MMS-ip atornissaanut ukua Tunngavingisaapput

0 Una Atuaqqaaruk

MMS-ip atornissaanut ukua Tunngavingisaapput

Tunngavik 1:
Uteqattaartumik annikinnernik dose-liisarnerit sunniuteqarnerusarput ullaakkut annertuumik unnukkullu dose-inik pinermiit. Takutinneqartsareernikuuvoq 1000-iniit ikanneriaq dose-inik annikinernik aqunneqakkajuttumik, ataasiaq akunnerit tamaasa, sunniuteqarnerusartut dose-inik annertuumik aqunneqartartuniit ullormut ataasiaq ima. marloriaq

 

Massakkut nalunngilarput chlorine dioxide kemikalie–aq aallartinneqartartoq MMS-imiit timimiinginnarneq ajortoq akunneq ataattimi marlunniluunniit annertunerpaamik. Dose-it annertussusaat apeqqutaarpasinngilaq assingiinngissuttimut MMS-ip annertussusaanik timip iluani ingerlaartitsinerani sivisussusaa aninissaanut. Tunngaviunerusumik peqqutingaa apeqqutaannginnami annertungaluaruni imal. annikikkaluaruni suli nungukkiartortarpoq nerriviup tarattuinnaanut akunnermi ataattimi imal. marlunni.

Taava atuaanermi assingiinngittunik iliuuserisaasrtut MMS-imik atuinermi nittartakkap uumap arlaanni, eqqaamaannaruk – sunniuteqarnerusarpoq annertunerujummik MMS-i pingaanni akunnikkaarlungit, imal. akunnerit marlukkaarlungit, dose-liinermillu annikinnermik nalingiittumik – immaqa annertunerusumik -dose-liinermiit annertunermiit.

Iliuuserikkajunnerungukku dose-liisarnermik MMS-imik annertunerusumik ullaakkuinnaq unnukkullu soorlu siunnersuutingineqarsimasoq siornatingut, MMS-ip suli timeq salissuaa mikrobe-iniit pathogen-iniillu. Taamaakkaluartoq, paasiniaanerit nutaat erseqqarittumik paasititsipput annikinnerusumik-kisianni-ingerlatinneqartumik kaaviaartinneqartup CIO2-mik pathogen-inik katersuuttitseqqinnernik pilersitteqqinnernillu, ingammik pisoqarfiusuni akersungaqaraangavit peqqiilliuutaasumik immikkut ittumik – nuffasernerusimanngikkuni imal. herpes, imal. hepatitis-imik.

 

Salereeruit paarinninnermik dose-inik suli taamatut ippoq taamaattuaannarsimaneratuut, kusetiarnerit 6-it ullormut MMS-imik citric acid-i ilanngullungu imal. acid-it allat ikinnissaanut pisariaqartartut. Taanna utoqqaanerusunuuvoq taavalu kuseriarnerit 6-it sap.ak.-eranut maloriaq inuusunnerusunut, utoqqaanerusut 60-it sinnerlungit ukioqartunut.

Tungavik 2:
Kuseriarnerit annikillisikkit pisariaqassappat timminneq merianngunerluunniit pissangaluarpat, kisianni MMS-ip pisarnera unittinnangu. Merianngusarneq timminnerlu innersuussutaapput pittaasut takussutissartat MMS-i iluattittumik ingerlasoq. Timminneq akunnermik imal. malunnik sivisutingisoq pittaasorujuuvoq, kisianni sivisunerussappat arlaatingut sivisunerusumik ajortitsinerusinnaavoq pittaanermiit. Taava tamatingut kuseriarnerit annikillisaringit taakkua utaqqiisaasumik aporfiit qaffappata – utaqqiisaasuusarput ikanneriartingut.

Tungavik 3:
Kuseriarnerit 3-sunik pinngisaannarit akunnerup ataattip iluani inuunermi ulorianartorsiunngikkuit. Inuunermi ulorianartorsiornermi Protocol 2000-i atoruk.

