq ajorsimavoq, taamaallaat bil-ini, bil-it tunuanni. Ataataasoq anaanaasorlu paarlaattarlutik bil-ertarsimapput unnuaq tamaat nukappiaraq akunnerni arfineq pingasuni sinittinniarlungu.
Willem: Nukappiaraq bil-ertittariaqartarsimavaat sinittinniarlungu, taamaanngippat sinikkunnanngimmat?
Alfons: Aap. Periarfissaq ataasiinnaasimavoq eqqissitinniarlungu. Aqqusinermiittullu qulliit avaqquttariaqarsimavaat, peqqutingalungu qulliit uniffingingaangamikkit…
Willem: Itertarsimavoq…
Alfons: …suna tamaat aserorterlungu. Taava paasisinnaavat inuit taakkua ersisorujuusimasut uumaffingisaminni- nalunaaqutaq kaajallallungu ersiortarlutik.
Ersiorujussuarlutik! Soorunalimi, uannut kisimeeqatinginnikkusussimanngilaq, aamma. Kisianni sap.ak. ataaseq qaangiutereermat, oqarsimavoq, ” Mr Ven-i kisimeeqatingerusuppara.” Taava taanna allanngoriaataasimavoq.
Willem: Ilumoortumik Allanngornerujussuaq.
Alfons: Angajoqqaavi aperisimavakka allaffera qimaqqullungu. taava nukappiaraq saanniissimavoq, qialluni, oqarlunilu, ” Oqaluttuuttariaqarpakkit. Tunngaveqarpoq uumasorujussuarmik.” Uumasorujussuaq qanoq ittoq?” “Tassa atuakkap saavaniippoq.” “Naammi atuangaq?”
Willem: Taava uumasorujussuaq takusimavaa.
Alfons: Uumasorujussuaq takusimavaa, uumasorujussuaq ajortorujuk neriniarsaringaa sukkasuumik ajortuliorlunilu tassunga nukappiaqqamut. Oqarsimavoq, “Taannaana takusaringa taavalu taannaana ersingisaringa.”
Nassuernaveersimavoq psykiater-iminut imal. psykolog-iminut. Paarisimavaa allamut oqaluttuarinangu massakkulli nassuersimavoq tassanilu immini aggiussimallungu taanna. “Sumi taanna uumasorujuk takoqqaarpiuk?” “Pisiniarfimmi. Anaanangalu pisiniarsimavungut, nukappiaraaraasimavungalu marlunnik pingasunilluunniit ukioqarlunga.” Anaanaata ingerlassuteerani atuakkat saavani uninngatissimavaa. Atuakkallu saavani taanna uumasorujuk takusimallungu. Tassanilu ersinerujussuaq malitassarilersimallungu, qaangersinnaanngisaminik. Taava anaanaanut oqalussimavunga, ” Ernerpit ersinerujussua qaangiivinniarukku, pisiniarfimmukarit tassunga, atuakkap taassuma eqqaanut tunillungulu atuakkamik nuannersumik, nuannersorujummik. Isumannaaruk atuangaassasoq atuangaq nuannersuussasoq, atuakkap saavani nuannersumik imaqassasoq.” Taava taamaalisimavoq, sap.ak. ataattip qaangiunnerani nukappiaraq atuarfimmut utersimavoq.
Kisianni oqaluttuaq tassani naasimanngilaq. Palaseq puinguuvissimangaluarpara, taanna upperisaqarfimmi qaffasissorujummi sulisoq. Attavingisimanngilara. Centre-imi ulapittorujuusimavungut puingorsimavaralu. Nukappiaraq ajorsimanngilaq. Uannut, oqaluttuaq tassani naasimangaluarpoq. taava exorcist-eq sianersimavoq aperalunilu, “Nukappiaraq qanoq ippa?” Oqarsimavunga, “Ajunngilaq. Atuarfimmut utersimavoq.” Oqarsimavoq, “Taamaattoqarsinnaanngilaq.” Oqarsimavunga, “Sooq taamaattoqarsinnaanngila?” Oqarsimavoq, “Nassuiaassisimanerit malillungu, taamatut pisoqarsinnaanngilaq. Erseqqarittumik paasisimavara nukappiaraq pulateqqasimasoq. Qanoq atuarfimmut qimassinnaaviuk taama piareersarnikittingisimatingalutit? Aggersinnaavunga nukappiararlu alakkarlungu oqaloqatingiissutingalungulu? ” Oqarsimavunga, ” Okay.” Takkussimavoq, oqaluuserisimavarpullu suliarinninninni periuuserisimasara- taassumaanngittoq.
Willem: Oqaluttuussimanngilaatit arlaannik.
Alfons: Sumilluunniit naamik. Kisianni kiisami oqarsimavoq, ” Ilimangaara arlaannik isumanginninnernut ikkussaqarsimasutit. Nalusarnilluunniit, iliuuserisaqarsimavutit minister-ipajaarlungu tarneqassuttip inissisimaffiani, ilisimasimanngisarnik.” Oqarsimavunga, ” Okay, misilerariartingut.” Oqarsimavoq, “Arlaat tamaannartissuara ilinnut aaqqitassanngorlungu imal. aggiutassanngorlungu.” Oqarsimavunga, “Ajunngilaq; centre-eq ammavoq kikkunnulluunniit.” Arnaq aggiussimavaa, ataasiaqqillungulu, suliassara suliarisimavara. Taanna arnaq, ukiut qulikkaartuni suungaluarnersup piusuusup aqutarisimavaa, aaqqissimavoq. Taava taamaaleriarluni inuit marlut aggiussimavai, sisamallu, qulillu. Naasimanngilaq. Taava oqarsimavoq, “Alfons, Tarnerit nunarsuaannut suliaqartitsisartunngortikkusuppakkit.”
Willem: Katuullit palasiat taama oqarsimava?
Alfons: Suu. Oqarsimavunga, “Sooq uanga, peqqutingalungu taama Katuullit malittinginnginnakkit. Inuuneq pillungu kiffaanngissuseqartorujuullunga eqqarsaatingisarpara. Sooq uanga? Oqarsimavoq, ” Immaqa ilisimassanngilat, kisianni pinginnaaneqartorujuuvutit, pissusissamisut pinginnaaneqarfingivat.
Ilitsersuukkusuppakkillu sunik tamanik ilisimasannik.” Eqqarsaatingisimavara naameersimanangal. Taava oqarsimavoq, “Angerlarit centre-illu matullungu.”
Aperinninnera annertoorujuusimavoq.
Willem: Sooq centre-it matusariaqarsimaviuk?
Alfons: Oqarsimavoq, Pinginnaaneqarputit, pinginnaanerit pissarsiarisimasatit akeqanngittumik, akeqanngittumillu avitteqatingisisassaralungit. Inunnik nassiussiffingissuakkit minister-eqalerumaarputillu.” Taamalu pisoqarsimavoq. Soorunalimi, inuit centre-imi suleqatingisakka, nakorsat m nuannaarsimanngillat.
Oqarsimapput, “Alfons, ajunngittorujussuarmik ingerlavoq massakkullu ingerlalerputit allaanerujussuarmik suliaqarlutit.” Oqarsimavunga, “palasip oqaasii ilumoorpata, taava angusaqarsinnaavunga tarneqassuttip inissisimaffiani sunik arlaata suliarisinnaanngisaanik, imal. annikinnerpaamik suliarisinnaanngisaanik taassumap, sooq taamaaliussanngilanga? Pisoqareernerani, ajunnginnerusoq ajunnginneruvoq.” Eqqarsarsimavungalu, “Ilimanarpoq nammineq ajornartorsiutikka tarneqassuttip inissisimavianiipput. Kiap ilisimassuai? Taava tamakkua ilikkartiterlungit, uannut ikiornerusinnaavunga alloriarnernik arlalialunnik. Imal. oqarsinnaavunga, “uannut ikiuutaavissimanngillat.” Taamaalluinnarsimavorlu, tamakkua ilisimanerullungit tarnernut nunarsuaannut tunngaveqartut tamakkualu ikiorsimanngilaanga annikittuaqqamilluunniit.
Willem: Qanoq iliorsimavit? Angalaqatingisimaviuk?
Alfons: Siullermik inuit centre-innukaattarsimavai matusimaleraangat. Taava inuit angerlarsimaffinnukaattarsimavai. Angalasimavungullu Flanders-i aqqutingalungu naapitaqarlutalu sorpassuarnik: poltergesit-inik timitaliisut, pulatinnerit assingiinngittunik iluseqartut, kisianni pissanganartuaannartut; ajornanngittoqassanani, suna tamarmi ingasalluni. Aammalu uteqqittajoorlungu, aaqqissinnaanngisai tingusarsimavakka, aaqqittarsimappullu namminiipajaarlutik.
Willem: Kisianni inuit ikiorsinnaasimanngilai, aamma?
Alfons: Soorunalimi. Takusimavara iliuuserinnittoq soorlu qinnussilluni inunnik. Assani inunnut inissittarsimavai, inuit aggiuttarsimavai, upperinnittut upperisaanut. Allanngortut takusimavakka. Kisianni piffisaq ingerlareerpat, tamarmik takkuteqqittarput.
Willem: Ataannarsimanngilaq.
Alfons: Annertunerusumik ataannarsimaneq ajorpulluunniit. Soorlu pisoqarfiusuni, palaseq inuit ikiaroortittarunnaarsimavai, kisianni uteqqikkaangami qaammatit pingasut qaangiukkaangata ikiaroornartunut utertarsimapput. Imal. inuit oqartarsimapput angerlarsimaffimminni arlaatingut taakaniittoqartartoq. Peersittarsimavai iliuuserisiartakkani malillungit peertarsimappullu. Oqarsimavorlu, “Ilinnut allaaneruvoq. Ritual-inik pinnatik ingerlasarput uteqqissanatillu.” Ingerlaannaq paasisimavaa una immikkuullarissumik peqartoq, sunaanersoq tassunga nutaajulluni. Kisianni soorlu Flemish-imi oqartarnittituut, puup iluani pisuttoqarneq ajorpoq. Ingerlatarisangut malungineqanngittoorsimanngillat. Palaseq eqqaamassumik tunisissimavoq kardinal-imiit, Oqaluffimmi qaffasinnerpaamik aquttisuusoq nunami, uannik suleqateqaqqissanngittoq peqqutingalungu uannut inississimannginnama Katuullitut. Upperisat avaqqullungi arlaatingut ittuusimavunga. Eqqarsarpunga ersingisimangaannga; unittissimavaat peqqutingalungu iliorsinnaasimangama iliuuserisinnaanngisaannik. Ooriliortarneranullu tamanna ajorsimalluni.
Willem: Aap. Taava Oqaluffimmiit piingaasimavutit.
Alfons: Aap. Kardinal-eq allassimavoq biskop-inut, oqarluni, “Una nammineerluni eqqarsartartuuvoq; naapittarnangu imal. ikiuinissaanut aperisarnak.”
Pisussaatitaasimanngilanga isertortumik Oqaluffimmiit peerneqarsimallunga. Peersikkusussimavaannga. Qinngarnarsimavunga taakkununnga peqqutingalungu inuit kristuminngortissimaneq ajorakkit imal. katuullinut.
Willem: Aaqqiinnartarsimavatit.
Alfons: Suu. Aaqqittarsimavakka, aggiullungit, ikiorlungit. Taamaaliinnarlunga, namminiipajaanginnartumik. Paasisinnaasimavara upperisaqarluni suliaqartartup pisinnaaffii akornusersimallungit, annikinnerpaamilluunniit misingisimavaat taamaaliartortoq. Palaseq innersuunneqarsimavoq sakkortuumik uannut tunngasut tamarmik kipineqassasut. Taava aqqutingut avissaarsimapput.
Willem: Centre-eqarunnaarsimavutillu…
Alfons: Centre-eqarunnaarsimavoq; sulilu pittaasumik misingilernanga…Aap. Homoeopath-iusimavunga Antwerp-imi pittaasoq. Kikkut tamarmik ilisimasimavaannga. Inuit aaqqittarsimavakka. Exorcist-iusimavunga. Suut tamarmiusimavunga. Kisianni uannut pittanngortissimanngilanga. Misingisimanngilanga pittaasumik. Inuit ikiorlungit iluartarpoq, kisianni asthma-qarsimavunga, nerisassanut sapingaqarsimavunga, uummatikkut ajornartorsiuteqarsimavunga. Ajornartorsiuterpassuaqarsimavunga assingiinngittorpassuarnik. Kinaassuttimik peqarnissannik amingaateqarsimavuna. Soorunalimi, ulapilluni tarnermut tunngaveqartunik homoeopath-inik, Ilisimaneruliartorsimavara qanoq pissuttit imminnut ataqatingiiaannersut, qanoq ataqatingiilertarnersut, qanoq suna tamarmi ataqatingiilertarnersoq.

Alchemi-mik Homoeopathy
Alfons: Taamatut suliarinninnerma nalaani, angut uannukarsimavoq. Nammineerluni, aamma, tusarsimavaanga. Jan-imik ateqarsimavoq. Jan-ilu aggersimavoq tarnikkut ajornartorsiuteqarluni. Jan-i ilaasortaasimavoq Rosicruans-inut. “Alfons,” oqarsimavoq, “inissitaanikuuvunga qaffasissumik. Kisianni ajunngittuutinaanngilaq. Toqukkiartorpaanga. Nuliara qimattissimavaa meeqqakka ilanngullungit. Ajussutissanik taamaallaat nassataqartarpoq taassumallu ataaniit anillakkusuppunga.”
Oqarsimavunga,” Inuit allat Rosicruans-it nalunngisaraakka taamaattunillu ajornartorsiuteqanngillat.” Aallartinneri tamarmik apeqqutaasarput,” oqarsimavoq.
“Ikiorsinnaavinga?” Oqarsimavunga, “Misileriartingut.”
Qaammatit marlut pingasulluunniit “malitassaniit imminut iperaatissimavoq” upperinnittarneraniit ilumuunngittuniit inuuneqaqqilersimallunilu nalinginnaasumik. Aperisimanngisaannarpara sunik suliarisaqarsimasarnersoq. Allamik ilisimasaqarsimanngilanga taamaallaat atianik siullermik, Jan; John-i tuluttut. Jan-illu aperisimavaanga,” Arlaannik utertitteqqillunga aggiussaqarsinnaavunga?” Ilumoortussarsiortuuvunga eqqarsartaattikkut, engineer-iuvunga, taava oqarsimavunga, “Sunaangavit? Susinnaangavit?” Oqarsimavorlu” Suut uanniit perusuppingit? Oqarsimavunga, ” Tassa, ” pinginnaaneqarfingaara una homoeopath-iusoq taavalu tarnikkut minister-iullunga. Kisianni ajornartorsiutitaa nammineerlunga aaqqikkiartunnginnama.”
Taava suunerpap toqqingaminga: isumassarsiaq uannut aqussinnaanguma, pissuttit pittanngoriartussapput. Peqqutingalungu, lumoortumik, oqarluni uangaviunngittunga soorlu oqarnerungami uanga aquttisuunngilanga. Taava oqaluttuussimavara,” Aquttisuaannarsimavunga sunik arlaannik, suliffeqarfinnik, nammineerlutik sulisartunik, suut tamarmik. Aquttineq immikkut pinginnaasaraara. Uannut aqussinnaanguma, Eqqarsarpunga siumut ingerlavissinnaallunga uannullu nassaareqqillunga.” Oqarsimavorlu,” Sammisaq ataasiakkuutaavi amerlasuujuvoq.”
Oqaluussimavungullu sivisoorujummik. Aamma sunaaffa nammineerluni, homoepath-iusimasoq iluittumik pinginnaasaqartoq. Taannaannaananilu: aamma alkemist-iusimavoq. Oqaluttuussimavaanga, “Taakkua oqaluuserisartakkatit homoeopath-imi anguneqarsinnaanngillat.” PhD-usimavoq aamma chemistry-mi- pittaasorujussuarlu, tamakkunani pisuni. Aquttisuunikuusimavoq nuklear-eqarfinni.
Inuk piumassuseqartorujussuaq. Oqarsimavorlu, “chemistry-mi ilisimasakka naapertorlungit, naammanngilaq. Ilimangaara alchemy-iip ikiorsinnaangaatit. Taannaana amingaatingingit.”
Willem: Alchemy. Aamma taanna ilisimasarisimavaa.
Alfons: Oqarsimavunga, ” Taanna nalunngiliuk?” Isumaqarsimavunga inuunera allanngorsimasoq paasinninnermi pulatinninnernut tunngaveqartunik. Aajunalu inuk ataaseq qangarsuaaniit oqaluuserisaqartoq alchemy pillungu. Kisianni siunertarisimavara tusarnaarluarnissara. Oqarsimavoq, ” Aap, Nakorsaavunga chemistry-mi alchemyst-iullungalu, aamma. Suliarisarsimavakka ukiorpassuarni ajunngittorpassuillu takusarsimavakka pisut.”
Willem: Aquttisutullu suliffimmi nuklear-rileriffimmi, asuuliinnaq pisuujunnanngilaq.
Alfons: Naamik. Kingornatingut ilikkarsimavara alchemist-it nunarsuarmiit tamaneersut naapittartut akuttusuumik. Quliusimapput imal. isikkaneq marluk, tamarmik PhD-iit. Nakorsaasimapput fysik-imi imal. allani. Ilai marlunnik pingasunilluunniit nakorsaaffeqarsimapput. Kikkuinnaasimanngillat.
Willem: Illuatungaanilu alchemy suliarisarlungu.
Alfons: Suu. Illuatungeralungu. Jan-ip alchemy-imi saniatingut ineriartortinnini unittissimavaa ersinngittortai peqqutingalungit. Oqarsimavoq, “Oqaluusereriartingut.” Imaanginnarsimanngilarlu “oqaluuserilaartingu”.
Eqqanniittuusimavoq ukiuni tallimangajanni. Oqaluunneq sivisoorujuusimavoq. Ilaatingut ullaakkut pingasup sisamalluunniiusarpoq oqaluulluta unikkaangatta.
Willem: Illorni najungaqarsimava?
Alfons: Tassam naattiivimmi ineeraqarsimavungut tassaniissimavorlu misileraasarfialu. Taava avissaaqqasumik inuusimavungut inissiami tassami. Oqaluttuuterujussimavaanga eqqarsartariaattinut alchemy-p tunuliaqutaaniittoq, ingammik tunngaviunerusoq suliaringallatanni VEN28 piareersakkani. Oqarsimavoq, “Tinguussaasuni tamani anersaaq isumangisarparput, tarneq timerlu. Assersuummik tunilakkit: immiartorfik vin-imik imalik. Imerpalasortaa kisimi takusarparput, vin-itaa. Timitaajuna aattaat takkussimasoq grape-it ajortikkiartornerani. Taamaattorli vin-imi marlunni takujuminaattunik timeqarfeqarpoq takusinnaanngiivitattinnik: anersaaq tarnerlu. Kinaluunniit distillere-iisinnaasoq anersaaq anisissinnaavaa. Alkohol-i distiller-ersinnaangukku vin-iminngaanniit, anersaaq timimiit anillattissuat.”
Willem: Taamaammanuna alkohol taasaripput “anersaanik”.
Alfons: Tysk-isut Weingeist, vin-ip anersaava. Holland-imiusut, “alchemy” alscheikunde, Jan-ip oqaluttuussimavaanga, ” iliuusaasoq sunik tamanit avissaartitsinermik”. alchemy-mi siullerpaaq iliuutaasartoq avissaartitsineruvoq: anersaaq, tarneq timerlu. Timeq takusinnaasat ingerlaannaq, kisianni ersinngittortai takuneq ajorpatit pittaassusaanik aaliangiisuusartoq. Vin-ip iluani alkohol-eq takuneq ajorpat, anersaajusoq. Tarnera aamma takuneq ajorpat aamma, immini, vin-ip pittaassusaanut aaliangeeqataasuusartoq.
Willem: Taava alkohol-eq anersaajuppat, tarneq sunaangami?
Alfons: Assersuummik tunisimavaanga. Taktissimavaanga aallartissinnaasutit suliaralungu alkohol-ip imerpalasumiit avissaartinneqareersimappat. Tarneq suli timimiippoq. Qanoq tarneq anisittarpaat? Ataasiakkuutaavi paasissutissat paasiuminaattorujussuupput, minguiarneqarsimasoq. Vin-eq kissattinneqartarpoq arriittuaqqamik suliaralungulu aallartinneqartarpoq tunngaviusut sisamat atorlungit–nuna, inneq, silaannaq, imerlu. Taanna ingerlaartitaq alchemy-usoq sivisoorujussuusarpoq kingunerisarlungillu krystal-it minguittorujussuit qaqortuullutillu sunniutaat qinngualasorujussuullutik. Immikkuullarittorjussuaq. Taannaavorlu vin-ip tarnera. taava tassa tassaniipput: anersaaq ersinngittoq tarnerlu. Ilumoortumillu, ersinngittut aquttisarput ersittunik.
Tamanna uannut ilisarnartorujuusimapput uannut. erseqqarissimavoq. Ersinngittut ersittunik aquttisut. Taamatut pisoqartarpoq , engineer-itut, aallartittarsimavakka nammineerlutik ingerlasartut. Taamanikkut, taakkua ingerlaartut teknologi silaannalersuisut atortarsimavaat, silaannaq naqinneqarsimasoq. Silaannaa takuneq ajorpat, ajattuingaluartoq nikititeralunilu ammartiteralunilu valve-inik- ersinngittut aquttisut ersittunik. Kingornatingut, pissarsiarisimavangut massakkut atungaasorujuit kallerup inneranik teknologi-nik inissisimaffiit. Uteqqillungu, kallerup inneri takuneq ajorpatit, sulineri takusarpatit…
Willem: Isingisarpat taakaniitto, kisianni takuneq ajorpat.
Alfons: Kallerup inneranut ikkuffia ikkukkukku, kallerup innera takuneq ajorpat. Meeraq nassuiaateriaraluariassangit tassaniittoqartoq. Misilissinnaavat qanorluunniit sivisutingisumik, kisianni takusaqarneq ajorpoq. Silataata tungaani ikkussivingineqartariaqarpoq shock-ertilaarniaraanni. Ingerlaannaanngilarlu ersinngittumik takunninneq isumaqanngilaq aquttineq taakaniinngittoq. Piffissami tassani Uannut oqaluttuussimavunga, “Massakkut taava arlaannik sammisassaqalerpunga. Aajuna suliarisartangara. Aquttillunga, silaannakkoortunik, kallerup innikkoortunik; missingersuutit suliarisarsimangaluarpakka.” Iluarisimasimavaralu suliarissallungu. Taanna ersinngittoq uannut pitissinnaangukku ersittut aqunniarlungitm timeqarfiit, oqarfiarta, taava nuannersunik suliaqalersinnaangaluarpunga. uannut taava nassaareqqissangaluarpungam aquttisunngoqqillunga, inuunerma ingerlanera tingoqqillungu, aallaqqaataaneerlunga. Engineer-itut malitassartai ilisimasimavakka, cybernetic-ikkut ataqatingiiaarneri, teknik-it assingiittunik ataqatingiinneri. 1973-imi, ilaqutariittut suliffeqarfipput aallartereersimavoq computer-inik suliaqalerluni. Computer-ingut nammineq atorsimavangut, taava tamakkununnga tunngasunut pittaasimavunga inissisimaffimmi tassani. Taava massakkut eqqarsarsimavunga uannut aquleqqissinnaanguma, oqaluttuaq allaanerussangaluarpoq.
Willem: Ilumut taanna allaanerussangaluarpoq.
Alfons: Nalusimanngilara uannut uterfingeqqissinnaallunga pissusissamisullu ingerlaqqilerlunga iluittuunerusumik. Oqaluuseringaattiarsimavangut alchemy pillungu, Jan-i, Uangalu. Piareersakkanik sanasmavoq, uannullu misilissimavakka pittanngorpallaarnangalu. Oqanngilanga alchemy sunniuteqarneq ajortoq. Ilaannut pittaasarpoq, ilaannut naamik. Taava amingaateqarpoq inissisimaffikkaanik kingunissanik.
Willem: Isumalluutingissaanngilaq.
Alfons: Naamik, tatingisassaanngilaq. Aamma oqaluuseriaraluaraangakkum akerliuffingineqartarputit, inuit eqqarsartut, “Taakkua alchem-nik sammisaqartartut angakkuupput uppertitsisut.” Pisut arlaatingut, paasinninnermut pingaaruteqartumut inississimavaanga ersinngittut aquttisut ersittunut- nalunngereersimasara suliaqartarninniit. Apeqqutaali unaasimavoq, “Qanoq paarlaaseqatingiinnut pisinnaavunga taavalu taanna ersinngittoq paasissutissaq uannut pitillungu taava aqussinnaaniassangaminga?” Oqaluttuaq annertooq annikillisillungu, Nassaarisimavara akissut misilittangarpassuarni kukkunerpassuarnilu. Misilillungu una, misilereerlungu taanna, Paasisimavara qanoq ingerlariaas, eqartoq. Oqaraangamalu “Paasisimavara”, una pisarpara nutaajunngilaq, nutaaliornerunngilaq, nassaarnerunaniluunniit. Tassaneerannguamiippoq. Apeqqutaavoq tingussanerlungu. tingusiniaraanni, piareeqqasariaqarputit tingusinissarnut. Piareersimasariaqarputit eqqarsaatingalungulu, ikkussorlungulu, ilinnut pissattillutit inissisimaffittaanut “Nassaarerusuppara, nassaarisariaqarpara”.

