Borax-ip Isertortumik Unioqquttitaanera

Borax-ip Isertortumik Unioqquttitaanera
Borax, mineral-eq pinngortitaminngaanneersoq
aallartiffiusorlu pisariaqarluinnartumut boron-imut ilaasoq,
akisunngitsoq taavalu sunniuteqarluarsinnaasoq aseruuttoornernut
oqummut unniaalunnullu piiaat kisiat atorneqarnera inatsisikkut
peqqissuttinut inatsisiliisartunik killilerneqarnikuuvoq nunarsuaq tamakkerlungu.
Qanoq Gigt-ip Aaqqissutaa Unittinneqarsimanersoq
Takorlooruminaappoq borax-ip, saliut unniaalunnut, maniguuttoq, kisimi nakkartitsisinnaanera oorip ingerlaavianik. Kisiat ernumasariaqanngilatit; ulorianartua ilisimaneqareerpoq iliuuserisassallu pisariaqartut aallartinneqareerlutik pisoq kingunipilunnginniassammat. Aallartissuunga tunngaviusuniik taava paasissuat suna pineringa oqaluttuap siaruarnerani. Borax nunamiip tingoorarneqarnikoq aallartiffiuvoq allanik immikkoortunik boron-inik tunisassiaasuniit. Inississorneqartarput tunngaviliusumik Tyrkiet-imi California-milu. Kemikalie-tut ateqaataa sodium-iuvoq (imal.disodium) tetraborate decahydrate (imal. ajornanngittumik taallugu, sodium borate), isumaqarluni atom-inik sisamanik peqartoq ilanngullugit sodium atom-ip marluk taavalu molekyle-it 10-it (ilaatigut ikinnerusunik) imermik krystalliserersimasumik. Borax-i sodium tarajuuvoq boric acid-imik sanngiinnermik. Inerneralugu, borax-i sakkortuumik alkaline-uvoq. Pineqaraangami, qisuariartitsisarpoq hydrochlorid acid-imik naami boric acid sodium chloride-ilu ilusilerniarlungit. Boron-imik imaqassusaa borax-ip 11.3 procent-iuvoq, boric acid-imullu 50 procent-imik annerulluni. Boron-it iineqarnikut ataasiakkuutaat sukkasoorujummik iluittungajammillu anisinneqartarlutik quumik, Atorneqartarnermigut, boric acid siammasittumik nerisassat nutaanngilinnginnissaanut akuutitut kisiat massakkut nunani ikannerni inerteqqutaallutik.
Boron-i takussaavoq naasuni tamani suliareqqinnikuunngisanilu. Nerilluartaraanni ullormut 2-5 mg-imik boron-imik tunniussisarpoq,kisiat ilumoortumik nalinginnaasumik pisarneq nunani siuarsimasuni ullormut 1-2 mg-iulluni,inuillu napparsimavinnut tulluussarneqarsimasut immaqa pisarlungit 0.25 mg-miinnannguanik.
Kemikalie-nik naggorissaatit boron-imik tingusisinnaanissaq killilertarpaa nunaminngaanniit. Boron-imik pisarneq suli annikillineqartarpoq naatitanik uunnannginnermik, taavalu phytic acid-inik. (Cereals ullaakkorsiutit)
Tamarmi peqqiilliuutit boron-imik annikilliornermik nalinginnaasorujunngorlugu.
Boron-ip Peqqissuttimut Sunniutai
Borax boric acid-ilu tunngaviliusumik assigiinnik peqqissuttimut sunniuteqartarput aseruuttuunnginnissamut naajorartuunnginnissamik virus-inillu akiuussutinik pittaasunik peqarluni, kisiat naammaannartumik bakteria-aajaateqarluni. Boron-ip pingaarluinnartuuvoq pissuserissaartitsisuullunilu
sianiutit qanoq ingerlanerannut taavalu taavalu qanoq attaveqatigiittarneranut membrane-it ataqatigiinneranut. Boron-i tunniussuisarpoq timi tamakkerlugu, annerpaamik akoorneqartumik parathyroid glands-ini malittingalugu saarnit kigutillu illersuutaanut. Pingaaruteqarluinnarluni saarnit peqqissusaanut ataqatigiinneranik ingerlanerannut, aqunneqarnera metabolism-imut tingoraanera calcium-imik magnessium taavalu phosphorinik sunniutinginninneranik parathyroid glands- inut. Taassuminnga, boron-i parathyroid-inut qanoq innera soorlu iodine thyroid-imut pinera.
Boron-imik annikilliorneq parathyroid-it ingerlatippallaalertarpai, katangaavallaarluni parathyroid-it hormone-inik aap qaffassusaa annertusillungu calcium-imik katattillungu calcium-i saanerniit kigutiniillu. Taanna ingerlaqqilersarpoq gigt- imut, osteoporosis kigutinillu seqummikkiartornermik. Ukiuni ikaliartortuni, aakkut qaffasittoortarnerit ingerlaqqittarput kalk-eqalernerit ameraasanik aqittunik nukinnik eqittoornernik qeratalernermillu; kalk-eqaleraluttuinnarneq endocrine glands-inik, ingammik silap qeqqa-tigut (pineal gland) mannissaqarfikkullu; arteriosclerosis; tartukkut ujaranittoorneq kalk- eqalernerlu tartukkut, kingunerisaasinnaasumillu tartut ingerlasinnaajunnaarnerinik.
Boron-imik annikilliorneq magnessium-imillu annikilliornermillu ilallugu sequmitsisuungaattiartarput saarninut kigutinullu. Boron-ip sunnertarpai metabolism-i steroid-it hormone-ii, pingaarnerusumik kinguaassiutinik hormone- inik.Allisittarpaa testosterone-imik annikilliorneq angutini taavalu oestrogen-it inisseqaneranik annikittunik aaqarunnaariartortunik arnani.
Aamma ilaaqataavoq vitamin D-iip allanngortinneqarnerani atorfissaminut, taamaammat calcium-imik pinera annertusinera inissinneralu saanernut kigutinullu ameraasat maavaassusaat kalk-erlugu (manngersitillugu).
Allat allaaserineqartartut iluaqutaasartut uummatikkut ajornartorsiutinik pittanngortitsinerit, isingisanut, psoriasis, balance, eqqaamasanut, ilimmarnermullu. Boron-it immikkoortui tumor-inut akiuussutinik peqarpoq taavalu ilimanaateqarluni antiosteoporotic, anti-inflammation, hypolipedemic, anti-coagulant, taavalu anti-neoplastic akiuussuteqarluni.
