Alex Collier Quotes

Alex’s quotes
“Failure is when you give up on yourself, that you no longer believe in yourself, thats failure.”
“There’s an amazing of life outthere, and they look at us and they think they think we’re beast’s, as well’ honestly, ok?”

“It is a manner of custom when entering my space, a permission be asked.”

Webinar 36
“This is really about us. Okay? You need to remember that. This is not something
we should totally be in in awe of or fall into that place of wanting to worship. We’ve
done this before in our past and its never ended well.”

“What’s important to remember about this is that we are not isolated. This horse buggy
that we are the centre of the universe and everything revolves around us; God didn’t
make anyone else but us and put us all in this place as sinners because of the mistake
of one person or two people. God, you have so got to let that fairy tale go okay?
Because its rubbish. Absolutely rubbish.”

“And you will find that if you get your mind straight as what it is what you really want, it is not at all different from what everybody else wants, which is joy, happiness, abundance and to live in peace in a safe environment.”

Webinar 42
“Things that are equal to the same thing are equal to each other”

Webinar 44
About Mathematical princible:

“It is nearly impossible to hear anything that’s positive almost anywhere, its just amazing”

From Defending Sacred Ground

“Another time I came on board and Morenae was looking at Earth while monitoring all these meters analyzing the atmosphere of Earth. He looked very sad, and I asked him what the matter was. He said,”don’t they understand that all of this is here because they needed it?” They don’t understand how we can just destroy our environment.
It’s not like we have another place to do. We don’t.”

“According to the Andromedans, it is the male aspect of ourselves that
creates the thought and the feminine aspect of ourselves that makes things manifest through emotion.”

“We’ve all been trained like good little sheep to walk the path of convenience.”

Webinar 54
“Now’ when you take away a race’s past they are constantly searching for some type of a identity”

“We need to get our own way and getting into some harmonic balance with all of nature, instead of trying to change to our way, we need to accomodate to her.”

“Nothing sees more clearly than the heart.”

“I just wanna remind everybody don’t ever postpone a chance for joy.”

Advertisements

New Mexico Aztec-mi UFO-mik Nakkartoqarsimanera

 

Asseq: Thomas Budach, pixabay.com

Aztec, New Mexico-mi UFO-mik Nakkartoqarsimanera
… Taavalu allaminngaanneersumik oqaloqatinginninneq
United State Defense Intelligence Agency-iminngaanniit isertortunik katersuussaasimasunik
aniatinneqarsimasuminngaanniit 1989-imi.
Una allanneqarsimasoq Section C taavalu D-iminngaanniit tingulaariffingineqarsimavoq Ultra Top Secret/Eyes
Only Access-iminngaanniit aniatitaasimasuniit, United State Defense Intelligence Agency’s Office of
Counterintelligence (Agency Report Number 405389), ullulerneqarsimasoq Januar 1989-imi. Allataasimasut
atiminik taasisimanngittumik aniatinneqarsimapput sakkutooqarfimmi soraarninngorsimasuninngaanneerput 13
Juni 2017-imi Heather Wade-imut, ingerlatsisuusartoq Midnight in the Desert radio-minngaanniit,
ingerlatissimasaaniit online-imut http://tinyurl.com/y84kzhcg-mut. Naapertuunneqarsimavoq MJ-12-iminngaanniit taavalu UFO-nik paasiniaasartumit Stanton Friedmand innersuutaringaa allataasut
ilumoorneranik taavalu paasissutissanik nutaanik ilanngussisimanerarlungit MJ-12 gruppe-imut
isertungaasorujussuusunut. Allataasimasut aamma nunarsuarmi allaminngaanneersunik peqarneranik
ilumoortuuneraarpasipput.
Naqiterivimmi allataasimasut arlalitsingut taamaallaat paasinartortaqaannartarsimapput, kisianni
pilerseqqissimavarput piviusuussusaai pisinnaasamik tamanit naapertuilluta, grammatik-ii
naapertuiffingalungit, allanneqarsimaneri, uniffilersorneqarnerilu. Allanneqarnermingut erseqqarsissumik
kukkusaasimasut ilisarnaartilersimavangut “(sic)”-inik, aterisaasut/taaseriaatsillu ilanngussuuffingisarlungit,
oqaatsillu italisere-rneqarsimasut eqqaamaassusilingaasut allatami siullermik pineqarsimasumiit.
-Editor

Aztec, New Mexico (Marts 25 1948)
25 Marts, 1948 nalunaaqutaq missingersiorlungu 16:19-imi (4:19pm), Mountain Standard Time (lokal ti, imal. LT), maskina-q disc-itut ittoq ammukarsimavoq Aztec, New Mexico-p nunaqarfeeraata avannaata kitaani 12 mile-imiittumut. Aqunneqarluni minneq pisimavoq inoqajuittuaqqap canyon-iani nunaatillip nunaataani…

UfoCrashAztecPict2 ufoccrashbookoutlet.png
Agent Scully Atuakkiaalu 1950-iminngaannersoq qupperneq C-2 quppernerit 10-ninngaanniit Angallat disc-itut iluseqartoq tinguneqarsimavoq LZ-ialu (miffia) isumannaarneqarsimanerarluni akunneq 22:45 LT-mi IPU-ninngaanniit (Interplanetary Phenomenon Unit) paasiniaasartuniit Hart Canyon-eqarfimmut nassiunneqarsimasunut. Taamatut pisoqarnerani, General (George C.) Marshall-ip Dr. Vannevar Bush-i
attavingisimavaa MAJICOPS-it ilisimatusarnermut aqutsisuusoq- taavalu IPU/MAJICOPS-ip hold-iisa ilai katersuunneqarsimallutik MJ-12-ip ataani suliakkerneqarnerminni paasiniaasussatut taavalu LZ-imut nakkarfingineqarsimasoq aaqqissornissaanut, imal. nakkrfiusimasoq aaqqikkiartornissaanut. Nunaatilik nunamik pinginnittuusoq oqaloqatingineqarsimavoq nunap qanorinneranik naapertuilluni
paasiniaasartut kingunerisaasumillu aaqqissuinninnerit (sic)Hart Canyon-imi ingerlanneqarsimallutik. Nunaatilik piffissami tassani pulaarneqarami uumasunik pinialunnissaminut nunaatimini pilersaarusioqatinginninnerminiit illopqarfeeqqami radio-nik aaqqissuisartumik pinginnittoq ilanngullungu olie-siortartoq suliffeqangittoq taavalu nutaaliortartoq peqatingalungit. Taakkua inuit marluk peqatingiit
kingornatingut naapissimapput oqaluttuaralunikkulu Variety Magazine-ami sulisumut ateqartoq Frank Scully-mik. Taanna allaaserinnittartoq kingornatingut atuakkamik 1950-imi Aztec-imi tingusineq naapertuilluni ataasiakkuutaavisa ilaat saqqummiussimallungu. Isumannaallisaanermit aniasoorutaasimasoq
pilersinneqarsimavoq IPU/MAJICOPS-it sulisuisa oqaluttualiatut atussamaaraat, uppernarsineqarsimalluni isumannaallisarsimanerat iluatsilluarsimanngittutut. Aaliangerneqarsimavoq Aztec-imi ilungersuutaasimasut
pisuusaartinneqarnissaat olie-siornertut suliffeqarfik ilumuunngittumik paasiniaatinneqartuusaarutaalluni. Piviusuuneranik ilisimaneqarsimavoq isumaqataasimanngittumit olie-siortartumik nalusimanngikkaa tassani
olie-qanngittoq tassani sumiiffimmi. Namminersorluni olie-siortartoq taavalu allaaserinnittartoq (columnist) Scully kingornatingut ilumuunnginnerarneqarsimapput fakta-ninngaanniit aniatinneqarsimasunik True Magazine-ami allaaserinnittartumut isertortumik ingerlatsisartut MAJESTIC Enforcement Division-imit.
Taamatut pisoqarnera ajoraluarsimaqaaq kisianni Aztec-imi pisimasumi pingaarutilimmik qaammaasuusimalluni tupaallannartumik nassaartoqarsimaneranik. Qujanartumilli, Scully-p taanna olie-siortartoq “ilisimatuutut” taasimangamiuk atuakkiamini taavalu atuakkat tunisaaneranni, taanna pissanganartorsiortartoq uukapaatitsiissuliorsimanerangaasimalluni atortumik iluanaarutissaliorsimasutut olie-mik nassaarutissamik! Iluanaarnikkulli annertunerusumik, isumannaallisaanermit aniatinneqarsimasut imminut aaqqissimavoq atuangarlu sukkasuumik puigorneqarsimalluni MJ-12-imit annikittumik taama pisoqarnissaanik
ikiorneqarnerminiit…

UFOCrashAztecPict3
Defense Intelligence Agency-iip Rapport Nr. 405389-mup saqqaa,
ullulerneqarsimasoq Januar 8 1989.

qupp. C-3 quppernerit 10-nngaanniit, qupp. C-4- quppernerit 10-nngaanniit
Aztec N.M.-imi pisimasoq paasiniaanerlu iluittumik malinnaavingissangaanni uani pingaaruteqarpoq atit ataasiakkuutaartumik paasinissaat taavalu tunuliaqutaasut ilaasortani IPU/MAJICOPS-ip hold-iannik Hart Canyon-imi pisoqarfiit arlallit uterfinginnginneranniit. Inuit taakkua sisamaannaat MAJICOPS-ip allattoqarfianinngaanneersuusimapput. Taakkuupput: Dr. Lloyd Berkner, Dr Detlev Bronk, Dr. Vannevar Bush, taavalu Dr. Jerome Hunsaker. Biografi-i immaqa nassaarineqarsinnaavoq Roswell, N.M.-imi pisimasup fil-itaani takkuttussami.
Ingerlanneqaqqinnera MJ-12 allattoqarfianit toqqangaasimapput IPU/MAJICOPS-i hold-erisaat peqatinginiarlungit Hart Canyon miffingineqarsimasortaanut:

• Dr. Carl. A. Heiland…
• Dr. John von Neumann…
• Dr. Robert J. Oppenheimer…
• Dr Johann von Roesler…
• Dr. Merle A. Tuve…
• Dr. Horace van Valkenberg…

qupp C-6 quppernerit 10-ninngaanniit
… Nassaarineqartut annertunerpaaraat nassaarineqarsimapput naqqaniittoqarfiani, taaneqarsimasumik “cargo
hold-itut”, kisiannin hold-it paasiniaasartuusut ingerlaannaq matu matoqqasoq tassunga isaaviusoq nassaarisimananikku. Illuatungaanili imminnut nassaarisimallutik ineeqqami ammalortumi soorlu elevator-it inaattut angitingisumi. Ramp spiral-itut (isertarfiup majorallaattarfia) ittoq qummukarfingineqarsinnaasimavoq
ini qulaaniittup tungaanut taaneqarsimasumik “flight deck-itut”. Hold-i ini qulaaniittoq takusareersimammassuk timillu marluk qanoq innerannik misissuereersimallutik issiavimmi inissisimaneranni, aaliangerneqarsimavoq taakkua siulliullungit paasiniarneqassasut suli uumaqinammata. Inip qulaaniittumi hold-ip tassani inuttut pisataqartoq allornerit sisamapajaanik angitingisut taavalu jet-it aquttarfiata issiaviattut ittunut ikkuteqarsut instrument-it aquttaataanut saaqqasut inip sangujoraartumik
kaajallaqqasumik qulaanut sananeqarsimasoq putorisaata ataani silataanniit siornatingut takuneqarsimanerattuut illutik. Nunarsuarmi allaminngaanneersut toqoreernikuusimapput….

UFOCrashAztecPict4

 

 

 

 

Itisuumik sinittoqartoq cryogenic suspension chamber-imi,
soorlu takuneqarsimasoq Stanley Kubrick-ip film-iliaani
: 2001 A Space Odyssey

qupp. C-8 quppernerit 10-ninngaanniit
… Cargo hold-ip iluaninngaanniit nassaarineqarsimapput soorlu erserpasittut ilisimatusarnermik suliaasimasut nerriviit taavalu siniffittut ittut nakorsaalluni misissuinissamut atorneqarpasittartut. Soorlu Dr. Bronk-ip innersuussutingileruttoraa “cargo” akulikittukkaartumik nassataqartartuusinnaaneranik immaqa
pinngortitaminngaanneersuusinnaasoq immaqaluunniit inuusinnaasoq, Dr. van Valkenberg-ip ineeqqanik 14-inik iikkamut sananeqarsimasut nassaarisimavai issiavik illersuuteqartoq matoqqanermini timimik iluaniittoqarsinnaalluni. Taanna issiavik slange-inik ikkussuuingineqarsimavoq soorlu imerpalasunk gas-imilluunniit immiisinnaasunik matorisai marluleriit matungaangata. Innakaqqasarfiit matoqqasut nakkutingeqqilluarnerani isikkoqarpasissimasut soorlu atisanik panersiisarfinni atorneqartartut laundromat-ini paasititsisimapput qerititsiviusinnaaneranik. Marlut imaqarsimanngillat 12-illu imaqarsimallutik timinik soorlu inuit inersimasutut isikkoqartut taavalu meeqqat mikisut nuunuaqqallu, tamarmik qeritinneqarsimasut soorlu sananeqaataat pillungit…