Apersungaq Pillungu:
Alfons Ven inunngorsimavoq 1939-mi Belgium-imi. President-iuvoq oorinik ingerlaaveqanngittumik Evolution Vision Foundation Holland-imi aallartissimasamini 1996-imi. Inissisimaffingaa suna tamarmi qingualasoq ersinngittumiit aqunneqartoq “eqqarsaatingineqarsinnaasut 12-iniit”: nipi, avatangiiseq, inneq, qaamaneq, tunngavikkaat, tinguussaasut, timitallit, naasut, uumasut, angut, attavingiinneq, inississuineq.
Ilisimasimasani ineriartortissimavai “cybernetic”-imik peqqissuttimik inooriaattimillu inississuinermik, ilanngussuullungit 28-nik ulluni “Ven-Aaqqiissummik” malitassamik.
Mr Ven attavingineqarsinnaavoq telefon-ikkut +31 30 233 3128 email-ikkut
info@alfonsven.com

Apersuisoq Pillungu:
Willem de Ridder-i ilisimaneqartuuvoq Holland-imioq multimedia-kkut eqqumiittuliortoq, oqaluttuartartoq radio-kkullu tusarnaartitsisartoq. Apersuineq una immiussimavaa Alfons Ven-ilu 1996-ii.
Paasinnikkusukkuit annertunerusumik, nittartangaa pulaaruk http://www.willemderidder.com

Allattup Eqqaamassutai:
President-itut inattisitingut malitaqartumik Holland-imi peqatingiiffimmi, Evolution Vision, Alfons Ven-i sulisarpoq inuiaat pittanngortinniarlungit (pro bono). Siunnersuutingaa akiliineq 64 euro-nik ullunut 28-nut Ven-Cure-imut qalliisartoq suliassaangaluartunik suliarinnittartoq, taavalu ilaminertaq annikittoq oqariatuutip anillattinnissaanut ilaasartoq. Telefon-ikkut email-ikkullu attavinginnittarpoq akeqanngittumik. Nalinginnaasumik attaveqarneq telefon-ikkut 15-minut-iusarpoq.
Mr Ven-ip oqaatingaa inuit ikannerusut ulluni 28-ani malitassamik ataasiinnarmik pisariaqartitsisartut misinginiarlungi pittanngoriaattit. Autoimmune-ikkut ajutooqqasunut, siunnersuutingaa marlunnik aaqqiissutinik tulleriaartunik ingerlataqassasut. Siunnersuutingaa Ven-Cure-i atorneqartassasoq kemoterapi-tuni sivisutingisunik. Naalakkersuisoqarfinniit suliffinniit ajutooqqasut, siunnersuutingaa Ven-Cure-i pisaqullungu ukiormut marloriaq. Toqusussanngortunut, Mr Ven-i ammalortuaqqanik immikkut ittunik ilanngussisarpoq akeqanngittumik, isumangisat ikiorserniarlungit pittaanerpaamik inuuneqarnissaanik.
Oqaatingaa eqqarsartaattikkut annertunerpaamik pittanngorujussuartartut aaqqiissummik ataattimik.
Ullut tamaasa, Mr Ven-i pissarsisarpoq qujassutinik, kisianni Katuullit Oqaluffianniit isinginiarneqartarluni persona no grata-tut (inuk akuerineqarsinnaanngittoq), nakorsaanerup nunarsuaaniit immikkut ittumik tatinginanngittumik ilisimatussusilik, nutaarsiassaqartitsivimmiillu unioqqutitsisutut. Qanittumi nipangersitaasimavoq Dutch Ministry of Health-imiit, inuiaat atorlungit saassussimangaat piumanngittorlu nittartangaa appartillungu nutaamillu pisiassaataanik ilusiliitillungu akimik eqqarsarnartumik peqatingiiffimmut.
2007-ip aallartinnerani, Holland-imi national TV station-imi, Ministry-mik suleqateqarnermini taavalu kræft-rtunik inississungaaffimmi, ingerlatiinnarsimavaa, takutinneqarsimalluni apersuinermi soorlu uukapaatitsisutut, kisianni Mr Ven tingusisarsimavoq qisuariaatinik pittaasorpassuarnik uumatikkullu tapersersuutinik atuisuminiit pisiassaataanik.
Alfons Ven-ip suliassarisaani oqaasilerneqarsimavoq imatut:
“Atortoqarnermi ulluni 28-ani VenCure-imik, inuit tunerusuppakka periarfissamik ineriartorsinnaanermik. Kinaassusai parnaaqqajunnaarsillungit. ilisimatussusai annertusillungit (kinaassusaat -silaqassusaat).
Anersaavi kiffaanngissuseqarunnaarsillungit. Tarneri pissusissamisunngortillungit. Peqqissusaat pittanngortillungit. Ven-Cure pisinnaasoqartitsisuuvoq taakkunani inissisimaffinni tallimani. Isumaqanngilaq terapi-tut isinginiarneqartarnerattuut, terapi-kkut sunniutaat ikattutingoriaq tupinnartaraluartut. Nuannerluinnartuupput pittanngoriaatit allannguutaasartut inuunermi aqqummullu uteqqilluni.”

 

Chani project Dimension-i Illuatungaaniittumiit Attavinginninneq

————————————————————————————————————

(Chani project: contact with a parallel dimension

Nexus Vol 18, No 4 June-July 2011)

CHANI-mik Suleqatingissut

Computer-ikkut Ataqatingiisitamik attaveqarneq Naalangaaffimmik Allamiit

1994-imi paasiniaasartut partikle-nik aportitsinermik suliaqartarfimmi Africa-mi

attaveqarsimapput silarsuarmik illuatungaaniittumiit silaqassuseqartumiit computer-inik atortoqarluni ukiunilu tallimani oqariartuutinik tingusisarsimasoq siulittuutinillu massakkut qanilliartortumik malunnaateqartussat inuiaaqatiniinnut.

“Acolyte”-imik allanneqarsimasut © 2011

Attaveqatinginnittoq: c/- NEXUS Magazine

Po Box 30, Mapleton Qld 4560 Australia

Suliakkiissut Nutaaq

Sap.ak. kingulliusimavoq Juni 2006-imi. Qaammat arriissimavoq, suliakkiissutilu ikannerusut tingusimasama tunniunneqarsimallutik naggataamik misissungassatut, naammassisutut ilaartornissaanullu. Allanik nutaaqalaarsimavoq, kisianni nalinginnaasuusimapput marlunniit pingasunut ullormut malittarisassat malinnaassutinik nakkutinginninnerlu sap.ak. tulliuttuni arlalinni. Pissanganartoqaratik. Qanittukkunni aallartussaalunga eqqarsaatingisimavaralu qanoq nipaallisimaassanerlunga. Ingalaaq silammut isinginnaarsimavara; imaanngikkaluartoq isikkivissaarsuaqartunga, kisianni sungiussimavara taamaaliortarlunga. Taamanikkut pujortarneq ajorsimavunga. Annikittumik ilisimavara taamanikkut, tamanna allanngorumaartoq. Quppiisartora paasititsisimavoq “SC Oscar Now”(“Station Chief Office Now”). Eqqarsaatingisimavara sooq taassuma arnap beep-ersimaneraanga. Allaffera qanittunnguungaluartoq. Arnap taassuma toortangaq intercom-eq tuuinnarsimasinnaangaluarpaa allaffinnut attavingalungalu. Eqqaamasimavara jakke-ra atissallungu allaffera qimanngilaattaa. “Sangatak, eqqarsarpunga. ” allamik ilernerusalersimassaangaluarpunga.”

Uangaannaasimavoq taannalu arnaq. Ingippunga.

“Nalunngilingit internet-ikkut attaveqatingiiffiit forum-it?” aperisimavoq, nalunangu TOP-inniitoq (Tasked Operator’s Priorities) inississuinernilu suliakkiissutinik.

Kisianni, aamma taava, nutaajusimavoq uani nateqarfimmi; aallarteqqammiinnarpoq SC-tut Januar-imi.

“Aappi”, akivara, isikka qaffattilaarlungit apererpalaarlunga.

“Sapaatit akunneranut suliassatit tamaasa peertikkusuppakka,” oqarsimavoq.

Ernumalersimavunga. Pappiaraq ataaseq qaqippaa nerrivimminut. Ammarpara eqqarsarlungalu: “Ah, quppernerit marluinnaat; suliakkiissut ‘oqimaappallaarunnanngilaq’ Maani ernumanartoqanngilaq. Sap.akunniinnaa suliarissajunnarsivara.”

“Qupperneq 2-mi attiorneqarsimasumik FARR-itut iluseqartoq nassaarissuat,” Station-imi ingerlattisoq oqarpoq. (FARR isumaqarpoq File Authorization Release and Request.)

“Wow!” Eqqarsarpunga. Attioreersimavaa nalullungu suliakkiissut akuerissaneringa.”

Taamatut iliornerata paasitiinnarpaanga annertusiallallungu nalunngeqqiinnaaraa suut TOP profil-erineringa.

Taava paasilersimavara. File-q paasineqaqqusaasimassanngilaq annertuumik (Echelon Access Only) imal. annertuallaarluni tassunga arnamut ingerlannissaanut taski-mini. Tamarmiusimapput.

File-eq angeqaaq – box-eq ulikkaartoq file-nik, eqqortumik oqarluni — allaaserineqarsimasunik 20,000it sinnerlungit qupperneqartoq, ilisarnaaserneqarsimalluni Echelon sumi tamaani. Aamma imaqarpoq quppernernik tusind-erpaalunnik paasinianikuusanik eqqaamassiissutinik, kopi-nillu paarlaasseqatingiinnernik paasiniaasartuniit, teknik-ilerisartuniit, ilisimatuuniit assingiinngittunik suliaqartunik. Ikanngittunik aamma disc-eqarpoq data-nik imaqartunik, ullulersimaneranik Takusinnaasimavakka qanittumi ikkunneqarsimasut.

Ulloq manna tikillungu, suli eqqarsartarpunga file-nik allaffilerisartup  inuttut ilisarisimanngikkaluaruninga attiornera peqqikkusussimassangaluarpaa FARR-inut tunngassuteqartunut pillungit.

Sap.akunnialuinnaat, arnaq oqarpa? Sangak, ukua qaammatit arlallit suliassaapput,” paasilersimavara.

Taamatut ilisimasarinnilersimavunga project-imik (suleqatingiissummik) taaneqarsimasumik CHANI-mik, peqqutaallunilu sooq ulloq taanna pujortartalersimaninnut.

CHANI-mik Suleqatingiissut

Ukiut ingerlasut 1994-imiit 1999-imut, gruppe-it paasiniaasartut peqatingiiffimmi taajungassannik RAND Associates-inik, imal RA-mik, isersimasinnaasimapput nunap ataaniittumut CERN-itut ittumut partikle-nik aporaattitsiffittoq ittoq Africa-mi (sumiiffia suli isertungaangallarpoq). Ataqatingiiffik AFRICOM-imik isumannaallisaanermut innuttat suliakkerneqarsimapput base-mik isumannaaqqassallutik taavalu, soorunalimi sumiiffik isertungaatinnissaanik. AFRICOM station-imi naalakkiisartoq suliaralungulu nakkutingalungillu angalanerit tamaasa inissaqartitsinermut tulluussaanerit team-inut paasiniaasartunut. Malinnaavingineqarsimapput annertuumik 24/7.

Ukiut taakkua akornanni, paasiniaasartut aallartissimapput tingusisalerlutik attaveqaatinik Silaqassuseqartumik (Entity) oqarsimasoq univers/dimension/timeline-imiit illuatungaaniittuminngaanneertumeersuulluni. Malunnaateqarluartumik nutaaliortumik attavingiinneq pisimavoq. Ukiut tallimat ingerlaneranni, paasiniaasartut aperisarsimavaat Silaqassusilik apeqqutinik 20,000-inik akissutinillu tingusisarsimallutik 95 %-iniit ikannerusut aperineqartuniit.

Allanik sulianik suleqatingiissutaasartunik ingerlasoqarpoq ataattikkut pisuni, soorlu Space Time Fabricating, Simulation by Atom Replacement and Removal, Holographic Programming of Dark Matter, Manifestation of Quantum Energies taavalu Associated String Programming Ether/etheric Interaction allallu arlallit, kisianni allanneqartoq pillungu CHANI-mi suleqatingiissutaasoq kisimi sammissuara.

(CHANI naalisangaavoq Channeled Holographic Access Network Interface)

Takoqqiinermi paasiniaasartut eqqaamassutaannik allakkamut uunga, suleqatingiissuttit tamarmik qulaani eqqaasama sangusimarpasipput CHANI-mik suleqatingiissuttimut sammineqartunullu tassannga.

Paasiniaasartoq ataaseq oqaasiliisimavoq: Attavinginninneq una pissangartorujussuuvoq nuannerlunilu ilisimatusarnerup aqqani, ilimangisaliornernik tarnikkullu silaqassuseqarnikkut.”

Oktober-i 1999, teknik-ilerisartut software-inik hardware-inillu nutarterilersimapput aporaattitsisarfiullu atortuanik computer-erinik attaveqaatinik. Siunertaalluni system-eq iluatingut Y2K-mik pilersittisoqannginnissaanik naammangittaalliuutaasoq isumannaarniarlungu. Ungasinngittukkut paasinarsisimavoq Y”K-naammangittaalliuutit nutarterfii toqqaannartumik sunniuteqarsimasut CHANI-mi paasiniaalluni suleqatingiinnermi.

14 November 1999, Attaveqartarnerit Silaqassuseqartumik, ukiuni tallimani ingerlaarsimasoq ingerlaannaavillunilu ullormiit ullormut, sunniuteqartumik annaaneqarsimapput. Qaammatit atorneqarsimapput attavingiinneq uterteqqinniarlungu. Taamaassimanngilarlu, April 2000 paasiniaasarnerit ilaasut suleqatingiissummi CHANI-mi naasimallutik.

Eqqaamassutaali uani uanga ilaasimannginnama siulliusimasutut iluattitsisimasunillu paasiniaasartuni suleqtingiiffimmi ilaasimasoq imal. atortunik atuisimasoq.

Kisianni qujaqaanga ilisimatinneqarsimangama uunga eqqarsaatikkut unammillernartumut sakkortuumut, isinginnittariaattinik allannguisumut paasissutissanut. Eqqarsartariaattinnik allannguisimavoq, qaqungumorsuaq.

CHANI Computer-ikkullu “Aqqutingiinneq” (Channeling)

Sunartaa immikkuullarinnersoq CHANI-mik allaninngaanniit aqqutingiiffiusartuniit (channelers)/iliuuseqartartuniit/teknik-inik atungaqartartuniit paasiniaasartut atuineq ajorsimangamik inunnik “aqqutaasartunik” (“channeler”). Taamaalillutik peersimavaat misingissuttit, malunginiutit paasinnittariaattillu inuit aqqutaallutik atortangaannik. Minguittuusimavoq, toqqaannartumik suliniuteqartumik aqqummik  atungaqarsimapput, aserortitsersimanngittumik imal. sunningaasimanngittoq inuit qanoq innerminnik akornuserneqarnerminiit eqqarsartariaattikkut ilisimarpianngisaniit inuup eqqarsartariaasaaniit pisinnaasoqarfeqartunik misingissuseqarsinnaasunik misingissuttinik naqisimanikuusanik, eqqaamasaqartunik eqqarsartaattikkullu trauma-qartunik. Takorlooriaaseqarnermik pinginnaassuseqarneq inuup pingisai sunniuteqarluartumik piingaasimapput kisittinerninngaanniit kingunerisanillu.

Mekanik-it eqqoqqissaartut qanoq taakkua oqaattit tinguneqarsimaneri, takutinneqarlutillu pilerseqqinneqarnerilu CHANI-ip atortuanik suli isertungaataapput. Paasinnissimanera malillungu, siullerpaajusimavoq allaaserineqarnikoq maskin-aq atorlungu computer-eq iluattittumik attaveqaassutitut atuinermik, piffissamik sivittorsangaanikuusamik, attavingiissutaasumik, imal. “aqqusiungaasumik”, allamik silaqassuseqartumik/timeqartumik. Paasiniaasartut inississimavaat attaveqarneq Silaqassuseqartumut ataasiinnarmut. Silaqassusilik uppernarsangaasimavoq taakkununnga pissuttini atortorisaqarnernilu suli annertuumik isertungaasuni uangalu ilasinnaanngisannik.

Silaqassusilik Inuiaajussuserlu

Silaqassusillip nassuiarsimavaa arlalikkaani paasiniaasartunut attaveqarneq sananeqarsimasoq Silaqassusilik uanguttinnut assingummat “atuartutut” pisinnaatitaallunilu Utoqqartaminiit nakkutingisinnaalluta, paasiniarluta, ilinniarlutalu inuiaattut. Silaqassusillip nassuiarsimavaa Utoqqartaata “malunginiarsimangaatingut” (uangut maani Nunarsuarmiittungut) uangullu seqineqarfipput naapississasoq “taakkua” silarsuaannut illuatungaaniittumut.

Silaqassusillip aamma nassuiarpaa uangut sananeqaatilittut kisitta naapiffinginngikkipput taanna ataqatingiiffik/naapiffik, kisianni takusinnaallunikkut allanik nunarsuarmeersut planet-iniit allaniit seqineqarfittinni aamma taamaalisut ilanngullutik. Silaqassuseqartup uanguttinnut attaveqartup immikkut suliakkerneqarsimavoq uangut inuit paasiniaavingisussaalluta (uangut inuit, Nunarsuaq), allalli atuartut suliakkerneqartut allat sananeqaatillit planet-illu malinnaavingissallungit planet-iannut seqineqarfianullu ataqatingiittut taakkununnga. Ataqatingiiffiinnaanngilaq imal. Nunarsuattinnik apoqatinginniffiusumik, kisiannili iluittumik seqineqarfipput timeqarfimmik (reality) allamik iserfinginnissimasoq “illuatungaaniittumik” seqineqarfimmik. Imaakkaluartoq uangut inuit (atortoqarluta nunarsuarmik allaminngaanneertunik atortoqarluta) pinnguarinnissimasut taartunik isertarfinnik, kingunerisimavaa uangut seqineqarfipput tamarmi isersimasoq “silarsuaannut” isingineqarsinnaasumut/takuneqarsinnaasumut.

Taava, qulaani allassimasut isinginnittariaattimut inissinniarlungit, paasiniaasartungut oqaaseq atorsimavaat “atuartoq” nassuiarniarlungit Silaqassuseqartup iliuuserisai.