Gigt-ip Aaqqissutaa Dr Rex Newnham-imeersoq
1960-ikkunni Rex Newnham,PhD, DO , ND,taavalu nunamiit naasunullu ilisimatooq Perth-imi (west) Australiami gigt- leriartuaarsimavoq.akiuussutissat tingussaasut ikiuutaasimanngillat,kisiat paasilersimavaa naasut piffimmi tassani mineral- inik annikilliorfiusimasut.Nalunangu boron acid-it calcium-it metabolism-miannik ikiorsiisartut naasuni, aallartissimavaa 30 mg-imik ullormut pisarluni borax-imik, sapaatillu anunneri pingasuni ingerlanerani anniarneri tamarmi pullattoornerit qeratasoornerillu tammarsimapput.
Peqqinnissamut iisartakkanillu ingerlattisut soqutigisimanngilaat paasisaanik,
kisiat gigt-imik atungaqartut pittanngoriartornermik nuannaarsimapput.
Piffissap ingerlanerani iisartakkanik sanasimavoq 3 gm-inik boron-itallit, oqaasiinnarmillu innersuinermi tunisimavai poortat 10.000-it qaammammut. Aperingamingit iisartakkanik suliffeqarfiit tunisassianngoqqullungit iisartakkat, kingunerisimasinnaaneqartumik nalilerneqarsimapput taarsissangai iisartakkat akisunerit iluanaarutaalu annikillillungit.Taamatullu pisoqarmat saqqummiisussanik peqarsimapput naalagaaffinniit peqqinnissamut komite-iit, ikkullungulu 1981-imi Australiami inissiisunik annikilliliinermik oqartunik boron-i ilaalu sequmittisuusut qanorluunniit inissinneranik. Akilingassinneqarsimavoq $1.000 tuniniaanerminik sequmittisinnaasunik, taassumalu iluattittumik unittillugu gigt-imik aaqqiissummik sananera Australiami.
Taamatut pisoqarmat Dr Newnham-i saqqummersittisarsimavoq arlalinnik ilisimatussuttikkut uppernarsaatitalinnik borax- imut gigt-imullu. Pappialap ataatsip tunngaviliussimavaa misileraaneq marloriaammik eqqartuusivikkut 1980-kkut qeqqani Royal Melbourne Hospital-imi, takutillugu eqqarsaammernartumik pittanngoriaattit 70 procent-inik misileraanermik naammassisaqartuni;12 procent-iinnai ilorfaallassimapput placebo-p sunniutai atorlungit. Aamma nassaarisimavaa qangali atungaasartut Sugarcane Islands-imi nuna boron-ip inissisimaffii annikittuararsuusimasut peqqutingalungu sivisuumik kemikalie-nik naggorissaatinik atuinermi. Jamaica annikinnerpaamik inissisimaffeqarpoq, taakanilu gigt-ernermi missigersuutaat 70-procent-imiipput; allassimavaalu qimmilluunniit ikannerit tusiattarsimasut. Tulliuttumik takkuppoq Mauritius, annikittuararsuarnik boron-imik inissisimaffilik 50-procent-imillu gigt-imik missigersuutilik. Ullormut boron- itortarneq taakku nunani annikinneruvoq 1 mg/ullormut. USA-mi, England-imi, Australia-mi New Zealand-imilu nalinginnaasumik nunami boron-imik inissisimaffeqarput, ilimangineqartarlunilu 1-2 mg pineqartartoq boron-i gigt-ertullu missigersuutaat 20-procent-imiipajaartoq.
Spa-at tamarmik tusaamaneqartartut gigt-imik aaqqiisartut boron-imik inissisimaffii annertuujupput. Aamma Israel-imi annertullutik, ilimangisaasumik ullurmut pineqartartoq 5-8 mg gigt-ertullu ilimasaarutaat 0.5-1.0 procent-liinnarmiillutik. Saanernik paasiniaanerit takutippaat gigt-ikkut peqittarfiit qanittunilu saarnit affaannarmik boron-inik imaqartartut peqittarfinniik peqqissuniit, synovial-illu imerpalasut perrassaataasartoq peqittarfinnut boron-imik annikilliornerullutik peqittarfinni gigt-ertuni.
Boron-imik pisareernermi, saarnitmanngernerujuusarput nalinginnaasumiik.Boron-ilu ilaatitut atortarlugu,saanikkut sequmittitsernerit aaqqittarlutik piffissap affaanik nalinginnaasumiit inunni uumasunilu. Dr Newnham ataasiaq takusimavaa nuunuaraq niviarsiaraq, qulaaluanik qaammatiinnalik inerisimanngittunik gigt-ilik, borax-illu aaqqissimavaa sap.ak. marlunni.
Dr Newham-ip allassimavaa, nalinginnaasumik inuit anniarneq peersinnaangaat, pullattoorneq qeratanerlu qaammatini ataatsimiik pingasut ingerlanerani. Taava tassanngaanniit pineqarnera annikilliartuaarsinnaapput boron-it ullormut iisartakkat pingasuniit iisartakkamut ataattimut(ataaseq 3 mg) malinnaavingineqartumi tunniuttakkatut. Aamma oqaatigaa ikiortariaqakkat rheumatoid-imik gigt-ertut misigikkajunnerusaraat Herxheimer-ip qisuariaataanik taannalu takussutissaalluartuaannartoq. Suli ingerlaqqittariaqarput, taavalu sap.ak.arlalikkaani anniarneq, pullattoorneq qeratanerlu peerutissallutik.Herxheimer-ip qisuariaataa siusittumik annertusineruvoq anniarnernik takussutissanik peqqutaallutik timinut ulorianartut peerneqarsimasut candida-nik toqutaanikuniik mycoplasma-miillu. Tupaallaatingisimavaralu taanna tinupasuliornermik sunniutaasartoq nuimasartoq tunniussami taama annikittingisumi. Assinganillu aamma tupaallannartingaaq 30 procent-ipajaat osteoarthritis-llit misigisarsimangaat Herxheimer-ip qisuariaataa, ilimasaarlungu killeqarfiit osteoarthritis-ip rheumatoid gigt-illu imerpalasuunera. Sivisunerusunik peeruminaannerusunilu pisoqarfiusuni, allanik antimicrobial-inik ilasisarput.