Tungavik 4:
Vitamin C assingiinngittut tamaasa avaqqukkit akunnerit marlut sioqqullungu kingornatingullu MMS-i atoreernerani.
Una utaqqiisaasumik pisariaqaataavoq, pisariaqarluni sap.sk.-eri pisariaqartut ingerlaneranni kuseriarnerit ikaliartortinnerani eqqarsaatingineqarsinnaalernissavit “Salinneqarnikutut” tungaanut. Vitamin C capsule-it pisartangaringukkiy ilisarnaaserneqarsimasut “12 hour”-ittunik, atorneri unittittariaqarpatit taavalu taamaallaat capsule-it imal tablet-it innersuusinngittut piffissalersorneqarsimasunik atungassatut taavalu unnukkuinnaq pisarlungit MMS-ip akunneri qaangiutereernerani.

 

Tungavik 5: Eqqarsarluarlutit nerisarit nukissaqarnartunik malitassamik immunsystem-it paarilluarniarlungu. MMS-ip pathogen-it parasit-illu piumaneqanngittut timiniit piiartarpai sunniuteqarluartumik kisianni nukissaqarnartunik tunniussineqa jorpoq mineral-inik imal. vitamin-inik. Ingerlakkit mikro-organisme-t ajunngittut (acidophilus, allallu flora-t).
MMS-ip nammineerluni mikro-organism-it pittaasut intestine-inamiittut toqunneq ajorpai kisiaani ilaatingut timminnermi ikilisittarsinnaallungit. Assingusumik, iijorartakkit mineral-it – ingammik kalcium-it magnessium-illu.

Nukissaqarnartut nerisassat pisariaqarluinnarput immunsystem-imut. Ullormut seqinermiit amikkut pisarnerit vitamin D-mik paarsititsisarpoq imal. seqineq takorpiarneq ajorukku, ingerlattariaqarpatit “D”(vitamin)-nik iisartakkat–pisariaqartut immunsystem-imik paarinninniaraanni. MMS-i bakteria-jaataasunik piiaalluallaqqinnerpaajungaluartoq planet-imi, immunsystem-i kisimiilluni peqqissuttimik pilersittisarpoq taavalu peqqissuttimik ingerlaartitsisarluni. Atuakkakka atuakkit tassannga sammisaqartumik, pineqarsinnaasoq miraclemineral.org/book.php-imi, imal. audiobooks-it jimhumbleaudios.com.-imi.

Tunngaviit tallimaasut qulaaniittut tunngaviupput assingiinngittunut iliuusaasartunut tamanut taavalu protocols-inut uani nittartakkami (put link to The Fundamental mms) nassuiarneqarsimasut. Isumannaariuk click-ertarnissat assingiinngittunik protocol-inik ataani takussutissanngorneqarsimasuni.

Uppernarsineqarnikut iliuuseriaattit arfinillit MMS-i timinukaattinneranik.

1. Imeruk. Iijoraruk MMS-i ikinneqarnikoq imermik qanorluunniit annertussuseqartoq imal. juice-imik mamassusilerneqarsimasumik. Taanna nalinginnaanerpaavoq iliuutaasartoq. Imermik ilanngussisarnerit imal. killilimmik juice-ilerneqarsimasumik akulerunneqarnikumut 3 minut-it qaangiutereernerani utaqqereernermi pilersittisinnaasoq akuneqarnikoq imersinnaaneranik.
Imiup annertussusaa apeqqutaavallaanngilaq ilaatikkaannit tamaat imerneqassappat -nalinginnaasumik immiartorfik affaq iluittumut. Tamaaviat imerukku MMS-ip pittaaqutai tamaasa pissuatit. Sanngiillisinneqalaarsimasoq imal. annertunerusumik suli assingusumik saliissooq timerni.