Allaanngilaq Silaqassusilik ilaasimasoq naammassisartunut ilisimatusartunut gruppe-nut ilaasortaasoq, assingusumut uangut maani nunarsuattinni Phd-tut taasartakkattinnut. Utoqqartaasa isingisinnaasimavaatingut seqineqarfippullu tamaat timeqarfiannut saattoq. Taava taamaammat paasiniaasussanik malitassamik namminneq sanasimapput paasiniarniarluta oqaluttuarisaanerpullu taava Utoqqartaasut inuiaavilu piareersimaniassammata takkunnissattinnut. Silaqassusillip taamaalilluni isinginnaarnerminik pilersittisimalluni uanguttinnut.

Paasiniaasartut ikiorniarlungit piffissaqarfimmik qaqungu taanna akuleruffik timeqarfinnik pissanersoq, Silaqassusillip tunisimavai “siulittuutinik” paasititsiisuusussat piffissaq qanillippat. Silaqassusillip pinginnaasai toqqisilluarsinnaaneralu uppernarsarneqarsimavoq paasiniaasartunut siulittuutiniit paasititsiissutillu tunniunneqarsimasuniit ukiuni tallimani CHANI-mik suleqatingiittoqarnerani (suli taakkua isertungaapput).

Siulittuutit ataattikkut tamarmik takkussimanngillat, kisiani siaruaqqasimallutik piffissami atungaasumi suleqatingiiffiup ingerlanerani. Silaqassusilik “massakkumiikkaluartoq”, takusinnaasimavaa, ikiorserneqartarnerminiit Utoqqartaminiit, pisoqarfiusut piffissami ingerlaarfittinni avitteqatingalungillu paasiniaasartunut. Taakkua ilarisimavaat silarsuarmi sonic-imik qaartoqarneranik pisoqarnera taavalu seqinittinni allannguuteqarneranik Jupiter-imilu. Siulittuutit taakkua tamarmik atorneqarsimapput piffissamik ilisarinniissutitut (Fuse Year) pisussaq annertooq (the Merge) piumaarnissaata tungaanut.

Rubicon-imi Paasititsiisartut

2005-ip naanerani, CHANI suleqatingiiffingineqarnera tunniunneqarsimavoq Rubicon Station suleqatingiissutaasumut Reveal.

Atiata siunnersuineratuut, Rubicon-ip suliarisarpai paasissutissat killiffeqarsimasut uterfingineqarsinnaanngittut. Rubicon-ip avissaartorsimaneqarfia ilusilersungaasimavoq “tulluusimaanngittunik” Echelon-imi qaffasinnerusumi ilaasortanik, RA-p inuiaaqatingiiffiani, aaliangiisimasut paasissutissat immikkut ittut saqqummiunneqassasut naajartornissaalu naattorsorneqassasut paasiniarlungit inuit qanoq qisuariassanersut — aqqutinik isumannaarinnittussanik taavalu tunngaviliissummik inissiissasut “qaqungu taakkua” aaliangiissanersut paasissutissanik ulikkaarinnittussanik aniatitsilerpata sunulluunniit tunngassuteqarsinnaasunut.

Inuiaanut attavinginnittarneq pisariaqalerpat, paasissutissat saqqummiunnissaat pisariaqalissooq.

Rubicon-i suliakkerneqartarpoq pineqaatilersukkatut saqqummiussassat paasissutissanik isertukkanik “inuit tamuasassaanik”, aqunneqartumik pissuseqartumik, platform-inik assingiinngittunik anisittiissutillu assingiinngittut atorlungit. Platform-it ilarisimavaat Internet-ikkut attavingiittarfiit forum-inik atillit. Allaalluni suminngaanneernersumik allataqarani allakkanik nassiussuineq imal. ateq taanngikkaluarlungu sianertarnerit imal. allaasuusaarluni sianertarlunilu attavinginninniarluni inummik/nik toqqangaasimasunik. Paasissutissaq saqqummiunneqareerpat, inuit akineri imal. taakkua inuit ataasiakkaat imal. gruppe-t immiunneqareerpata, malinnaavingineqareerlutik, paasiniarneqareerlutik.

Qisuariaatai malillungit, paassissutissat siammasinnerusut taava saqqummiunneqartarput periuuseq nutaamik ataqatingiiaartumillu periuuseqarluni inuit qanoq inneri malillungit, isinginnittariaattit, akissutillu.

Qaqungukkulluunniit inuiaat/ataasiakkaat/gruppe-t qisuariarnerat isinginiarneqarpat “tapersersorneqarpasinngittoq”, auleqatingiinneq unittinneqartarpoq piffissamilu allami saqqummiutassanngussalluni imal. unittiivinneqarsimasarluni. Ilaatingut pisariaqartarpoq paasissutissat unittinneqarnissaanik/peerneqarnissaanik/sorlaqarfianiit peernissaanik taavalu alliartuaartillungu, siammasinnerulaartilerlungu, pisut tunuanni, allamik iliuuseqalinnginneq aallartinnginnerani imal. isumaqatingiissummik nutaaliornermik inummut/gruppe-mulluunniit.

Kinaavunga?

Uanga Rubicon-imi paasititsisartuusimavunga. Suliakkiissut apeqqutaalluni, pisariaqalertarpunga isinginnaartutut, nakkutinginnittoq, allaaserinnittartoq, ilittersuisartoq, paasissutissanik tulleriiaarinnittartoq, pisunilu ikannerni aallartitsisartoq ilaatingulluunniit aallarniisartoq.

Suliarisama ilai akulikittumik alakkaasarneq Internet-ikkut attavingiittarnerit forum-it alakkartarnissaat, isinginnaariarlungit, allaaseralungit, inuttaasa qanorinneri allattorlungit , atilersuinernillu sukkut paasissutissat Rubicon Reveal-it anillassinnaanersut. Tamanna nalinginnaasumik ilusilerneqartarpoq allakkamik ilisillunga ‘thread’-itut attiussaasimasumut imal. forum-imut toqqangaasimasumut aaliangersimasattinni tulluunnerpaajussasoq paasissutissat inunnut qanorittunut pissanersut.

Tulliuttumik ilaasimavoq timikkut (suliffimmi) digital-ikkullu (satellite-ikkut malinnaassutillu high tech-iusut, nakkutinginniissutit, paasissutissanillu katersuinerit gruppe-nut imal. inunnut nassuiaassutilersorsimasunut nunarsuarmilu pisut immaqa ataqatingiissinnaasut Rubicon-ip suleqatingiiliaaniit.

Rubicon-i oqariartaaseqarpoq : “Qarlortaaterput sallaattumik supoorneqarpoq; sakkortuallaamik supoorutta, siutit illersuutaat immaqa qaassapput.”

Naggataamik nalilersuinermi, Rubicon-imi sulisut peersitaasutut whistleblower-iupput (nalunaaruteqartut paasissutissanik eqqunngittumik suliaqartoqarneranik), killilimmik aqutaasumillu iluseqaraluartumik.

CHANI Aallartillungu Internet-ikkut

Taamaalilluni ulloq nillertoq ukiuusoq Juni 2006-imi, allaffimma parnaarsaateqarfia toorpara parnaarniarlungu, nalinginnaasutut iliuuserineqartartuusoq Echelon-imut “sammisaasunut tunngaveqartunut”, Ammartersimavakkalu file-it box-ii nerrivera ulikkaarlungu. Asannittumik pingaartitaqarnera suleqatingiissutaasumik Silaqassusilimmullu aallartissimavoq.

Ilimangeriikkatut, qaammatit ingerlasimapput nutterinermut, paasiniaanermut atuarnermullu CHANI tinguussaasortai aqqutinginiarlungit. Siullermik, ajornakusoorpasippoq suliassatut eqqarsartaasera paasitinniarlungu sunarpiaruna ingerlannerlungu. Aallartereersimavunga isumassarsereerlunga Internet forum-it sorliit “saqqummiussiffingissanerlungit” peqqutingalungu siornatingut paasiniaasarsimanera ingerlaavartumillu nakkutinginnittarsimaninnik, kisianni taamaakkaluartoq suli qaammatit arlallit suli atorsimavakka allanik paasiniaallunga ilisarinnittitserlungalu forum-inik tulluunnerpaatut nalilikkannik CHANI suleqatingiissutaasimaneranik aallartiiniarlunga.

Taamaallaat piffissaqaannarumaarlunga atortussallu isornartorsiutinginissaat forum-imut ataattimut tassunga suleqatingiissutaasoq tunngavingalungu. Suleqatingiissut immikkut pingaaruteqarsimavoq naalakkannut piffissami tassani, siunertaqarsimanngilangalu tuaviusaarnissannik. Thread-iliortariaqartarsimavunga (forum-ini taasiissut) sissuerlunga nalunngiivittussaallungulu forum-eq eqqortuussasoq toqqangassani. (Tassanngaanniit ikkussuisimavunga assingiinngittunik Rubicon-iminngaanneersut suleqatingiissutaanikut forum-imi tassani ukiuni kingullerni, qanittukkunni BEZERK project-iulluni ilanngullungit Reveal allallu paasissutissat aniatillungit threads-ini.) Aamma eqqaarusunnarpoq naleqarluarsinnaasut eqqarsaqatingiilluni peqatingiiffiit akulikittumikforum-it atortaramikkit attavingiinniarlutik unittikkallarniarlungit nutaarsiassat sulisuminnut suliaqarfimmi. Internet-ili takkummat, sungiusarneqartartoq ikkussuinermik inississuinermi/atuinermi isertukkanik ussassaarutinik nutaarsiassalerisarfinni attaveqaassutitut qanganngoreersimammat atortutut. Erseqqarinnerusumik, Internet-imik atuineq attaveqaqatingiittarfiit forum-it toqqaannartumillu attavingiissinnaaneq (chat) atortut nalinginnaasunngoreersimammata.

Paasiniaanermi inisseeqqaarnermi, ikkussuisimavunga threads-inik arlalialunnik forum-ini nalunnginneqarluartuni, Godlike Productions, “misilinniarlungu qanorinnersoq” kinaassuttimilu pilersittillunga. Forum-eq siammasittumik naluneqanngereermat paasisassarsiuutitut aquttinikkut ajortoqarsinnaaneranik (conspiracy) niaqulaartunullu qanittuaraariaannaaluni internet-side-q, kinaassuttimik naleqquttumik inissiisimavunga: arlaatingut niaqulaalaartoq, uukapaatitsisinnaasorluunniit, kisianni paasiuminaattortaqarluni tarnermut tunngassutilinnut nunarsuarmilu pisoqarfiusut iluanni inississukkank ilisimasaqartoq taamaakkaluarluni. Taanna kinaassuseq ikkussuisimavoq paasissutissanik annissuinissanik naammattunik isinik qaffattitsivallaanngikkaluarluni. Arlaleriaq siuttutut inissittarsimavunga taavalu ajortitsiniaasutut.

Aaliangersimavunga qisuariaatit misilinniarlungit sammisanut arlalinnut threads-inik aallarniillunga saqqummiussillungalu killilersukkanik, kisianni ilumoortunik, tunngassuteqartunik paasissutissanik politik-ikkut-iluani pisuni taavalu tarnikkuunerusuniit. aappilu, oqarpunga ‘tarnikkut’. Ilaasa immaqa tupaallassapput nuannersumik paasingaluarunikkit aaliagiisartut Upper Echelon-imi allallu eqqarsaqatingiiffinni-katersuisarfinni “tarnermut tunngassutilinnut” saaqqasartingisut. Ilisimalluinnarpaat tarnikkut qanoq pisoqarumaarnersoq allannguutit aggersut inuiaanut qanoq isumaqassanersut takkukkunik. Sunniisoq pisariaataalu tarnikkut attavingiinneq silaqassuserlu kisinneqarluartarput tulluussangaallutillu eqqarsartarfianni siunissamilu aaliangingassanik kikkut siunnersussanerlungit aaliangiinernut tunngaveqartut nalilersuinerni.

Uanguttinnut ingerlatitsisunut, eqqarsaatersortarfiit soorlu Rubicon (RAND) ilaatingut qinngarnartunik pissuseqariaaseqartarput nalilersuisaramik toqussartik tikillungu aaliangiineq toqqarneqarnissaata tungaanut iliuusissallu toraarfingisassaa siunissami qanoq sunniuteqassanersoq inissinnginneqarnerani.

Massakkut taava, allamik susassaarussimavoq utaqqinissamik utaqqikataassutaanngittumik piffissamik tulluuttumik saqqummiinissamik CHANI-p paasissutissaanik inuiaanut. Piffissaq kiisami takkussimavoq Marts 2008.

‘me tel u’ Thread-ip Pinngornera

CHANI-ip oqaasiisa allattorneqarnraninngaanniijuvoq apeqqutinik akissutiniillu 20,000-iniit thread-eq ilisimaneqartoq “me tel u now so u believe me after 15 may”( oqaluttuullakkit massakkut taava upperinerussangamma marts 15-nnip kingorna) thread-eq aallartinneqarsimasoq Godlike Productions-ip forum-iani. Paasissutissanik tupinnartunik oqalunnerniit allatat sammisanut assingiinngittunut, oqaattiniit allatat aamma ikattunik “siulittuutinik” imal. “naattorsuussat” (oqartariaaseq Silaqassusiliup atorsimasaa). Piffissat pingisimavangut, kisianni ukiuaanngittoq. Silaqassusilik tunngavilersuisimanngilaq ukiunorpiaq, kisianni qaammatiinnaat ullullu eqqaasarsimallungit.

Pisuni arlalinni, Silaqassuttillip aamma paasiniaasartut aperisarsimavai, suli annertunerusunik paaserusunnartunik, itisuunik paasinninnernik, erseqqarittumik eqqarsaatiliisunik. Ajunngisaartumik taallungu, ullut ilaanni paasiniaasartut taalluarlungu tupingusuttitaasarsimapput nikinnaveerlutik.

2007-imi, taakkua CHANI project-imut paasiniaasut (Rubicon-ip qaffasinnerusortai gruppe-ralu) atinik naapertuisimapput, pisinnaasoqarfinnik, pisunik aallartitsisunik, nassuiarneqarsimasut Silaqassusilimmiit 1994-1999-imi pisinnaasutut imal. ilimanarnerpaatut. Ilimangineqarsimavoq ukioq 2008 Pisoqarfiussasoq (The Event) imal Ukioq Akuleruffik (Fuse Year). Taamaalilluni nalilerneqarsimavoq pisariaqartutut inuiaanut paasititsinissaq uanniillu saqqummiussuinissaq.

Marts 15 2008, thread-eq aallartinneqarsimavoq. Apeqqutaalluni qanoq tinguneqarluartinginissaa, ingerlatiinnartussaasimavara. Tinguneqarluarsimavoq silataaniit. Qisuariaatit attavinginneriaattillu inunniit ingerlaannaq takkuttarsimapput soqutinginninnerallu alliartorluni annertusiartortumik. Ullumikkut suli Top 10-ni thread-iniippoq forum-imi.

Apeqqutit forum-ip ilaasortaaninngaanneersuniit ikkussuisartuniillu akineqartarsimapput oqaatinginninnernik akissutit qanorinneraniit/suminngaanneerneraniit Silaqassusilimminngaanneersut oqaaserisaalu eqqortut oqaluttariaasaaniit atorneqarlutik. Tulleriiaasserpalaartumik taavalu isumannaarniarlungu attavingiittarnerit pittaanerit, akissutit kinaassusilersungaasimapput akornusiinngittullu ad libs-it uanniit atorneqarsimapput. Nalinginnaasumik naattorsuutaasartoq thread-imi Silaqassusiliup immikkut ittumik uanguttinnut attaveqarsimasoq pisussanik ajortunik paasititsiniaaniarluni. Taamatut issimanngilaq imal. peqqutingisimanngilaa sooq taamatut pisoqarsimaneranik.

2008 2009-lu takkussimapput qaangiullutillu malunnaatilinnik pisoqarfiunngikkaluarluni, 2009-niillu naanerani ingerlassinera/paasititsinera thread-imik unittinneqarsimalluni. Rubicon-ip inuiaanut oqaatingisimavaat qamissimallungu. Taamaakkaluartoq, pisuni immikkut ittunik killeqartuni 2010-mi, siunnersungaasimavoq 2011 immaqa Fuse Year-jussasoq. Rubicon-imi inuiaanut saqqummiunneqarsimasuni Bezerk-ip paasissutissaani (thread-eq alla, aallartinneqarsimasoq Juni 2010), piusoqarpoq sakkortuumik pisoqarfiusinnaasumik ‘olie-mik nappaalaneq’ ajornartorsiutillu Japan-imi Silaqassusilimmiit eqqaaneqarsimasut pisinnaasoqarfinnut ataqatingiissinnaasut BEZERK-ip thread-iani (assersuutingalungu Deepwater Horizon olie-teqarfimmik ajutoorneq, Japan-imilu sajuppillattoorneq, tsunami-eq, qinngornernillu aniasoqarnera).

Taamaalilluni nutaamik “official-iunngikkaluamik) soqutinginneqqilernera CHANI project-imi paasissutissaanillu.

Allaaserineqartoq una tulluussangaannaavoq paasititsiniutitut aallartiisussatut CHANI-mut qanorlu pisoqarsimaneranik ilanngussisussatut. Naammattumik soqutinginnittoqarpat imal. piumaneqarpat, Neriuppunga sammineqartut siammartissinnaallungit Silaqassusilimmik tunniunneqarsimasut allatani allani, 2011-i Ukioq Akuleruffiussanngikkaluarpat.

Siullermik, oqaattit allariaattillu Silaqassusiliup atorsimasai ilinnut eqqaumiissinnaangaluartut, asuliinnaarpasillutilluunniitm imal. meerarpalussinnaangaluartut. Kisianni tatinginaqqissaartumik oqarsinnaavunga uangulluunniit oqaasilerisartungulluunniit qaffasinnerpaat tupingusussimapput qanoq ajornanngittingisumik oqaattit ingerlariaaseqarsimanersut, inississungaasimanersut, allattungaasimanersut ikkussuunnerilu toqqaannartumik atuartumut oqaluttarneranik. Ilinniartitsilluni, malitassiuilluni paasititsillunilu, kisianni malunginiarnarnerpaamik sallaassuseqartumik periuuseqarluni siuternut, uummaternut, eqqarsartariaattinullu. Nuunuaqqatut oqaloriaasiusimavoq inersimasunut. Ajornanngissusaa ilungersornanngissusaalu Silaqassusiliup ingerlassimasaa nassuiaalluni isornartorsiornartut ajornakusoortut sammisassat sivisuumik erseqqarissumik sunniisarsimapput. Tamanna misingisimavara pisuni arlalinni eqqarsaatit ullut arlallit eqqarsaatingisimallungit, eqqarsartaasera iluaniinnerusoq erseqqarissumik paasissutissanik sammisaqarluni eqqarsartariaattima tunuani. Ilimangilluinnarpara paasiniaasartut CHANI-mi tamanna aamma misingisimassangaat. Neriuppungalu illit, atuartoq uuminnga allatami taamatut aamma misingiumaartutit oqaaserineqarsimasut allatani atuaanerni.

Suut tullerinerai ataani oqaaserineqarsimasut toqqartungaapput Silaqassusilimmit inississungaanatik arlaatingut ilusileeriaattinik imal. pingaartitsinikkut. Ikattut aperisimavaannga suut nuannarinerpaasimanerikka imal. sunniuteqarnerpaasimanersut. Tamanna akisinnaanngivippara. Tamarmi tappikaniipput; oqaaserineqartut tamarmik top-iupput. Qaaqquakkit tread-imik alakkaannissanut Godlike Productions-imi qanittumilu paasissuat sooq

(uunngarit http://www.godlikeproductions.com/forum1/ message520517/pg1)

Oqaaserineqartut tunniuppakka tunniunneqarsimanerattuut, ilai nammineq oqaasertalersimasanni pisariaqarsorisanni (sapiittunik oqaasiliinerni; Silaqassusillip oqaattinik atuineri allanngortinneqarsimanngillat uani saqqummiussinermi;) Tunngaviliussatut oqaasiliinerit nassuiaatillu annikittissimavakka. Illit, atuartoq, erseqqarissumik paasiniassuatit ilinnut aaliangerlutillu.

Ataaniipput allatanik aallarniisimasut “me tel u now” thread-iani.