qupp. C-9 quppernerit 10-ninngaanniit
EBE-iit (extraterrestrial biological entity) timai kapsul-ininngaanniit nuussornerani, cargo hold-ip angallatip disc-iani, angallannissaanut sermit panertunukaannissaanut, Dr. Bronk, von Roesler, (Paul A.) Scherer taavalu pathologist-it Sakkutooqarfimminngaanniit IPU-miit tupingusussimapput paasingamikku inuttut timeqartut inersimasortai, assingusut “pilot-taannut aquttarfimmi nassaarineqarnerminni toqungasimasut, qisuariarsimasut tillerneqarlutik, killilimmik anersaartorlutik, silaqaratik uumasimasut minut-ialunni qaangiutinnginnerminni. Ilisimatuut tupaallarujussuaqqasut taava paasilersimavaat capsule-it cryogenic-iusimanerannik (suspension chambers) taavalu EBE-iit suli teknisk-imik iluanni suli uumanerannik… Laboratorie-t marlut Los Alamos-imi inississorneqarsimapput. Ataaseq assilisaarnissaannut taavalu katalog-iliarinissaannut angallatip disc-itut ittut immikkut tamarmik taavalu ilusilersungaasimasut angallatip iluani paasiniarnissaannut. Isersimasarfiup aappaa inississuunneqarsimavoq nakorsat hold-it avatangiisilersornissaanut aqunneqarsimasumik Dr. Detlev Bronk-imit, angallatip ilaasortaasa uummarteriarnissaanut misileraatinginiassammangu. Gruppe-it arlaataluunniit ilisimasimanngilaat suna siunertaanersoq imal. qanoq ineriartortoqarnersoq ilami paasiniaanerannik…

qupp. C-10 quppernerit 10-ninnganniit
Kingunerisaasutut, nakorsaasartut hold-ii angut inuttut isikkoqartoq Nunarsuarmioorpasittoq uummarteqqissinnaasimavaat taavalu nuunuaqqat pingasut Nunarsuarmioorpasittut, tamarmik soorlu qaammatit arfinilinnik ukioqarpasittut: angutit marluk arnarlu ataaseq. Nuunuaqqat sinneri taavalu ataaseq anginngittoq,
qasertumik ameqartoq, EBE-eeq niaqua anginerusoq, toqusimapput uummarsariarneqarnerminni. Tamanna annerusumik pisimavoq peqqutingalungu Dr. Bronk-ip Bush-illu aaliangersimammassuk nuunuaqqat misileraaffingeqqaarniarlunikkit, taakkua silaqassusaat annikinnerusumik naleqarmata, taamaaliornerminni neriuutingalunikku EBE anginngittoq uummarsarsinnaallunikku taavalu inersimasutut timeqartoq
paasiniaavinginissaannut. Inersimasoq, Nunarsuarmiutut timeqartoq paasinarsisimavoq aamma EBE-neranik. Kisianni Tuluttut oqaloqqissaarsimavoq oqaluttariaasaa nalunaavissimalluni suminngaanneerneranik arlalitsingullu
eqqarsaatikkut attavinginnissinnaanerminik takutitsisimalluni eqqarsartaatsiminillu pinginnaanerisani takutissimaluningit, aamma. Taanna EBE-eeq, qanoq issuttimini, iluittuuimmik inuusimavoq: ilumini, annikittuaraannarmik allaanerussuteqarsimavoq uummataata sananeqarnerani, (aqajaqquata sanilequtaa), puammini taavalu marlunnik tingoqarsimalluni ilanngullungu sananeqaat ataaseq suuneranik nalunartoq
sungaata inissisimaffingisartangaraluani nunarsuarmiuungaluaruni. Aamma, naamini gastro-intestinal-eqarfia ajornannginnermik sananeqaateqarsimavoq taavalu nunarsuarmiuusungut sungiusimasatsinniit arlalinnik nerisariaaseqarnitsinniit arrortitsisinnaannginnerulluni. Tupaallaatingisimavaa ilisimatuut
qereqqajunnaartissimammassuk uummarteqqillungu, kisianni taamaakkaluartoq aalallannarisimanngilaa nunarsuarmiut akornaniinnermini. Silaqalereersimanermini minut-ialunnguit qaangiummata taamaallaat oqaatingisimavaa tupaallassutituarisaa taamaallaat paasiniaasartut “tingusarisimannginneraanni alapernaalluarnerik peqqutingalunikku”. President Truman sukkaannaq attavingereernerani,
nassuiaanneqarsimavoq pulaartup siunertarisai ajoqusiinermut tunngaveqanngittuusoq taavalu suleqatinginninnissaanik paasissutissanik paarlaasseqatingiinnermi, diplomatisk-imik tunineqassasoq taama pisoqarpat qanittumilu peqatingisaminukarnissaanut periarfissaqarsinnaalissappat taamatut. Tassunga
piareeqqalluni akuersisimavoq, ilanngullungit ilisimatussuttikkut isertungaatink tunniussinnginnissani uangut ineriartornerput allamut sangutittooqinammassuk taama pisoqassangaluarpat. Iluittumik takussangaani, Aztec EBE-eeq Los Alamos-imiissimavoq matoqqasumi illersungaasumi ukioq ataasingajalluinnarmi April naajartornerani 1948-mi 1949 Marts-ip tungaanut. Tassaneereernermini, ingerlatinneqaqqissimavoq illumut isumannaallisakkamut nammineq pingineqartumut Army Intelligence-iminngaanniit suliaasimasumik Vermont-imi, piffissamilu tassani President-eq naapisimaarsimavaa allallu naalakkersuisoqarfiup qaffasissortaaniittut taavalu sakkutooqarfimmi aqutsisuusartut, inoqatini uterfingeqqinnginnermini August 1949-mi. Ilisimatuut sakkutooqarfimmilu paasissutissanik ingerlatitsisartut tunisimavai inuiaaqatini qanoq inneranik teknisk-iunngittunik taavalu Nunarsuatsinni suna siunertarisarineraat;
katillungit quppernerit 683-it immiussat oqaloqatingineranik allattungaaneranit. Uuma allanneqarsimasup naaneraniipput eqqaamanartortasasa ilaannik annikillisangaasimasumi. EBE-iip ajoqutissartaqarsimasorinngilaa angallatingisami sinneruttut ilaanik paarineqarneranik paasiniaavingineqarnissaanut, misingisimangamiuk paasinguttingit ineriartussutingiinnassangingut annertusiartortumik. Innersuussutingaali inuiaqatai immaqa “
angallammik assingusumik Soviet Union-imukaassisariaqassasut – oqimaaqatingiisitsinerit isumannaaqqaniarlungit”, taavalu “Tikilluaqusaaqqasungut qaffasissumi inissisimasunut eqqartuunneqarsinnaasoq arlaata piumassangunik tusarnaarnissaminnik, taakkua soorunalimi aattaat akuersippata”. Hold-eq ilisimatuujusut oqaluttuutsissimapput nuunuaqqat inuttut timeqartut
nunarsuatsinnukaanneqarsimanerannik, taamaammallu tikilluaqusaaqqasungut pingiinnarnissaanik. August 21 1949-mi, Aztec EBE-eeq inuiaaqatiminukaatinneqaqqissimavoq Kirtland Air Force Base, Texas-ip kujataata
kitaani naapeqatingiinnermi aammattaaq pilersaarusioqatingeeqqittoqarsimavoq siunissami naapeqqinnissami umiiffimmi tassani, diplomatisk-imik attavingiittarnerit ammaavinginiarlungit.

UFOCrashAztecPict5

 

 

 

 

 

 

Asseq: Rodrigo Carvalho

qupp D-1 quppernerit 7-ninngaanniit (+ qupp. D-2-7)
OQALOQATINGIINNERIT ANNIKILLINEQARSIMASUT
AZTEC, NEW MEXICO EXTRATERRESTRIAL BIOLOGICAL ENTITY-MIT
(April 1948-miit – Marts 1949-p tungaanut) Oqaloqatingiinnerit tulliuttut qaammatit isikkanillit qaangerlungit ingerlaneranni ingerlanneqarsimapput
assingiinngittunik oqaloqatingiinittooqartarluni, uani INT-tut taanguuserneqaqqasuni; Aztec-erlu EBE-tut. Taakkua akunnerpassuarnit tingusaapput, uanilu ilanngunneqarsimallutik atuaasup pineqartoq qanoq inneranik
taavalu kinaassusaanik paasititsissutaaniassammat. Oqaatingineqartut apeqqutinut iluittumik akissutaannissaatut siunertarisaanngillat. Allanneqarsimasut tamarmik paasissutissat aggiuneqarsimasuni taavalu immiunneqaqqaarsimasut taakkuninnga pineqarsinnaapput immikkut ittumik akuerineqartumik (taavalu
iluamik akuerineqartunik) DIA-miit (Defense Intelligence Agency)-iip counter-intelligence allaffianiit imal. MAJICOPS-HQ kode-atingut: “DIGGER COMMAND”, re: “PROJECT AQUARIUS”. Taakkua immaqa EXCOMCOM-NET-ip allaffiatingoorsimasinnaapput Pentagon-ip Joint Strategic Objectives Staff Division-eqarfiatingut (National Defense Section).

INT:“Qanoq taaguusissuattingit, suna ateraajuk nammineq oqaaserisarni?
EBE:“Oh! Taannaluunniit uannut ajornanngittuinnaanngilaq peqqutingalungu taajueriaatsit eqqortumik piunnannginnakkit sungiusarsimanngikkuit. Aamma allaassussinnaanngilakkit peqqutingalungu alfabet-it
atorneq ajoratsingit Tuluttut oqaasiannut ajornanngittumik nutsernissaanut.”
INT: “Soormi misiliinnanngiliuk taamaakkaluartoq?”
EBE: “Soorunalimi; Sethimus (imal. Setimus, imal. Seck-the-mous) atorsinnaavoq; taanna ateq siulliuvoq sisamani ilisimaneqarnittuut. Uangut oqaatsinik allattariaasitsinni, taanna grafik-imik ataasiinnarmik ilisarnaateqarpoq oqaluttuassartama qanorinneranik nassuiaatitsisuussutaalluni.”
INT:“Sooruna oqaasisi allataasut uangutsinniit taama allaanerutingisut?”
EBE: “Sooruna ilissi Egypt-imiuniit taama allaanerutingisut ukiut hundred-likkaat 30-t qaangiummata? Isumakkeerfinginna, kisianni ajornartorsiut taama ajornatsinginngilaq. Gruppe-eq suminngaanneerfingisara ilisarnaatilersuisarnerit planet-inik arlaannik qangali atorunnarsimavaat, imal. kultur-ianik, inuiaaqatissi suli
innermik sanasinnaaneq ilikkanngikkallarmassulli. Qangarsuaq oqaatsinik tusind-tilikkaanik peqarsimangaluarpoq, oqaatsinik oqalunnernik taavalu allataasunik, inuiaaqateqarpassuatsinni. Uangutsinnut pingaaruteqalersimavoq symbol-inik atuisartunngornissarput oqaatsit iluittut ataasiinnarmik ilisaritsisiissutingilernissaanut aammaluunniit isumassarsiaasartut tamatsinnit paasissutissanngortartuni.
Qanittukkunni ilissi aamma kultur-isi taamaaliulissapput siullermik inuiaat illoqarfiisa iluanni ilisarnaatilersuineri aallaqqaasiissutingalungit. Angalasarnerit ungasittumiillu attavingiittarnerit tamanna pisariaqartitsiissutingilertarpaat.”
INT: “Sooruna tamaaniittutit?”
EBE: “Annerusumik meeqqanik ukuninnga ilissinnut aggiussillunga tamaaniippunga. Aamma orpiit nuannaringatsingit.”
INT: “Ajorissanngiliuk tamanna siammasinnerusumik nassuiaraluarukku?”
EBE: “Ajunngilluinnarpoq; suup tungaanut? Takuat, nunarsuaq taama kusanartingisoq qaartiinnarneqassasoq isinginnaanginnarnissaa nuannarinngittorujuuarput; orpippassuit taama nuannertingisut ajortillungit. Ilisimangaluarussiuk qanoq ajornartingisoq orpimmik sananissaq aallaqqaaterpiaaniit! Inuit
ajornnanngittuararsuupput- pissusissamisoortut malitarisarpaat, kisianni soorunalimi aattaat orpeqarpat. Qorsorpaluttunik sananeqaateqartut ataqqineqartariaqarput suni tamaniit pingaanerpaatitaallutik meeqqat
minillungit, taakkua marluullutik aamma assingiittorujussuupput (orpiit meeqqallu).”
INT: “Naalakkersuisoqarfingisassi suut siunertaraat tamaanga nassiunneqarnerni? KIKKUT tamaanga nassiussimavaatsit? Aamma SUNApeqqutingivaat? Una pisoqarfiusoq siulleqqaajunngippat, uppernarsineqaqqasoq Tuluttut oqalussinnaanernik taama ajornanngittingisumik, sooruna pisortatingoortoqarfimmi ammasumik attavinginninnikuusoqanngittoq?”

 

ufocrashaztecpict61.png

UFOCrashAztecPict6

 

 

 

 

 

 

Saamerlermiittoq Asseq: Guglielmo Marconi, assilineqarsimasoq 1896.imi
radio-liaasalu siulliit ilaat.

Talerperlermi Asseq: Artikle-eq Italie-miut avis-ianiit
Corriere delle Puglie, Januar 29, 1920, nutserneralu suliarineqarsimasoq.
– Interview-imi Daily Mail editor-imut akuerineqarsimasumi, Guglielmo Marconi-ip ilumoornerarsimavaa
radiograph station-it akulikittumik
radio signal-inik pissarsiarisaqartartut suminngaanneerneri
paasisimanngisaat massakkumut. Taakkua signal-it isornanngittumik
ungasissuminngaanneersuupput, nunarsuatta atmosphere-eqarfiata silataaniit,
ataatsikkoortumik pissarsiaasarput radio station-it ungasissumiittuniit soorlu
London-iminngaanniit imal. New York-iminngaanniit. Pisinnaasimanngilaq,
Marconi-ip ilavaa, oqariartuutinik paasinninneq, kisianni… naqinnera, Morse-ip naqinneraninngaanneersuusoq,
uteqattaartinneqartarsimavoq symbol-iniit
allaninngaanniit sanilliussangaanni. Guglielmo Marconi-p oqaatingaa ilisimatusarnikkut
paasiniaanerit signal-it suminngaanneernerannik ingerlasut, massakkumullu
nassuiaammik eqqortuusinnaasumik tunniussisinnaanani kisianni planet-imiit
allaminngaanneersinnaaneranik imal. seqinermit qaqutikkut
pisoqartarneraniusinnaaneraniiusinnaanersut matoqqaffinginangu.
The Daily Mail-ip… eqqarsaatingaa
inuiaap paasisimasaata annersaata ilarisinnaasaata ilaat paasinngissaalerneripput: atortoqalersinnaanerit planet-inik allanik attaveqarsinnaanermut.