3 minut-it utaqqineqareerpata, imeq juice-ilunnii ikkunneqaraangami, chlorine dioxide-i pilersinaqarunnaartarpoq- Imermut juice-imulluunniit imminut parnaartarpoq. Akulerunneqarnikoq imeq ilanngullungu, CIO2 gas-eq timermi ingerlaartarpoq akunnerit marluniit sivikinnerusuni soorlu qulaani nassuiarneqarsimasutuut. Annertussuttit apeqqutaavallaanngittut CIO2-mik pilersinneqartartput imeq ilanngunneqarsimangaangat, kisianni annikippallaarluni eqqarsaatinginissaanut.

MMS dose-it assingusumik peqqissinnaavatit akunnerit marlukkaarlungit(imal. sivikinnerusumik) ajoqusiinngittumik ilaatinneqaraangami utaqqiisaasumik aportarfiit nakkutingingaanni timminnermik merianngunermiillu pilersinneqartartut.

2. MMS-i ikinneqarnikoq seqqarsarsinnaavat amernut sumuungaluartorluunniit. Sunniuteqarluartarpoq amerlunnernut imal. iluaalliuutinut. Akuneqarnikoq annikittumilluunniit imertaqartariaqarpoq imerpalasunngornissaanut seqqarsarneqarsinnaaniaruni. Nuttat sanngiillisinneq ajorpai amerlu ajoqusissanangu. Ammasunik amerlukkuit imal. ikeqaruit, immaqa ippiangusunnarsinnaavoq uunnattoornernik kisianni sukkasuumik bakteria-jaasarpoq ikerninngaanniit.

3. MMS Ingerlaartumik enema-at sunniuteqarluartarput inestine-naqarfinnut saliinerni.
Aammattaaq CIO”-mik milluaatitsisarpoq akuleruttitsillunilu plasma-mik aammiittumik -aap imerpalasortaani. MMS-ip pittaaqutai pineqarsinnaanerulertarput timimut CIO2 plasma-mi ingerlanneqaraangami.

4. Uffarnerit kissartut MMS-italerneqarsimasut ikinneqarnikunik amermut tamanut takkuttitsisarpoq CIO2 ion-itaanut. Uffarfimmiinnermi imermik kissartumik ilanngusseqqittarit. Amiup pore-itai ammartarput CIO2 ions-illu amit ataanukarsinnaalertarput nukinukarlutillu. Aak nukiniittuaannarnerani, CIO2 ion-it aap plasma-nut akuleruttarpoq annertunerusumik saliilerluni parasit-itm yeastm oquit allallu pathogen-it akiorniarlungit.

5. Inuit ilaasa sivikittumik CIO2 gas-eq anersaartortarpaat qingakkut, niaqqukkut sinus-eqarfikkullu. ANERSAARTORTARNANGU CIO2 gas-it puarnut peqqutingalungu ajoqusiisinnaammat puarnut malunginngikkaluarukkuluunniit. Kingornatingut ilinnut nassaarisinnaavutit anersaartorpiarsinnaanak. Issiallutit qanit imal. qinngat immiartorfimmut ikinneqarsimasunik kuseriarnernik 2-nnik akuneqarsimasumik (kuseriarnerit marlut qaanginngiivillungit), imermillu ilanikuunngittumik, qingarnut tipeqartut CIO2 qanernulluunniit najuussoruk. Taamaaliorit sissuerlutit. Sakkortorpasippallaarpat immiartorfik ungasilliuk imal. sakkukinnerusumik akulerussingit. Siullerpaaq anersaartornerit annikittut marlunniit ikannerussanngillat “Kiisinertut” ittoq misinginissaata tungaanut. Taanna uppernarsineqarnikuuvoq bakteria-nik toqoraassutitut sinus-eqarfinni ikannerusoriaq qingakkut nuammik kuuttitsisoqarfiusartumik. Ataasiaq imal. marloriaq qingakkut sivikittumik anersaartornerit allaaserineqartarsimapput qinngakkut kuuttoornernik piiaassutaasimasoq allat nakorsaatit unittissinnaanngisaannik.