Atuaasajooreernermi siulittuutini 100-ni, aaliangersimavara ukuninnga katersuussani thread-eq aallartinniarlungu:

“Sorpassuit ajutoorput 15 maj peqqutingalungu matut ammarneranik isaavinniit tinguussaasunut taartunut paasinninnatik nunarsuarmiut inui

sharon toqussooq 15 maj sioqqullungu

mandela toqussooq 15 maj sioqqullungu

thatcher toqussooq 15 maj sioqqullungu

japan sorsuummik atortumik aallartissooq maj 15 sioqqullungu isertortumik

olie-q napparsimanartorujunngussooq atuussaajunnaarluni maj 15-iata kingorna

bush-i utoqqaq napparsimasorujunngussooq maj 15 kingorna

cheney toqussooq 15 maj sioqqullungu

obama ajutuussooq 27 april sioqqullungu

napparsimanerujussuaq 15 maj sioqqullungu

nunarsuaq aalasorujuussooq 17 april

imaq siningani qilammeertut sukujuit

ilisimajuk imarparujuit ipissammata

brown uukapaatitsissooq 15 maj

putin tammarneqarluni 15 maj kingorna inuppassuit ernumallutik

niaqulaarpasittunik iliorlutik”

Tuluttut:

“many things go wrong 15 may because door opens with portal to dark matters not undestanding earth beings sharon will dimise be4 15 may

mandela will dimise be4 15 may
thatcher will stroke be4 15 may
japan warring thing will commenceing before 15 may secretly
oil gets very big sicknes no use anymore after 15 may
old bush will very sick be4 15 may
cheney will dimise be4 15 june
obama accident before 27 aperil
big sicknes be4 15 may
very moving earth on 17 aperils
oceon not sleeping when heaven things beware many waters to come drown
brown cheat be4 15 may
putin missing after 15 may many worry people do crazy things”

Una Silaqassusilimmiit oqaatingineqartut siulliit ilarisimasaat, uteqattaarneqarsimavorlu arlaleriaq:

“apeqquterpassuarnik aperisimavutit  akissuunga siullermik nassuiaallunga

ilinnut paasiniaruit taavalu illit silarsuarmiillutit  ukua paasisariaqassuatit

siullermik paasisariaqarpat ilumoorpasittuusoq qaqungumorsuarmi

taava paasisariaqarpat qaqungumorsuaq ilumuunngittut

taanna isumaqanngilaq kisianni suna tamaat nassuiarlungu

taava siullermik ilinniartarpat illiussuttit

taava silarsuaq ilinniartarpat

tassumalu nassuiartapaa tamarmi arlaannillu isumaqarluni”

Tuluttut:

“u ask me many question me first answer u by xplain
to unerstan u and u in the univers u must unerstan these things

first u must unerstan the ilusion of infinti then u must unerstan the infinty of ilusion this mean noting but xplain everythings so first u lern the u

then u lern the univers
then this xplain al and mean something”

Ataqatingiisitaasimasut olie-mik nappaalasoqarneranik Japan-imilu sajuppillattoqarneranik qinngorneqarneranillu:

Pisinnaasoqarfiit allanganngorpakka ok                                                                                                                                          isingaara timmisartoq nakkartoq us-iminngaanneertup sorsuut umiarsup aquttarfianut 55-it toqullutik                                                                                                        isingaara us-iminngaanneersoq qaartartumeerisartoq immamut nakkartoq                                                        

isingaara delfin-erpassuit arferpassuillu imminortut

isingaara 250 ikannerillu ajutoornermi toqusut timmisartumillu nakkartut europe inuinik

isingaara nunarsuaq aalallattorujussuaq aamma uteqqillungu inuit assingiimmik isimikkut iluseqartut japan

isingaara nappaalaneq inuit india-mi taavalu inuit korea-mi

isingaara olie-rujuup inuit nappaalatikkai america-mi annertusiartortumik olie-mik pisisinnaajunnaarlutik

isingaara america-mi inuit kamaqqasorujuit sequtteralutik monument-eq taaka ok

isingaara angisoorujuit naggataamillu nunarsuarmi sorsunnerit piffissami uani malitaasumi kisianni suli unittissinnaavarsi

puigorsiuk olie olie-si akeranngussapput september-ip kingorna piffissami ingerlaffingisassinni

olie qinngorneqalerpoq ilinnut oqaluttuussivunga pisoqannginnerani sooq upperinngilinga

ilissinnut qiavunga”

Tuluttut:

“me post probabilitys ok
me cee crash plane on deck of us war ship 55 dimise

me cee us bomer crash sea
me cee many dolfin and whale go suicide
me cee 250 plus more demise acident and crash of plane europe people
me cee very moving earth again people of same shape eye japan
me cee sicknes go people of india and people of korea
me cee very oil sicknes people of america grow biger not aford buy oil anymores
me cee america people very angry go damage monument there capitol ok
me cee very big and final earth war this line time but u can stop stil
please forget oil yor oil become enemy after september yor line time
oil get radiation as me tel u be4 why u not belive me

me cry4u”

Qanoq Eqqarsartarnittinnut, atuartarnittinnut paasinnittarnittinnullu:

“allalluni allamiusut inuttut oqaluttuarisaanermut ajortitsisarpoq uninngatittarpaatit

ajunnginneruvoq assinik titartaalluni soorlu sumar

ajunnginneruvoq allalluni titartakkanik soorlu egypt-inimiut

oqaattinik allattarlusi qanoq eqqarsartarnerlusi imatut eqqarsarnermiunngittoq ajorpoq

eqqarsartariaattimut

assit eqqarsartitsisarput eqqarsaatit atortariaqarput assinik atuaaniarluni eqqarsartariaattimut ajunngilaq

assini eqqaamasarpusi qaqungumorsuaq oqaattinik allakkuit puingussuat qanittumi eqqarsarunnaarlutit”

“peqqutaa sooq sumaria assinik allattarnersut kinguaariaat paasitikkusukkamikkit ukiut 2000 qaangiuppata ok

disc-inut allakkunik disc-it paasisinnaassanngilatit atortut atuaasinnaasut data-t ukiut 2000-it qaaangiuppata atuarsinnaanngilaat

sumaria ujaqqanut allattarput uumaannarniarlutik teknologi-si tamarmik ok pisinnaatitsillutillu paasitinnissamik ukiut 2000-it qaangiuppata paasiuminarlutik ok”

Tuluttut:

“the reason sumaria write in picture is they want last generation u to unerstan 2000 years later ok
if they rite data on disk u not able deciferings disk 4 u not have same reading device 2 read their data 2000 year later sumaria write on stone to survive al yor teknology ok and alow u to stil unerstan 2000 years later simple ok”

Silaqassuseqartup nammineq pisinnaaffeqarneq nassuiarpaa:

” aperaakka utoqqartat nammineq pisinnaaffeqarnermut pittaanerusumik

utoqqartat imatut nassuiaassasunga

guutip mannimmik tunivaasi

mannik taakaniippoq mannik pilersinneqareerpoq mannik piusuuvoq

namminiussuttit atorlungu aalingerpat mannik sussanerlungu

aaliangiisinnaavutit  mannik qalattissanerlungumannik nerillungu

aaliangiisinnaavutit mannik naqittassanerlungu mannik nerillungu

aaliangiisinnaavutit mannik qimassallungu kisianni mannik oqussooq kisianni suli mannik taakaniippoq

aaliangiisinnaavutit uumasunik allanik nerissanak taava mannk ingippat mannik oqussooq allami kisianni suli mannik piusuuvoq tipeqalissooq piffissaq ingerlareerpat

kingornatingut aaliangiissuutit mannillu isumangisariaqalerlungu

piffissat aporaattut mannittut ipput

guutip piffissaq aporaattittarpaa

piffissat aporaattut taakaniipput piffissami apraannerit pilersinneqareerput aporaaffiit piusuupput

kingornatingut aaliangertariaqarpat piffissat aporaattut sorusunnerlungit isumangalungillu

allanngorsinnaanngilat suut guutip sanasimaneraanik kisianni nammineersinnaaneq atorlungu aalingertariaqarpat piffissami aporaannerit sussanerlungit ok

oqarpunga uanga mannik neriuk mannik ajunngilaq oqunnginnerani ilinut ajunngilaq taava ilinnut oquppat ajortorujunngussooq”

Tuluttut:

“me ask elders about explain frewil beter elders say me explain like this
god give u eg
eg is there eg already created eg exist

u use frewil decide what do about eg
u can make choice boil eg eat eg
u can make choice bake eg eat eg
u can make choice u leve eg but eg get roten but eg stil there

u can make choice u not eat other animal so u throw eg away eg get roten somewere else but eg stil exist u wil smel eg eventualy
eventualy u must decide and deal with eg

time colide is like eg
god make time colide
time colide is there time colide already created time colide exist
eventualy u must decide what u want do with time colide and deal with it
u can not change what god created but with frewil u must decide what u do with time colide ok
me say eat eg because eg good for u b4 get roten then eg very bad 4 u”

Paasiniaasartut Silaqassusilik aperisimavaat isumassarsiaasumut ataasiullunilu pingasuusoq:

“siullermik nassuiarlara eqqarsartariaaseq timeq tarnerlu

nassuiarpara ataasiullunilu pingasuusoq ilumoortoq

ataasiullunilu pingasuusoq eqqarsartariaasaavoq timeq tarnerlu

ataasiullunilu pingasuusoq ataataavoq meeraq anaanarlu

sumeria-mi ilisarnaatersi sumeria-mi dronning-eq tuijuvoq

upperisakkut naalakkassi qangarsuaq aaliangersimavaat arnat atussanangit oqaluffinni naalakkatut naalakkersuinermilu

taava arnarpasinnerit peersimavaat meeqqaniit anaanaassuserlu tarnermiit

taamaaleriarlutik oqarsimapput ataasiullunilu pingasuusoq ataataasoq erneq tarnerlu tamarmik anguterpaluttut

tamanna iliuusaasimavoq allamut saasaarinermut uukapaatitsinermut oqaluffik allanngorniarlungu upperisarlu angutinik aquttinniarlungu kisimi pissaaneqartinniarlungu

tassani upperisasi oqaluttuarisaanermi ajutoorput

ataataq eqqarsartariaasaavoq

erneq panilluunniit timiuvoq

anaanaq tarnerulluni ok

anaanaariaattip tarnikkut oqimaaqatingiisittisuuvoq tamanit ataqatingiisittisoq

anaanaq ataatap meeqqallu akornaniippoq

tarneq eqqarsartaattip timillu akornaniippoq

upperisat anaanap issusaanik peqanngittoq tarneqanngilaq kisiannili ilittersuutaallutik ajortut aquttiniatiissutitut

ataasiullunilu pingasuusoq ilaqutariit inuunerivaat

ataaiullunilu pingasuusoq katillungu misingisaasimasoq eqqarsaatikkut timikkut tarnikkullu ok

taava uanga massakkut nassuiariaraluassuara qanoq eqqarsaatit timeq tarnerlu piareersarsinnaanerlungu

eqqarsartaattit piareertinguk susoqaraluarpalluunniit paasinnissinnaanngorlungu

piareertingut tarnerit akueritillungu susoqaraluarpalluunniit

piareertingut timit toqu ersingitinnangu timit illiviunngilaq angallataannaavoq

paasisimavara ikattusi anniarneq ersingingissi toqunissamut toquminngaanniit

una timeq ersiisuuinnarpoq illiviunngittoq

toqu anniarnertaqanngippat taava ikannerit ilaassangaluarput ok aappi naami

toquneq naanerunngilaq kisianni aallartiffiit nutaajullutik ingerlaartut

toqu ineriartorneruvoq ingerlaartoq”

Tuluttut:

“first me try xplain mind body spirit
me xplain true trinity

trinity is mind body and spirit
trinity is farther child and mother
yor sumerian symbol of sumeria queen is dove
yor religion leaders long ago decide not use female 4 church leaders and leading
so they remove female esence from child and remove mother esence from spirit
they then say trinity is father son and spirit al male esence this was to distract deceive to change church and religion 4 male control only and dominating
that where al yor religion go wrong in history
farther is the mind
son daughter or child is the body
mother is the spirit ok
the mother spirit esence is the balance is the harmony is the glue
the mother is between the farther and son or child
the spirit is between mind and body
religion without mother spirit esence is not spiritual but false teachings 4 control
trinity is the family of life
trinity is sum experince of mind body and spirit ok

now me try xplain how get ready mind body spirit
make ready yor mind understaning whatever hapens
make ready yor spirit aceptance whatever hapens
make ready body not 2 fear 4 death body not real u only vehicle u

me unerstan many u more scare pain of death than death itself this only body scared not real u
if death was painles then many more would partake ok yes no

dimising is not ending but new begining progres death is progres is grow”

Qanillisaanermut Inattit Pillungu:

“nassuiarariaraluassuara pittaanerusumik taanna

guuti-uvusi silarsuassinni

kisianni guuti-unngilasi guuti-t silarsuaanni

tamanna paasisariaqarpat

taamaallaat guutiusinnaavusi silarsuassinni

guutiusinnaanngilasi allat silarsuaani ok

ilissi silarsuassinniinngilasi nammineq pingisassinni ok

upperiinnaavittarpat nammineq silarsuaqalissallusi

tamanna piffissanik atuaavinnik ikattorpassuarnik pissarsiarineqartarpoq

inooqqittarnernik taava silarsuarmik pitaassuutit guuti-usaarsinnaallutit

massakkut upperiinnarpat ilaannakumik guuti-ullutit taamaallaat

kingornatingut silarsuit pilersissuat upperinikkut

kisiat massakkumut guuti-vusi sungiusartut ok”

“eqqarsaatingingukku pilersissuat

eqqarsarnikkut suut pilersinnerlungit annertoorujummik ilaavoq aappi ok”

Tuluttuut:

“me try xplain this beter
u r god in yor universe
but u not god in gods universe
u need unerstan this
u can only be god in yor own universe
u can not be god in gods universe ok
u not in yor own universe yet ok
u keep on belive u get yor own universe
this take many line times lived then u get yor own universe you play god
now u just belive u part god universe only
eventual u create yor universe by belive
but 4 now u r god in training ok”

“what u think u create
what u create by thinkings play very big role yes ok”

Silaqassusillip ataqatingiissusiorsimavoq delfin-inut eqqaallungillu pingaaruteqarneri pisuni arlalinni. Delfin-it arlaatingut malingaasat oqimaaqatingiisittarpaat Nunarsuarmi. Ataasiakkuutaat tunniunneqarsimapput, kisianni taakkua Echelon-imiit akuerineqarsimanngillat saqqummiunneqartussatut.

Nakkutinginiartariaqarpangut Delfin-it pissusaannut pisunullu delfin-inut tunngasut. Pissusaat pisunik qanorinnissannut Nunarsuullu allanngorarneranut aggiussisuupput:

una planet-eq siullermik tamarmi imiuvoq

taava nuna takkuttarpoq

delfin-it aaliangersimavaat planet-issi nunataa pisuffingissallungu

taava sorsunnerpassuit pisimapput

taava delfin-eq ineriartorsimavoq eqqaamallungu imermi kusanartortaa

delfin-eq taava utersimavoq immamilu nalulerluni kusanartumi

delfin-it silappaarinnerpaapput uani piffissami ingerlaffiusumi”

“immami imeq amingaateqarpoq delfin-it attavingiinniarneranut

delfin-it nipiliortarput malingaasaliorlutik immami takussutissanngortillungu

sarfallu oqimaaqatingiisinniarlungit

delfin-it siammasinnerupput inunniit uani planet-imi pifissami ingerlaarfimmi

delfin-it paasiniartariaqarpasi “

“delfin-it uumasut tamarmik asasuaannarpaa guuti-t issusaattut inuilluunniit

delfin-it paasisimavaat kiffaanngissuseq guuti-t issusaanniit inuunerit ikattuni

uani piffissami ingerlaarfimmi

delfin-it nunarsuarmi sarfat oqimaaqatingiisittarpaat

delfin-it planet-eq tamarmi illersungarivaat uumasullu tamaasa guuti-t issusaat atorlungu

taava massakkut inuit delfin-it ikattut toqrrpaat piffissaanngittumi delfin-it annaakkusuppangut

uangut planet-ttinnukaallungit avitteqatingalungit

delfin-it akuersisimapput piffissamut atungarisattinnut 15 maj piareersassuarput inissaat”

“delfin-it ikattut pilliutinginnittarput nipinik harmonisk-iusunik oqimaaqatingiisittiniarlutik

planet-ersi ilissilu naalliunnerat annikillisillungu

angisoorujurujoúit naalliunnerit aggerput delfin-illu tamanna unittissinnaanngilaat sapiinniaraluarunilluunniit kisianni naammannani

ilikkartariaqarpasi harmonisk-it planet-ersi qanittumi imal. illit toqussuusi

ilisimasaqarasi sumilluunniit aallartillusilu 0000 uteqqillungu”

“aap nipit delfin-it aaqqiissutinik qarattakkut malingaasaliortarput

uumasunut tamanut nunarsuarmi

delfin-it nipaat sianiutit pittaanerusumik attaveqartittarpaat mirakel-it pilersittarlungit

delfin-it oqimaaqatingiisittarpaat harmonisk-it nunarsuup ingerlaartunik kaavittunik ok”

“uumassusillit ikattut uumasarput immap naqqani nunarsuullu iluani tunniussisinnaasut inuit paasisinnaasaanik apeqqutinik ikiuutinillu

paasilerukku imaq paasissuat silarsuarmi angalasarneq ajornanntittumik ok

imaq sananeqaateqarpoq avataarsuanik assingiimmik ok

paasingukku tarajoq imeq kajumerisullu inuuneq paasissuat

suullu tamarmik uumasut”

“helo

oqaluttuuppakkit seqineq isingiuk

oqaluttuuppakkit delfin-a isingiuk

oqaluttuuppakkit cern-i isingiuk

oqaluttuuppakkit pave-q isingiuk

oqaluttuuppakkit nunarsuaq nikittoq

isingiuk seqinersi sunersoq

isingiuk delfin-isi sunersut

isingiuk pave-q sunersoq

isingiuk nikeriarneq sunersoq taavalu sooq

naalakkersuisusi aperisingit

naalakkersuisusi piareersarput

ilissi suli piareersanngilasi sooq

0000 maaniippoq piareersaruk eqqarsartaattit tarnerit timillu massakkut”

Tuluttut:

“this planet first al water
then ground comes
dolfin decideing to walk ground your planet
many wars happen
then dolfin evolv remember water glory
dolfin then go back and swim water glory
dolfin most clever on this planet line time ”
“seawater has residu from dolfin comunication
dolfin sqeek cause vibration of seawater to becom becon and balance energy
dolfin more advanse than human this planet line time
u must study dolfin”

“dolfin always love al creature with god esense even human dolfin unerstan freedom of god esense many life time this line time
dolfin keep your earth balance

dolfin protect al planet and al creature on earth with god esense
now human kil 2 many dolfin be4 time we want rescu dolfin bring them our planet share

dolfin agree come our line time 15 may we prepare place”

“many dolfin already sacrifice for keep harmonics balance yor planet and make yor suferings les
very very big sufering coming and dolfin can not stop this even they try be brave but not enough

u must lern harmonics yor planet soon or u demise not knowing anything and begin 0000 again”

“yes sound dolfin make heal brainwave of al creature earth dolfin sound cause synaps make beter contact in brain make miracel hapen
dolfin balanse harmonics of earth vortex ok”

“many being live deep oceon and holow earth can give u human answer and helpings
when u unerstand oceon u wil unerstan how cosmic travelings work easy ok

oceon have same compositing than space same element ok u unerstan salt and water and magnet u wil unerstan life and everything living”

“helo
me tel u watch sun
me tel u watch dolfin
me tel u watch cern
me tel u watch pope
me tel u watch moving earth
cee wat yor sun is doing
cee wat yor dolfin is doing
cee wat cern is doing
cee wat pope is doing and saying
cee wat moving is doing and why
ask yor leaders
yor leaders prepare
u stil not prepare why
0000 is here make ready yor mind soul body now”

mas

Oqaasilerneqarsimasut Silaqassusilimmiit tarnikkut ineriartorneq nunarsuarmiut allaminngaanniit qaffaanerlu (ilai suli isertungaapput):

“ikattorpassuaqarpoq timeqarlutik ineriartornikut kisianni ikanngittut tarnikkut ineriartortarput

ilissi inuit tarnikkut ineriartornerusimavusi taakkunanngaanniit

kisianni paarerusuppaat misilittangartuut teknologi-tik

guuti-risaat teknologi-rivaat”

“paasivakka qaffaanermut tunngasut apeqqutisi

oqaluttuuppakkit massakkut qaffaaneq allamik suum´nngilaq inunnik ikattunik tinguaaneq ok”

“ajungaasimavungut reptile-nut qangarsuarli taava ineriartulersimavungut

reptile-t piffissarisarsi utertittarpaat ineriartorsinnaanngilatit”

“uumasorujussuarnik (dragon) toqoraasarnikuuvungut piffsat ingerlasut ikattut qaangiummata

suli uumasorujussuaqarpoq nunap iluani piffissami ingerlaffissinni aap”

“nunarsuaq manngertuunngilaq”

“isumassarsiat tamarmik ilisimanngilakka

uumasorujussuit drage-itut ittut nunap iluani suli uumapput

massakkut ajunngillat

massakkut misilittangartuujupput

massakkut eqqissisimasuupput soorlu delfin-it”

“tamakkua tamarmik uaa ilisimanngilakka

suli eqqumiinnerit uumassusillit piusuupput piffissani allani

uumassusillit ineriartortarput piffissani ingerlaavinni tamatingut uninneq ajorpoq”

“uumassusillit tamaasa oqaluussinnaavangut eqqarsartariaaseqartut paasinnissinnaasunik ok”

Apeqqutilliisimavoq Silaqassusilik paasiniaasartunut:

“ok uaa siullermik apeqqutilliissuunga

qaamatissiuna suna siunertaringaa

uangut piffissami ingerlaavittinni qaammat qangali toqussimavarput

inuuneq pittaanerulertarpoq qaammateqarani

sooq suli qaammateqarpisi

qanoq ilissi qaammammut siunertaqarpisi

qaamma pinngortitamiit pissusissamisuunngilaq qilaap timaani

qaammat ilineqarsimavoq allaninngaanniit nunarsuup qanorinnera aqunniarlungu

qaammateqanngittumi eqqissinerujussuaq aggiuttarpoq inunnut anorersuaarulluni taamaallaat annikittunik

qaammateqanngippat eqqissineq inuit akornanni

utoqqartat oqarput sananeqaatillit qangarsuaaneersut qaammat pisarisimangaat nunarsuullu eqqaanukaallungu

utooqqartat oqarput qaammatip pissaaneri soorlu sulisartut piffissami nakkutinginnittutut piffissaq aqullungu

qaammatip aamma uumasut qanoq inneri aquppai uani piffissami ingerlaavimmi”

“apeqqutissaqarpunga

massakkut aperissuunga

isingaassi mars-i paasiniaaffingingissi oorerpassualerlusi atortorpassualerlusi

sooq immasi paasiniaaffinginianngilisingit oorit assinganik atortunillu

immat itisuut akissutissanik tamanik tunisisarput piusuunissinnut siunissamullu

immat itisuut ilisimatussuseqarput annertuumik suli pisariaqartippasi

oqaluttuutissuassi isertukkanik

immat ilaani itisuuni imeq sakkortuumik ajattornerani silaannaqarpoq anersaartungarisassinnik bobble-nngorlutik qaavanukarsinnaanngittut

taanna silaannaq uninngasoq qaarusuliortarpoq inuit uumaffingisinnaasaat anersaartorlutillu silaannarmik pittaasumik naatitsisinnaallunilu uumallunilu ajunngittorujummik

immat itisuut ikattunik krystal-eqarput aaqqiisinnaasunik sarfanik ajornartorsiutissinnik minguttitsinermiunngittoq

isinginngiinnartarpasi inuutitsisinnaasut pittaanerpaat akissutinik ujaarlinginnassi immamiit itisuumiit

guuti-p imaq itisooq ilanngussimavaa

sooq atunngittoq tunniunneqarsimasoq

nunarsuaq planet-iuvoq imeqarfik taamaakkaluartoq naalakkasi akissutinik ujaarlerput avataarsuanut sooq

imaqarfisi akissutinik peqarput avataarsuanut angalanernut uani piffissami ingerlaarfimmi sooq isinginnginnaarpisingit oqaluttuarisaanissinni

paasingussingit paasiuminaattut immani itisuuni paasissuasi paasiuminaattut avataarsuani delfin-it aperisingit oqaluttuutissuaasi tassannga ok”