EBE: “(aattaarpoq) Killormut saaqqasumiit: “Suna? taavalu orpinniit taama kusanartingisuniit pisariteqaniassangatta? Sooq? Peqqutingalungu qaaqqusissummik nassikkatsingut akiorsinnaanngisatsinniik?, uangut alapernaannerput peqqutingalungu, ilanngullungit isumannaallisarnissarput. Uangutsinnut nassiussimavungu, imal. uanga nammineq piumassusera atorlungu tamaannarsimavunga – arlaat toqqaannassuat. Aamma uangut naalakkersuisoqarfeqanngilangut, inerteqqutaatilersimavarput, imal.
ineriartornitsinni tamanna qaangersimavarput. Eqqarsarpunga sunaluunniit inerteqqutinngortissinnaanngilat inatsiseqanngippat, taakkualu naalakkersuisoqarfeqartariaqarput, ilaa?”
INT: “Paasinngilara.”
EBE: “Nalunngilara. Misileriassangit illarlutit. Taamaalioruit suli paasiunnanngilat, kisianni sumingiinnaanerit ilorfaallaatingissuat illaruit.”
INT: “Kisianni nassuiaanerpit pittaassusaa naammanngilaq! Paasitinnga!”
EBE: “Massakkumut naammattariaqassooq. (Inuup) Ataatsip ilikkarsinnaanngilaa ilinniartup paaserusulinngippangu. Qanoq pittaatingitikkusuppitingut? Ajoqusernavianngilakkit. Ajoqusernavianngilatsingit imal. akornuserlusi killiliinissinniit. Taamaallaat tamaaniippungut apeqqutingisasi
naapertuiffingalutingit periaatsimi ilisimasatsinni akueriumaakkassinnik; aamma tamaannarnissattinnik ilissi aggequsimavatsingut pulaaqullutalu.”
INT: “Qanga? Kikkut nassiussimavaasi? Kikkut aggequngamisi?”

UFOCrashAztecPict7
Kanumera Bay, Isle of Pines, New Caledonia-p isikkivia
(Photo: Bahnfrend
EBE: “Ukiut 50-inngulerput ukiorisassinni, signal-inik nassiussuisimavusi. Ujarsimavatsingut, signal-imillu ersitilersimavatsingut nassiunnissaanik (suli) pinginnaaneqartussaangikkaluarlusi. Taava akisimavungut.
Kisianni akissutingut paasisimanngilasi taamanikkut, soorluttaaq suli maannakkut ilisimanngikkisi. Sapinngisamik iliuuseqartarpungut allat ilorfaallatsinniarlungit. Akissuterisatsinnut akinnginnassi, pulaarniannginnassilu, misingisimavungut aqqusaarfingilaarniarlusi qanorlu innersusi alakkarlusi.  Qangaliusimavoq, aamma affarleriit taama iliortarmata taama iliorusussimavungut, soorunalimi. Aammattaaq,
allamukarnissattinnut aqqutaaniissimavusi; una pivara nunarsuarsi.”
INT: “Tamaaneereernikuuit?”
EBE:”Nalunngilara! Tupaallaatingisimavarput puigornikuusimangatsingut!”
INT: “Takusinnaangilara arlaatingut ilissi puigorsinnaanitsinnik! Ilumoorsaarlutit oqaluppit?”
EBE: “Qaqutikkuinnaq. Kisianni aap, kultur-issimassakkut inuiaaqatingisassinnik ingerlatsisuusut puigorsimavaatingut. Ilumoortumik oqalussangaanni, inuiaaqatissi piffissamik atungaqarpasissimapput oqaluttuarisaanissi qanga eqqortuusimasunik ima ersiorsimatingipput, piiarsimavasi upperisarsiuutinillu taarsiullungit. Inuiaaqatissi ilaasa oqaluttuartarnerminniit eqqaamasimavaatingut oqaluttuatoqqaminni, soorlu
taakkua oqaluttarsimasut Nahuatl, Narragansett, imal. Athapaskan-imiutut oqaluttartut. Tamaani uumasimapput kingullermik tamaaniikkatta. Kisianni kultur-iminni qaffasinnerpaamik angusimasaat qangarsuarli qaangiutereersimalerput.”
INT: “Tusarnikuunngisaannarpakka taakkua”
EBE: “Tamanna tupaallannanngilaq, oqaluttuarisaanissi takutippaat tinguaasimasut qaqutinguinnaq oqaluttuatoqqanik paarsisimasarneranik taakkunannga ajoqusersimasaminni. Taakkua oqaluuseraakka nunami
tassani inooqqaajusimasut: taakkua Indianer-inik taaneqartartut; annerusumik kangiamiut taavalu kujataamiut killeqarfianiittartut (sic) nunatrisaasullu killeqarfiit kujataanut ataqatingiisitsisartuusut. Navajo-t? Aztec-it? Inca-t? Olmec-it taavalu Toltec-it inuiaavi? Taakkua tamarmik inuiaassusingiinnissinniit qaffasinnerujuusimapput piffissami tassani ilissi kussunnik ikumatitsisarnissi qitsuutaanillu toqoraanissinni,
taamaaliornerminnilu nappaalanerujussuaq toqoraalersimalluni siuaassinnik million-ilikkaanik toqoraasimasunik. Soorunalimi, niaqulaartilersimavasi kinguaassiutillu nappaataannik aserorterlungit kuppiararnernillu: taakkua guld-iutai pillungit toqunngisassinnik.”
INT: “Oh.”
EBE:”Inuiaassilu iluani silatuup eqqarsaatersorfingisarpaa illaruaatinngortillungillu sooq nation-issi capitol-eqarfianut minneq ajortungut taavalu ilassillu assammillusi? Allaaneruvungut, niaqulaartuunngilangulli!”
INT: “Kisianni allanngornikuuvungut. Kitaamiut inuiaavi massakkut nunarsuarmu aqutsisuupput uani nunarsuarmi; kiffaanngissuseq inuiaajussuserlu pillungu.”
EBE: “Marlunnik eqqaasaqassuunga: Siulleq, tamanna upperaarput, imal. taamaanngippat tamaaniissanngikkaluarpungut. Aamma: tamanna oqaluttuutinguk Hebrew-nut million-ilikkaanik kitaamiut inuiaaqatissi aserorsimasaanik ukiuni qulikkaat kingulliit qaangiummata, imal. million-ilikkaat ilaqutariit
Negro-jusut erneri toqorarsimasut niqulaartoq Hitler-i unitsinniarlungu, taamaakkaluartorli ((plumbing))-eqanngittut angerlarsimaffimminni massakkut oqalunnitsinni. Aap, ineriartorpusi: tamanna ilissinnut
neriunarpoq. Kisianni misingissutsikkut uangutsinniit allaanerujuuvusi. Kingusittuunngilasi, taamatut taassangutsingit uangutsinniit ego-lersorneriinnaassooq, kisianni uangutsinniit allaanerujuullusilu uangutsinnut ersinartorujuuvusi. Taakkua allaanerussutaasut ilinniarpangut teknologi-ssi qimaatitertut uanguttinnut
apuutinginnerani allatut periarfeerulluta.”
INT:” Massakkut avataarsualiartaaseqanngilangut, qanoq ililluta ajoqusersinnaangatsingit?
EBE:”Isinginnittariaasitsinniit, tassunga pinngujuulerpusi. Meeraaraqarpisi? Aap? Tassa, peroriartussapput piffissami avataarsuarliartarnerit taamaattussiaannartut isingineqaqqasumi. Sulilu aatanngortinnginnernik, inuit nunarsuarmiut avataarsuaniilissallutik.”
INT: “Ajunngilarmi, taava qangalaangaatsiarli pulaartarsimavatsingut. Allatut periarfeqanngilanga taamaallaalli tamanna akuerinissaanik, uppernarsaatinik pissarsingaluaruma nuannarisorujuussangaluaqalungu.
Kisianni suli oqaluttuussimanngilarma kiap Nunarsuarmiit oqariartuummik nassissimaneraatit taamaasiornerminilu maannartillutit?”
EBE: “Quujanarpoq taakkua marlut ataqatingiisileritit. Sumiiffimmiittumi assaanguit nunasiuutini arlaanni takutissinnaasanni uppernarsaatissarnik nassaassangaluarputit. Ajoraluartumik, nunami kukkusumiippunga taama iliornissannut, kisiat inooqaterisamma naalakkersuisoqarfik tulluuttoq ilitsersuutissuaat sumi
assaanissaanik, ajorissanngikkussiuk. Takuat, nation-imi Yugoslavia-mi taasartakkassinni ungasittortaani, pulaarsimavungut inuillu taakaniittut inuaaqatingiiliorsimapput inerisimasunik qaffasissorujussuarmik ukiut 7
tusind-it qaangiummata. Nassaarineqassooq. Kisianni paasiuminaattoqarpoq kusanartorujussuarmik tassani piviusuusumi inuup taassuma oqariartuummik nassimmatingut ukut 49-t qaangiummata (1899)
tassanngaanneersuusimavoq nation-imiit. Nassiussisimanera taakaniatungaaninngaanneersimavoq,
taamaakaluartoq, state-eq taanna taasarparsi Colorado-mik.”
INT: “Atianik oqaluttuussinnaavitingut? Allanik qaangaanerusumi pulaartarsimasarnissinnik
uppernarsaateqarpa?
EBE: “Tusind-tilikaanik uppernarsaateqarpoq, nassaarsioruit. Ilisimatooq oqaluuserisara elektronik-inik paasiniaasartuusimavoq atterneqarsimasoq Nikola Tesla-mik. Utoqqaassutsit naammappoq tusarsimanissaanik
uumangallarmat. Nalunngilat, eqqarsaatingilerpara paasiniangassatsialammik ilissinnut
paasiniarneqarsinnaasoq: qeqertami taanikuusassinnik Isle of Pines’ Pacific Ocean-issinni, tassani mittarfiusimasoq nassaarissuat sanasimasarput ukiut hundred-likkaat 115-it qaangiummata. Nassaarinngittoorunnanngilat, peqqutingalungu ingerlaarfiusartut inissinnikuusangut suli acres-ikaanik
ersissuteqaramik. Taakkua alakkarteringit piumassanguit; kultur-issi arlaata taakkua
sanasimasinnaajunnanngilaat piffissami tassani. Uannut nuannissangaluarpoq nassaaringaluarussingit, peqqutingalungu aataqqeeqqimma taakani ikiuisimangami mortar-ilersuiqataalluni!”
INT: “Suna? Qanoq inuiaaqatisi uumasaramik? “
EBE: “Arlaatingutsivisuallaartumik, ilaatingut eqqarsaatingisarpara. Ukiorisartakkangut
pilersititersorsimavangut. Assingiinngiiaarput, kisianni uumasimavunga nunasiu iluittuuimmik apeqqusersuutaangallarmatali imarsiuutini.”
INT: “ Taakkuami nuunuaqqat nassaarisangut ilaatissimasasi? Inuuppat? Taakkua qanoq uangut iliuuserissangatsingit?”
EBE: “Soorunalimi perorsarlungit, soorlu nammineerlunga taamaaliussangaluarpunga.
Inuulluinnartuupput; immaqaluunniit annerusumik apeqqutaalluni oqartariaatsit sorliit atornitsinniit. Suli ungasippallaarpusi ilisimatussutsit iluittumik paasinissaanik qanoq pinngortitamit sananeqaattikkut ataqatingiiaarnersut tamanna paasissangaanni, kisianni akueriinnarlungu naasussanik ikkussisimavungut kultur-issinnik pisuussuseqalersitsiumaartunik. Tamanna aamma ingerlatiinnarneqassooq. Taakkua soorunalimi meeraaraannaapput, uumasorsuunngillat. Kisianni kissaatingaarput perorsarluarneqassasut, peqqutingalungu meeqqat isumangineqarneri taakkua ilarimmassuk illaruaatingineq ajukkangut.”
INT:” Taanna angut eqqaamavara, Tesla eqqartungarisat; sorsunnermi (1943) toqusimavoq, kisianni
tusarsimanngilara nunarsuarnut allanut attaveqarsimaneranik.”
EBE:”Tamaavimmik pappilissakkoorsimapput (nutaarsiassat), ilanngullungit qanoq affarlerminiit eqqartuusivimmukaatsittarsimanersoq nunaataannut innaallangissamik kallertitsisarsimanermingut. Illutuangiliuttumillu, Tesla akerusunngimmat, nutaaliullaqqittussinnut Marconi-mut akisimavungut, pulaarnerput eqqaassutingalungu.”
INT:” Ilumuut? Qanga taamaattoqarsimava? Ilimangilluinnarpara allaaserisimannginneranik!”