Osteoporosis Inuit Hormone-aani
Boron-imik annikilliorneq annaasaqartitterujuttarput kalk-imik magnessiumimllu qooq aqqutingalungu. Borax-imik iisartangaq taanna annikillisittarpaa 50 procent-ingajaavimmik. Kalk-i annaaneqarnikoq saanermik kingutimiillu nungukkiartornermiit, boron-imik annikilliorneq ilaasuni pingaaruteqarnerpaavoq peqqutaqataasartoq osteoprosis-imik kingutinillu sequmikkiartornerni. 55 procent-ipajaat Amerika-miuni 50-it sinnerlungit ukiulinni osteoporosis-erput, 80- ipajaavilu arnaallutik. Taassuma akisussaaffingaa sequmittoortiternernut million-ilikkaanut ukiut tamaasa. Terissat osteoporosis-ertut borax-imik tunineqareernerminni ulluni 30-ani saanii nalinginnaasumut inississimapput. Taakku iluaqutitut sunniutaasartut peqqutaapput boron-imik annertunerusunik imaqartunik saanerni, manngersitittisaramik, nalinginnaajartortilerlungu hormone-it arnani angutinilu, allisillungu saarnit nutaat naajorarnissaat.
Oestrogen-it inissisimaffiit annikittut aaqarunnaarnermik peqqutaasuuvoq pingaarneq sooq arnat osteoporosis- seriartuaartarnerat. Angutini, testosteron-it inissisimafii nakkakaanerit annertusiartortuni kinguneqartittisuni osteoporosis- imik. Boron-inik iisartakkaq aaqarunnaariartortuni arnani aavisa inissisimafii marloriaatinngortarpaa aallaamanerpaamik ilusilik oestrogen-i, 17-beta oestradiol, inissisimaffimmut nassaarineqartartuni arnani oestrogen-inik paarlaarnerni aaqissinermi, aammalu testosteron-it inissisimafii marloriaatinngorlutik. Boron-i qaffattitineq ajorpoq oestrogen-inik qaangisunik nalinginnaasumik inisseqqanermiik, kisiat oqimaaqatigiisilerlungit arnani angutinilu hormone-it assingusumik maca root-iliat sequttikkat taamaattartut. Angutini inuusunnerusuni, ullormut 100 mg orax-i annertusitittarsimavaa inissisimaffiit testosteron-it tinguussaasut (pingaarnerpaasut) ataattip pingajorarterutaanik. Taanna nukissassartunut immikkut soqutigineqartarpoq.
Illuatungiliuttumik nakorsaaviit inisseqqanerat kemikalie-nik issunnik atorunnaarsittinermiik angutinik prostrata kræft- ertuni, ujaarlernerniik takutittarpaat boron-inik inissisimaffiit testosteron-it qaffaqqasut iluaqutaasartut millisillungu prostrata tumor-it taavalu prostrata-aaliangersimasumik antigen (PSA)-p inissisimaffii (PSA isumaqarluni tunngaviliuttoq tumor-inut taavalu qappiortoornermut prostratami).
Aamma pittanngortittarpaa eqqaamasaaseq paasinnittaattimullu utoqqaqatigiinni ataasiakkuutaani. Aammalu, oestrogen-imik maluttaarittumik iviangikkut kræft-imik, Uanga atussangaluarpara borax-i nalingiisinniarlungit calcium-magnessium metablism-it taavalu sianiutikkut membrane-inik ingerlaaviit misingiarnangu killilersungaalluni iisartakkanit immaqa ajorsinnaasunik tunniussuunneqartartuniit.
Oquk Fluoride-ilu
“Borax-imik aaqqiissutit” nunarsuarmi katersuuttarfiuvoq ilisimatussuttimik peqatigiiffiulluni ikattorpassuarnik iluattittunik Candida-nik aaqqiissisarfiulluni. Annikittunik- naammaannartunillu oqimaassuttillit inuit atortarpaat alussaateeqqap 1/8-ia borax-inik sequttikkanik, taakkualu oqimaannernik oqimaassusillit atortarpaat alussaateeqqap 1/4-ia pr liter imermik. Ataatsip imeq imertarpaa, immikkoortiterlungu ullup ingerlanerani ulluni sisamani imal. tallimani sap.ak.-erata ingerlanerani sivisussusaa apeqqutaalluni pisariaqarnera apeqqutaalluni.
Tapersersuisartut ikattut allattarput aaqqissimangaat imal.iluaqutaasimasupilussuit. Atuariaruk assersuusiullungu una allaaserisat nassiunneqarsimasoq: “Uanga aamma psoriases-eqarpunga, taava immaqa ippingiasuttarneq peqittarfinni psoriatik-imik gigternera takkukkiartortartoq. Isumaqarlunga, uani atuareernerani borax-i misilinniarlungu OMG! Ullup ataatsip ingerlanerani ippingiasuut seeqqunniittoq peerussimavoq !… Taavalu, psoriasis-era pittanngoriangaattiarsimalluni ullut marluk ingerlanerani alussaateeqqap 1/4-ia borax liter-i ataaseq imermi ullormut ingerlannerani”.
Aajuna putungukkut oqummik naajorartoornermik :
“Isikkani masattersimavai assanilu ulikkaarlungit borax-imik isikkat tamaaviat asattuullungit. Oqarsimavoq ingerlaannaq ungilakkunnaarsimasoq! Tupaallarujussuarsimavoq. Sap.ak.-ialunnguit qaangiummata, aperaara isingai (athlete’s foot-ii) qanorinnersut oqarporlu ‘Oh wow! Takkuteqqissimanngilat ! Taassumap aaqqiivissimavaa.”
Allat piumasarissaartut allakkat nakasukkut/uttuukkut aseruuttoornernik tunngassuteqarsimapput. Borax-i iluattilluarnerorpasippoq allanik aaqqiissutininngaanniit. Nalinginnaasumik, gelatine-eq angisooq puumiittoq borax-imik imalik imal. boric acid-imik ikkunneqartarsimavoq innanngilaattaa unnuit arlallit imal. sap.ak. marluk tungaanut sivisutingisumik. Allatoornerulaarlugu, sequtterneqarnikut akoorneqarsimapput nillataartunik manngersitinneqarnikuni kokos olie-mik bolus-itut imal, ilaassutitut.
Ungasinngittumi ilisimatussuttikkut paasiniaanermi taakkua uppernarsarpai
ajunngittumik malinnaaffingineqarnerit nakasut/uttukkut aseruuttoornerni. Boric acid-i puulernikuusanik ajorsimaneq ajorput candida-at akuutissanik akiusinnaalersimasunik allaniillu misilerarnerartakkanik bakteria-nik. Peqqutaalluni annertunerusunik sakkukillineqarnikut, immaqa imermik serpalinneq naammasimassanngilaq bakteerissanut taavalu akuutissanik aiuisinnaasunik Candida-nik kisiat ajorsimassanani nalinginnaasunik Candida-nut. Borax, alkaline- neqarnermingut iluattinnerusarsimavoq boric acid-iminngaanniit.