“allanik apeqqutissaqarpuna

massakkut aperissuunga

suut siunertaringamikkit upperisat naalakkat guuti-tut inngippata guuti-viunngippata

suut siunertaringamikkit illorsualiornerit(temple) guuti-t taakaniinngippata

suut siunertaringamikkit oqaluffinik sananerit guuti-t taakaniinngippata

suut siunertaringamikkit nuannaartorinnittarfiit sanallungit guuti-t taakaniinngippata

suna siunertaringamiuk innarsuarmut qinuneq guuti innarsuaanngippat

suna siunertaringamiuk qinusarfimmik statue-iliorneq guuti statue-iunngippat

suut siunertaringamiuk kuummut qinuneq guuti kuujunngippat

sooq nersussuaq illernartuussua nersussuup ilisimanngippanguluunniit guuti

sooq aapakaap illernartuua aapakaap ilisimanngippanguluunniir guuti

taamaallaat uumasut illernartut piffissami ingerlaarfimmi uani delfin-iuvoq

qinuffingisariaqanngillat delfin-it guuti-tut kisianni ataqqinninneq delfin-imut annertoorujummik”

“massakkut aperissuunga

sooq inersimasusi suli immuttortarpat

sooq immuttortarpisi anaanamiit sananeqaatilimmik allamiit inumminngaanniiunngittoq”

“aperissuunga utoqqartanut guld-it pillungu

utoqqartat oqarput iseq aperisariaqarlunikku

iseq massakkut aperivoq

sumiippa taanna guld-eq

naalakkersuisussi paarinngilaat guld-i

naalakkersuisusi guld-iuteqarujunngillat sinneruttunik

naalakkersuisut guld-iutissinnik tunniussisuaannarput allanut planet-eqartunut

sooq tamanna naluisiuk

guld-i pillungu ernumanasi

guld-i ilissinnut isumannanngittuunngilaq ilaqutassinnut ilissi guld-i nerineq ajorparsi

ernumassutissaq anneq olie nappaalatitsilerpat”

“apeqqutissaqarpunga massakkut

massakkut aperissuunga

isingaara naqqa naalliuttoq imeqarani inuit perlertut

kisianni imaq iluittumik imeqarluni

sooq tarajoq peerusunngilisiuk immamiit nunamullu atorlungu

imaq sinnilimmi imeqarpoq nuna tamarmi inoqajuittulluunniit ilanngullungit orpippassuanngorsinnaangai inuit tamarmik nerillutik naammattumik pittaasunik

sooq pump-ernianngilisingit immamiit imermik sumut tamaanga

qaartartuliorsinnaavusi kisianni imermik salingaattumik immamiit sanasinnaanngilasi immamiit

qaartartorujuit ajortorujuupput

imeq annertooq inuummarinnartoq pittaasuaannarpoq”

Eqqaamassutit Naanerai Allanneqarsimasut:

(a) Tuluit oqaasii atorneqarnerusimapput Silaqassusilimmiit. Oqaattit allat Latin-isuusimavoq ajunngilluinnartumik- illuatungeriittortaa meerarpaluttutut Tuluttut atuinera taannalu Latin-imiusoortutut nassuiarneqarsimapput kopi-ni siullerni Echelon file-ni, allallu sammineqartut. Taanna file-q uannut atungassanngorsimanngilaq sulilu Centrally Classified-iulluni (isertungaalluni qeqqaniittoqarfittut) ullumikkkumut.

“Qeqqaniittoqarfimmi Isertungaasoq” innersuuppaa paasissutissalerisartut gruppe-t isertuussinerannik suli isertungaanerusoq. Tamanna isumassarsiaqatingiiffik (NIID)-iip ataaniippoq Nunangisamiit Allallu nunaanniit Isummernikkut Naalakkersuisoqarfiiit

(National and International Intelligence Directives) (NIID)

paasinnittaattimi ‘need’ oqaluttariaasaanni (pisariaqartitaq)

(b) CHANI project-i pissusissamisut aniatitsiissutaasimavoq paasiniaasarfimmi aporaattitsisarfiup suliffiani (collider facility). Allanik ilaqartuni, piffissaq avatangiiserlu misileraaffingineqarsimavoq. proton-it aporaangamik taavami piffissaq?

Piffissat aporaassinnaappat? Taanna siunertap illuatungerisimasaraa paasiniaasartuniit aporaattitsisarfimmi. Ujartuisimapput pisinnaasoqarfinni piffissanik aporaannerni–paasiniaasartullu pakattisimanngillat. CHANI project-i tassanngaanniit uppernarsaataalluni. Allanik imaqartiternera piffissani ingerlaarfinni qaqutingoortumik pisoqarneranik aamma paasiniarneqarsimavoq misilerarneqarlunilu, assersuutingalungu, piffissamik angalassutit, silappaarittumik seqersittinik ilisimatussuttinik ‘inunnik toqqakkanik” siumut utimullu piffissami, seqersittinerillu “tinguussaasuusunit” (annertunerusumik sub-nano kvantum-inik immiussilluni atortut) siumut utimullu piffissami angalatillungit.

( c ) Naattumik oqaaseqaatiliarissuakka pisut allat isumassarsiami piffissami soorlu CHANI-imik paasiniaanerup qaatungerisimangaa. Piffissaq tulleriaappoq kaavittarlunilu kaajallernnerni assersuutingalungu titarneq toqqaannartoq kaajallannermi: 0-imiit 0000-mut, uteqqillunilu 0-umut (aallaqqaataaniit naaneranut aallaqqaataanut). Taamaattunik kaavittunik piffissamik angalaffinni peqarpoq ilaatingullu attavingiittarput imal. aporlutik imminnut, assingusumik kajumerinikkut malingaasani kaajallaanerillu seqineqarfiup iluaniittunik. Avissaartitsittingaangamik uumassuseqartunik, imal. ineriatortissimasai silaqassuttini, pississinnaapput ataattimiit ataattimut piffissarlu ingerlaarfingisaq uteqqittariaqarnangu siullermik malitarisimasaraluartik. Ilai pissinneq ajorput kisianni takusinnaallungit piffissamik ingerlaarfiit allat attavingalungillu uumassusillit tassani piffissami ingerlaarfimmiittut aporaaffik ingerlaneranik. Ilaannikkut uumassusillit ingerlaarfittinnut naapittisinnaapput isinginnaarlutalu naapikkiartorfiup tungaanukartungut suliluunniit apuutinngittungut. Taamatut pisoqarneq nassuiarpaa “uangut” naapittinerput/aporaaffingisarput Silaqassusilimmik. (“uangut” , isumaqartillungu R&A paasiniaasartut.)

Piffissaq aamma tasisuaartuuvoq tasinneqarsinnaallunilu, piffissami tasititsineq qaqutingoortoq kinguneralungu. Paasiniaasartut ilaasa oqaasilersimavaat qanoq deja vu tassunga pineqartumut tunngavilerneqarsinnaanersoq, ilanngullungu qanoq ‘piffissap tasisuaartuuneranik’ nassuiaasinnaarpasikkami piffissami angalaneq nassuiassangaanni. CHANI project-ip sumut ingerlasimanera malillungu, tasisuaartumik ilanngussisimanerat piffissamut ikiuutaasimavoq sooq ukiunik tunniussisoqarsimanngittoq, taamaallaat ullunik.

Allamik ‘ikiorsiissutaasimasoq’ qanoq Silaqassusiliup nassuiarsimaneraa toqqaannartumik ‘siunertarisaasumillu’ sunnertitaasarnerit Qaammammik inuit piffissamik isinginnittariaasaanik. Peqqutingalungu Silaqassusillip qaammateqarsimannginnera piffissami/illuatungeriittumi silarsuarmiinngaanneerneraniit (sequmissimangamikku imal. “toqussimangamikku”), ukiumik tunniussinissaq pisinnaanngivissimavoq kisittisarnerilu piffissamik “pisinnaasoqarfinngorlutik”. Silaqassusillip nassuiarpaa utoqqartatik siullermik kisissimangaat ullungut 28-anik ullulinnik, 13-inik qaammatilinnik kisitteriaaseq atorlungu, kisiannili namminneerlutik aaliangersinnaanangu kisitteriaaseq tulluuttoq ullullu aallartiffiit atorniarlungit piffissami ingerlaffingut Nunarsuarmi. Piffissap ingerlanera uangullu ilisimanninnerput piffissamik toqqaannartumik aqutaapput Qaammatitsinniit.

Qaamma sunniuteqartarpoq timimut, eqqarsartaatikkut, tarnikkullu uumassusilinnut tamanut uani planet-imi. Taamaammat Silaqassusiliup Utoqqartaasa Qaammat sequmissimangaat. Peerusussimavaat qaammatip sunniinera. Pissarsiarisimavaat siunnersuutit taamaaliornissamik planet-it iluaninngaanneersuniit. Qaammateqanngittoq, ingerlaannartumik tallimanik takuneqarsinnaasunik allannguuteqarsimavoq:

(1) Malunnaataanerpaat allannguutit qanoq issuttiniippoq taavalu aalallattarnerni uumassuseqartuni/inuiaaqataanni taakani uumasuni. Qaammateqanngittoq, eqqissisimanerulersimapput qattunganerulerlutillu. Uippallernerit misingissuttikkullu ersinerit annertuumik millisimapput inuiaavanni uumasuniluunniit aamma. uumassusillit tamarmik sunnerneqarsimapput.

(2) Silami qanorlu sila pisarsimaneranik allannguuteqarsimavoq. Imartai qattunganerulerlutik annertunerujummik. perlunnerujussuit oqimaattut kallerillu qaqutinguulersimapput. Klima oqimaaqatingiilerluni planet-imi tamani. Nillerujuttarnerit kissattarnerilluunniit sakkortuumik, pisoqarfiinnanngorsimapput qangarsuaanni pisimasuni.

(3) Ineriartortitaqarsimapput qalipaateqarfinnik pittanngorsarneqarnikumik. Takusinnaalersimavaat allaaneranillu qalipaatiniit allani siullermik takusinnaanngisaminnik.

(4) Inuiaavisa annertungaattiartortaata ilisimalersimavaat eqqarsaataannakkut attavingiissinnaanerminnik pinginnaanertik, ingammik angajoqqaaniit meeqqaminnut taavalu qatanngutingiiaat iluanniit. Meeqqat inunngorsimasut qaammatip ‘toqoreernerata’ kingorna attaveqarsimasinnaasarsimapput nunarsuup iluani uumassusilinnut sungiusarneqartariaqaratik, Utoqqartaniit ilittersuunneqaratik imal. atortulersoratit.

(5) Allannguuteqarsimavoq annertuumik anersaartorfiannut. aavi anersaartorneratalu qanoreqatingiinnerat allanngorsimavoq imal. atineqarsimavoq. Meeqqat qaammatip toqoreernerata kingorna uummarsimasut pisinnaasimapput anersaartornitik uninngatissinnaallungut immap ataani tiimit arlalikkaarlungit.

(d) Paasitittariaqarpara atuartumut sammisat ilaat Silaqassusillip akinissaanut tunuarteqqasimasoq imal. paasissutissanik tunniusseqqinnissaminut, ilaqqinnangit tunniussaareersimasut. Sammisat ilaat unittinneqaavissimapput (sammisat taakkua isertungaapput). Taakkua “akequsaanngittut” sammisat ilarisimavaat atilersuinerit nassuiaassinerillu nunap iluani uumassuseqartut, qanoq ilaaffeqarnersut ineriartornittinnut ilanngullungit toqqarneqarsimasut pissaanillit qaffasilliartuaartut taavalu kiap toqqarsimanerai taamaattut ingerlatteriaattit.

(e) Piffissami ingerlasuni teknik-rit misiliisaraluarnerannik attavinginneqqerinneriaraluarlutik Silaqassusilimmik, paasiniaasartut eqqaamassutai eqqaasaqarput aallartitsisuusimasunik kvantum aaqqiissummik/virus AI-eq (computer-ikkut silaqassusilik) katersuisoq pingisassaminik ilimangisaasumillu arriilisiisussamik ukiuni qulinik.

tekniker-it naggataarutaasumik isummersimapput kode-q aallartissutaasimalerpat aporaattitsiviup ataqatingiiffianut, pisinnaalissasoq katersueriarluni AI-imiit qanoq attaveqaqqissanerluni. Ajornanngittumik inissillungu, ilimangisimavaat nammineq aaqqissasoq, piffissaq ingerlareerpat.

Taamaakkaluartoq, ilimangilluinnarpara CHANI project-eq naasimaneranik 2000-imi, taava naluara project-eq taanna ammarneqaqqissimanersoq allani ilisimatusartuni imal. ingerlaarsimanersoq imal. akulerussimanersoq allamut. Eqqaavara peqqutingalungu, qanittukkunni aniatitat Stuxnet virus-imik oqaasilerneqarsimasullu tekniker-iniit. Allatut ikioriarfeqanngilanga iluaangusullunga assingunerannik Stuxnet-inik assingiittoqarneranik taavalu ‘lode’inik ilaatitaasimasunik tekniker-it atorsimasaannik oqaluuserinnimmata piffissami CHANI- Y”K pineqarmat. Tamanna 2000-imiusimavoq; Stuxnet-i takkuppoq 2010-mi. Ukiut qulit arriilisitamik piffissaq? eqqarsaarpunga, kisianni sammisaasoq peqatingiinniapilunneruvoq (conspiracy) ullumut allamut.                                                                                                            

      

————————————————————————————————————

              

   

    

  

ORMUS-ip Ilarisartangaasa Angakkuangaanera Eqqumiittumillu Pisoqarfiunera

ORMUS-ip Ilarisartangaasa Angakkuangaanera Eqqumiittumillu Pisoqarfiunera

Immap imaaniit immikkut ittunik tinguussaasunik tingulaariffiusimasunik pissarsiorfiusinnaasumi nunamik pittanngorsaataasinnaaneranik pisinnaasoqarfimmik pissanganartuliuutaavoq, naggorissakkat annertusisinnaalluni, inuit uumasullu peqqissusaat ikiorsersinnaallungu, allaalluunniit nunarsuup silaata allanngoriartornera akiorsinnaallungu.

Roger Taylor, PhD, BVSc -mit allanneqarsimavoq © 2006

Email: rogerbt©onetel.com

Aamma saqqummiunneqarsimavoq Caduceus, issue 71 Spring 2007

Nittartangaa: http://www.caduceus.info

TINGUUSSAASUP QANOQ ISSUSAA PISINNAASOQARFEQARTOQ NUNALERINERMUT PEQQISSUTTIMULLU NERIORSUUTEQAATINGALUNI

Una allaaserineqartoq ilisarititsiissutaavoq qanittukkunni taavalu massakkumut suli ilisimaneqarluarani nunarsuup siunissaanut annertuumik pingaaruteqartuusinnaavoq. Kisiannili ilisimatussuttikkut qanoq iliuuseriffingineqarneri (ajutoorsinnaaneranut/pittaasunngortitsisinnaaneranut) annertuujupput; ukua oqaatingisaasut iluittumik uummartinneqarunik, tinguussaasuniit gruppe-kkaanik tingooraasariaqassuunut ilisimalerneruniarlungit – ilimanaateqarlutik kemikalie-nerussallutik- piusuunera massakkumut pasineqarsimanani. Tamakkua pillungit ORMUS-i taasiissutaasimavoq tassunga. Suunerannut isumassarsiat ilaat aalallattitserujussimavoq, taavaly tupinnangaartumik kemikalie-qarneranik fysik-eqarneranillu, ataani allattorneqarsimapput.

Kisianni siulliutissuarput, paasissutissanik atorneqarluarsinnaasunik tikisititsisarnerit imaqarput naasut uumasullu inuunerannik pittaasunik sunniuteqartitsisinnaaneranik taakkunannga ilasisarnerniit annikinnerunngillat qaqutingoortumik pisoqarfiusartuniit. Malunnaateqarluartunik inuit uumasullu peqqissusaannut iluaqutaasarsimaneri aamma pissarsiarineqarsimapput.

David Hudson-ip ORMEs-inik nassaarnera

Nassaarnerup oqaluttuassartaa aallartissimavoq 1970-ikkut naanerani annoraaminiliassanik naatitsiviutilimm pisuujusumik Arizona-mi David Hudson-imik atilimmiit. Peqqutingalungu nuna innermik anittisoqarfiuneraniinnerani allaqqissaanik imaqartitserneranik, taavalu ujaraq ataaniittoq ilisimaneqarsimaneranik metal-ilinik erlinnartuutinneqartartunik, iluittumik ilaminertakkaanik kvantitative-inik peqarmat aaliangersimavoq paasiniaaniarlungit. Paasisiniarsimasai taamaaseriarlutik inississorneqarsimapput paasiniarneqartut iluittunngortikkiartuaarlungit: metal-inik ilisarnaateqartoqarsimanngilaq, kemikalie-nik qisuariaateqarsimanngilaq spectroscopic-ikkullu attiorfeqarsimanani. Kingunerisaasutullu spectroscopist-eq ataaseq siunnersuisimavoq “sivisunerusumik ikumatinniarlungu”. Tassaniuna aattaat spectral-it ilisarnaatitai takkussuukkiartulersimasoq taavalu, tupaallannarnerpaamillu, siunnersuisimaput metal-inik immikkut ittunik erlinnartuuteqarsimanissaanik. Erseqqarippoq tamanna siammasinnerusumik misissorneqartussaassasoq taava, naammattunik nammineertumik ooriliiffingineqarsimanerani, Hudson-ip kemikalie-lerisartunik suliakkiisimavoq taavalu aaliangerlungu ajornartorsiut aaqqinniarlungu. Kinguneri suut nassaarisimaneranik eqqarsaatinginartunik ataasiakkuutaanik allattungaaqqapput patent-iani. 1 Aamma arlalinnik inunnut paasititsiniaasarsimalluni. Video-ninguna taakkunanna akunnernik qulaaluanik isinginnaarninni takkua qaqutingut pisoqarfiusartut aattaat uanga ilinnialersimanginga.

Taamaakkaluartoq, ataasiinnarmilluunniit sammineqartoq ilisimatusaassutaasumik journal-iliarineqarsimanngilaq. Hudson-imuna oqaatingisimasai unammillernarsimanerani allannissaanut kinguarsaatingisimanginga samminiarlungu, neriuutingalungu akademisk-imik uppernarsangaasimaneranik nassaarsinnaanissamik. Ammasumik akademisk-imik paasiniarneqarpasitoqarnianngimmat, gruppe-eq ilisimatuut pituttungaaqqanngittut taavalu inuit ilaasortaaffeqanngittut sammineqartoq pillungu ukiorpaalunni suliarisarsimavaat. Ooriliissutaasunik iluaquteqaratik imal. inuiaanut ammasumik misileraasarfeqaratik, taavalu Hudson-imik arlaatingut ataqatingiiffeqaratik, nassaarisimanerarsimasaata ilaannik pilersitteqqissinnaasimapput. Suliarisimasaat, Hudson-ip suliarisimasai ilanngullungit, katersuussukkanik allaaserineqarsimapput Barry Carter-imiit siammasittorujummik taavalu nittartangaanni paasititsiilluartumi.2  Aammattaaq arlalinnik email-kkut Internet forum-eqartiterpoq uummaarilluartunik, ilaata, ilisimatusarlutik gruppe-kkaajusut, oqaluuseraat kemikalie-t assingiinngttukkuutaartiterneri taavalu fysik-itai ilanngullungillu piiarnissaanut missingersuutaasartut tinguussaasut taakkua paasiniarnissaanut.

Taava qanorinneranut suut massakkumut paasineqaassutaasinnaappat ? Erseqqarissivoq, taassuminnga nassaarinninnermi, isertilerpungut sumiiffimmut nutaamut ataasiakkuutaartiterfeqartorujummut sulilu ilikkarfeqarnissaanut appasittorujuulluni. Taamaalluinnarpoq, oqaatingineqarsinaavoq fysik-it, kemikalie-lerinerit taavalu biologi-lerinerit kapital-it nutaat ammarterneqartut. Tunngaviusumik piviusuusoq massakkut isornarunnaarsimasoq Hudson-ip suliaaniit taavalu gruppe-niit namminersortuniit, erlinnartut arlallit (ilaat erlinnarpallaaratik) metal-it, ilanngullungit rhodium, iridium, guld-i, platinum, palladium, kobber, allallu arlallit, piusuusinnaasut qanoq issuttimi allarluinnarmi, tassani metal-iunatik -qasertuullutik imal. pulver-iseringaaqqallutik qaqortutut manngertunngortinneqaraangamik matoqqasuni.

Hudson-i pingasunik allanik tunngaviliisimavoq oqaatingisimasaminik, suli annertunerusumik oqaluuserineqarsinnaasut isornartorsiorfingineqarlutik. Oqaatingisimavaa ORMUS-ip ilusaanni taakunani suminganneerfiusuniit, elektron-it inississorneqaqqittartut kemikalie-t qisuariartaataanni ilaasarunnaasimasut. Assingusumik, ataqatingiittoqarfiit nalinginnaasumik metal-it atom-ianni ataqatingiisittisartui manngertunngoqqaneranni amingaataasalersimasut, tassani sunniuteqartumik monatomic-nngortarlutik. Tamanna peqqutingalungu, siulleqqaammut attersimavai Orbitally Re-arranged Monatomic Elements-itut, imal. ORMEs-it. Piffissami qaninnerusumi suliarisimasaani siunnersuipput ilai immaqa diatomic-iusinnaanerannik, aammattaaq ataqatingiittoqarfiit katariaannaaneri allanik element-inik piusooqatingisinnaanerannik, ingammik metal-it alkaline-iusunut. Taamaalilluni atterneqaassutaa tunngavilersuutaanngittumik ORMUS-imut allanngorneqarsimavoq. Aamma akulikittumik tunngaviliiffingineqassutaasarpoq M-state-itut taakkunani element-iniikkaangamik.