Sissueqqussuk: oqaluttuassartaqaruit asthma-mik, dose-it annikittuinnaat atukkit taavalu ingerlaannartumik unittingut asthma-qalertutut misingileruit. Qaanginngisaannakkit kuseriarnerit 4-mat. Taanna iliuusereriaaseq sunniuteqarluartarpoq sinus-eqarfinnut, nipiliortarfimmut, imal. siutikkut infektion-inut bakteria-nissimasunut imal. pathogen-eqartunut.

Eqqaamajuk, CIO2 Ion-iusoq -gas-eq naamasinnaasaringit – taanna bakteria-jaataasoq. Atukkit kuseriarnerit marlunniit sisamanut dose-it ikinneqarsimasut citric acid-inik kuseriarnernik tallimanik ilanngunneqarsimasut imal. eddike-mik kuseriarnernut tamanut MMS-imik atungarisarnut. spisariaqanngilaq imilernissaa imerunnannginnakku. Bakteri-ssat uumasarput uumalluarlutillu NUAMMI taavalu NUAMMI ISSUNERUSUMI QANIKKUT QINGAKKULLUUNNIIT ANIASARTUMIK. CIO2-p tipaata toqussinnaavai nuammiisissinnaajunnaarlungillu .

Eqqaamassut: Inuit ilaat allaaserinnittarput “nuffasersimallutik” taamatut iliuuseqarsimangaangamik. Aap, puarni sakkortuunik nuaqarsinnaavoq nuffasersimanermiit ukioq siornani pissarsiarisimasamiit taaneqartartoq Biofilm-itut. Industri-qarfinni Biofilm-i aamma ilisimaneqarpoq. Bakteri-ssat ilaatingut katersuussimasarput manngersisimasumi nuammi atasumi. CIO2 gas-eq nuak sakkukillisittarpaa nuaallu bakteria-aanik qimaasittisarluni. Taamatut pisoqarsimanerani, ingerlangut ilukkut kuseriarnerit marluk dose-liinermi MMS-imik ikinneqarsimasumik akunnerit tamaasa (imertaruk), anersaartornerillu itisuumik ingerlatiinnarlungit akunnerit sisamakkaarlungit immiartorfimmiit (Killingi nakkutingikkit sissueqqussutillu qulaaniittut). Nuffasersimaneq ungasinngittumi piissooq.

SISSUEQQUSSUT: QAANGIINAK kuseriarnerit sisamat akuneqarsimasunik ataasiarlu marloriarluunniit anersaartorit. Sivisunermik piniaruit, kingornatingut akuseqqittuaannarsinnaavutit dose-imik akuseqqinnermi kingornatingut pisassamik. Timiaaraateqarfiit allallu illumi timmiaaraatingineqartartut allami inimiisinneqartassapput gas-inut maluttaarittuungamik. SISSUEQQUSSUTIT UKUA MALINNAAFFINGILLUAKKIT. Akisussaasuuvutit taamatut atuinermi akisussaaffeqarlutit taava sivisunermik itisuumik anersaartornerit avaqqutikkit CIO2 gas-imik, avissaaqqatittuaannarlungt itisuumik anersaartornerit nalinginnaasumik silaannarmiit.

6. DMSO ilaatingut MMS-imut akulerunneqarnikumut ilanngunneqartarsinnaavoq immikkut ittunik imal. inuunermi ulorianartorsiornerni pisoqarfiusuni. DMSO immikkut ittut ilitsersuutit inissinneqarnikuupput 3000 protocol-ip ataani. Test-iisuaannarit ilinnut DMSO-mik annikittumik talerni takussutissaasoqarfimmi. Inuit ajoqusersimasut ima. sanngiillisimasumik tingoqartut DMSO-mik atuinertik annikillisittassuaat anniarnerit tingukkut misingineqalissangaluarunik. Kuseriarnerit 1-eq 2-lluunniit DMSO tangiartorlungulu talernut. Utaqqingit akunnialunnik. Tingukkut annianngikkuit, ilimanarpoq DMSO atorsinnaassangit.