Nalinginnaasumik, Candida piusarpoq ajortitsinngittutut ammalortuni oquarakkaani sianiutini. Stress-eraanni, tulliussuullutik alliartortuni pseudohyphae-i siaruaakkiartortarsimavoq taavalu naggasiullungu, sakkortuumik inangiisumik takisuumik, annerusumillu slange-ipajaatut ilusilittut ilamernit taaneqartartut hyphae-it. Taakku aserortarsimavaat naap illersuutai qappiortoornerlu leaky gut syndrome-ilu pilersillungu. Pseudohyphae taavalu hyphae takuneqarsinnaapput aammi ataasiakkuutaani kræft-ilinni taavalu akiuussutissakkut nappaatilinni. Candida-p aamma ilusilersinnaavaa biofilm-it kateriikkaat manngertut. Boric acid/borax-ip unittittarpaa biofilm-inik inissinnerit taavalu sianiutit oqut mikisuaqqat uloriananngittut inigiisutut hypahe-inut allanngorlungit. Allaaserineqartartuni takutissimasanni taanna ineriartorneq, antibiotika-nik ikkunneqartarsimavoq, tunngaviliuttumillu peqqutaasarluni piffisani nutaajunerusuni nappaatini, taassumalu borax-i boric acid-ilu pingaarnertut peqqissutitut aaqqissutitut inissippaa.
2011-imi ilisimatusarnikkut takoqqissaarinerup nalilerpaa “boric acid-i uloriananngittuusoq takkuteqqittartoq akikittoq toqqangassaq allaasoq arnanut aaqqitassaanngittunik nakasukkut/uttukkullu takussutissartalinnik pingisaqartuni allat aaqqiissutit atorneqarnerusartut iluatsinngikkaangata. Akuutissaniik allaniik pittaanerujuutingaluni, soormi siulliuttutut toqqangassanngortiinnaraanni ?
Ilisimatusarnerup Tyrkiet-iminngaanneersup takutippaa boric acidit illersuutitut sunniuttarneri nerisassanut minguttitaasimasut mycotoxin-inik, pingaarnerusumik oqunnik aflatoxin (tingukkut nappaatit.) Taakkunani, aflatoxin B1 (AFB1) annertuumik DNA aserortarpaa carcinogen-imik misilittakkani sunniuteqarsimasoq annertunerpaajusimavoq, tunngavinginerullungu tingukkut puakkullu inunnguuttikkullu ajoqutaasartuni, akiuussutikkut ajortumik qisuariartoorneq toqumilluunniit uumasut inaanni inunnilu. Borid acid-imik ikiorsiisarneq illersuutaasimavoqannertusilikkanik akiuussutissanik DNA-mioxidative-inik aseruinermi aallartinneqarsimasunik AFB1- inik. Oqummik akiuussutissaq sakkortooq iliuuserineqartoq boric acid-imik, soorunalimi, peqqutaavoq pisarnertutatungaasarsimasoq nerisassanut nutaanngilisuunnginnissamut.
Borax, assingulluni nalinganik ulorianartorsiortitaasimasoq Lugol’s-ip aaqqiissutaanikm aamma atorneqarsinnaavoq piiaanermut ikkussuutamut fluoride-imut allallu metal-it oqimaattut timimiittut. Fluoride saanernik sequmissiartuinnarani aamma pineal gland-i (silap qeqqa) kalk-inittikkiartortarpaa taavalu thyroid-eqarfiit sulinikinninngorlungit. Borax-i qisuariartarpoq fluoride-it ion-it ilusilerniarlungu boron-it fluoride-itai quukkut anisartuni. Kina-mi misissuinermi 300- 1.100 mg/ullormut borax-i qaammatini pingasuni ikiungassat 31-uat saanikkut fluorideqalersimasut. Ikiorsiineq sunniuteqarluarsimavoq.
One Earth Clinic forum-imi tapersiisartoq naalliuuteqarsimavoq fibromyagalgia/rosacea-mik, aaqqitassaanngittunik qasulertarneq (kronisk træthed) taavalu temporo-mandibular-i peqittarfikkut inissinnerloqqanermik (TM) ukiut qulit qaangerlungit peqqutingalungu fluoride. Atorsimavaa borax-i alussaateeqqap 1/8-ia sap.ak. marluunngittulluunniit ingerlanerani kiinaa erseqqaarissisimavoq, aappillerneq annikillilluni, timaata kiassusaa naammattumut inissilluni, nukissaqarnerata inissisimaffia annertusilluni, allornikkaanilu sinnilimmik oqimaassuttini katakkiartorlungit. Allassimasoq alla atuarsimavoq : “Ukiut arfineq marluk qaangiupput, thyroid-ikkut kræft-i; ukiup tulliani adrenal fatigue. taava siusinaarluni aaqarunnaarneq; ukiup tulliani, uterine-ikkut ingerlajunnaarneq malittingalungu hysterectomy; ukiup tulliani fibromyalgia neuropathy-lu. Meeraaraanermi imeq fluoride-ilik ilallungu fluoride-inik iisartakkat. 2008-p naajartulernerani timikkut pisinnaanngiivinneq isingisimavara. Pisoqqatussinnaasimavunga sinissinnaanangalu anniarneq peqqutingalungu, meriaatarinerlu ullormut atungaralungu tunukkut anniarnermiit… Fluoride-ip atuareernera kingorna, paasilersimavara ajornartorsiutikka sumiinngaanneernersut… borax-ip saliutitut atornera aallartissimavara ullormut alussaateeraq 1/8 imeq 1 liter-imi, ullullu pingasut qaangiummata takussutissartakkakka tamarmik piingajavissimapput.”
Kalk-ip-Mgnessium-illu Ataqatigiinnera
Tulluutinngittoqarpoq taavalu suliqatigiinnerlu kalk-imi magnessium-imilu.
Timimiittut magnessium-it affangajai nassarisassaapput saanerni affaalu sianiutit iluanni taaneqartartuni timip ipiutaasartai. Procent-i ataasiinnaaq aammiippoq, tartullu inissisimaffimmiitittarpaa aniatillungit annikinnerusut annertunerusulluunniit quukkut. Erseqqarinnerusumik, 99 procent-ii kalk-i saanerniipput sinnerilu sianiutit silataaniillutik.