Allami, suli annertunerusumik qangaanerusumiit malittangaqartuni oqaatingineqartartut ukuupput, elektron-it inississorneqaqqinnikut Cooper-ip inississungaaffiani ataqatingiisittinermi ilanngunneqartarneranni, taava (allaniluunniit isumanginneriaattit ataqatingiisilerneqarsinnaallutik) tingooraaffiusunngortinneqarsinnaapput anneertuunik kiassuttini nalinginnaasuni. Tassannga tapersersuilluni, Barry carter-i video-mik sivikittumik saqqummiussisimavoq takutillungu pulver-i qasertoq kajumerisartumiit pissittoq. Taamaakkaluartoq isornartorsiorfingineqarsinnaavoq, taanna “issiingassamik pissittitsisoq” qaqutingoortumik pisartoq namminermininngaanniit, uppernarsititsineq ajortoq tingooraafferujuusinnaanerminik. Tassannga illuatungiliuuttitsisumik siammasinnerusumut ingerlatinnangu, eqqaanissaa naleqarluarpoq mainstream-ikkut arlalialunnik saqqummiisorsimavoq Hudson-ip oqaatingisimasaanik toqqaannanngittumik tapersersuisoqarsinnaaneranik. 3.

Taakkua takutitsiissutaasarput “qaffasissumik-kaavittumiisittisoqarnermik” inissisimaffimmik tassani metal-it atom-ii oqimaattut suliarineqarsinnaammata isertertillungit taavalu tassani nucleus-itai takisoorujunngortillungit naleqassuttimullu qaffasinnermukaallungit kaavinnerminni. Kisianni arlaannaalluunniit tinguussaasunik taamaattunik annertuukkaanik pilersittinikuusimanngilaq.

Hudson-i paasiniaassutissanik iliuuserisaqartarsimavoq tinguussaasunik assingiinngittukkaanik allaaserinnittarsimallunilu ORMUS-ip ilaminertakkaavi nassaarisarsimalluningit nunaminngaanniit nassaarisimasamini ikannerusuni misilerarsimasamini, kisianni annertunerusarsimapput innermik anittisartoqarfimminngaanneersut. Paasiniaasartut allat kingornatingut nassaarisarsimavaat imeq pinngortitamingaanneersuni misilerakkaniittuninngaanniit, annertukkaajunerusut immamiittarlutik taavalu annertunerusumik Dead Sea-mi. Paasiniaasartoq ataattip allaat silaannarmi nassaarisimavai. (Uani immaqa tupaallannarpallaanngilaq monatomic-it ilusai oqimaattorujuit gas-itut qaqutingoortutut pissuseqartarsinnaangami.)

Hudson-ip kemikalie-lerisartui naasut arlallit paasiniaaffingisimavaat nassaarisimallunikkillu naasuni ORMUS-eqarnerpaasarsimasut, ingammik aloe vera-mi, taakkuullutik naasartut nunami innermik anittisartoqarfinni. Aamma nersussuit puulukillu qarasaaninngaanniit paasiniaaffingisarsimavaat tingusisimallutillu 5 %-it malunnaateqarluartut tinguussaasuni panertuniit imaqartuniit. Taakkua paasiniaaffingineqarsimasut ajornanngittuinnaanngillat, ORMUS-ip imarisa allanngorneqartariaqartaramik metal-itut iluserisimasaannut. Paasiniaassutissatut, taakkua pisarput “sivisuumik-kissaanermi” spectroscopic-inik ingerlaartitsinerni Hudson-ip atungarisimasaanik. Kisianni metal-it annertukkaanik pissarsiariniarlungit sivisoorujussuusarput, taakkuullutillu naammattumik suliarineqarnissai imal. nassuiarnissaat ungasittorujuusarlutik. Ikittuaqqat paasiniaasartut namminersortuusut suliaqartarfiit isersinnaasarpaat spectroscopi-iit atorneqassappata, Ilisimasaqanngilangalu arlaat inissisimaffimmiittoq inunnut ammasumik tamakkuninnga suliarinnissinnaassuseqartumik. Ajoraluartumik, arlalinnik peqquteqartumi, (ooriliiffingitinnerni taavalu inattisikkut tassani siunnersuussutaasimapput), Hudson-ip nammineerluni sulianik taamaattunik suliaqarunnaarsimavoq.

Fysik-itaani kemikalie-lerinernilu annertunerujussuarmik suli suliarinniffingitittariaqarput, annikinnerunngittumik qaqutingoortumik pisoqarfiusartut erseqqarillisinniarlungit takuneqartarsimasuniit. Assersuutingalungu, ORMUS rhodium-it imerpalasortai filter-ip pappiliartaanik panertinniaraanni seqinertillungit, Hudson-ip nalaassimavaa tammartartoq qaamanermik sakkortuumik qinngorneqarluni, kisianni nipeqarani imal. malingaasaqartitsinani sakkortuumik. Suli eqqumiinnerusumik, ORMUS iridium-i suliaringaanni uteqattaartumillu kissakkaanni kiassuttimut aappaluttumut nillusarlungulu, nassaarisarsimavaa oqimaassusaa sangujoraartartoq peqqarniittumik arriittumik nillusarnermini kaaviaarluni – suliluunniit, sumiiffimmi ataattimi, annaallungu tassanngaanniillu oqimaassuttini tamaat ateqqillungu. Taanna kingunerisaasimasoq ikkunneqarsimavoq teori fysiker-imit Matti Pitkänen Finland-imiuminngaanniit. 4

Namminersorlutik paasiniaasartut ilumuussusaanik uppernarsaasimapput nipeqarani qaamanermik kallerniliortartoq, aamma ataaseq oqaatinginnissimavoq oqimaassusaanik allanngortarneranik uppernarsaasimalluni. Taakkunani arlallit allamik qaqutingoortumik pisoqartarneranik nalaattisarsimapput: imerpalasunik kuseriarnerit, ORMUS-itaqartunik akuneqarsimasunik, matoqqasut silataanni ilusinikkiartortunik – ingammik kajumerisoqarfinnik sunnerneqarsimangaangamik. Taamaalisoqarnerata innersuitissimavaat atom-it ORMUS-it iingat akimorsinnaangaat kvantum tunnel-iliornerit atorlungit, imermillu annikittumik nassataqarlutik. Aamma nassuiarneqarsimanngittoq unaavoq nalaattinermi ORMUS-it piareersarneqarsimasut imerpalasunngortinneqarsimasuni innaallattartoq kallerup inneranik pilersittilluni. Taamatut iperaasittineq nipiliortarpoq seqqorpallattumik, kingornatingullu innaallaliortitsisoq ilusineqqittarluni iperaasittinneqarlunilu qasseriarluunniit killeqanngittumik.

Talerpiata tungaaniittoq valnød-it orpia, ukiuni arlalinni ORMUS-imik

isumangineqartarsimasoq massakkut qaqqortarissanik pilersittisarsimavoq

arfinileriaammik oqimaannerusunik assersuutissangaanni orpikkaniit saamiata tungaaniittuniittuniit isumangineqarsimanngittuniit.

(Suminngaanneerfia: http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/walnuts.htm)

Biologisk-imik sunniutaasartut ORMUS-imiit

Tinguussaasut taakkua biologi-vi aamma siammasissumik ammapput paasiniarneqarnissaminnik. Oqaatingineqarsinnaavoq, taamaakkaluartoq, biologi-mi kapital-ik nutaaq ammarneqareersimaneranik: inuunerup kvantum-imik paasinnittariaattini. Taanna isinginnittariaaseq malillungu, inuunerup holistic-imik pinginnaasarisaat taamaallaat uppernarsaasuusinnaapput kvantum-ip ingerlaannarsinnaasumik tunngaveqarneranik; imatut isumaqarluni, allaarpasingani taamungaannaq ingerlarpasittut biologisk-imik molekyle-it (thermodynamik nalinginnaasumik nassuiaariaattit malillungit) eqqortumik ataqatingiiaaffeqartuusut kvantum-inik malinnittariaaseqarput soorlu laser-it ingerlasarnerattuut. Taanna allanngortitsisoq biologi-nik isinginnittariaaseqaqqinnerit innersuussutaasumik ilisaritinneqarsimapput Dr Mae-Wan Ho-mit. 5

Kvantum biologi-mi allamik eqqarsartariaasillit qanittukkunni pissanganartunik ammaaqqammersimapput siunnersuisumik, DNA-aat ingerlaartitsisoqarfiisa ilaminertaa protein-it kode-qarfianni, imarisai (taaneqartartoq “junk DNA”-itut) ingerlariaaseqartoq kemikalie-t namminersortumik ingerlariaaseqarlutik timit “kvantum-eqarfia” paasititsisuusinnaasoq.6

Taassuma, saqqummiunneqarnikut arlallit ilanngullungit siunnersuisuunerannik uumassusillit tingooraasinnaassuserujoqarneranik peqartoq, immaqa Hudson-ip eqqarsaatersorfingisartangaanut tapersersuisuusinnaasut ORMUS-ip qanittukkut akulerunneqarnerminni DNA-mik- imassinnaalluniluunniit DNA ajoquserneqarnikut aaqqissinnaallungit.7

Hudson-ip takorloorsimavaa industri-qarfinni tinguussaasunut taakkununnga pisinnaaffeqarluarsinnaasut – ingammik paasiniarnikuusaata naliliisilersimammangu taakkua erlinnassuseqartut nunarsuarmi piusuunerannik taamatut iluseqarlutik metal-init iluseqartuninngaanniit annertunerusumik. Arlaatingulli, taamaakkaluartoq, angaava, alkymi-mik soqutingisaqartuusimasoq, siunnersuisimavoq immaqa sammisarisimanut nassaarniangaqaruni “guld-i qaqortumut” ataqatingiittoqarneranik takunnissinnaassasoq soorlu alkymist-it ilaasa nassuiartarsimasaanni taakkunanilu aaqqiisinnaassuseqartartut inuunermillu sivittorsititsisinnaassuseqarlutik.8

Taamaammat ORMUS-it piareersarneqarsimasut qimmimut nappaalasorujummut pitissimavai, kræft-imik toqusimasinnaanissaanik ilimanaateqartumik tick fever-imillu. Qimmeq aaqqissimalermat, inuit nammineerlutik piumasimapput piniarlungu, erseqqarissimavorlu pittaasunik kinguneqarsimaneranik. Hudson-ip tassanngaanniit ilaminertakkaanik nakorsanut nassiussuisimavoq arlalinnik, siunnersuussilluni ORMUS-i misilissangaat ikittunut isumangineqartunut toqusussaasunut. Oqaluuttarnermini, grafik.ilersukkanik allaaserineqarsimasuik tunniussisarsimavoq malunnaateqarluartumik aaqqiittoqarsimaneranik takutitsilluni. Aamma eqqaasimavaa rhodium ORMUS-ikkaanik tunniussisarsimalluni, ilanngullungit Merck & Co. taavalu US National Cancer Institute-imut, sianiutit kræft-it assingiinngittukkaanut nassaarisimallungulu sianiutinut taakkununnga ajoqusiisimannginnerannik. Taamanikkulli, pilersittiortortartut arlalikkaat pissikaalersimapput, ORMUS-inik pilersittiortorlutik tuniniaasalerlutillu piareersangaasimasunik sananeqaateqartunik assingiinngittukkaanik, ilanngullungit immaminngaanneersut, imerlu tatsit itisuuninngaanniit, mineral-eqarfinniit tarattut aattitassaqarfinniit taavalu naasut nakorsaataasartut soorlu aloe vera-niit. Massakkut ilimanaateqarpoq inunnik peqartoq tusind-tilikkaanik taakkunannga pisartunik. Ikannerusortaat arlaatingut peqqiilliuuterujussuaqartarnikoorpasingatik, ikattut peqqissuttiminni pittanngortitsisumik atisisimapput nukissaqarnerminnilu, arlalittingut qanorittariaattiminni allanngorsimallutik tarneqassuttimik paasisinnaalersimasaminnik taajukkaminnik. Taamaakkaluartorli, allaaserineqarsimasut arlalialunnguit nassaarineqarsinnaapput forum-it iluanni peqqiilliuuterujussuarnit aaqqissimasut ORMUS-itortarsimanerminngaanniit kræft-it ilanngullungit. Data-lli tamarmik inuup peqqissusaanut, taamaakkaluartoq, inuit oqaluttuarneraniit naapertuussaasutut tinguneqartariaqartarput. Klinisk-inik naapertuinernik suli peqanngilaq, kingunerisaasimasunilluunniit ataqatingiissaangaanikuusunik. Tassanilu, soorunalimi, paasineqartariaqarpoq isumanginninneq annertoorujuk atorneqartariaqartoq tinguussaasunut taamaattunut nakorsaatiunerarnissaanut taasinnginnissamut, peqqutaalluni paasiniarneqarnikuunnginnamik eqqoqqissaartunik suli peqannginnami.

Nakorsaataaneranik siunertaasumik avaqqussisarnerit, taamaatut pisoqartaraluartoq, (inuup) ataattip takutissinnaavaa ORMUS-imik ingerlaannaq sunniuteqartarneranik teknik-it ilareqqissaanik atuinermi siammasissumik atungaasartunik sunniuteqarsinnaaneranik naapertuinernik nakorsaatit sarfaasut terapi-iit atornerannik. Ataaseq aammi mikroskop-it taartoqarfittaaniippoq. ORMUS-imik akunnialuit pereersimanerup kingornatingut (allallu isumanginnittariaattit pittaasut ilanngutereernerani, soorlu akupunktur, massage, il.il.), inuup aavata sianiutai aappaluttortai takuneqartarsimapput ammalornerulertutut avissaaqqalluartutullu serum-illu ingitassartaaniittut ikilisarsimapput. 9  Aamma EEG paasiniaaffingineqarneraniit allaaserinnittoqartarsimavoq annertunerusumik oqimaaqatingiittoqartarneranik qarattap saamiatungaaniittumi talerpiatalu tungaaniittumi.

Aamma teknik-eq alla neriuuteqartitsilluartoq bioelectrography-uvoq. Una nalinginnaasumik taangorneqartarpoq Kirlian fotografi-tut kingornatingullu tassanngaanniit ineriartortinneqarsimasunit. Ilanngunneqarsimapput kvantumtative-it ilisimatusartarneranniit Dr Konstantin Korotkov-imiit. 10,11

Uani nammineq misingisimasara allaaserissuara. ORMUS-it nammineerlunga piareersartarsimasara ukiup ataattip ingerlanerani pisarsimavakka, nukeqassuttinnilu taavalu “ajunnginnerulernerni” ilisimaneruleraluttuinnarsimallungu. Misiliutaasumut, GDV (gas discharge visualisation) atortarsimavara Dr Korotkov-imit sananeqarsimasumik. Siullermik, ORMUS-i sap.ak. marlunni atorunnaarsimavara, tassanngaanniillu GDV-mi atuaasarneq atulerlungu, tassanilu ingerlaannaq annertuumik ORMUS-itoreernermi (ullormut pisartakkamiit arfinileriaammik annertunerusumik), siammasinnerusumillu akulikittukkaat tulleriaalersimallungit. Figur 1(uani takutinneqanngittumi;) qisuariaataasimasup   qanoq sivisutingisimaneranik takutippaa, tassani assimiittup qaffakkiartornera 1.5-eriaammik akunnerit sisamat aqunneqareernermini, arriittumillu appariartulerluni akunnerit 12-it ingerlanerani. Dr Korotkov-ip GDV-mik siammasissumik suliaani, erseqqarippoq, assip parameter-iani paasiniarneqarsinnaasuni, taanna sumiiffingisaq peqqissuttimoortoqarfiunerusuusoq.

Uuminnga atuartut namminneq taamaattumik pilersitterusuttunut, Barry Carter-ip nittartangaaniittut qanoq iliortarnerannut takusingit. 12

Suliarinnittariaattit ajornannginnerpaartaat pH-tai qaffaannarlungit aaqqiissutaliarineqarsimasunit tarattut imaminngaanneersunit 10.6-imiit 10.78-imut. Tassanngaannaq kinguneqartitsilertarput, annerusunik magnessium-inik taavalu calcium hydroxide-it, ORMUS-ip sananeqaatilikkaavi ingerlaaqataatilerlungit. Imarisaaniittut tassaniinginnartarput tarattuniittut salittinniarlungit.

Nunalerinermi ORMUS-imi kingunerisaasartut

Inuup peqqissusaata data-nik pissasiornissamut ajornatitsisoqarnerani, qanorilisittisarneri naasunut sunniuteqartarnerannut annertunerusumik malinnaavingisaasarput. Taakkua akiungassaanngillat, qaqutinguuvittumillu pisoqarfiusartuullutik. Nittartakkani arlalinni takuneqartarsinnaapput. 13

Piareersangaasartuni atorneqarnerpaasartoq ajornannginnerpaavoq akikinnerpaallunilu: immap imaaninngaanneersoq allanngortinneqarnikuunngittoq pilersitsiissutaasarluni. Piviusumik oqaluttuassartaqarpoq ORMUS-ip nassaarineqannginnerani pisimasumik, immamit pilersitaasimasut atorlungit, annertunerusumik immap naasui, nunalerinermut atorlungit. Inuit ilaasaluunniit allaaserinnittarsimapput pittaasunik kinguneqartitsisarsimallutik nunamut imaminermik inissiinginnarnermiit.

Dr Maynard Murray14 data-ngaattiarujunnik immiussisarsimavoq uumasut peqqissusaannik nerisinneqartarsimasut issiingassanik imermit immaminngaanneersumik nunami imertinneqartarsimasunik. Misileraaneq ataaseq suliarineqarsimalluni terissat pikkunartooqqasuni, tassani 90 %-ii nalinginnaasumik tassanngaannaq sakissamikkut kræft-ilertarsimasuni. Taakkunani issiingassanik nunami isumangineqarnikuminngaanniit, taamaakkaluartoq, 55%-iinnai kræft-ilersimapput, kinguaariillu aappaanni taakkua takussutissartaasut annikillisinneqarsimapput 2 %-imut. Soorunalimi, nuna taamatut isumangineqarsimasoq kingornatingut tarajoqarpallaalersimasarpoq naajorartitaasut annikilliartortarsimallutik. ORMUS-imilli pilersitaasarsimasut, taamaakkaluartoq, ilimanaateqarnerulertarput annertussusaat tarattuni annertusisarsimasut 80-eriaatinngorlutik. Dr Murray-ip oqaaserisimasai eqqaamassuteqaqquangut inuiaaqassuttit ajortoqarfiullaarneq ajortuni qaqutingoortumik nassaarineqartarsimaneranik sumiiffinni ” immamiit nunani imeqarfeqartartuni annikittumik”, taava ilaminertakkaat pingaaruteqartut qaqqaniit kuineqarlutik atorneqaqqinnissaminnik.

Pilersitaasimasartut annikittuaraannaat pisariaqartinneqartarput: acre-ikkaartunik 4-20 liter-imik pisariaqartitsisarlutik (~ 0.405 hektar), naatitsisarfiit apeqqutaallutik. Taamaattorli ORMUS-imik pilersitaasimasumik kingunerisaasartut, sukkanerujuusarsimallutik taakkunannga immamit pilersinneqarsimasuni. Imaalluinnarporli, assinik uppernarsaatissaqarani, upperiuminaattorujuusarput. Assersuutingalungu, valnød-it orpingai ukuni arlalinni isumangineqartarsimasoq marloriaammik alliartortarsimavoq taakkunannga aqutanik orpingaliarineqarsimasuniit massakkullu pilersittilertarsimallutik qaqqortarissanik arfinileriaammik oqimaannerusunik – qaqqortarissallu namminneerlutik mandarin-atut angitingilersimasarlutik! Blomme-it orpitai pilersinneqarsimapput, ukiumi siullermi pilersinneqarnerminni, naatitaq ataaseq orpinniit marloriaatingajammik naatitsisimavoq taakkunannga aqutaasimasunit naatinneqarsimasuniit, ukiullu tulliani oqimaassusai tallimariaatinngorsimallutik. Assip ataattip takutippaa majs-ip naasua ima angitingisoq pinginnittua majuartaammik atortariaqarsimalluniuk qaatungaa anguniaruniuk.

Ersersimapput 12 fods-iusimallutik (~ 3.6 meter)-imik takissuseqarlutik. Appelsin-at pilersinneqartarsimapput canteloupe melon-itut angitingilersimasutut! Assersuutissarpassuarnik allanik peqartiterpoq. Ilanngullungit, ingerlaartunik allaaserinnittartoqarpoq taakkunnannga ORMUS-imik atuisimasuni, nunat ORMUS-ilerneqarsimasut pilersittineruinnaratik, sukkanerusumilli perujaartarsimapput, uummarissaatinik annikinnerusunik pisariaqartitsisarlutik taavalu uumasuaqqanut ajoqusertinnginnerusarlutik. Mamarnerusarsimappulluunniit!

Nammineerlunga misingisimasara naattiianik. Tulleriaartut sisamani (aassingiinngittuni marlunni), marlut isumangineqarsimapput marlullu assingusumik isumangineqartarsimallutik. Piiarneqaleramik, oqimaassusaat katersorneqarsimasut 31 pounds-iusimapput (~1.41 kg) isumangineqarsimasorlu 58 punds-iulluni (~2.63 kg). Ilanngullungu, malitarisaqanngilanga naapertuilluaqqissaartunik, gulerod-iutima ilaat 1 pound-imik oqimaassuseqarsimapput (~454 gram).