Alussaat ataaseq DMSO-mik imalik imertaqartoq marlunnik annertunermilluunniit ilukkut imerneqarsinnaavoq ullormut ataasiaq marloriarluunniit iluaalliuummik sakkortuumik akiungaqarnermi. Nalinginnaasumik juice-i atoruk DMSO-lu sakkukilliuk annertunerusumik. 50-50-imik sakkukillineqarnikoq inuit ikannerusut anersaartorfii uunarullertissinnaavaa. Ajunnginnerpaajuvoq DMSO sakkukilliseqqaarlungu annikinnerpaamik imertalerneqarsimasut marlunnik imal. juice-imik DMSO-mut ataattimut. Ilanngussaasimasut DMSO paasissutissat pingaarutillit allaaserineqarsimasuniipput http://MMS-articles.com/ -imi.

Sissueqqussut 1: Misileeriaattit ilukkut kapuutilersuinerit MISILERARNANGIT angerlarsimafferisarni. Health klinik-eqarpoq taamaattunik ingerlattisinnaasunik terapi-nik. Professional-it suliaqarsinnaasut ujakkit akisussaaffimmik tingusisinnaasut dose-iliinernik tulluuttunik, aquttinernik, pisinnaasunillu ilisimannittunik IV process-inik kinguneqarsinnaasunik. Health klinik-it immaqa akiliisitterusussinnaapput $100-ip tungaanut ilukkut kapuutilersuinernik isumanginninnernik. Ilukkut kapuutilersuinerit ilanngussisarpu assingusumik pittaaqutaasunik iliuuttini 4-mi 5-imilu qulaaniittuni, kisianni akisunerullutik.

Sissueqqussut 2: Toqqassangukku MMS-i ikinneqarnikoq isungutaajaammut imal. isungutattitsiissutaasartumut, MMS-i akulerunnikoq kuseriarnerit 20-t ataateqqakkit gallon-ikkaartumut imermut. (Ikinneqaqqaartariaqarsimassooq) immiartorfimmi 3 minut-it utaqqeqqaarlungit imermut akulerutinngilaattaa.) Inuit allattarsimapput taanna pillungu apersuillutik. Isungutattitsiissut atorusuttarsimavaat peqqutingalungu CIO2 tipaarsaataasarami silaannarmillu saliisuusarluni. Kanarie-fugl-it papegøj-illu inimiit peeqqatikkit.

Pittaanerpaavoq inimi sininnginnissaq silaannarmik isungutatitsiissumik pujulersuisoq inimik atornerani CI” akuneqarsimappat. Puappit CIO2 pissarsiarisarpaa (pittaasuusoq) soorlu silaannaq imaaliallaannaq najuussorneqartartoq. CIO2 tingoorarneqarnermingut piumaneqarluni puarningaanniit taavalu aavit aappaluttunik cianiutaanniit, nalusarnik silaannarmik najuussuinerit annikillisissinnaavat ajoqusiillutillu. Eqqamajuk aamma meeqqat pinnguarunik imal. inimi sinikkunik tassani. CIO2 killilerneqarnikoqm silaannarmi meeqqanut inersimasunullu pittaasuusssooq, kisianni aattat inuit sillimasoqaruni tassani ilisimannillutillu CIO2-p pissuserisartangaanut bakteria-jaassutitut.