Nukiit eqittarput kalk-i sianiutit iluannut pingaangat, taavalu eqqisseqqittarlutik kalk-i silammut pumpe-erneqaraangat magnessium-ilu iserluni. Taanna sianiutiniittoq nukimmik annertungaattiartumik pisariaqartitsivoq kalk-i anisinniarlugu, sianilutillu nukikilliorpata kalk-i immaqa tulluussarluni sianiutit iluanniiginnartarpoq. Taassumalu taava ingerlateqqilertarpaa nukiit eqqissisimanerat ilaannaanik, qerattarnermik, noqaqattaarnerit, aammik imerpalasunillu iluamik kaaviiaartittinnginneq. Ajornartorsiuk ajornerulersarpoq, kalk-i saanermiit tissue-imut aqittumut nuukkaangami. Sianiutit (annerit) aamma kalk-i atiartuaarsinnaavaa, sianiutit noorarnerannut ajorsitsilerluni. Isigisami, kalk-i annertuallaaq kuutsittilertarpoq. Hormone-it inisseqanerata annikilliseqqasarpaa endocrine glands kalk-i annertusiartuaarlugumsianiutillu allat amigaateqalersarput pissusamisumik iliortussaangaluarlutik. Ilassutigalugu, kalk-i taanna annertuallaartoq sianiutit iluanni magnessium-imik amingaateqalernermik pilersitsisarpoq. Mgnessium-i pisariaqartinneqarpoq enzyme-it kisissaanngittut ikinniarlungit, annikilliornerlu ingerlalluanngittumut nukissaqarnermullu assiinermik pilersittilersarluni. Ajornartorsiut suli siammasinnerusoq kalk-ip annertuallaartup sianiutip “qalia” ajoqusertaramiuk nukissaqartitsisut ajornarsitillungit silammut ilummullu ingitassat noorarnissaat. Sianiutit iluaniittut kalk-imik annertuallaamik inissisimaffeqaleruni sianiut toqussaaq. Taassamalu takutippaa boron-ip pingaaruteqarnera inississuisutut sianiutit ameraasaanik, tunngavinginerullugu kalk-ip magnessium-illu nikerarneranut.
Boron-imik annikilliorneq, kalk-i annertuallaartoq sianiutit qaqortunut nuuttarami magnessium-illi taarsersinnaanangu. Tassa utoqqalinerup piumasaqaataa boron-imilli annikilliornerup nappaatai tullinnguutitertut siuariartorfigisaa. Peqqissuttimiilluni inuusunneq immikkut eqqarsaatingalungu, kalk-i – magenssium-imik inissisimaffiit 2:1-imi nalinginnaasumik inisseqqasarluni nerilluartarneq peqqutigalugu, kisiat ukiut ikaliartornerinik, boron-imik amigaateqalernieq inerneqartunik nappaatinik, pisariaqartipparput, kalk-i annikinnerusoq magnessium-ilu annertunerusoq. Boron-ip iluittumik suniuteqarnissaanut kalk-it katersuunneranut killormut saatitsinermi magnessium-i pisariaqarpoq. Utoqqaanerusut ataasiakkaanut, innersuussutigaara 400-600 mg magnessium-i borax-inik iijoraasarneq ullup ingerlanerani pisartagassatut; Annerusunik peqittarfikkut ajornartorsiutilinnut, magnessium-i amikkut tanittarlungu. Taamaattorli qanikkut magnessium-i pisarlungu inissitassaavoq anarsaatitut sunniisarnera peqqutigalugu.
Ilimaginngilara kalk-it iisartakkat iluaqutaassasut osteroposis (saarnit sanngiillineri) aaqqikkiartornissaanut. Uanga isingisanniit, taakku ataasiakkaat kalk-imik sinnilimmik ameraasanngornissaminut tassaniittussaanngikkaluarluni, iisartakkanilli boron-inik magnessium-inillu inisseqqinnissaanut inissinnerloqasunut saanernut. Eqqarsaatingineruara kalk- imik annertuumik aaqqiissutitut napparsimavinninngaanniit utoqqaliartorneq sukkattittaraa.
Suna Qanorlu Annertutingisumik Atussanerlungu
Nuna ilaanni (Australiami, New Zealand-imilu, USA), borax-i suli nassaassaavoq atisanut saliutinut inissisimaffiani pisiniarfinni assingiinngittuni. Nerisassatut allaqqasumik peqanngilaq borax-imik tingoriaannarnik pisariaqartumiluunniit. Boric acid, tingoriaannaappat, atorneqarsinnaavoq 2/3-i borax-imik akullungu.
Siullermik ammalungajattoq alussaateeraq (5-6 gram) borax-i imermut akulerullungu. Taanna tassa aaqqiissutingissavat. Imerfik taava meeqqat inungaannut inissillugu.
• Inissiisarneq nalinginnaanerusoq alussaateeqqami ataatsimi (5ml) akulerussuukkami. Taanna 25-30 mg-imik borax-imik imaqarpoq boron-imik ilaqarluni 3 mg-imik. Ataaseq pisaruk imerlutit nerillutilluunniitm ajunngippat peqqillutit nerinermi allamik. Pineqartup paarinissaanut, ingerlassinnaavat ullormut ataasiaq marloriarluunniit.
Gigt-eqaruit, saanikkut saanngiilliartornerneq (osteoporosis), imalunniit inissisimaffiit assingusut, aaqarnermi imaluunniit qerattariartornermi ukiut imaluunniit ilaqarusussuseq pittanngortikkusukkukku, taava annertusillungu pingasunik sisamanilluunniit ullup ingerlanerani pisarlungit ajornartorsiutit misiginissaanut aaqqikkiartornerujussuaq tungaanut pisarlungit. Taava uteqqittarluni ataatsimut marloriarlunniit ullormut pisaqqilerlungit.
Annertunerusoq misilikkusukkukku Earth Clinic-imik innersuunneqarsimasumiik candida suliarinissaanut fluoride-imillu piianermik timiminngaanniit piiaanermi atorneqartartoq, taava aaqqiissutit ima inissinneqartarput:
• Nalinginnaasumik oqimaassusilinnut annikinnermik pisassapput: 200 mL (1/4 borax-i sequtserneqarnikoq); imertarlungu ullup ingerlanerani.
• Oqimaannerusunut nalinginnaasumiit annertusiartortumik pisarlutik. Annertunerpaaffissaanittunik aallartittuaannarluni inissisimaffiit nalinginnaasuniittut annertusiartuaarlungu pisinnaatitassat killissaata tungaannut. Annertunerpaaffissaani ullut sisamat tallimalluunniit sap.ak.-rata ingerlanerani aaqqikkiartorneq qanoq sivisutinginera apeqqutaalluni.