Ingerlaavartumik nassaariffiusarsimapput naatitaasut siammasinnerusumik naasarsimasut annertunerusumik ukiut aappaanni isumangineqareersimasunilu ukiuni tulliuttuni. Una ilimanaateqarpoq ORMUS-ip sunniisarneranut nunap mycorrhizae-itaqalertarneranni –

oquit assingiinngittukkaat naasut naanissaanut pisariaqartuusartut. Suli massakkumut paasivinnikuunngilangut taakkuit oquit qanoq pingaaruteqarnerannik. 15

Annikilliartorujuttarsimapput kemikalie-nik uummarissaasortarnerni herbicides-ilersuinerniillu.

Soorunalimi, kingunerisaasarsimasunit taakkunannga uppernarsaateqanngilaq, malunnaateqartitsisaraluarlutik, ORMUS-iminngaanneersuusarput. (Inuit) Ilaasali immaqa akiorsinnaavaat taamatut sunniuteqartartut mineral-it nalinginnaasut atorneraninngaanneersuunerarlungit. Tamanna, allarpassuit ingerlaartitat ingerlaneranni, eqqornerusunik ilisimatusassutaanerniit utaqqineqartariaqassapput.

ORMUS-ilersuinerni atorneqassutaasinnaasut

Taamaakkaluartorli, utaqqiinnarnissamut pilersaarusiisoqanngilaq taamaattunik pilersittiniaraannik nassaarsiorfinginissaanut. Nunarsuup inoqaleriartussusaa unittitassaanngivippoq; ataattikkoortumillu sumiiffiit naatitsiviusinnaasut killeqarput tamarmillu atorneqalereersimallutik. Pisinnaaffeqarpat pilersittiartortitsineq marloriaatinngornisaanut taassuminnga immap imaanik akikittuaqqamik piariingaliornernik, peqarsinnaassuseq pissaqannginnermik taarsiutaasinnaassangaluarpoq uanguttinnut aggeriartuaaraluartumik. Aammattaaq, ORMUS-imik toqqaannartumik pisanngikkaluarluni taamatut ilioraanni, inuup peqqissusaa suli annertoorujummik pittanngussangaluarpoq.

Siammasinnerusumillu, immap imarisaa pingilerneqarsinnaannginnerani, peqatingiiffiit multinational-iusut ulorianartorsiortitsisinnaanngillat pisiniararfiit iikkap sinaanut pititsilerlutik pisiassarlu tuninialerlungut akinik ikuunnataasut atorlungit, Nunat Pingajuanneersut naatitsisartut inorsillungit.

Qanoq isillutingukua naasut, nunallu uumasui inuillu erserpasittut kronisk-imik amingaateqartitsilersimasut taakkunannga tinguussaasunik? Immami pilersinneqareertarneranik, (inuup) ataattip ilimangilersinnaavaa, Nunarsuarmi inuuneqarnermi, annertunerusumik immamut kuerarsimanissaanik. Tamanna tunisisinnaavoq nassuiaassummik ilaannakuusumik nunap inuuneqarunnaariartorneranik. Nalinginnaasumillu naasut ineriartorunnaartitserneri iluaqutaasumik carbon dioxide annertusiartortitsilissangaluarput silannaqarfittinni, taamaasillunilu nunarsuup kissakkiartornera annertusiartortilerlungu. Nunat annertuut isumangisalernerannik annertoorujummik pittaaqusersorneqarsinnaangaluarpoq nunarsuup kissakkiartornera annikillitillungu. (Inuup) ataattip takorloorsinnaavaa nunarujussuit seqqarsarlungit, ingammik orpippassuaqarfiit, timmisartuninngaanniit. Ilanngullungu, fossil-inik orsussalersuineq taarsersinnaanngorniaraanni, pisinnaasoqalissangaluarpoq pingortitamiit orsussalersuisinnaaneq pilersinneqarsinnaalissasoq annertunerujummik nunami annikittukkaani.

Piffissaq annikippoq. Nunami ajutoornerujussuaq avaqqunniaruttingut, iliuuserisassat ikattorpassuit iliuuserineqartariaqarput. Ilaallutik, pingaaruteqartut ilarisinnaavaat nuna isumangisalerneranik tassannga immap imaanik pilersittiortornernik. Massakkut taamatut iliortariaqalerpungut. Taamaammanuna uuminnga atuaasut tamaasa aperingikka sapinngisartik atorlungu una allaaserisaq ORMUS-imut tunngaveqartoq siaruartequllungu.

                                                                                                                           

Allaaserinnittoq Pillungu:

Roger Taylor, PhD, BVS’s, immunologi-mi PhD-eqarpoq aallartissimallungulu UK Medical Research Council’s Immunology Research Group-i Bristol-ip University-ani, tassani toqqaannartumik sulinerusarsimalluni immunologisk-it qanoq akiuisinnaanerannik. Ukiut 18-it atorsimavai namminersorluni ilisimatusariaattinut tunngaveqartut sarfanut paasiuminaattunut.

Dr Taylor-i ilisimatussuttini editor/allattartuuvoq Caduceus-imut, ORMUS-imullu allaaserisimasaa aamma Caduceus, issue 71-imi saqqummersimalluni, Spring 2007-imi (Caduceus Journal Ltd, 9  Nine acres, Midhurst, West Sussex GU29 9EP, UK, telefon +44 01730 816799, nittartangaa htto://www.caduceus.info). Attavingineqarsinnaavoq email-ikkut rogerbt@onetel.com-imi

Allaaserinnittup Eqqaamassutai:

Paasissutissat tunuliaqutitsiissutit ORMEs-it pillungit, takukkit David Hudson-ip allaaserisimasai marluleriittut “White Powder Gold: A Miracle of Modern Alchemy”

NEXUS vol.3, nos 5 and 6; Laurence Gardner-illu allaaserisimasaa pingasuleriiusoq “Star Fire: The Gold of the Gods” NEXUS vol.5, no. 6 taavalu vol. 6 nos 1 taavalu 2, ilanngullungu “Lost Secrets of the Sacred Ark”

NEXUS vol. 10, no. 2.

1. http://www.subtleenergies.com/ORMUS/patents/patents.htm
2. http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/articles.htm
3. http://www.subtleenergies.com/ORMUS/research/research.htm 4. http://www.helsinki.fi/~matpitka/index.html
5. Ho, Mae-Wan, Dr, The Rainbow and the Worm, World Scientific, Singapore, 1998, 2nd ed.; also, articles by Dr Mae-Wan Ho at http://www.i-sis.org.uk/
6. Gariaev, Peter et al., “The DNA-Wave Biocomputer in “Crisis in “Life Sciences: The Wave Genetics Response”, http://www.emergentmind.org/gariaev06.htm
7. Paine, D. A. and W. L. Pensinger, “A Dynamical Theory Describing Superconductant DNA”, International Journal of Quantum Chemistry 15(3):333-341, 1979;
Carter, Barry, “ORMUS, DNA Repair and Health”, http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/dna.htm
8. Gardner, Laurence, Lost Secrets of the Sacred Ark, HarperCollins, 2004, ISBN 0-0071-4296-X, and http://www.graal.co.uk/index.html
9. Very likely this would correlate with the standard hospital test for the rate of erythrocyte sedimentation.
10. Korotkov K. G., Dr, Human Energy Field, Backbone Publ. Co., Fair Lawn, NJ, USA, 2002, ISBN 5-8334-0330-8.
11. Caduceus, issue 67, winter 2005, pp. 30-32
12. Access through website cited in endnote 2.
13. Dudley, Dana, “ORMUS Plants” at http://www.subtleenergies.com/ORMUS/tw/ORMUSplants.htm; http://www.sea-crop.com; http://www.c-gro.com
14. Murray, Maynard, Dr, Sea Energy Agriculture, Valentine Books, Winston-Salem, North Carolina, USA, 1976,
ISBN 0-911311-70-X
15. Some information on mycorrhiza can be found in: Wakeford, Tom, Liaisons of Life, John Wiley & Sons, Inc., 2001,
ISBN 0-471-39972-8

 

 

 

Boriska Indigo Nukappiaraq Mars-iminngaanniit

– Boriska –

Indigo Nukappiaraq Mars-iminngaanniit

Nukappiaraq Rusland-imioq Mars-imi inuunerinikuusaminik, nunarsuarmi qangaminngaanneersunik pisimasunik siunissamilu avataarsuani sakkortuumik pisoqapiloortarneranik oqaluttuartarsimasoq taavalu nunarsuarmiut allaminngaanneersunik uanguttinnut pulaartarsimasut nunarsuaq tamakkerlungu malinnaavingineqarsimavoq sammineqarnera ukiut arlallit qaammaavingineqarmat.

Sumiiffimmi Nalinginnaasuunngittumi Naapinneq
Nukappiaraq allatut ittoq Boriska-mik atilik tusaqqaarakku Volgograd Province-ip avannaaniit sumiiffimmi nalinginnaanngittumiusimavoq angalasimasut oqaluttuaanninngaanniit, nunattinni Medveditskaya Ridge-itut ilisimaneqartumi. “Takorlooruk, ikumaartitsiviup eqqaani issiasut tamarmik unnukkiartulernerani, una nukappiaraaraq, arfineq marlunnipajaaq ukioqartup, tassanngaannaq nipituumillu, nipaattoqarnissaanik piumappat: Mars-imi inuusut pillungit oqaluttuartussanngulerluni taavalu Nunarsuarmukartarnerminnik,” takunnissimasut ilaasa qanoq pisimaneranik oqaluttuarpoq. “Tassami, inuit ilaat issiasut nipikisaarlutik suli oqalussimangamik, nukappiaqqallu malinnaavinginninnissattinnik piumasaqalersimalluni sukangasaarluni, imal. oqaluttuarunnarani taama pinngippata’.”
Taava taamaasillutik oqaluunnerit sinneri unissimapput. Unalu peqqutingaa: meeraq ammarlortumik kiinalik iserujulillu, aasarsiummik T-shirt -ilik nasaqarlunilu baseball-ertartut nasaannik torraasumik, inersimasunut ersingisaqanngiivittoq, oqaluttuamik tupinnangaartumik oqaluttualersimavoq – Mars-ip inuiaavi pillungit, megalith illoqarfiit pillungit Mars-imillu avataarsualiartaataanik, planet-inut allanut angalasarnerminnut, Nunarsuarmilu nunamut Lemuria-mukartarnerminnut, namminerlu inuunerminut ilisimasani pillungu, tassunga nunarujussuarmukarsimaninilu immamiittumut kammaqarsimanerminillu tassanni Mars-imiit tasamunnarsimangaangamik…
Ikattut pineqartunut marlunnut tupaallaqqarujussimapput. Siulleq, arfineq marlunnik ukiuliup ilisimatussuserujussuaq pingisinnaanissaanut pingisassarinngisaraluaminik, taavalu, aappaa, Boriska-p oqalunnera første klasse-rtutuut inissisimaffeqannginnera. Oqaluttariaattit atorsimavai, ataasiakkuutaat piviusuusullu Mars-ip oqaluttuassartaani Nunarsuullu kikkut tamarmik tupingusuttissimallungit. Misingissuttikkut qisuariartarnerit taamaallaat paasiuminartumillu oqalulluarneq paasititsisuussutaasinnasimavoq oqariaattit meeqqaminngaanneersuusut.
“Sooruna Boriska taamatut oqalussimasoq?” oqaloqatingisara eqqarsarsimavoq. “Erseqqarippoq, avatangiittiminiit qisuariarsimasimanera angalasut camp-ianni. Inuit uani soqutingisaqatingiijusut katersuussimapput ammasumik eqqarsartariaaseqarlutik, Nunarsuup isertungaaterpassuanik malersungaqarlutik avataarsuaniittunillu, Boris-ilu, ullup ingerlanerani oqaluuserineqartut tusaareerlungit, oqalunnermini isumaqataannginnini annissimavaa qangali eqqaamasaminiittut oqaatingalungit.”
“Tamaavimmik taamungaannaq pisuusaartissimassuai? Star Wars film-it tamaasa isinginnaariarlungit oqaluttuanillu pilersittilerluni?”
“Taamaappasinngilaq. Una pisuusaartitaannaarpasinngilaq,” suleqatera isumaqataasimanngilaq. “eqqaamasat inuunerinikuusaninngaanneerpasipput. Ataasiakkuutaat taamaattut takorluuinnarneqarsinnaanngillat; nammineerluni ilisimaneqaqqaartariaqarput.”
Eqqaamasat inuunerinikuusaninngaanneerusimaneri sunut tamanut aaliangiisuusimavoq: Boriska naapittariaqarsimallungu paasisimavara. Massakkullu, naapereerlungu ilaqutaanillu, suut tamaasa katiterniarsaraakka meeqqap paasiuminaattumik inunngrsimanera paasiniarniarlungu.

Boriska-p Anaanaata Eqqaamasai
Soqutinginarpoq Boriska nunarsuarmi takkussimasoq Volzhk-ip illoqarfittaani, illoqarfiup silataani meerartaartarfimmi, inuuiata allattorsimanerani, inunngorfingisaani, allaqqavoq “Zhirnovsk, Volgograd Province-imi”. Inuuia 11 Januar 1996 nal. 8.30. Astrolog-inut tamanna arlaannik paasititsissajunnarsiavoq.
Angajoqqaavi inuupput ajunngittut saamasullu. Nadezhda Kipryanovich, Boris-ip anaanaa illoqarfiup iluani klinik-imi dermatolog-ijuvoq Volgograd Medical Institute 1991-imi naammassisaqarsimalluni. Ataataa, Yuri Torstenev, officer-iuvoq tunuarnikoq, piffissamini Kamishinisky Higher Military Institute-imi angusisimalluni, massakkullu sanaartortartunut siunnersuisuulluni. Namminneerlutik ernertik paasiuminaattoqarneranik paasinnittoqarsinnaangaluarpat nuannarissangaluarpaat, massakkumuungallartumulli eqqumiittuliartik soqutinginnillutik isinginnaarpaat.
“Boriska inunngorami, malunginiarsimavara 15-inik ulloqarluni niaqquni massitteqasinnaasimangamiuk,”
Nadezhda eqqaamannippoq. “Oqaasii siulliit, baba (“aanaa”), qaammatinik sisamanik ukiorluni oqaatingisimavai tassanngaanniillu oqartoqarsinnaasimavoq oqalulluni aallartissimaneranik. Oqaattit tulleriit oqaatingeqqaarsimavai qaammatinik arfineq marlunnik utoqqaassuseqarluni “(kikiammik perusuppunga –  iikkami kikiammik takusimalluni – meeqqat nalinginnaasumik kingusinnerujukkut oqaluttaleraluartut. Eqqarsartariaasaani malunnaateqarnerpaajusimavoq timimi pinginnaasai qaangerujuttarsimangamingit.”
“Qanoq pinngorsimappat?”
“Boris-i ataattimik ukioqarmat, allakkanik Nikitin-ip inissisimaneranut tuniorartlersimavaram takorloorsinnaanngukkulu, ukioq ataattip affaani nutaarsiassakkut itisuut atuarsinnaalereersimavai. Qalepaatit assingiinngittukkaat ilikkariartupallassimavai assingiinngissusaanik siusittumik ajornanngittumillu.
Marlunnik ukioqarluni titartaasalersimavoq, marlullu affaqarluni qalipaasinnaalluni. Qalipaatit assingiinngittukkaat titartaaffingisinnnaasimavai.”
Boris-i day care-imut pisimavoq marluleereernermi kingorna. Isumanginnittut tamarmik oqartarsimapput oqalunnermut pinginnaaneqarluarnerarlungu qarattaminillu ineriartornera nalinginnaasuusimanngittoq. Malunginiarsimavaat tupinnaannartumik eqqaamasaqarsinnaasarsimasoq. Taamaakkaluartoq, angajoqqaavata malunginialersimavaat paasissutissanik katersueriaasaa avatangiisinnarninngaanneersuunngittoq kisiannili, erserpasissimavoq, allaminngaanniit: paasissutissanik suminngaanneerpasinngittunik pissarsisarsimasimassooq!
“Ilinniartinneqarsimanngilaq,” Nadezhda eqqaamannippoq, “kisianni arlaatingut lotus-itut inisseqqaneq ilittiussimavaa- tusarnaanginnariullu!
Mars-i pillungu oqaluttuat tupinnartut ataasiakkuutaallu annissortarsimavai, planet-imi inissimanera pillungu inuiaallu allat pllungut uanguttinnut tupingusuttitsisarsimalluni. Kisiat qanoq meeqqap tamakkorpassuit ilisimasinnaavai? Avataarsuani avataarsuaniittullu oqaluttuaani- taakkua sammisarsimavai marlunnilli ukioqarluni.”

Mars, Meeqqat Indigo-t Planet-imilu Ajutoorferujussuit
Boriska-p oqaatingisimavaa Mars-imi inuuneqarnikuusimalluni taavalu planet-eq uumaffingineqarsinnaasimasoq kisianni oqaluttuassartamini ajornerpaamik ajutoorfeqarsimalluni – silaannaqarfimminik annaasaqarluni – massakkullu ikittuaqqanik nunap ataani illoqarfinni uumaffingineqarluni. Piffissami tassani, akulikittumik Nunarsuarmukartarsimavoq paarlaasseqatingiikkiartorluni ilisimatusarnermullu paasiniaajartortarsimalluni. Erserpasissimavoq avataarsualiartaammi nammineq aquttuusarsimasuusimavoq. Una piffissami Lemuria inuiaaqarneraniusimavoq kammaqarsimavorlu Lemuria-mioq isinginerani toqusimasuusoq.
“Nunarsuarmi ajutoorferujussuaqarsimavoq, qaqqat qaarlutik nunarujussuarlu avissaarsimavoq immallu ataanut kivilluni, tassangaannarujussuarlu sanaartorfiusimasumi ujararujussuaq nakkarsimavoq kammanga tassaniinnerani,” Boriska oqarsimavoq. “Annaassinnaasimanngilara. Massakkullu Nunarsuarmiinnittinni naapeqqinniartussaavungut…”
Boriska Lemuria-p ajutoorsimanera soorlu peqqammisutut takusinnaavaa, Nunarsuarmiullu toqusimanera pisuusutut naalliuutingaa soorlu  pisoqarsimaneranut pisuusimanermituut.
Atuangaq takungamiuk anaanaata aggiussimasaanik, Where Do We Come From? Ernst Muldashev-iminngaanneersoq. Nukappiaqqamut qanoq misingititsisimanera qanoq takusimangaluarukku. Lemurians-it titartorneqarsimaneri nakkussimavai, assit Tibetan pagoda-nik, akunnerillu marlut qaangiummata race-it Lemuria-minngaanneersut ataasiukkuutaartitsertunik oqaluttuarisinnaasimavai paasisimasarisartangarisaminillu qaffasissumik oqaluttuaralungit.
“Kisianni Lemuria annikinnerpaamik ukiut 800,000-it qaangiummata aserornikuusimavoq,” sissuerlunga oqarsimavunga, Lemuria-miullu 9 meter-it sinnertarsimallunikkit- taamaakkaluartorli tamakkua tamaasa eqqaamavatit?
“Aap, Eqqaamavakka; arlaata oqaluttuussimanngivippaanga, “Boris-i akisimavoq.
Piffissami allami assit Muldashev atuakkiaani allami, In Search of the City of Gods-imi takusaqareerluni, ilerfitoqqat pyramid-illu pillungit. Oqarsimavoq ilisimatussuttimik nassaarumaartut kisianni Pyramid of Cheops-ip ataaniunngittoq allaanerusumili. Kisianni suli nassaarisimanngilaat. “Inuuneq allanngussooq Sphinx-eq ammarunikku,” oqarsimavoq, ilanngullungulu Sphinx-eq ammarneqarumaartoq siutaata tunuaniit kisianni eqqaamarpiarsimanngilaa sumerpiaq.
Ilaasorujuulluni oqalussimavoq, oqariartuuteqarusunnerit takkukkaangamik, Maya inuiaavi pillungit, misigaluni inuit inuiaat taakkununnga takorannernartut pillungit ilisimasaqarpianngittuusut .
Boriska-p eqqarsaataani pikkunarnerpaasut ilaraat Nunarsuarmi massakkut meeqqanik allatut ittunik inunngortoqartitermat allanngorferujussuit planet-imut atuuttussannguleramik peqqutingalungulu Nunarsuarmiut eqqarsartariaattinniit annertunerusumik ilisimatussuttinik pisariaqartiterlertussaammat.
“Qanoq meeqqat taakkua allanik pinginnaasallit nalunngilingit, aamma sooruna taama pisoqartoq?” Naapinitta ingerlanerani aperisimavara. “Nalunngiliuk sooq Meeqqat Indigo-nik taangortarneraat?”
“Nalunngilara inunngortitertut, kisianni illoqarfittinni suli naapissimanngilakka. Kisianni, immaqa Julia Petrova: upperisarpaanga, tamannalu isumaqartarpoq arlaannik malungisaqartarsimasoq. Sinneri illartarput oqaluttuanik oqaluttuaraangama. Nunarsuarmi, arlaannik pisoqarniarpoq – ajutoorferujuit marlut – taamaammanuna taakkua meeqqat inunngortut. Inuit ikiortariaqaramikkit. Qalasersuaqarfiit paarlaatissapput. 2009-mi nunatarujussuarmi ataattimi ajutoornerujussuaqaqqaassooq, 2013-imilu suli sakkortunerusumik pisoqarluni.”
“Tamakkualuunniit ersinginngilatit, inuunerilluunniit sunnersinnaangaluarpu ilanngullungu?”
“Naamik, ersinngilanga: qaqungumorsuaq uumasarpungut. Mars-imi ajutoornerujussuaqarsimavoq, inuuffingisimasanni. uanguttituut aamma inuusimapput, kisianni sorsunneqarsimavoq nuklear-inik suullu tamarmik ikuallassimallutik. Inuit ilaat uumaannarsimapput illullu sananeqarsimapput sakkullu nutaat. Tasamani aamma nunatai allanngortitersimapput. Taamaakkaluartoq, nuna taanna annertunersarisimanngilaa.
“Mars-imi najungaqartut silaannarmik anersaartortuupput annertunerpaamik carbon dioxide-iusuusoq. Planet-ittinnut pingaluarunik, pujoorfeqarfiit eqqaaniinnerusassangaluarput.”
“Illillu, Mars-iminngaanneersimangaluaruit, silaannarpullu ajornanngittumik anersaartorfingisinnaassallungu imal. carbon dioxide-i pisariaqartissangaluarpiuk?
“Uani timimi Nunarsuarminngaanneertumiillutit nassaareriaruit, taava silaannarmik uuminnga anersaartortassuutit. Kisianni Nunarsuup silaannaa nuannarinngittorujussuuarput, peqqutingalungu silaannassinniit ukioqalerneq takkuttarami. Tasamani, Mars-imi, inuit qaqungumorsuaq inuusuttuusarput, 30-35 -nik ukioqarlutik utoqqaqarnanilu. Ukiut tamaasa meeqqat Mars-iminngaanneertut inuusassapput Nunarsuarmi ikanneruleriartorlutik. Illoqarfittinni 20-niit ikinnerussanngillat.”
“Aterinikuusat eqqaamaviuk imal. kammalaativit aterisimasaannik?”
“Naamik, atinik eqqaamanngisaannarpunga.”
“Qassinik ukioqarlutit ilinnut eqqaamalersimavit?”
“Inuunikora 13-inik ukioqarlunga eqqaamasimavara, maanili inuunera inunngoramali eqqaamavara, kisianni suminngaanneernera puingunngisaannarpara. Tasamani issaqarsimavungut immikkut ittunik, sorsuutiinnaavittarsimallutalu. Mars-imi, nuanniilliornartorujoqarsimavoq: station-eq aserorneqartariaqartoq. Mars-i uumartinneqaqqissinnaavoq, kisianni station-ip taassuma taama pitissinnaanngilaa. Isertungaavoq. Titartorsinnaavara qanoq isikkoqarneranik; qanittuaraasimavarput. Taanna station-eq uanguttinnut akerliusuuvoq.”
“Boris, sooruna space station-ingut ‘toqunerusartut’ akulinnerusumik Mars-imut mittarneraninngaanniit?”
“Mars-iminngaanniit signal-imik aniasoqarpoq, aamma taassuma station-it toqunniarsarisarpai. Qinngornernik ulorianartunik station-ini taakkunani peqarpoq.”
Phobos-imi qinngornerit ulorianartut tupingusuutingisimavakka- 1988-imi, angut
Volzhsk-iminngaanneersoq, Yuri Lushnichenko, angut malunginiutiminik pinginnaaneqartoq sakkortunerusunik, Soviet-ip avataarsuani malitassaqarfiani aquttisuusut attavinginiarsimavai Mars probe-it avataarsualiartaattit ajutoortussaanerarniarlungit misileraasimavoq probe-eq Phobos 1 taavalu Phobos 2-mi, annertunerusumik peqqutingalungu qinngornerit batterie-llu radioaktive-iusut planet-imut allaasimasunik. Sillimaqquneranut tusarnaarsimanngillat. Akinissaminnut pisariaqartitsisutut misingisimanngillat, ullumikkulluunniit, iluattinniaraanni, Lushnichenko malillungu, ingerlariaasissat Mars-ip qaatungaa tikerterniarlungu allanngortittariaqassapput.