UFOCrashAztecPict8
Nikola Tesla Colorado Springs laboratorie-mini 1899; photomontage from Tesla: Man Of Light
(Asseq: Maya Media Inc., vimeo.com)
EBE: “Takuiuk qanoq tusaasaqarsinnaanerlutit, kisiannili tusarnaavinnak?
Uteqqiisumik, tamarmik nutaarsiassakkoorsimapput. Tamaanga apississimavungut, oh, 1920-mi imal. 1922-mi (1922-miusimavoq), allassimavungullu tassunga Y-talerlungu kode-ssaanik. Isumaqarsimavoq pulaartoqartoq. Kikkut tamaasa oqaluttuussimavai nalunngiivissimalluniuk signal-eq avataarsuaninngaanneersuusoq, kisianni
tusarnaarneqavissimanngilaq. Tassa, tassanngaanniit paasiartulersimavarput Tesla ilisimatussusissinniit siuarsimanerujuusimasoq! Ajutoorneriinnarmiluunniit, ilikkarsimasussaasimanngikkaluarpaa inuunermini ilikkarsimasani.”
INT: “Sooruna ukiut 20-t ingerlasimasut Tesla akiniarlungu?”
EBE: “Taamaa pisoqarsimanngilaq. Ingerlaannaq akisimavungut” Oh! Paasivara! Takkunnerputukiut 22-anik ingerlaarfeqarsimavoq, ukiut 20-nngittoq, peqqutingalungu taama sivisutingisarami maanga apissinnissaq tassanngaanniit tassunga Tesla-p qaaqqusissutaa pinissaanut.”
INT: Taama sivisutingaaq! Taama ungasitsingisumik angalasimavutit nassaariinnarniarluta, attavingisimanngilatsingulluunniit?”
EBE:”Soorlu oqareernittut, allamut ingerlaniarluta pilersaarusiatta aqqutaaniippusi, taamaammat aqqusaarsimavatsingit. Illuatungiliuttumillu, qanoq ungasitsinginera imal. takitinginera tamarmik ataqatingiiaapput, taamaanngila?, uangutsitut taama sivisutingisumik uumasaraanni? Massakkulluunniit aamma takusinnaanngilat suli avataarsuani uangut uumasuaannartuusungut. Qangali nunarsuaq suminngaanneerfipput ineriartornitsinni qaangersimavarput, Piviusumik oqalussangaanni, misilittariaqarpat paasinissaa ilissi aamma ilumoortumik avataarsuani uumangassi. Allaanerussutaa taamaallaat planet-erisimasarput qimassimangipput allamillu angerlarsimaviliorluta sumunnarusuffingisarput
malinniarlungu. Assinganik iliorsimavusi qaarusuit qimakkassingit illuliulerlusilu; peqqutingisaa assingiinnarpaa. Taava tamarmi ataqatingiiaappoq.”
INT: “Soormi taava attavinginngilitingut taama sivisutingisumik angalareersimangussi?”
EBE: “(illarluni)” Utoqqatterpunga! Kisiat sulitakusinnaanngilat! Attavingisimavatsingit. Attavingaatsingit: tamarmik killeqarlutik paasinnittaasersi naapertuiffingalungu. Oqaluttuuttajoorpakkit ataqatingiiaarneranik! Qinnuingaakkit! Illaatingiuk! Nassuiaanniarsaraara isinginnittariaaseq killeqartoq peqqutingisaringaalu
killilimmik isinginnittariaaseqarnerniit! Takusinnaaviuk illuatungeriilluarnera?
INT:“Taamatut oqaatingingukku taavami aap, kisianni angalaneq taama ittoq uangutsinniit siunertaqarpasinngilaq uangut isinginnittariaasitsinniit.”
EBE: “Soorunalimi naamik. Taamaammat iliuuserisarpangut iliuuserisartakkangut. Tusarnaarit, peqqutingalungu una qaqungumorsuaq ingerlasinnaangami imatut pinngikkuit. Angerlarsimasarpungut sumi angallaterput inissikkaangatsingut. Angisoorujuuvoqilissi atortangarisasi naapertuussutingissangaanni!
Ernumavungut peqqutingalungu una avatangiiseqarfik aqqusaallattaasarisaratsingut, soorunalimi, soorlu ilissi orpippassuarmut neriartortarpusi camp-eriarlusi ukiukkaartumik. Tassanngaannaq orpippassuarmukartarfipput
nanoqalersimavoq ulorianartunngorluni! Kisianni nannut illersungaaqqapput, aamma
ajoquserniangassaanngillat; taava qaasukkunnaarsittariaqarput imal. ferie-rneq unitsiinnartariaqassooq.

Takusinnaaviuk ullorissanut angalasinnaanissarsi suli ungasiffingaarsi, uangutisinginnittariaasitsinniit avatangiiseqarfik tamaat tinguassangaluarparsi tullissaani meeqqanguttamaanaarunik? Takusinnaaviuk sooq
pisariaqarnersoq , ilissinnut aseroqqaartussaasusi, uangutsinnut qaasukkunnaassangussi massakkut: uangutsinnukannginnissinni? Niaqqunik persarisaqartartut aqqusinikkoortissangaluarpisingit
atuarfimmukarteqqaarnangit? Akornusersinnaanngilatsingit ineriartornissinni ima annertutingisumik soorlu ilissi nannut ineriartorneri akornusertarnissituut park-issinni. Ullut ilaanni ajorinnginnerussangaluarparput peqatingingaluarutsingut, nunarsuangut pulaarlusingit tassanicamp-erfingisartakkattinni aamma,
peqatingalutalu paasiniaanernut aqqutsinut avanngasittunut. Imal. naamik. Ineriartornissi tamanna aqqutingisassaraarsi, uangut aqqutingisangut allanngorniarsarinngikkussingit. Misilissiuk taavalu isinginnittariaasittinnutineriartorlusi, taava paasineq ajulikkasi tamarmipissusissamisuulissapput pilersuineq killilersorneqalerpat. Misiliinnariarsiuk akueralungu uangut paradis-imiinnerput nutaanik takunnikkaangatta
paasinnikkaangattalu. Eqqortumik ujaasineq uangut inuiaaqatitut unammillernarinerpaasaraarput siunertaralutingulu. Ukiusi ikalisikkussingit, erseqqaarississooq sooq silaannarmik (sic)
anersaartortariaqarnersi.”
INT:”Allaarpasinngilaq nunarsuarsi nunarsuaasoq angunianeqartartuusoq eqqorluaavittoq.”
EBE:”Naamik. Ukioqarnerulerussi, immersornissai profitably ajornartorsiuterujunngussooq. Ajornartorsiutaalu
sananeqaatiliungassi asannittuusut uppernarserusuttarparsi aapparissasi peqatingalungit ilissitut assingusunik meeqqiornerulertarassi. Soorunalimi tamanna nakkutingineqarluartariaqarpoq soorlu ilissi kultur-erisassinni,
aamma taava aappariit qanittuusut ajornartarput qimannissaat uumatimut qanikkaangamik.”
INT: “Oqaluuseraat misingissuseq uumatimiittuusoq. Tamanna isumassarsiaq Nunarsuarmi atortarparput.
Kisianni oqaluttuaannaasutut ilisimasaraarput. Sooruna ilissi race-it siuarsimasuusut taamatut isinginnittariaaseqartusi?”
EBE: “Tassa, taamatut oqartariaaseq atorsimavara paasiniassangassiuk (sic) kisianni sooq asannilersaarneq ajorissangassiuk? Sananeqaatisi ilissi allamik ingerlassuteqarpiarneq ajorpoq taamaallaalli asannilersaarnerit.
Soormi aamma uangut taamaassanngittungut? Taamaappasilluinnarpoq, inuuneqariaatsingut ilissinnut asannilersaarnerorpasippat? Uangutsinnut taamaappoq. Asannilersaarusiortarpungut taavalu eqqumiittuliortarluta soorlu ilissi aamma taamaaliortartusi. Nunarsuassinni sanaartorsimasasi inuiaatta
nuannaarnermik pilersitsineraninngaanneersuupput aamma ilissinninngaanniit, qanga piffissami pisimasuni. Tamakkua qimattitertarpangut sumunnaraluaraangattaluunniit. Ilissilu asannilersaartartuususi kinguaariiaat ikattuni nassuiarniarsarisarsimavaat sooq sanaartorfiit taama angitingisut inuiaat sanasarneranit
sananeqartarsimanersut peqqutingalungit. Sooq(?), pilersinneqarsimapput nuannaarnermik takutitsiissutingitinniarlungit, soorunalimi! ilorrisimaarnerlu annerpaartaat ilaat suleqatinginitsinni ilissinnit
inuunitsinnut nuannaarnarnerpaasut ilarisimallunikkit. Taamma peqqutingisatta ilarivaat sooq tamaaniinnitsinni.Soorunalimi meeqqalluunnii nuannaarneq paasisinnaassuaat?”
Nangeqqinnera qupperneq 84-iminngaanniit aallartippoq
INT:”Eqqaallattaarpat uangutsinnut oqariartuuteqarnernik. Tamanna annerusumik paasinarsisissinnaaviuk?”
EBE:”Taamatut iinnarpungut. Annerusumik siunertaqanngilangut qanoq innitsinniit. Toqqaannartumik inuiaasi attavingissaanik kissaateqanngilangut. Ajattungarilissangaluarpatsingut massakkut qanoq massakkut
eqqarsartariaaseqarnissinni. Taava appasinnerpaamik ilissinniit akueritinnissarput ujartorfingisarparput, taamaammat siammasinnerpaamik sapinngisamik iliuuseqartarpungut. Taannaavorlu inuiaat iluanni
oqaluttuaannartut ilisimaneqarnissarput, ujartungarisarparput Niisimaamut sanilliunneqartussatut ammasumik taallungu. Tamanna inuiaaqatissinnut apuuttariaqarpoq, inuiaaqatissinniit. Paasinnilerneq tunniunneqassooq
meeqqat siammasinnerusumik isinginnittariaaseqartuniit paasissutissat ilissinnut tunniussisatsinni. Ilissi pinerullusi tamanna aggiunneqassanngilaq politik-ikkut imal. upperisarsiortartut naalangaanniit. Sarfaa ingerlasariaqarpoq kultur-i assingiissutaasingut Nunarsuarmi. Oqariartuut maaniinnitsinnut tunngaveqanngilaq,
kisianni inuit ataasiakkaaut aqutaringissi sumunnarnerlusi. Uangutsitut ilioritsi, imal. allaanerusumik; toqqangarisassinniit. Kisianni ilissitoqqaasuullusi, politik-ikkut naalakkassituunngittoq taakkuullutik upperisaringaat elite-it taamaallaat ikittuaraannartaat misilittangartuujullutik inuiaat ikannerusut
aqussinnaallunikkit; imal. taakkua ersinermik siaruarterisut toqunissamik inuunerisatik
pittanngorsarniarlunikkit upperisat aqqutingalungit.
Ilisimatussuseq taamaallaat pittaasarpoq naasussatut siaruartinneqaraangami tassanngaanniillu naasussaq naatinneqarluni; upperisariaaseqarnerlu taamaallaat siunertaqartarluni ersinermiit pilersinneqanngikkaangami.
Upperisaqariaaseqarneq misilittangartunermi eqqortoq malinnerani, taavalu immissinni, nunarsuarsi taamaasillusi tungittinnukaalissooq qanittunnguakkunni. Neriuutingaarput kammalaatitut pulaartutullu tikilluaqqunissarsi aggerussi. Tamanna oqariartuutingaarput. Pilersorneqarnissaali ilissi nammineq
sanasariaqartussaallusingit. Taamaaliorussi, pittaasumik nassatarisai tamaasa nammineq pingissallusingit.”

Allattup Eqqaamassutiliai:
Document-it iluittumik takuniarukkit tassannga una artikle-eq pilersinneqarsimasoq, uunngarit
http://tinyurl.com/y84kzhcg. Allaaserineqarsimasoq siulleq aniatinneqarsimavoq ikkunneqarlunilu 21 MB-itut
taavalu 115 MB-itut Helen Wade-iminngaanniit, Midnight in the Desert Live Late Night Talk Radio -mi
oqaluttaasartoq USA-mi; Takuuk http://www.midnightinthedesert.com
Paasinninnerurusukkuit oqaasertalerneqarneranillu tusarusukkukkit, pulaaruk Stanton Friedman-ip nittartangaa
http://www.stantonfriedman.com, Linda Moulton Howe-ip Earthfiles.com nittartangaa
http://tinyurl.com/ybyrpca9taavalu Dr Michael E. Salla-p Exopolitics.org nittartangaa
http://tinyurl.com/y762kkkk.
http://www.nexusmagazine.com

 

Simon Parkes  Nunarsuarninngaanneersunut Allanut, Illuminati-mullu

Simon Parkes  Nunarsuarninngaanneersunut Allanut, Illuminati-mullu

Inuunermi ingerlanerani, siornatingullu inuunersimanermini,ataaseq utertoq inuup aallartinneqarneranut, Simon Parkes-i oqaloqateqartarsimavoq qaffasinnerusunit piusuusunit portussuttininngaanneersut assingiinngittuninngaanniit ilanngullungit Soqutingisaqarfiit Isumanginnittartuniit (Intelligence) taavalu Illuminati-mi ilaasortanik peqqutingalungu qangarsuaaniit aammik sananeqaateqarnermingut ataqateqarnerminik.”

 

 

 

Bilderesultat for simon parkes neonnettle

(source:www.neonnettle.com)

 

 

 

Sulisartoq Siunnersuilluni (Labour Councilor) Simon Parkes, Whitby Town-imi siunnersuisartoq England-imi, 2013-imi avis-it saavatingut nutaarsiassanngormat, inunnik oqaluttitsingaatsiarsimavoq (inuit) ataasiakkuutaaniit eqqartormangit naapeqateqartarnermini eqqumiittunik, taakkunani ilaasoq “ilaqarnermik” nunarsuarmi allaminngaanneertumik taavalu allaminngaanneersumillu meerartaaqatersimanerminik. Uani apersuinermi allanik ilanngussuinngittumi, Neon Nettle-ip Mr Parkes-i angumerisimavaat oqaluttuaa tusarniaaffingeqqinniarlungu ilisimatussusaanillu qanga pisimasunik inuullu siunissarisinnaasaanik. Isinik uisittingaattiartuuvoq atuarlungu.