Sunniuteqartarnera nalingivaa skaavimmi imal. inimi oqoqartumi, tippassimasuni, imal. bakteria-qartuni kuseriarnerit 50-it MMS-imik ikinneqarsimasumik puunguttami inimi matuneqarsimasut qeqqani taavalu CIO2 gas-it aniatillungit imerpalasuminngaanniit pissusissamisut. Tassani imermik ilaseqqinnak. Kuseriarnerit 50-it angunangit siunnersorneqarsimanerattuut. Sunniuteqarnerusinnaavoq isumannaannerullunilu arlaleriaq saliisarnerni akunnerit tamaasa CIO2-mik annertuallaamik annertunerujummik inimi matoqqasumi. Tipaa ataannarneq ajorpoq ajoqusiijunnaranilu akisinut, saajunut, imal. qullernut. Akunnerit 2-lut qaangiutereerpata imminut peersissimassooq aammattaaq inimiittut tipit peersimassallutik. Nalinginnaasumik misisut kaminniit atisaniillu skaavimmiittut suli piussappata, taava CIO2 aappassaanik puunguttami imal. immiartorfimmiit utertumik ingerlatineqassapput.

CIO2 gas-i tipaarsaataavoq sakkortooq bakteria-jaallu. Silaannakkoortarluni, sunniuteqarluartumik bakteri-ssat silaannarmiittut toqorartarpai taavalu issiavini allanilu assingisaanni. Akunnerit marlut qaangiutereerpata, CIO2 gas-it peersimassapput. Nunguttitersimasarput molekyle-inut marlunnut imerpalasutut. MMS-i ikinneqarnikoq silami issiavinnik nutaanngorseqqissinnaavoq ilimangineqarsimasoq skunk spray-imik aserorneqarsimasumit. MMS-i akuneqarnikoq siaruartinguk bil-it natianut, kaminnut tipittunut, taavalu talit ataannut. Illoq tamarmi tipeqalissua soorlu motel-it naluttarfiatut? Naamik. Taamatut pisinnaanngilaq.

MMS-i inimi atorneqaruni tipaarsaatitut imal. oqunnik piiaatitut, init matukkit uumasullu timmiaaqqallu inimiittut piikkit akunnermi ataattimi marlunniluunniit.

Sissueqqussut 3: Citric acid-i pillungu: Nalinginnaasuunngilaq merianngunernik misingisaqarnissaq MMS-i atorneqaruni kuseriarnermi ataattimi dose-liinermi. Misingisaqaruit merianngunermikkuseriarneq ataattimi dose-liinermi MMS-imik, qaqutingoortuuvoq, kisianni immaqa allergi-qarsinnaavutit citric acid-imut 10% solution-ip sakkortussusaanik. Meriannguneq sukkasuumik unittinniarlungu, utaqqingit 10 minut-it, taava isumangiuk alussaateeqqamik baking soda (natron)-mik imermik akuneqarnikumik meriannguneq ingerlaannassappat. Aamma iipilitorlutit misilinguk takananiisinniarlungu. Utaqqingit unnuisillungu, misileqqillungulu kuseriarnermik dose-leeqqillutit uteqqittumik, kisianni atoruk filter-ilerneqarnikuunngittoq pasteurisere-rneqarnikuunngittoq apple cider eddike-eq acid-itut taarsiullungu citric acid-eq.

Qaqutingoortorujuuvoq, kisianni inuit ikittut 10% citric acid-imut allergi-qartuusarnerat imermi, ajornanngittumik ajornakusoorfiit sanngilliffingisinnaangaat soorlu lemonade-itornermituut. Solution-eq tulluussarneqaassutaasinnaavoq filter-erneqarnikuunngittumik eddike-mik acid-itut toqqakkatut atorneqaruni peqqutingalungu allergi-nannginnami. Tamaammat MMS-i misileqqinguk filter-ingaasimanngittumik pasteurisere-erneqarnikuunngittoq acid ikittiissutitut taavalu arriittumik annertusiartorlungit kuseriarnerit.

 

Advertisements