UFO-t Nunarsuillu Tammarsimasut
“Ilisimasaqarpit portussuttit (dimensions) arlaleriinut tunngasunik? Nalunngilat, timminiaraanni toqqaannartumik ingerlaaveqartariaqanngilatit kisiannili avatangiisit portussuttit arlallik ingerlavingisinnaallungiit?”
Sissuerlunga paasissutissamik qinusimavunga apeqqummik nunarsuarminngaanneerpasinngittumiit ilisimatussuttit mainstream-iminngaanneersut isinginnittariaasaanniit.
Boriska tassanngaannaq pikkuttassimavoq uummaarillunilu UFO-t sananeqartarneri pillungit nassuiaalerluni. “Aallaqqammersimavungut Nunarsuarlu qanittuaraalereersimavarput!”
Taava titartaassutissamik titartaavimmut trekant-itut ittumik titartaalerluni.
“Arfinilinnik qalereeqarpoq,” pikkuttaqqalluni pivoq. “Qalit silataaniittut tinguussaasut 25%-ii tingoorartarpai, qalip tullia 30 %-it taannalu gummi-tut ipajaartuuvoq, pingajua 30 %-eq tingusarpaa taannalu aamma metal-iulluni; 4 %-ia qalianiittoq kajumerisunik pingisaqarpoq.” Titartaavimmut kisittisai allattorsimavai. “Kajumerisua sarfamik ikikkukku, ikumatitaq silarsuarmi sumiluunniit timmisinnaavoq.”
Inersimasuusungut uanguttinnut nakkussimavungut. Klasse-mi sorlermi procent-it ilinniartaramikkit? Soorunalimi, atuarfimmi suli tamakkua pisimanngilaat, kisianni Boriska allaarpasinngilaq atuarfimmi ajornartorsiuteqartoq. Klasse-t aappaannut ingerlaannaq ikkussimavaat nalilerneqareerami, kisianni tassanngaanniit peerniarsarilersimallunikku. Kina, oqaluttuutinnga, meeqqamik peqarusuppa ilinniartitsisumik tassanngaannaq akornusiilluni oqartartoq, ” Maria Ivanovna, piviusuusoq oqaluttuutinngilat! Eqqortumik ilitsersuutinngilattingut!” Taamatullu ataasiaannaanngittumik pisoqartarpoq.
“Boriska-p suna Nunarsuarmut suliariartungarivaa? Nalunngilaa? Aperisimavara anaanaa ilanngullungu.
“Oqarsimavoq eqqoriaalluni,” Nadezhda oqarsimavoq. “Nunarsuup siunissaanik ilisimasaqarpoq; assersuutingalungu, ilisimatussuseq taanna saqqummiunneqassooq pittaassusaa silaqassusaanillu naapertuisumik. Ilisimatussuseq nutaaq inupalaanut pinavianngilaq siunertaqapiluttunut -tillituunut, bandit-inut, alkoholiker-inut – taakkualu aamma pittaanerusunut allanngorumanngittunut. Planet-e qimattussaassuaat. Eqqarsaatingaa ilisimatussuseq annertoorujummik ilaaffeqartussaasoq. Piffissaq katersuunnermut ataqatingiittoq Nunarsuarmilu suleqatingiissinnaanermut.”
“Boris, suminngaanneerpat tamakkua?
“Ilunninngaanniit,” ilumoorsaarluni akisimavoq.
Ataasiaq, tallimanik ukioqarluni, angajoqqaani tupingusuttissimavai Proserpine-ni oqaluuserileramiuk, planet-eq toqusimasoq ukiut tusind-tillit, imal. ilimanaatilimmik ukiut million-illit qaangiummata. Oqaaserlu taanna, Proserpine, oqaatingisimavaa allami tusarsimanngiivillungu.
“Beam-ip avissaartissimavaa, marlunngorsimavorlu,” Boriska nassuiaasimavoq. “Timeqarfimmi planet-eq piujunnaarnikuuvoq, kisianni inuusimasortai portussuttit tallimaannut teleport-ersimapput, tassani nunarsuarmik parallel-iusumik taasartangarisarnik. Planet-ip Mars-imiit isinginnaarsimavarput,” erseqqarillisittisimavoq.
Tassanngaannarlu takorloorneqarsinnaanngittoq taasimavaa. Oqarsimavoq Nunarsuaq nammineq kinaassuseqarluni silaqartuusoq, meeqqat Proserpine-iminngaanneersut akueriortorsimavai ilinniartinniarlungit. Taamaammat, ilaatingut meeqqanik inunngortoqartarpoq planet-iminngaanneerfingisaminniit eqqaamasaqarlutik imminnullu nunarsuarmi allaminngaanneersutut isinginiartarlutik.
Taannaasimavoq Boris-ip anaanaata journal-imi allattorsimasaa; taannaasimavoq Boris-ip ataasiaq anaanaminut oqaatingisimasaa:
“Siulliussititsisuuvutit. Uanguttinnut inissisimaffimmik inissiinikuuvutit. Silaannaqarfinni qaffasinnerpaani, sapiittuliortartutut isinginiarneqartarputit. Tuerni oqimaannerpaanik nammataqarputit. Piffissaq Nutaamukarsimavunga. Kode-eq holograph-iusoq takuneqarsinnaalereerpoq avataarsuamilu ikkusimalereerluni. Suna tamarmi takkutissooq eqqarsaammi ikumasumi nutaami, sukkasoorujummik…allanngorneq nunarsuarmiit allamut ikkutissooq Piffissap ingerlanerani. Piffissaq Nutaaq aggiussimavara. Paasissutissaq Nutaaq aggiussimavara…”

Boriska-p Mars-imi Susoqarsimaneranik Piviusulersaarutai
Ukioq ataasipajaaq qaangiummat, Zhirnovsk-imukarsimavunga Boriska naapikkiartorlungu inuuneranilu ataasiakkuutaanik susoqarsimaneranik paasiniaajartorlunga. Soorunalimi, oqaluunnerit siulliit anaanaanik ingerlassimavakka.
“Ini qiviarsimavara, peqqutingalungu Boriska tusaangakku arlaannut oqaluussaqarpaluttoq, kisianni nalunngiivikkaluarlungu kisimiinneranik,” Nadezhda eqqaamaniangaqarpoq. “Kisimiivissimavoq, saavaniissimavorlu meeqqat pinnguaataat qalipaatit assingiinngittukkaat, tassaniissimavorlu spiral-eq marluleriiusoq DNA-aaq! Ilisarilluaavissimavara nakorsaanermut institute-imi ilinniarsimaninniit.
“Arlaannullu oqarsimavoq, ‘ paasiniaasartut umiarsuaanni pilot-iuvunga, kisianni DNA-ik akusisuujunnanngilanga inumminngaanniit reptillia DNA-vanik akullungu! Pinngortitap inattisaanik toqqaasarneranik unioqqutitsisuuvoq.’ Latin-imiusut oqaattit tullinnguussimapput. Tupingusuinnarsimavunga; tusarnaanginnarnangali, sajuttilersimavara. ‘ Sunaana una? Kinaana oqaluuppiuk? Boriska-lu trance-iminngaanniit anisimavoq, paattiveeruteqqalluni, peqqutissarsiorlunilu ‘Pinnguartungaana’.
“Uteqqiisumillu, Paasilersimavara ernera ilisimasarivallaarnangu. Ilumoorpoq kingornatingut aperingakku, akisimavoq paasissutissaq inunnuunngittoq Mars-imilu uumangallarami DNA-vi allaanerulaartunik pingisaqarsimanerarlungit- allaanerulaartut DNA-miit Lemuria race-it pingisimasaanniit.
“Kisianni tunngaviunerusumik Paasisimavara Mars-imi piffissakkaani inuuneqarfingisarnikuusai, taava piffissani allanerutitertuninngaanniiusimassasut. Imaapporlu, erserpasippoq Mars-imiittarsimasoq arlaleriarluni inuunerinikuusaminilu piffissami allaanerusukkaaniittut eqqaamasarluningit, ilimanaateqartumi ukiut tusind-tilikkaat ingerlaneraniit.”
“Taava taakkua eqqarsaatinginngilatit meeqqat meerarpalulluni takorluungaliarisimangai?”
“Immaqa nuannarissangaluarpara taamaassimangaluarpat, kisianni ataqatingiippasingillat. Paasissutissanik allaaneruallaartunik imaqarpallaaqaat tassani. Arlaanniilluunniit pisinnaanikuunngilai. Ilumoorpoq, ilimanginngilara inuunerisimasani eqqaamanngikkaa soorlu uangut ullup siuliani susoqarsimaneratuut eqqamannittartungut. Soorunalimi naamik. Eqqaamasai avissaartiterneqarsimaqaat pisqartoqaraangallu arlaatingut paasitittarlutik, ilimanaateqartarlunilu tammariartornissaanik. Aap, paasissutissanut silatiminngaanneertunut attavinittarpoq nassiussuisoralungillu, kisianni 10 minut-it qaangiutereerpata paasissutissaq taana puigoqqissaarsinnaavaa, soorlu meeqqatut nalinginnaasutuulli.”
Taamaakkaluartorli qaammatit siulianni immiussimasaat katersungaapput soqutinginaateqartut Boriska-p eqqaamasaanniit Mars-imi pinngortitaq annertoorujummik ajutoorsimaneranik tunngaveqartuusut. Assersuutingalungu, innersuutingaa ukiuni hundred tusind-tilikkaani kingullerni immaqaluunniit ukiut million-ilikkaat qaangiummata, imermut tunngaveqartumik ajornartorsiortoqarsimavoq. Mars-ip silaannaqarfini annaajartorsimavaa imerminillu ajortorujussuarmik. Boriska oqarsimavoq umiarsuaqarsimallutik immikkut ittunik planet-imut qaninnerpaamukartartunik, Nunarsuarmut, imermik aallaertartunik. Cylinder-itut isikkoqarsimapput mother ship-itullu ingerlariaaseqarlutik.
Suliarisarsimasani oqaluttuarisorujuusarpai avataarsuanilu sulisarsimanini pillungu. Nukappiaqqap film-it Amerika-minngaanneersut nuannarinngilai avataarsuanut tunngasortai sorsunnernullu tunngaveqartut, oqaatingaalu suut tamarmik taakkunani paasiuminaallisangaasimasut sananeqarsimasullu taamatut. Umiarsuit Mars-iminngaanneertut seqineqarfimmi sumunnarsinnaasimappulluunniit, planet-inilu arlalinnik base-qarfeqartarsimallutik satellit-illu.
Ersersimavoq pilot-palaajusimanngittoq pinginnaaneqarsimasorlu professional-inik pittaasunik, oqaluttuai malillungit Saturn-mukartoqartarnerni ikattoriaq ilaasarsimavoq , nalunarnerpaartarisimavaalu asteroid bælt-eqarfikkoornissaq. Kammalaatai ikattut Saturn-i qanillattoraangamikku toqusimapput.
“Anaana, Nalunngilat, Mars-imut imiinnarmik aggiussineq ajorpunga! Boriska ullut ilaanni oqarsimavoq. “Oqaluttuaannarputit Mars-i taanna, Mars-i una, kisianni uanga Jupiter-imut akisussaasuusimavunga! Project-imik immikkut ittumik paasiniangaqarsimavungut seqineqarfittinni seqernup aappaanik sanasinnaanermut tunngasumik. Seqernullu aapparisassaa Jupiter-iulluni. Kisianni timeqarfimmi tinguussaasumik inissaqarsimanngilaq naammattumik seqineqarfiup iluittumik naammattumik pingisimanangu. Taava project-eq naammassineqarsimanngisaannarpoq.”
Oqarsimaleriarami Nunarsuarmi ilisimatuut soqutingissangaluaraat seqineqarfittinni qulaaluanik planet-eqanngittoq kisiannili aamma marlunnik suli peqartoq. Pluto-minngaannit ungasinnerusumi inissisimasunik.
Oqaasii malillungit, Mars-i Jupiter-imut qaninnerusimangaluarpoq taavalu Qaammat Mars-imiittuusimalluni. Kisianni avataarsuani ajutoorneqareermat, Mars-ip kaaviaarfia allamut saassimavoq taamaalillunilu Nunarsuup satellit-itaarsimalluni, Qaammammik. Taamaakkaluartoq, Boriska taamani pisoqarsimaneranik allanik ataasiakkuutaanik eqqaamasaqanngilaq.
Piffissami ataattimi, Discovery Channel-imi TV show-imik isinginnaanermini, pikkuttaqasorujuulluni Grey-it inuiaavi pillungit oqaluttualersimavoq – inuttut isikkullit iserujussuallit.
“Mars-imiuusimanngillat,” oqarsimavoq, isinginnaartitsivik innersuussutingalungu. “Uangut taamaattuunngilangut; Lemurians-inut Atlanteans-inullu assinguneruvungut. Siullermutm uangut takisuujuvungut, ukualu inuarullingaapput. Tulliuttumik, Greys-it peqquserluttuupput. Galakse-iminngaanniit allaminngaanneersuupput, imminnullu inunnut miseleraatittarlutik. Sorsuttariaqarnikuusimavangulluunniit, peqqutingalungu sakkortusaartitsiniartartuungamik. Race-put uangut saamasuusimavoq, sakkortusaannginnerullutik inuppalaarnerujuullutillu, eqqarsartaattikkkut sarfanik atuisinnaassuseqarlutaluunniit.”
Oqaattini aallakaajutingalungit, ilaatingut ittoqerluni, oqaattini ikittuni taapallattarluningit, nukappiaqqap malinnaavinginninnini pinnguaatinut saateqqissimavaa, aamma “greys-inut ajornartorsiut”, anaanata oqarneratuut takkuteqqissimanngilaq. Eqqaamasat ilarerpasikkaat takkutilaartut ilarerpasippaat immaqa takkuteqqinngisaannartussami.
Kisianni avataarsuani inuuneq pillungu oqaaseqarpat nutaanik, Mars-imi imal. seineqarfinni allani, isornartorsiuisoqassooq. Nukappiaraq, specialist-it oqaasianni, “matujartorpoq”. Ilimanarnerpaamik, Nunarsuarmi ajornartoqarfiit taamatut pisoqartippaa – soorlu taamaattarnerattuut meeqqanut Indigo-sunut.

Ilisimatuut Meeqqat Indigo-sunut Soqutinginninnerat
Ilisimatussuttip ilisarititsiisui Boriska-mik soqutinginninnerat piviusuuvoq akiungassaanngittoq. Nakorsaq fysik-matematik-imut ilisimatusartartoq Professor Vladislav Lugovenko, Insitute of Terrestrial Magentism, Ionosphere and Radiowave Propagation (IZMIRAN) Russian Academy of Sciences-iminngaanniit, Boriska naapissimavaa Moskva-mullu aggersarlungu paasiniarneqarnissaanut.
Lugovenko-p suleqataasa ilaat ilaasimavoq nukappiaqqamik paasiniaanermik. Lugovenko paasiniaanermik ingerlattisimavoq meeqqanik Indigo-nik Rusland-imi nunanilu allani, isinginiartarlunikkulu meeqqat taamaattut uani planet-imi inunngortarsimasut ukiut 20-at sinnerlungit peqquteqarlutik. Ersersimvoq taakkua meeqqat Nunarsuarmi inuiaassaannut ineriartornissaanut ataqatingiittuusut. Ilisimatussuttikkut allataasimasoq atuarsimavara missingersuinermut pisoqartitsissutaasumut, tarnikkut, misingissuttikkut eqqarsartaattikkullu killeqarfii biofields-ini paasiniangaasut ilaasortaanni. Oqaatingisariaqarparalu, siullermik, nukappiaraq nakuusorujummik biofield-eqarneranik allaniit ilaasuniit naleqqiullungu, tulliuttumik, paasiniarneqareerami biofield-eqarfia siammasinerusumut annertusisimavoq ilaminiit annertunerusumik.
Boriska-p aura-nik assiliinerit annertuumik oqaluttuussisuusimapput. Allataminngaanniit atuassangaanni:
“Misileraaneq suli aallartinngittoq, qalipaat annertunerususoq seqiniusaajusimavoq, inuup nuannaartuunerata sakkortussusaa, kajumerinarneranillu takutitsiissutaasartoq. Saamiata tungaani naqqani, aappaluttoq qaamasoq takuneqarsinnaavoq, siunnersuussutaasinnaalluni ingerlariaasaanik, asanninnermillu imminissarsiortuunngittumik nukappiaqqallu uummaarinneranik.
“Misilerarneqareernermi kingorna, asseq annikittuaqqamik allanngorsimavoq: Saamiata tungaani naqqani qorsopaluttoq qaamasoq nuisimavoq. Taanna siunnersuussutaasinnaavoq inuunerata nukinga, positive-inut toqqaasarnera nukappiaqqallu kammangiumanninneranik.”
Lugovenko-p siunertarisarivaa Boriska-p nakkutingineqarnissaa ingerlatiinnarneqassasoq, qanittumilu Zhirnovsk-imukarsimavoq Boriska-p inuuneranik ilisarinninneruniarluni angerlarsimaffiani.
Aamma allatut pisoqarfimmukarsimavoq taaneqartartumut Blue Mountain-imut, Zhirnovsk-imiit kilometer-it arlalikkaanik ungasissuseqartuusoq.
“Ilimangaara, pissuserissaarnerup iluani, meeqqat Indigo-sut ukiukinnerminniit allaniit allaanerusarneranik,” Dr Lugovenko ataqatingiisittivoq. “Malungiaassuteqarput arlaannut pisuusaartunut annertoorujussuarmik, intuition-ikkut ineriartortitsinikuullutik, eqqarsaatinik atuaasinnaassuseqarlutik kosmos-mullu attavinginnissinnaallutik. Neriussinnaavungut nukappiaqqap Nunarsuarmut suliariartungarisani naammassissangaa, taamaasissanersorlu suli eqqoriarsinnaanngilarput suli.”
“Pissaanerit ajortut unittinngippassuk,” ilanngutissangaluarpara.
Immaqa neriuutingerusuppara Boriska-p ajornartorsiutai nakussattitsisuuinnassasut.                                                                                    ∞

Allattup Eqqaamassutai:
Una allangaq ilanngunneqarsimavoq Project Camelot-ip ajunngisaarneraninngaanniit inissaqarsinnaanissaanullu annikillisangaasimalluni. Version-i iluittoq video-q ilanngullungu Project Camelot team-iminngaanniit immiunneqarsimasoq allallu Boriska-mut tunngaveqartut isinginnaarneqarsinnaapput http://projectcamelot.org/indigo_boy_from_mars.html -imi.
Annikittumik sammisaqassutaasoq Boriska-mut tunngassuteqartoq NEXUS Twilight Zone-imi saqqummiunneqarsimavoq vol.13,no.1-imi
Bill Ryan-i Kerry Cassidy-lu team-it tunuaniittuupput Project Camelot-imi. Apersuinerat saqqummiussimavarput ET archivist-imi “Mr X” NEXUS vol.13.vol.6. apersuinerilu Livermore fysiker-imit “Henry Deacon” vol.14, no’ 1 5-imilu. Nittartangaat pulaakkit htto://projectcamelot.org/.