Eqqaamasat Nuunuaqqamiit Pingasunik Qaammatilimmiit

Neon Nettle (NN): Sumi oqassangaluarpit oqaluttuat aallartittoq?

Simon Parkes (SP): Inuunerup uuma siornatinguusimasariaqarpoq. Inuit paasisinnaangunikku inuunerit uani planet-imi siullerpaajunngittoq imal. taannaannaanngittoq…uannut tunngasuusumi, maaneereersimavunga, inooqqillungalu–taassuminngalu paasinnnittaaseq kitaamiut imal. kitaamiut inuiaqatingiivisa upperisaqarnerminniit paasiuminaatsittupilussuusaarpaat, kisiat kangianermiut upperisaqarnerminnit aqussinnaasimasaat ukiuni tusind-ilikkaani. Taava oqaluttuara aallartissangaluarpoq uuma inuunerup siornanitingut.

NN: Qanoq ungasittingisumut uterlutit eqqaamasinnaavit?

SP: Tassa, uani inuunermi–assituut eqqaamasaqartarpunga, atoruminarluartumik– ilimanarpoq eqqaamasara siusinnerpaaq qaammatinik pingasunik ukioqarallarama, soorlu taamatupajaaq, nuunuaraq qaammatinik pingasunik ukiulik. Taassuma siornatingut eqqaamasamineeqqanik peqarpunga, tamarmillu taamaallutik–eqqaamasamineeqqat inuunerit siornatingut ingerlanikuusunit qangaanerulaartumut utingaattiartut qangarsuarmut.

NN: Taava suna siusinnerpaava eqqaamasarisarni, uani inuuneqarninni, qaammatinik pingasunik ukioqarninni suuppat?

SP: Siniffimmiillunga angallattakkami (Amerika-miut taasartangaannik crib- imi). Eqqaamasinnaavakka talerpia tungaaniit qisunnik nakkannginnissamut ungalulimmiillunga. Qisuuvorlu qalipanneqarsimasoq qalipaatinik qaamasunik. Niaqora illua tungaaniit illuatungaanut nikisissinnaasimavara, kisiat niaqora ammut qummulluunniit nikisissinnaanangu. Eqqaamaannarsinnaavara, isinginnaarlungit siniffiup qisuttai talerpia tungaaniit, taakkua niut eqqumiittupilussuit; kisiat peqqutingalungu niaqora kivissinnaannginnakku imal. timera kivissinnaannginnakku mikivallaarama, allanik takusimasinnaanngilanga, taakkua niut eqqumiittut kisimik. Eqqumiittumik isikkoqarput takunikuusimannginnakkit siornatingut. Tulliuttumik paasilerpara, assaat eqqumiittorujuit siniffiup tungaanukartut tinguniarlunga, taavalu aammattaaq eqqumiittupilussuusimapput qorsorpaluttumik qalipaateqaramik; pink-imik nalinginnaasunik qalipaateqartuusuusimanngillat. Kisittisinnaasimanngikkaluarlunga nuunuaqqatut qaammatilimmik pingasunik, nalusimanngilara (inuai) ataattimik amingaateqartut. Taanna assak sisamanik assaqarpoq tallimaniunngittoq, kivissimavaangalu. Eqqaamavara niaqora tunumut nakkartoq peqqutingalungu nukeqannginnama niaqora nappaqqatinniarlungu. Eqqaamasinnaasarali tamarmi qilaajulluni, taavalu kivinneqaqqillunga siumut saatinneqarlunga. Niaqora siumut saassimavoq taavalu (chin translate) sakiara toqqillungu peqqutingalungu aammattaaq, timera aqussinnaasimannginnakku– soorlu nalunngilat, taamanikkut nuunuaraangama qaammatilik pingasunik. Taava tassanngaanniit toqqaavillungu isingisimavunga isinut paasiniaasartut taasartangaannut Mantid-imut, imal. Mantis-inut, taavalu isingalunga toqqaavillunga isaanut. Immaqa oqassuunga nipaqanngittumik attavingivaanga taavalu tassanngaanniit misingissuseq nassuiarsinnaasara nakkarluni tunumut. Taava takorlooriarukku imertartarfimmut nunami assanneqarsimasumi soorlu nakkarluni imminullu tunumut saatilluni, tunumut saaqqaniassangama ammukarninni, taamatut issimavoq misingisara. Taava tassanngaanniit taartuinnamut pivunga taavalu allamik eqqaamasaqarnanga.

Eqqaamasat Narsaamanermi Eden-imi

NN: Soqutinginarluinnarpoq. Sunik eqqaamasarni siusinnerpaappat inuunerisarni siullerni?

SP: Taakkua ataqatingiittukkaajupput, eqqortumik oqassangaanni, nammineq (eqqaamasat) peqqissimasannik taavalu paasissutissat uannut allaninngaanniit tunniunneqarsimasuniit –tunngassuteqarluinnartut paasiniaasartut innersuussutingisartangaannik Sumeria-mit, Babylonia, Syria-llu naalangaaffianit, ataqatingiilluinnartoq tassani piffissaasumi, uterluinnartuusorlu Biibilip taasartangaannik Narsaamanermik Eden-imik. Taava eqqarsartaattinni, utersinnaavunga ilaatingut eqqaamasat amingaateqartaraluarlutik, piffissamut oqaluttuatoqqanut ingerlasunut taama ungasittingisunut.

NN: Suut eqqaamasaraangit Narsaamanermi Eden-imi?

SP: Eqqaamasakka erseqqarissorujuupput, erseqqaarissuupput. Tupaallannartumik, nalunngilara paasiniaasartoqartoq amerlasuunik una nassaarissangaat ajornakusoortillungu kisiat ilaminertaqartiterpoq Biibilimi ilumoorluinnarsimasunik, eqqorluinnartunik, qanoq sananeqaateqarsimaneranik qanorlu ittoqarsimaneranik piffissami tassani. Siammasissumik eqqortuuvoq, eqqaamaniarninni, tunngaviliussutaasimasunut imal. ilisimattitsissutaasimasunut inissitani upperisaqartitsinernut tunngavilinnut imal. aqutsiniarnernut tunngaveqartunut. Taava, eqqaamasaqarluinnarpunga erseqqaarittupilussuarnik timeqartunik eqqarsartaattikkullu (inuiaat) pinginnaaneqarnerit annertunerusumik inuiaaninngaanniit suliaqarsimasunik sumiiffimmi Mesopotamia-mi allanilu nunani nunarsuarmi inuuffiusinnaasunik pilersittisimasunik, naggorissumik inuuneqarfiusinnaalluartoq uumassuseqartunut. Nunani annikittuarakkuutaartitersimapput inissittitersuisimaneranniit, taavalu taakkunanngaanniit silataanut nuunnissaq ajornarsimalluni peqqutingalungu nuna panertupilussuusimangami. Taannalu eqqaamasanni erseqqarissut ilangaat piffissami tassani.

NN: Eqqaamasarniit suna erseqqinnerpaava piffisani taakkunanngaanniit? Arlaat allaniit eqqaamajuminarnerua allanniit?

SP: Aappi, taannarluinnaasimavoq Biibilip nassuiarsimasaa: paasinninneq isinginnittariaaserlu inuiaqatingiiusut allaminngaanneersut ilinnik/inunnik pilersittisuunnginnerannik.
 Pinginnittuusuusaarsinnaanngillat sananeqarsimanernut. Tamanna eqqunnguilluinnartuuvoq: paasinninneq kinaassuttimik namminiusumik taavalu pinginnaasaqarnermik imminut aaliangiisinnaanernik imminut peertitsinermik siunissamillu imminut sanasinnaanermik imminut tunngasumik illersuisorsuaqarnani taakkunannga taaneqartarsimasuni guuterisaarsartuniit.Taava, eqqaamasara erseqqarinnerpaaq taannaasimavoq Biibilip innersuussutingisartangaa inuppassuit aniakaanerannik Eden-i Narsaamanermiit. Allaanerussutitullu tunngavilersuutingerusutara unaavoq Biibilimi ataasiinnarmik anguteqarami taavalu arnaqarluni ataasiinnarmik, kisiat eqqaamasanni taamaattoqanngivippoq. Inoqarsimavoq hundred- likkaanik piffissami tassani sulisunik taakkununnga uumassuseqartunut, taava taamaammat anisittinerusimanngilaq angummik ataasiinnarmik arnamillu ataasiinnarmik: anisittineruvorli tamanut taakkununnga tassaniissimasuni inissisimaffimmi tassani.

 

NN: Inummiit ataatsip isinginnittariaasaata iluaniit, soorlu inuup ataatsip eqqaamasaaninngaanneertuusoq tamanna.

SP: Tassami, inummiit ataattiminngaanneersuuvoq isinginnittariaattiminngaanniit kisiat tassannga uannut ungasilliseqqavunga eqqaamaniarninni, peqqutingalungu tarneq/tarnera taassuminnga timeqarsimasoq massakkut uuminnga timeqarami. Ilumoortumillu pisoqarfiviusimavoq, kisiat piffissamik annertuumik avissaarneqarpoq ullumikkumiit taamanikkumut. Inuit oqaloqatingingaangakkit–imatut misingissusilerisuuneq ajorpunga taamatut ittuunngilanga attortiasutut sunneruminartutut, taava pissangaammerneq ajorpunga imal. tassanngaannaq qullilineq ajorpunga– Tulleriiaartitsilluartartuuvunga aammattaaq pisut qanoq innerannik inissittitserisarlunga qanoq inneranik.

Meeraanermi Misingisaqartarnerit

NN: Massakkut paaserusupparput meeraanerit qanorissimaneranik, allaninngaanneersuniit attaveqartarsimaneritt sanilliullungit.

SP: Meeraannaasimavunga. Ataatama ilaquttani qimassimavai ataattimik ukioqarallarama.
 Anaananga kateqqissimanngilaq. Allamik aappaqaqqissimanngilaq taavalu erseqqarissitissimallungu kisimi suliassarisimallungu uannik maannartitsinermik. Allamik susimanngilaq taassuminnga kisimik. Taava, qanittuaraalluta ataqatingiissimavungut inersimasutullu pisimavaanga, meeqqatut pinnanga. Meeratuaalunga asasorujussuusimavara. Una pivara, qatannguteqarsimanngilanga aneqarlunga najaqarlungaluunniit. Taava meeraasimavunga kisimiittoq ajunngittorujuusimavorlu
 peqqutingalungu qanoq ataqatingiinnerput anaanangalu. Imaannerusimavoq …soorlu, una ajortutut nipeqassooq, kisiat uannut kiffaanerusimavoq anaanamiit nuannertorujummillu peroriartorsimavunga. Inersimanerullunga kingumut qiviaraangama eqqarsarlungalu: ” Qanoq issimassangaluarpamita angajoqarsimangaluaruma najaqarlungaluunniit?” Piffissami tassani eqqarsarama ajorpallaarsimanngilaq. Nuannarivissimavara.

NN: Isertukkanik anaanat avitseqatingisarsimaviuk n misingisartangarisarnit?

SP: Eqqarsarpunga inupparujuit taasartangaannik “kammammik ersinngittumik” peqarsimallunga, kisiat misingisaq annertunerusut 1971-imiusimavoq. Atuarfik qimassamaalerlungu atuarfimmut allamut, upperaaralu ullut marlut peqarsimanga kisiat Nunarsuup piffissaani peqarsimananga minut-it qulini. Eqqaamasannik (anaananga) susoqarsimaneranik oqaluttuussimavara, qisuariarsimavorlu : ” ilinnut tamaasa titartortikkusuppakka”. Taavalu pappiliarparujuit tunniullungit titartaatillu qalipaatillit allassutillu, uannullu oqarluni: ” Tamaasa titartukkit kammalaatinnut takutikkumaarpakka.”

Taava, ajorinngilluinnarsimavai. Annertuunik oqaloqatingiissutinginngilangut. Inuit eqqarsartikkusunngilakka sivisuumik téte-a-téte-qarsimasungut. Pisoqarfiusimavoq oqaluuserineq ajungarput, paasineqarsimavorlu piffissami taamatut ukioqarallarama tunngaviliussutaasut oqaluuserineqarneq ajortuusut tamkkua. Kisiat oqaloqatingiissutissanngoraangata, tapersersuilluartarsimavoq tupinarluinartumik.

Ilaqutariittut Pitoqqassutit Intelligence Agency-nut

NN: Itisuunik ilaqutariittut pitoqqaffeqarputit naalakkersuisoqarfimmiit/ illersuisoqarfimmiit, M15,M16 taavalu Illuminati-minngaanniit. Sukkasuumik oqaluttuassartaa tunuliaqutaasoq uanguttinnut tunniussisinnaavit?

SP: Aakkut ingerlaarfiit (bloodline),- taannaalluinnarpoq. Illuminati-ip tunngavianiit, aakkut ingerlaarfinnit tunngaveqarpoq . Isertortunik peqatingiiffiit saatungaanniit: anaananga M15-mut sulisimavoq; aataqqeera M16-mut sulisartuusimavoq, sulingallarami M16-imik taanguuteqanngikkaluarpoq–atertik allanngortissimavaat taakani allaffeqarallarami. Peqqutingalungu allaminngaanneersunik attaveqartarninniit radar-ikkut nakkutingisaasuaannarpunga BSS-imiit, British Security Service-imit taaneqartartumiit M15, taavalu SIS, Secret Intelligence Service nalinginnaasumik taaneqartartoq M16-imik. Peqatingiiffiit taakkua marluk uannik suliaqarfeqarput, erseqqarillisikkusupparalu anaananga sulingallarami M15- imut suliaqarsimavoq National Security Agency Of America-mut, kisiat peqqutingalungu tuluit ataani suliaqartuungami Tuluit Nunaani (Britain) ingerlanneqarsimavoq–taamaakkaluartoq, suliai tamarmik avitteqatingineqartarsimapput America-mut.