Borax-i alkaline-runeruvoq, annerunerusunilu inisseqqasunik qapuppalaarsinnaalluni. citron juice-imik immaqa akusinaavat taarserlungu, eddike-mik ascorbin acid-imiilluunniit.
Borax-i boric acid-ilu nalilerneqarnikuupput gift-itut Europa-mi, December-imimili 2010-imi pissarsiassaajunnaarluni inunnut European Union-ip iluani. Massakkut, borax-i suli pissarsiassaavoq Switzerland-imi, kisiat Tyskland-imut umiarsuaassisarneq inerteqqutaalluni. Tyskland-imi annikittuaraq unniaalunnut piiaatitut qinnutingineqarsinnaavoq, kisiat tamarmi allatungaalluni.
Iisartakkat boron-it pisiarineqarsinnaapput pisiniarfiit peqqinnartunik tuniniaasunik internet-ikkullu, nalinginnaasumik 3 mg-imik boron-italimmik.
Taakkua ilarivaat sukangasoorujussuit boron-it ionic-inik ilusilinnik takussaangittuni, soorlu borax boric acid-imi. Tulluukkaluartut boron-itut iisartakkatut, ilimanginngilakka Candida akiornissaanut sunniuteqassasut mycoplasma- luimaluunniit sukkasuumik gigt-i osteoporosis, aaqarnerlunnermulli aaqqiissutitut. Ilisimatussutikkut paasineqartartut misigisallu ataasiakkaat borax-imiusimapput boric acid-imillu. Pittanngorsarniarlungu sunniutaa, innersuussutigissuara pingasut imaluunniit annertunerusumik boron-it iisartakkat ullup ingernaera pisassatut ilasarlungu magnessium-i naammattoq piffissami sivittukkami, piiatinillu tulluunnerusut bakteria-aajaatit malitassat ingerlallungit.
Sunniuitit Allat Aamma Takkuttarsinnaasut
Sunniutit allat takkuttarsinnaasut iisartangaarnianiik ajornerukkajuttarnerat taavalu ulorianartarlutik, pinngortitamiik nakorsaatit soorlu borax-imik ikiorserneq nalinginnaasumik aaqqikkiartornerani qisuariaateqartarpoq sunniutit iluaqutaasut piffisamik sivisuumik atasartunik. Takussaanerpaasarpoq Herxheimer-ip qisuariaataa Candida piivinneraniit.
Atuariikkap qulaatungaani allassimasutuulli naapittarfinniit, pittanngoriaatit annertuut misigineqartarsimapput ulluialunnguit qaangiukkaangata. Taannalu siunertarisatut qisuariaataasarluni. Sianiutikkut kalk-imik annertuumik inisseqqasarnerit nukiit milliartortittarpai noqarnikkut eqittajoornikkullu nalinginnaasumik peqqutaasartut anniarnermiik, Boron, ingammik magnessium-imik akullungu, sukkangaatsiartumik nukiit eqqissitissinnaavai anniarnerlu peerlungu. Taamaakkaluartoq, sivisuumik annertoorujummik kalk-inissimasunt, kalk-iniffik angisooq allanngortinneqarsinnaanngilat piffissami sivikitsumi. Taassuma kalk-imik inissisimaffiit annertunerit tungaannut ingerlatitsilertarput sunnerneqarsimasup inissisimaffiani, ingammik eqqut tuiillu nalaanni, piffissamillu ingerlaffimmi ajornartorsiutinik allanik takkuttoqarsinnaasarluni soorlu noqartarnerit anniiatit, aap ingerlanerata kaaviaarneranik, sianiutinillu nuuttitsernerit. Sianiutinut tunngasut sunniutaasartut assanni isikkanilu malungisaarunerusinnaapput imalunniit amikkut maluttaarikkunnaarneq. Kalk-i suli annertunerusoq fluoride-millu tartunit aqqusaarfingineqarneranik Aaqqikkiartuutigineqartup qisuariaataasa ilaat avaqqunneqarsinnaanngillat peqqissuttit qaffasinnerusut anguniaraanni. Misigileruit ippingiasullutit, borax-imik pisarnerit annikillinguk ajornartorsiut annikillinissaata tungaanut. Taava annikittukkaarlugit aallarteqqittarlugit. Allat ikiuutissatut atorneqarsinnaasut imermik annertunermik pisalernerit, pinngortitamiillu naatitat atornerulerlugit soorlu citron juice, ascorbin acid, eddike-luunniit, taavalu aap sananeqaataanik pittanngorteqqittartut soorlu, pisuttuartarnerit, timikkut inissisimaffinni killormut saatitsisartut atorlugit.
Aserorsaatit Eqqumaffigisassat
Naalakkersuisut peqqinnissaqarfikkut peqatigiiffiat ernussutigaat boron-ip asersaasarneranik. Aamma illit immaqa ernumalissuutit atuarukkit tullinnguuttut, tulluussaleraanni sodium chloride (tarajoq): “Qanikkut piaartumik aseroriartorneq (LD50), pisartangaq affaa uumasunut misileraaffigineqarnikoq toqutsisarsimavoq): 3000 mg/kg (Terissanut)… Aaqqeqqissinnaanngittut Sunniutit Inunnut: Sianiutit Allanngorarneri miluumasunut tunngasut…
Immannguaq aseruisartoq ammermut attuunneranut,nerineqarneranut anersaartorfigineqarneranut.
Annikinnerpaaffik Saqqummiunneqarsimasoq Toqutsisinnaasoq (LDL) (Angummut)… 1000 mg/kg… Aaqqiisinnaajunnaarsitsineq kinguaassiornermi iniunnut (fetotoxicity,nartuersinneq) miluumasut iluanni… (Immaqa) Naartunermi Aseruisarneq arnanut sunneruminarnermut…
(Immaqa) Naartunermi Aseruisarneq uumasunut ingammik terissanut/teriarsuarnut sunneruminarnermut…
(fetotoxicity, nartuersinneq, saarnit pissusssamisut ingerlajunnaarneri, siuaaniik kingornunneqarsimasut allanngorneri (mutagenic)…
Najuussuineq annertuumik naaq ippingiasuttilersinnaavaa.. merianngunermik meriarnermillu. Nukiit periuusaanik sunniisinnaaneq (nukikkut iloqissiorneq(eqittoorneq,sinilerneq), malugisaattit, uummaarinnermut uummatikkut taqakkunnullu sunniutit.