NN: Oqaatingisimavat anaanat toqutaasimasoq…

SP: Aappi, 1979-imi. Ukiut ingerlaneranni, allattukkani atuarsimasaminiit kamaaqasorujuusimavoq sammisaalu seernarsisimallutik peqqutingalungu misingisimangamiuk naalakkersuisoqarfiup inuit salluliuussimangai misingisimangamiuk naalakkersuisoqarfiit inunnut salluliorsimasut. Akerliliisarsimavoq arlaleriaq “isumanginnittuminut”,oqaattinik tulluunnerusunik taallungu, erseqqarillisissimavaallu inississimaffinni massakkut taakkunani ilaasuusoq. Avissaaqqasimanngilaq; ilaasimavoq inissisimaffinni aquttisuni. Taava, imminut saassutissua? Taava, imertalersimavoq, alkoholiker-inngorsimavorlu taamaasilluni.

NN: Qassinik ukioqarpit alkohol-inngormat?

SP: Immaqa 12-13-inik ukioqarpunga taava uunga piffimmut pisimavunga 17-18- inik ukioaqarlunga isumannginnittoqarfimminukarmat oqarlunilu: “Una nalunngiliuuk? Naammattiivippunga ukununnga. Taamakkuninnga suliaqaqqinnianngilanga. Aamma neriorsornikuuassinga suliffikora tingoqqissanginga.” Taamatullu iliorsimapput: neriorsorsimavaat qaqungukkulluunniit suliffikuni uterfingisinnaassangaa. Allaffimmiuusimavoq ukiuni arlalinni peqannginnikuungaluarluni inissiinnarsimavaat utertinniarlungu. Eqqaamavara nerrivia suli inissisimaffimminiittoq; allattaataa suli taakaniittoq. Ajoqusernaveeqqasimavaat allafia patent-inik suliaqartutut allaffimmiunngortillungu.

NN: Qanoq taanna nalunngiliuk?
 ( anaanavit) Oqaluttuuppaatit?

SP: Takusimavakka. Mile-p affaannaanik ungasittingisumi suliffeqarsimavoq, akulikissimavorlu allaffimmukartarnikka, pisiniartussaasimangutta imal. film- ertarfimmukassangutta allaffianukartarsimavunga silataanilu naapillungu. Nalunngilat soorlu, bus-imut ikisarsimavungut Brighton-ikkoorlutalu York- ikkut, taamanikkut film-ertarfiusoq, isinginnaarlutalu film-imik. Allaffia illersuuseqqasimavaat ukiuni arlalinni. Taava, suliffikuanut utertissimavaat kisiat sap.ak. marlut ingerlanerani toqusimavoq.
Oqartuaannarsimavunga paasisimallungu sooq taamaaliorsimanersut. Peqarsimapput sulisumik niaqqumini ilisimatussuttimik paarisaqartumik taavalu akuerisinnaanangu kiffaanngissuseqarluni ingerlassasoq. Eqqarsarpunga 18-nit missaani ukioqarsimallunga–ataataqarnanga, qatannguteqarnanga; inimi attartornikuusanni kisimiillunga–kisiat peqqutingalungu inoqarsimammat uannit nakkutinginnittunik, apersortissimavunga Andrew Bowden-imik, Ilaasortaasimasoq Parliament for Brighton Kemptown-imi, isumannaaqqallungu ineq atinnut inissisimaqqassasoq. Member of Parliament-inut taakkua tamaasa inississortissimavai, aalajangersimavungali tamanna pikkunarpallaartoq ingasappallaarlunilu,: Brighton-i qimanniartussanngorsimavara, 50 mile-inik avannamukarniarlunga  London-imilu suliffissannik ujaarlerniarlunga, taamaalisimavungalu. 
Ullut marlut sioqqullungu imal. ataaseq ingerlanngilaattaa allagaq allakkanik nakkartitsivinnut ajanneqarsimavoq £2,000-usimapput bank- ikkoortussatut taavalu mikisuaqqanik allanneqarsimalluni  “Tunumut qiviaqqinnak, Dick Whittington”, pinnguarnertut atorlungu “Dick Whittington-imut tunngavingitillungu London-iliartoq inuunermik nutaamik aallartitsiartorluni”.

Taava taamaasillutik tunniussimavaat taasartakkannik oorit aammik naleqartunik. Tunisimavaannga £2,000-inik– oorerpassuusimappullu 1979-imi– London-imi
 aallartilluarnissamut.

NN: Taavami M16, aataqqiivit suliffingisimasai?

SP: Tassa, taakkua soqutinginarnerupput peqqutingalungu tarraniinnerulaaramik. Inuit paasivinneq ajorpaat. M16-ini allaffeqarfimminngaanneerpoq. Nalinginnaasumik British Ambassador-i qaffasinnerusuaannassooq politik-iniit isertortunillu paasiniaasarnerniit, kisiat kikkut tamarmik ataanniillutik, Assistant Ambassador-i minillungu, piusinnaapput, taanguummik pittaanerusumik oqassangaanni, isertortumik paasiniaasartoq. Taava aataqqeera British Consul-iusimavoq, pinginnaatitaasoq nunarsuarmi angalasinnaasutut pass-eqarluni immikkut illersukkamik–minillungit nunat pingasut Britain isertikkusussimanngilaat piffissami tassani taavalu paarlaasseqateqarnernik suliaqartarsimalluni. Joseph Stalin-i naapissimavaa, JFK naapissimavaa. Nunarsuaq angalasimavaa. Angutaasimanngilaq taasartangarput nunami suliaqartartuusoq; James Bond-itut sulisimanngilaq. Angutaasimavoq issiavimmi issialluni oqartartoq “Nalunngilat ima ilisariaqarpungut.” Naapittussaangaannilu,oqariarutta Shah of Iran-imik, naapissimasaanituut, taava ingerlasarsimavoq naapillungulu Shah of Iran. Taava angutaasimavoq issiasartoq London-ip club-iata ilaanni pujortartarfinni isumaqatingiissutinik suliaqarluni, allaaserinnilluni, taava tunuaniittuunerusarsimavoq.

Illuminati-kunnut Ataqatingiinnerit

NN: Ataqatingiiffitimmi Illuminati-mut?

SP: Taakkua soqutinginartuppuut. Angakkuakkanik tunuliaquteqartuuvunga, isumaqartoq ilaatingut inuit aalallannarisartangaarvaat eqqanniikkaangamik. Eqqarsaatinik atuaasinnaangunik, takusarpaat inuit ilaannut’ qujanartumik ikattunuunngittoq, inunnik paattiveeruttitsisartunik.
 Kisiat pissuttit taamaattuupput. Qaqutingoortunik pisoqarfiusartunik avatangiisinni pisoqartarpoq, kisiat aakkut ingerlaavinninngaanneersuuvoq tamanna taavalu taamaassimalluni ukiuni tusind-tilikkaani. Illuminati aakkut ingerlaaveqartunik soqutingisaqartuupput; soqutingisaraat tarnerit. ilaatikkusullunga Uannut saaffinginnissimangaluarput. Nuannarisimanngilara isumaqatingiissutiliarisimasaat, taava tingusimanngilara.

NN: Isumaqatingiissummi suna nuannarisimanngiliuk?

SP: Soorlu, nalunngilat, arlaannik pisoqarneq ajorpoq suunngittumiit. Arlaata sassaallerfingippatit isumaqatingiissummik, arlaannik piumasaqakkajunnerusarput utertumik–immaqa nalinga/kingunissai ( uannut ) annertuallaarsimapput. Taava unneqarillunga ajunngisaarlungalu naaggaarsimavakka sassaalliutaasumit.
Taava qanittumi, sap.ak.-pajaava qaangiummat imal. marluk Marlborough- miinninni, eqqaamangukku qangaasimanersoq–paattiveeruttarama piffissamik uani planet-imi missingersueriaasaannik– Illuminati-miit 
taleq alla qanillattorsimavoq taavalu  uannik oqaloqatinginnilerluni. Taamatut tassa pisoqartarpoq; taamatullu ittariaqartussaalluni. 
Taakkua inuupput oqaloqatinginnikkusuttut; oqaloqatinginnikkusupput pissuttinut inuit ikannerit paasisinnaanngisaannik–taamatut iliorniarsaringaluarlunga, inuiaaqatingiinnut siammasinnerusunut misilillungu attaveqarlunga, saajut tunuanni susoqarnerinik ilisimatinniarlungit.

NN: Inuit ikannerit paasisinnaajunnanngilaat sooq Illuminati-kkut itingartissimassaneritit aggeqqussimmata…

SP: Hmm. Tassa taanna ajornartorsiutit ilaarisaat, ilaa. Planet-itut, oorinik akulerusimanerujussuarput– oqaluunneqartarpungut (oori) taanna eqqortuusoq– taava oori malersortarparput sunik tamanik qalliutillungu. Qujanartumik, kisimiinnginnama. Arlaliuvungut eqqarsartut oori tassa kisimiusoq, tamaajussasorlu. Allanik peqarpoq, unneqqarittumik oqassangaanni, pingaarnerusunik. Eqqartorpakka anersaakkut tunngassuteqartunut tunngaveqartunik, taava taamaammat inuiaqatingiinnut aaporaattitsisussanik arlaatingulluunniit iluseqartunik isumaqatingiissusiorusunngilanga.
 Taamatut ittoqarnavianngilaq.

NN: Eqqaavaat peqqissutinut isumanginnittoqarsinnaaneri imal. pension-i?

SP: Peqqissuttimut isumanginninnerit Pension-iluunniit? Ah guuti naamik (Oh god, no) ; Oqaluuseraatit million-ilikkaat! Soqutinginangilluunniit pension imal. peqqinnermik isumagitinnerit. 
Eqqartorlungu pissaaneq annertunerpaaq: taannaavorlu Illuminati-p sassaalliutingisartangaa! Tingusisinnaapput arlaannik, soorlu assakaasunik imaarsisartoq, kisiat aakkut sananeqaateqarsimappat aakkut ingerlaafimminngaanneersuullutik taanna tingusarpaat suluminnilu ataaniisillungit. Misingissuttikkut immaqa taanna inuk nukittujunnanngilaq, kisiat ooriuteqarnikkut nakussattittarpaat imal. isumaqatingiissusiortarput taakkuninnga.
 Aataqqeera ilaqutarinninngaanneersimavoq tallimat arfinilinniilluunniit. Ilaqutariit piittuujusimapput; ataataa pattangiamik sukaterisartuusimavoq kisiat aakkut sananeqaataa tassaniissimavoq. Aataqqeera reptillian- iusimavoq, taamaalluinnarsimavoq tamanna. Taava, aakkut sananeqaataa tassaniissimavoq taava tingusimavaat angut inunngorsimasoq 1895-imi, ilaqutariinniit tallimaniit imal. arfinilinniit, kisiat British Consul-inngorsimavoq. Nersorneqartarsimavoq OBE-mik, MBE, CBE-millu. Senior Mason-iusimavoq taavalu knighthood-imik sassaallerfingineqarsimangaluarluni Sir James Marsland- inngortitsisussamik, kisiat naaggaarsimavai peqqutinut taakkununngarpiaq uanga peqqutingisannut Illuminati-p sassaalliutaanit isumaqataasimannginnami. Uannut oqarsimavoq: “Knighthood-i akuerisimangaluarukku, taavalu taannaassalluni knight-i angalaqataasartoq, taava suliaqartariaqarsimassangaluarpunga taakkununnga aperisimassangaluarpaanngalu  arlaannik ilioqullunga akiorsinnaanngisannik.” Taamaammat knighthood-i naaggaarsimavaa. Angutaanguit arnaanguilluunniit eqqortumik malitaqartoq, nakkutingilluassangaluarpat suna sassaallerfingineqarnerlungu. Taava misilissangaluarpat isumaqatingiiliorlutit. 
Isumaqatingiiliornerlu ilinnut ajorsorinarpat, sanngiittutullu pissuseqaruit inuiaqatingiinnullu tunngassuteqartunik sammisaqarnak, taava akuerissuat peqqutingalungu pissaanermik perusukkavit oorillu ataqqinaatitaalu. Kisianni isumangingukkit uani planet-imi inuuneqartuusut  paasisinnaallungulu inuuneq sivikittuaraasoq, taava oqassuutit; “Naamik. ilaa nalunngilat? Taanna ammukaartoq aqqutingerusunngilara. Uteqqingit taavalu pittaanermik isumaqatingiiliornermik tunillunga.”

Portussutiniit Allaneersut

NN: Taava reptillians-ikkut eqqartorsimalerpatit. Qanoq eqqarsarpit suna anguniangarineraannik?

SP: Sorliit reptillians-it naajorarsimasut eqqartorpingit? Taamaappat, siullermik, eqqartoriartingit Draconis-ikkut, taakkuusut uanga ataqatingiiffingisakka. Soorunalimi erseqqarippoq ataasiinnaanngittunik reptile-inik peqarpoq. Oqaattini ikittuni, reptile-ip anguniangarisaa ineriartorfeqanngittumik ingerlasoqarnissaanik aallaaveqarpoq taavalu allanngortoqannginnissaanik (status quo).

NN: Oqaluuserikkajuppangut allaninngaanneersut imal. extraterrestrial-it. Naapinnikuusatit immikkut taanguuteqartippingit?

SP: Aappi, taakkua naapinnikuusakka extraterrestrial-iunngillat. Portussuttiniilli allaanerminngaanneersuupput (extradimensional). Taakkua uumassuseqartuupput portal-it atorlungit taamaallaat tamaannarsinnaasut.