Ingerlaavartumik pisarneq immaqa panertoortitsisinnaavoq, timip iluaniittunut katersuuttitsineq, coma-lu…”
Massakkullu assersuuteriarlik sodium chloride-ip aseruisarnera (MSDS)-imik borax/boric acid-imut: “Annikittumik qanermut aseruisarneq; (LD50) teriarsuarni 4,500 – 6,000 mg/kg timip oqimaassusaanut.. Kinguaassiornermi ineriartornermut aseruineq: Uumasunik nerisitsinermi teriarsunik terissanik qimminilu, pisartakkat annertuuni, takutissimavaat sunniutit naartusinnaanermut misilerarneqarlutik. Ilisimatusarnerit kemikalie-nik boric acid-imut tunngasutilinnut teriarsuarmi terissani ukalerni, annertuumik pisartakkani, sunniutaasartut takutissimavaat naartuumi, naartuullu oqimaassusaanik annaasaqarnermi saanikkullu allanngorartitsinerit. Pisartakkat aqunneqarsimasut annertunaarneqartarsimapput taakkununnga inunnut nalinginnaasumik sunnertittarsimasut… Takussutissaqanngilaq tersissanut kræft-ilertitsisinnaanera. Sianiutinut allunnguisarneranut takussutissaqarsimanngilaq boric acid-imik sivikitsumik misileraanermi. Inunni tuniluuttartunut ilisimatusarnermi annertusiartortumik takussutissaqarsimanngilaq puakkut nappaateqalertarnerit boric acid-ip pujoralaanut taavalu sodium borate-ip pujoralaanut… (taavalu) naartusinnaanermullu.”
Uanu takuat nerrivimmi tarattut 50-100 procent-imik aseruisarnerusoq borax-imiik; sananeqaatit allanngortarpai taavalu sananeqaatinik allanngortitsisarlutik, borax-ili aseruinani tunngaveqartumi uani, Meeraaqqat qajannarnerupput borax-imik annertuumik nerisaqarunik. Ilimagisamik inissinneqartarpoq 5-10 gram-it meriartitserujussinnaasoq, timmittitsisinnaasoq, shock, toquluunniit, kisiat pisartakkat toqunartut uppernarsaatitut allanneqarluarsimanngillat atuakkiarineqartartuni. Aseruisarneranut paasissutissani allakkaninngaanneerput US Enviromental Protection Agency-imiik Nappaateqarnernullu Suliffeqarfinniit.
Naattorsuinermi inuit 784-it aseroriartornermik ajutoorsimasut 10-miik 88 gram-it boric acid-imik allattugaqarsimanngilaq toqussuteqartunik, 88 procent-inik takussutissartaqanngittunik, isumaqartoq arlaannik malunnaateqanngittunik. Taamaakkaluartoq ilukkut uummatikkut taqakkullu, tingukkut, tartukkullu qitiusumillu sianiutinut sunniutaasartut, amikkut aappillernerit(dermatitis) amip timip qaavatingut aappillerujunnerit (erythema) toqukkullu malinnaavingineqarsimapput meeqqani inersimasunilu 84 mg/-imiik annertunermik, assingusumik borax-i 40 g-imiik annertuneq 60 kg timikkut oqimaassusilinnut.
Uumasunik ilisimatusarnermi paasisimavaat kinguaassiornermi aseruisarnerit sunniutit maluttaarinnerpaaffianni boron-ip nerineqarnerani. Teriarsuarnut terissanut qiminnullu misilinneqarnerani sap.ak. arlalinni takutissimavaat sequmiinerit peersanillu annertussuttinut 26 mg boron-inut, assingusoq ullormut 15 g 60 kg-nik oqimaassusilinnut. Pinartunik pilersitsisartut piaraqalernermi taavalu, uumasunik misileraanernik, terissat sunnerneqarnerpaasimapput. Misileraanerup ataatsip takutippaa piaqqap timaani annikillilaarnerit nassaarineqareersimasut 13.7 mg ulluni atorneqartartuni naartunermi. Sunniuteqannginnera pisartakkami inissinneqarsimavoq ullormut 13.7 mg-imi, assingulluni 7 g 60 kg-nik timeqartunut. Taamattorli terissanik misileraanerit kinguaariit pingajuanni nassaassaaqarsimanngilaq kinguaassiornermi aseruinermik ullormut boron-i 30 mg-i.
Taanna inissisimaffik assinguvoq 17 mg-i 60 kg-nik oqimassusilinnut kinguaariit pingasuni! Allami kinguaariit pingasuni ilisimatusaaffigineqarnerani, ajornartorsiutinik nassaassaqarsimanngilaq ullormut boron-i 17.5 mg assingusoq 9 mg borax 60 kg-nut oqimaassusilinnut, annertunerusumillu pisartakkamit ullormut 58.5 mg assingusoq 30 g borax 60 kg-linut, naartusinnaajunnaarnermik kinguneqarsimallutik. Taamaammat tunngavingisinnaavarput kinguaassiornermut ajoqusiinngittoq 20 g-iussasoq 60 kg-linnut.
Inunnut ilisimatusarnerit tunngavilersuutit ilimanaatillit naartusinnaajunnaarnernik atassuteqartut boron-illu annertuumik inissisimaffeqartunik imermi, nunami taavalu pujoralammi Tyrkiet-ip innuttaani boron-imillu aatsitassarsornermi sulisunillu pissarsiornermi sunniuteqartunik nassaasaqanngilaq. Misileraanerup ataatsit allaat takutissimavaa naartutitsilersinnaanermik kinguneqartartut borax-imik sulisunik assersuullungit nalinginnaasumik US-imi innuttani.
Tamarmi pingaaruteqarput pissutigalugu naartusinnaajunnaarnermut ilimanaatit pisortaqarfikkut peqqutaammat borax-i saassunneqarneranik. Sodium chloride MSDS-ip qulaani aamma eqqaaneqarsimasoq imannak: “Sodium chloride atorneqartarsimavoq ajortumik naaqqutarineqartumik kinguaassiornermut tunngasunik ilisimatusarnerni. Aamma atorneqartarsimallunitakussutissatut kemikalie-t suulluunniit naartusinnaajunnaartitsilersinaassut uumasuni misileraafigineqartuni ilisimatusarfigineqarpata tunngavinigisani tulluuttuni.” Taanna eqqaamangiuk tulliuttut atualerukkit.