Anguteqarpoq Charles Hall-imik taanguutilik suliffeqarsimasoq silasiortutut Area 51-imi eqqartorpaalu Tall Whites-it. Taakkua ET-upput ilumoortumik. ukiut 18- nit 20-lluunniit atorlungit tamaannartarput taava piffissaq malillungu maannartarput. Kisiat uumasuseqartut allat innersuussarisakka, portussuttinik allaninngaanneersut…assatit (snap your fingers) seqqortissinnaavatit maanga pereersimassapput matukkoortaramik ikaartarfikkut (portal).

NN: Suut pulaarnerni misingisarnikuuingit angallatini avataarsuani ?

SP: Sorleq? Eqqaamasaateraana iserfinginiarsariinnaringa aalajangerniarlungu sorleq ilinnut atuartunullu tulluunnerussanersoq. Mantid-iusariaqarput peqqutingalungu taakani naapittangaqarama reptillian mantid-inik marlunnik. Angallat tamarmi imaqanngingajavippoq. Pisatanik takusoqarneq ajorpoq. Natersuaqanngilaq iikkakkullu takussutissaqanngivilluni. Qulleqanngilaq qilaavani. Taamaallaat kisimi– oqaaserlu atorpara nalunangu atorniarlungu– kusanartumik sølv-iulluni. Oqarunnanngilanga teqeqqoqanngittoq; teqeqqunik takusoqarsinnaavoq, kisiat oqassuunga 99.9 procent-ia ipittunik teqeqqoqartoqanngilaq. Issiaveqarpoq, kisiat isikkoqarput soorlu angallamminngaanniit naanikuusut; angallammut atallutik. Imaanngilaq tusaamasamut pisataarniamukarluni pisiarisaqartutit sunaluunniit toqqarlungu sakkortuumillu ikkussuullungu. Tamakkua pisatat soorlu iluseqaleriartuaarsimasut ipput angallammi. Pujoralaqanngilaq. Qaamanera soorlu nalingiittoq inimi sukuttitaaniikkaluaraanniluunniit. Suna tamarmi peqqissaartuuvoq. Qasungasoqarani. Aquttisoqartarfia isikkoqanngilaq soorlu oqariarutta Star Trek-imi takusartakkattinnituut; taamatut isikkoqanngiivipput.
 Aquttisarfiit attorneqaannarnissaminnik pisariaqartitsinngillat kisiat atasuullutik taakkua uumasut sianiuteqarfianut. Oqaattini allani, uumasusseqartup arlaata eqqortumik innersuisinnaasoq angallammiluunniit imal. suliaqartarfimmi… taassumap uumasusiliup sianiutaata ataqatingiinneraniit taavalu DNA-vanut immikkut kode-lersungaassapput suliaqartarfiup qarasaasiaani. Angallatit tamarmik, suliaqartarfiit tamarmik, malungisinnaasumik imminullu ilisimasumik qarasaasiaqarput. Taallungu “AI”-imik, kisiat suli tassangaanniit annertunerujuuvoq. Taava, uumasusiliup qarasaasiaq ataqatingiiffingilerlungu toqqaannartumik qarattaminut attavilersorluni suliaqartarfiup ilarisaata ilaannut suliaqarsinnnaanngortarpoq. Soorlu imatut paasillungu, avataarsuami angallatimiikkuit taavalu sangupiloortussanngorlutillu, toortakkamik tuungaqartoqarneq ajorpoq imal. toortakkanik takisuunik: eqqarsaannartarputit. Taannalu qarasaasiamit tinguneqartarpoq ataqatingiissutaaniit, taavalu angallat sangussooq. DNA aqqutingalungu ingerlasarpoq peqqutingalungu DNA kisimi angalasinnaangami qaamanermiik sukkanerusumik. Ataasiakkuutaaniik annertunerujussuuvoq. Taamaammat Roswell-ip angallataa nakkarmat 1947-mi, pilot-eq angallammut, niaqua… ima paasillungu, fiber-optik-inik wire-inut qarasaanut atasimapput peqqutingalungu sianiutaanut attaveqartariaqarami eqqarsartariaqarluni taama sukkatingisumik. 
Angallammik aquttisinnaanngilatit taama sukkatingalutit eqqarsarlutillu “Oh, una massakkut tuunginnassuara” taamaanniarpaty ingerlaannaq toqusussaangavit; asteroid-imut immaqa apussuutit. Attaveqarsinnaasariaqarputit toqqaannartumik sianiuteqarfimmut  pilersaarusiorniassangavit eqqarsarlutillu. Soqutinginartupilussuuvoq. Pissanganartupilussuullunilu!

Aakkut Sananeqaatimut Paasiniaaneq

NN: Ilimangisarni peqqutaasinnaasumik sooruna illit toqqarsimangaattit? Soorunalimi peqqutaasimassooq aakkut sananeqaatit, Ilimangaara taamatut oqassasutit

SP: Toqqanngilaannga. Pissusissamisuuinnarpoq, erseqqarillisittuaannarpara una, Uanga pingaaruteqanngilanga. Inuinnaavunga nalinginnaasoq uani planet-imi, ullormut nalinginnaasunik iliortartoq. Nakorsaqarpoq peqqiilliortunullu ikiorteqarluni uanniit suliaqarluarnerusunik, taavalu atuarfimmi ilinniartitsisut uanniit suliaqarluarnerusarput. Anguteqarpoq assakaasunik imaarsisartoq uanniik ajunngittuliornerusartoq ullormiit ullormut suliassamini ingerlattinermini.
 Aperinikuunngilakka taakkua uumasusseqartut uannukaqullungit. Eqqorputit; aakkut sananeqaateqarnermik peqquteqarpoq, illuatungeriillu tamarmik nalunngilaannga– eqqarsarusunnerusarpunga ilisimasaqangaattiartut uannut tunngasutilinnik taavalu ilisimasaqangaattiarnikuusut ukiut ikattut qaangiummatali.
 Taava, pinngortitalerisartuunguit ilisimatitsiissummillu ikkussillutit amaqqumut malinnaavinginiarlungulu taavalu taanna amaroq piarartaarpat, taamaattumillu aamma taakkua ikkusuuffingisariaqartussaalerlungit, perorpatalu aappaqalerlutik piarartaarlutillu, ukiullu 100-t ingerlareerpata, malitassarlu taanna malinnaavingingukku, amaqqut taakkua malinnaavingissangaluarpatit ilaqutariitmaleqqissaarlungit–taamatullu pisoqaqqissaarpoq (aakkut ingerlaffingisanni). Uangaannaanngilaq. Ikattorparparujussuupput malinnaavingineqartartut aakkut sananeqaatiminnik attavingineqartarlutik.  Peqqutingilluinnarpaalu malinnaavinginninneranni oqaluttuatoqqat uterfingisinnaangakkit isinginiarneqartartoq inuup aallartinneranut.

Inuiaaqatingiinnut Eqqortumik Saqqummiussineq

NN: Oqassangaluarpit naapittisarnitit taakkuninnga inuunernut ajunngittumik sunniutaasimasut? Qujamasuffingaangit taakkua?

SP: Apeqqut soqutinginarpoq. Oqaluttuutissuakkit suna qujamasuffinginerlungu: piviusoq ilisimasaralungu. Qujamasulluinnarpunga nalunangu atuarfimmi ilinniakkakka aqqusinermilu tusaasartakkat paattiveqanngivissut/piviusuunngittuusut. Taava iluarisimaarpara nalunangu inuit kisimik uumassuseqartuunngittut silarsuakkaaqarfinni taavalu assingiinngittorparujoqarluni uumassuseqartunik. Uannut qinngarnalaarsinnaasarpoq paaqqinnittoqarfingut/naalakkersuisoqarfingut taavalu paaqqinnittarfiit/naalkkersuisoqarfiit amerlasuut piviusoq nalunngimmassuk taavalu pilersittisarlutik piviusuusut toqqorterlungit inuiaaqatingiinniit. Taava misingaanga saajoq uannut kivinneqarsimasoq tassanngaanniit. Illuatungaaniillu, Uanga nammineq anersaakkut aqqummik ingerlaavinniippunga, suliaralungit nammineq pilersitakka, oqaattimik pittaanerusumikoqassangaanni, taava taanna ilaminertaavoq katersuussaallunilu aqqutinni/misingisanni oqaluttuassartarisanni.

NN: Inuiaqatingiinnut misingisartangarnik paasititsinernut, suna neriuutingaajuk angussallungu?

SP: Oh, taanna anguneqareerpoq. Suliassarisaasup imarisaa tamarmik aggiussineruvoq inunnut oqarluni: “Isitit ammakkit, saajut tunuannut qiviarit peqqutingalungu salluliuunneqaravit annertunerpaamik paasisinnaanngisarnik, taamatullu/imatullu ilumoortumik pisoqarpoq.” Pineqartoq unaavoq inuit, neriuffingalungit, ingerlassasut namminerlu paasisassarsiulissasut, immaqalu nammineq aallartillungu aqqummik ingerlataqarlutik qaammaanerusumik qanoq ikkaluaruniluunniit/iluseqaraluaruniluunniit. Apeqqutaanngilaq. Tamarmik assingiinngittuupput; Kikkut tamarmik naleqartitaapput immikkut. Nammineq aallartissangaluarpaat imminiusumik ingerlatitsillutik taavalu imminnut aalajangiisinnaallutik. Taava uannut takusimavunga innaallattitsisutut allat aallartinniarlungit nammineq aqqutingisassaannut.

NN: Qanoq avatangiiserniittut, ilaquttat kammalaatillu, assingisaallu qisuariarsimappat?

SP: Suna tamarmi ajorsimanngilaq, nalunngilaralu nutaarsiassat aqunneqartut paattiveqartinngikkaat taama pisoqarneranik. Ukiuniit ukiunut nutaarsiassat inissinneqarsimasut killissamik ajattuisimapput, taavalu uannut ajornatorsiuteqarsimallutik. 
Nalinginnaasumik nutaarsiassaqarfimmiit isingalungu, ulluni siullerni isingitinniarsimavaannga arlaattut asuli oqaluinnartutut–taava natersuaq nusunneqarsimavoq isingaata ataanniit aggersarneqarama radar-eqarfimmut isertukkamut. Taanna killormut saatitsisuusimavoq, sakkutooqarfiup aggersarmannga akunnerni pingasunik sivisutingisumik  isumannaallisarneqarsimanerpaat ilaannut sakkutooqarfinnut Great Britain- imi: RAF Fylingdales.: Nutaarsiassaqatingiiffiit inissinneqarnikut naluuissimavaat qanoq iliorfingissanerlungu peqqutingalungu aajuna angut oqartoq: “Nalungiliuuk? Aataqqeera sulisimavoq M16-imi, anaananga M15-imut allaninngaanneersunik takusarpunga il.il. taamaakkaluartoq akunnernik pingasunik takornariartitaavoq sakkutooqarfinnut isumannaallisarneqarnerpaat ilaannut. Unnuup ataattip ingerlanerani pisoqarfiusoq allanngorsimavoq tupinnaannartumik– ima annertutingisumik Pave Francis oqarmat nunarsuarmi allaninngaanneersut kuisittissinnaallungit. BBC-ip kina sianerfingaa (?) ullaakkut arfernup qaangernerani oqaasiliisussatut siulliuttutut? Uangaasimavoq. Taava taamannak pisoqarsimavoq

Misingisaqartartut Allat Ikiorlungit

NN: Allanik assingusunik misingisaqartarnikunik arlaannut oqaloqatingiissutinginikuuingit?

SP: Aappi, soorunalimi. Nammineq piffissarisamma ataani, inuit sumi tamaanngaanniit nunarsuarmi uannut paasisassarsiortittarpakka. Taakkuupput inuit ooriuteqartut timmisartumut pisseriarlutik maannartartut– inuit anersaapalaanik tinguartittartut, djinn-iniik tinguartittartut imal. allat; inuit naalliuttitaasimasut kult-iniik satanisiortuniit imal. Illuminati- mut taliusut. Suleqatingisarpakka kinaassuttit taakkua piiaatinniarlungit anersaapalaat peertinniarlungit pingisaanniit. Akissaqanngikkunik aggernissaminnik takusarnissannut taava Skype-ikkut ingerlattarpakka, kisiat sivisunerujuusarpoq taavalu arlaanni takusariaqartussaasarlungit.

NN: Taava massakkut qanoq akeqartarpat anersaat pulasisimasunik peersittinerit?

Qanoq akeqartittarpingit?

SP: Takuat, taama ingerlaqqipputit. Suna tamarmi oorimut inissippat, ilaa? Kisiat ajunngilaq; taamaappoq nunarsuaq inuuffingisarput. Aajunalu akissutera: Inissiinikuuvunga arlaannut Rothschild-ikkut ilaqutaanniit nassiunneqarsimasumit okay?, Peqqutingalungu allamik peqarsimannginnamik inummut tassunga inissiilluarsinnaasumik. Taava, taamaattumut arlaanniittumut akisoorujuussangaluarpoq peqqutingalungu taakkua akissaqarmata akilernissaanut.

NN: Kisiat arlaat ooriuteqanngippat, taava akilingassalissanngiliuk?

SP: Taamaalluinnarpoq, peqqutaalluni taakkua akissaqartut akissaqanngittut annikillisartaramikkit. Taanna taasarpara eqqortumik malitassarsiornermik ingerlatteriaaseq.

Kanngusaartinnissamut Ersineq

NN: Isumaqarpit inuppassuaqartoq nipaallisimaartunik ET-nik naapittisarnerminnik ersingangamikku kanngusaartinnissartik?

SP: Soorunalimi. Akissutaa nalunngilat. Ersisupilussuupput. Isumaqarput anillakkunik oqarlutillu taamannak, quiasaarutitut inissitaassapput. Kammalaatitik annaassuaat, inuunerallu tamarmi ingerlannikuusaat iluittumik allanngortussaassalluni. Nalunngilat, inuit  ikittuinnaat taama iliorsinnaapput taamaammallu nunarsuaq kaajallallungu iliuuserineqartariaqarluni, taava inuit toqqissisimanerussammata paasinninnermik iluarnerusumik, inummut ataasiinnarmut tunngaveqarani kisiat taava peqatingiiffimmut tunngassuteqarluni.