Borax-ip Saassutarineqarnera
Gigt-ip osteroposis-illu 30 procent-ipajaat sunnertarpai inuit nunani siuarsimanerusuniittut. Osteroporosis-ip piumasaqaatigivaa sivisuumik napparsimavimmi nakkutigineqarnissaq nappaatiniit ataasiakkaaniik allaniik. Isaaffigineqartup pingaarneri oorinik isaasunik iisartakkanik sanaartorfiusunik ingerlataqartunik.
Boron-magnessium-ip aaqqiissutitut atornera siammasittumik ilisimaneqaleraluaruni, isaaffik pingaaruteqarnerpaaq taanna unissangaluarpoq.
Iisartangaliorfiit suliffeqarfiisa akuerisinnaanngilaat taama pisoqarnissaa.
Dr Newnham-ip paasingamiuk boron-gigt-imik aaqqiissut, ajornartorsiutaasimanngilaq suliffeqarfinnut iisartangaliortunut nutaarsiassat arriittumik ingerlasarmata naqisimanissaallu ajornannginnerumammata. Massakkut tamanna allaanerujussuuvoq. Akissutingalungu borax-i saqqummiunneqartarpoq ajortutut allaaserineqarsimasullu pingaarutillit PubMed-imiik piiarneqarsimallutik.
European Union-imi, borax-i taarserneqarsimavoq borax-ip taarsiissutaanik. Borax boric acid-ilu toqqungassanngoqqissimapput “Repotoxic Category 2”-tut, 2010 December-imilu tunisaajunnaarlutik inuit pisiniarfiiniik. Taassuma ilangisimavaa Globally Harmonized System Of Classification-imik taavalu Labelling Of Chemicals (GHS). 2012- imi, Australia nutaamik GHS-inik inatsisiliorsimavoq.
Isumaa paasitinniarlungu European Chemicals Agency-ip peqqutaa unioqqutitsisunngortinneranut boron-inik tunisassiornermik: Data tinguussaasut tunngaviliinngillat allannguuttit annertuunik misileraaffinni uumasuni inunnilu, taamaammat tunngavilerneqartariaqarpoq sunniutit nakorsaatit suminngaanneernerinik ilisimatusarnerit naammangittut takutinniarlungu iluaqusiinngittutut sunniutit pinngortitaneersuunngittunik borate-inik naartusinnaanermut.
Pisartangaq ullormut 17.5 mg-i piingaasimavoq NOAEL-itut (sunniuteqanngittutut) angutit arnallu kinguaassiorsinnaaneranut. Terissamut, annikillisimapput naartuup oqimaassusaanut ullormut 13-7 mg boron-i, ajoqusiinngittumilu killissaqarfianut ullormut 9.6 mg peerneqarsimalluni.
Ilumoortumik imatut oqaraluarpoq “Inunnik paasissutissanik peqanngikkaluarluta , uumasunik ilisimatusarnerit inersimasunik kinguaassiornikkut pinginnaanerit ullormut alussaateeqqat marluk borax-imik uloriananngikkaluarpoq. Kisiat ajortoqannginnissaa pillungu tamaaviat inerteqqutinngusuarput.”
Pingaarutilimmik, Inatsisiliorneq borax-imik tunngassuteqanngilaq nerisassaniittunut iisartakkaniittunut inerteqqutinngoreersimasumi, kisiat atisanut saliutitut atorneranik unniaalunnullu piiaatitut kisimi.
Borax-i toqqaannartumik silaannakkut najuussungaangimmat imal. amikkut ‘milluarneqarluni’, ajornakusoorpoq annikittuminiaqqamik ullormut milligram-inilluunniit timimut tunngaviliuutingineqartartunit atorneqartartunit. Atungarisaasartoq kemikalie-nut allanut tunngaviliutaangaluarpata allanik pissarsiassaqarnavianngilaq. Paasiniaaneq tunngaviliutingineqartartoq qitiusumik saqqummerneqarsimavoq 1972-imi.
Sooruna massakkut qaqilerneqartoq tingaviliutingineqarluni inerteqqutinngorneranut ernumatissaanngittoq ukit 40-t matusama siorna? Ilisimatusarnikkut paasiniarlungu paatsiveqanngilaq, pingaartumik eqqarsaatingingukku kemikalie tunngaviusoq borax-ip taarsiissutaani, sodium percarborate pingasoriaatipajaamik aserortitsinerusarpoq borax-imiik. Sodium bicarbonate marloriaatingajammik aserortitsinerusarpoq borax-imiik. Taakku marluk misilerarneqarnikuunngillat sivisuumik sanaqqilertunik aseruinernik annertuumik borax-inik inissisimaffinni. Assinganik inisseqqapput salingutit aserortikkat. Taammattorli, sooruna aseruisartut allat soorlu soda ikuallassinnaasut hydrochloric acid inunnut suli pissarsiassaasut uffali salingutini isumannaannerpaaq kemikalie-ni inerteqqutaasoq, ajornaavikkaluarluni aserueqqissinnaasutut atornissaa innersuunneqartutuut atorneqaruni?
Annikikkaluartut ilisimatutsimik uppernarsinnaasunik borax-imut boric acid-imullu peerneqarnissaanut inunnik pisiarineqarsinnaasutut nunarsuarput tamakkerlungu annikittumik imaluunnit malunnaataanngittumik. Inissisimaffiilluunniit boron-it annikitsuararsuit sunniineranullu sakkukittuaqqat massakkut sukangasuumik aqunneqarput iisartakkanik suliffeqarfinniit immaqalu peerneqarsinnaallutik Codex Alimentarius-ip annikillisaanera aqqutingalungu. Taassuminnga nakorsaatit-iisartakkanik ingerlanera isumannaatsumik peersinnaallungu borax-ip ajortitsisinnaaneranut iluanaarutissatut inuuniarnermullu. ∞
Allattoq Pillugu:
Walter Last sulijunnaarneruvoq biochemist-itut, kemikalie-nik paasisassarsiortartoq, nerisassanik paasisassarsiortartoq, pinngortitamiillu terapi Australia-mi tunngavilik. Peqqissutsimut tunngasut atuakkiai pissarsiarineqarsinnaapput http:// tinyurl.com/4xkdgcu. Ataavartumik tunisisartuuvoq NEXUS-imut. Paasisaqarnerurusukkuit, webside-a alakkaruk http:/www.health-science-spirit.com.
Editor-ip Eqqaassutai:
Avataarsuakkut killilersuinermi, saqqummiussinnaanngilarput Walter Last-ip allaaserisimasaanik. Takuniarlungu taanna ingiaqatigalunguluunniit eqqaassutitut naggatitut, http:/www.health-science-spirit.com.-mukarit.

 

Advertisements