NN: Qanoq isumaqarfingaajuk sooq inuit ersingisaraat sammineqassutaasartoq ET-nut imal. portussuttinik allaneersunik tunngassutilinnut tunngaveqartunik oqaluuserinnittoqaleraangat?

SP: Taamaanngillat. Tamanna inisseriartingut toqqaannartumik. Taamaanngillat. Una ersingivaat kanngusuttitaanissartik inississuisoqarfinniit peqqutingalungu ulloq siullermiit meeqqanut paaqqinnittarfimmiileramilli/naalakkersuisoqarfimmiileramilli ilinniartitaasimapput malitassamik taakkuullutik eqqarsallaqqinnerpaajullutik planet-iinnarmiunngittoq kisiat silarsuarmi, tassani Guuti-p inuunermik tunisimangaatik allanillu allanik soqarani. Quiasaarutikkullu, illarsaarusiornikkullu taavalu inississuisoqarfinniit, kisiat annerusumik nutaarsiassaliortarfimmiit tunineqarneq ajoramik akuerinartunik allaninngaanneersunut uumasuseqartunut tunngaveqartunik, pineqaassissusilerneqarsimapput allamut saaqqanissamut ammasuunatik pisoqarfiusinnaasumut allanut uumasunut inuuneqartunut. Taava ilumoortuusoq unaavoq anillakkusunngillat oqaluuserinnillutik imal. paasiniaallutik peqqutingalungu ersingingamikku sianiittutut pineqarnissartik.

 

 

Inuiaqatingiinnut Kingunerisassat

NN: Qanoq eqqarsaatingaajuk inuiaqatingiinnut tamanut kinguneqarumaassasut?

SP: Inuit apeqqutaapput. Kisimiillutik taanna aalajangissavaat. Suna iliuutaasimasoq taakkununnga nalingiissuineruvoq piffissami uani “pinnguarfiusumi”. Suli, massakkumi suliluunniit nalingiimmik “pinnguarfiunngilaq”. Sorsuutingisuaannarsimavara inuit illersorlungit oqarlunga: “Utaqqimaarsinnaanngilatit inuiaat taama inuusuttingisut aalajangiinissaanut suli paasissutissat pinginngikkunikkit tingoriaannakkatut.” Taamaammat, massakkut susoqarnera taanna “pinnguarfik” nalingiisinneqarpoq taavalu piffimmut pisoqarumaarpoq ukiut marluk ingerlaneranni inuit inissinneqarumaarneranik, eqqortumik eqqunngittumilluunniit, paasissutissanik naammatunik pissarsiorsinnaatitsinerit aalajangiisinnaanissaminnut sorusunnerlutik. Dec. 21-ani (December 12 2012) inuiaqatingiit piareersimasimapput silaqassuttikkut pissinnissaminnut. Taamaammat 21-aat (December 2012), tunngasuteqarsimavoq qaffaanermut– oqaaseq taamatut paasillungu, kisiat uanga atussuara inuit ikannerit paasisarmassuk– inissiisumik inissittoqarpoq. Inuit ikannerit pakattipput peqqutingalungu utaqqisimangamik qummoroortatunik imal. Nunarsuaq nikinngimmat imal. kallertoqassasoq. Inuit takusinnaasatik kisimik perusuttuaannarpaat. Uteriassuutit eqqarsaatingalungu Moses: “Guuti! Takussutissamik nassinnga! Kisiat, nalunngiliuuk? Eqqartunngilangut takussutissaannaat; eqqartorpangut sarfakkut takussutissat. Qujanartumik inuit ikattukaani pisariaqarluinnnartumik angummattoqarsimavoq, taavalu inuiaaqatingiit unittitassaanngittumik ingerlallutik alloriarnissap tullianut. Apeqqutaavoq: qanoq annertutingisumik anniarneqassua taakkunani alloriarfinni tulliuttuni? Taanna minguilluinnartumik taavalu namminiusumik aalajangerneqassalluni inuiaqatingiit silaqassusaanut. December-imi 2012, pisariaqarluinnartumik angummattoqarsimavoq inunnik, 2 million-iiniit ikannerusunik.

NN: Kisiat anniarnerujussuaqaraluarpalluunniit imal. anniarneruallaanngittumik, pinngittoornata taakunga pissuungut?

SP: Unneqarilluinnarlunga taassuminnga akisinnaanngivippakkit peqqutingalungu piffissamik ingerlaarfiit ataasiinnarmik ikannerungamik. Tamarmik taartumik ingerlaaveqartut taavalu illersuisut sorsussimapput Nunarsuaq inissinniarlungu piffissanut assingiinngittunut. Massakkuungallartoq, Nunarsuaq siammasinnerusumik inunnut ajunnginnerusumiippungut. Arlaleriaq misileraasoqartarsimavoq tinguaariarnermik ajallutalu piffissamut allamut inisseeriartumut. Massakkut taamaaliortoqarsinnaanngilaq, Taava aaqqitamiippungut aqqummi ajunnginnerusumi inunnut aammattaaq taamaammat ilaminertaqartiterpoq peqarpoq taaneqartartumik “tarraniit inississuisarfik” (“shadow government) ikilisaarusukkaluartut inuit ikassusaannik affaannanngorlungit imal. pingajoraarterutinngorlungit inuit ikassusaanniit peqqutingalungu piffissaq allanngortissinnaannginnamikku, isinginnittariaaseraat imaappoq (oqarlutik) “Piffissamik ingerlaaviusoq allanngortissinnaanngikkuttingut, uanguttinnut aquttisunngortissuungut pingisarisangut atorlungit.” Kisianni tamanna sorsunneruvoq ingerlaartoq.               ∞

Allaaserinnittup Eqqaamassutiliaa:

Una naalisitaavoq Franky Ma-p apersuineranik Simon Parkes-imik Neon Nettle-ip webside-aniit. Atuarniarukku apersuineq iluittoq, uunngarit: http://tinyurl.com/ k2ah9nl. Paasisaqarnerumanguit allanillu apersuinernut, pulaaruk Simon Parkes-ip webside-a http://www.simonparkes.org.Sim

 

Protocol 2000

Protocol 2000

 

Protocol 2000-i kræft-imut atungassiaavoq iluaalliuutinullu allanut inuunermut ulorianartorsiortitsisartunut. Tunngaviunerusumik MMS-imik ikinneqarnikuusumik/aallartinneqarnikuusumik pisarneruvoq sapinngisamik ikannerpaamik (1) time-p iluani nappaalanerulinngikkaluarluni, imal. ajornerusumik misinginerulinngikkaluarluni, imal. timminneq atulinngikkaluarlungu. Ullormut 10 time-it ingerlanerani atorneqartarpoq, sap.ak.-t pingasuni imal. pittanngorsimalernissap tungaanut. Pittaanerpaasarpoq akunnerup iluani ataatsimiit aallartilluni sukkasuumillu annertusiartorlungit pisinnaasaq malillungu, uteqqillungu oqaatingissuara imminut ajornerulertinngikkaluarluni. Eqqaamajuk kuseriarnerit tamarmik ikinneqarsimassammata/aallartinneqarsimassammata soorlu ataani allasimasumituut. Qinnuingaattingit ilinnut ajornerulertinnginnissat atungarisarniit. Kuseriarnerit pisinnaasatit pikkit, sissuerlutillu ilinnut dose-iliisarlutit. Ilinnut ajornerulittikkuit nukimmik atuinerulissuutit aaqqinnissarlu taamaalinerup arriilisissinnaallungu. Qinnuingeqqippatsingit arriittumik atoruk.

Aallartitsineq/ikittitsineq periaattinik 5-nik pilersinneqarsinnaavoq:

(1) (periaaseq tulluunnerusoq) 50% citric acid-i kuseriarneq ataaseq MMS-imut kuseriarnernut tamanut akulerunguk immiartorfinniittumut, aalatinguk, 20 sekund-it utaqqingit, imermik juice-imilluunniit immiartorfimmut affarmik immernikuusumut akulerunguk imerlungulu.

(2) kuseriarnerit 5-t citric acid 10%-i MMS-imut kuseriarnermut ataatsimut immiartorfimmiittumut akulerukkit, aalatinguk akuleruttinniarlungit, immiartorfimmut imileruk affarmik imal. juice-imik imerlungulu.

(3) kuseriarneq ataaseq 5% HCI(hydrochloric acid-imik) MMS-imut kuseriarneq ataatsimut immiartorfimmiittumut akulerunguk, aalatinguk akuleritinniarlungu, 20 sek utaqqingit, immiartorfik imermik immeruk affaanut juice-imilluunniit imerlungulu.

(4) Eddike kuseriarnerit tallimat MMS kuseriarnermut ataasiakkuutaanut tamanut akulerunguk, 3 minut-i utaqqingit, immiartorfik imermik immeruk affaanut juice-imilluunniit imerlungulu.

(4) Eddike kuseriarnerit tallimat MMS kuseriarnermut ataasiakkuutaanut tamanut akulerunguk, 3 minut-i utaqqingit,

(5)kuseriarnerit 5-t citron juice-imut akulerukkit MMS-imut ataattimut kuseriarnikuusamut, aalatinguk, 3 minut-i utaqqingit, immiartorfik imermik immeruk affaanut juice-imilluunniit imerlungulu.

Appelsin juice atornangu. Juice-it vitamin c-tallit akulerunnangit imal. ascorbic acid-itaqartunik. Juice-t koncentrere-ikkat imilertangaasut atornangit. Juice-t frisk-it pittaanerusarput.

Akunnikkaartumik akoorisarusunngikkuit, dose-iliinerit 8-t ullaakkut sanasinnaavatit, matoqqasumullu (kande-assingisaalluunniit) aaqqiissut ulloq tamaat asiutinnangu pisinnaaniassangakku.

Taamaallaat innersuussutaasut qulaani allassimasut maliinnarlungit arfineq pingasoriaatinngortiinnarlungit matoqqasumiitillungulu. 1/8-ia pisaruk 1 time-kkaarlungu. Ernumaniaqinak MMS-i asiujunanngilaq 8 time-p iluani. Taava massakkut’ ukua ilitsersuussusiliaapput malittariaqangassaasut: Ilinnut ajornerulertinnikka atungarisarninngaanniit: Ilinnut merianngulertinnak, anniartinnalluunniit, timmitsinnalluunniit. Taakkuninnga misingisaqalissangaluaruit annikinnerusumik MMS-itorit. Misilinguk MMS-i unittinnangu, annikillisiinnaruk. Kuseriarnerit 2-inngaanniit MMS-imut ataattimut akuneqarsimasumut kuseriarneq ataattimut akunnikkaartumut. Imal. Akunnermut kuseriarneq ataatsimiikkuit affanngortinguk, imal. kuseriarneq 1/4-mulluunniit akunnikkaartumik. Ilinnut timmitsilernak pisinnaanguit annikinnerusumik MMS-i pisarnerani. Anniaatit, timminnerit, merianngunerit iluaalliuutillu allat nukissamik tingooraasarput aaqqikkiartornerlu arriilisarlungu. Illuatungaanilli misilinguk kuseriarnerit annertusiartorlungit kuseriarnerit pingasut akunnermut angunissaata tungaanut, kisianni kuseriarnerit 3-t akunnermut qaangernangit. TAMANNA INGERLATINGUK PITTAANERULERNISSAVIT TUNGAANUT.

Taava tassanngaanniit MMS2-mut aallartittariaqassuutit

(capsule-italimmik pisartunut)

MMS2 ajornanngittumik pineqarsinnaavoq capsule-itut akunnikkaartumik, imal. allatut taallungu, capsule-eq size 4 pinguk ataaseq akunnerit marlukkaartumik. MMS2 pittaanerpaaq pissarsiarisinnaavat size 4 capsulet WWW.MMMSFORHEALTH.COM -imi. TAAMAAKKALUARTOQ capsule-ip1/8-ianiit aallartingit ullormi siullermi, capsule-illu 1/4-ianut ullup aappaanut nuullutit, tassanngaanniit capsule-i iluittoq atulerlungu.

Taava isumaqarpoq capsule-it 5-t size 4-t ullormut pisartangarilissangitit. Ulloq siulleq, capsule-i ammaruk capsule-illu 7/8-ia tamatingut kuisaruk ullullu tullissaani 1/4-iinnaa kuillungu.

Una Protocol-eq kræft-inut tamanoortuuvoq iluaalliuutinullu allanut inuunermut ulorianartorsiortitsisunut suungaluarunilluunniit Alzheimer-i ilanngullungu. Inuuneq kræft-eqanngittoq? Aap, taamaattoqarsinnaavoq!

Alex Collier At The Ranch Lecture 1996 +

 

 

Alex Collier At The Ranch Lecture 1996

(1h 12m 52s)

“I have given a lot of thought to our race, character issues and I just want to share with you some of my thoughts on the human race and about people. A lot of it comes from my own experience, dealing with us.”

“A human being whoose heart shows no passion, is a person who doesn’t have a life”.

“A human being who doesn’t give from his heart or her heart is a person who will lie to you.”

“A human being whoose heart is commited to nothing is a person who will not try, who will only take”

“ A human being who is not willing to risk or take chances for love is a person who is absolutely empty inside, they’re already dead they’re just sucking up air”
Screenshot from 2018-01-08 16-15-14

 

Find out more at AlexCollier.org

Beautiful Prayer

(source:https://soundcloud.com/cardell/a-prayer-by-alex-collier)

Great Spirit, whose voice I hear in the winds and whose breath gives life to all in the world, hear me! 

I am small and I am weak and I need your strength and your wisdom. 

Let me walk in beauty and let my eyes ever behold the red and purple sunsets that you have created with me. 

Make my hands respect the things that you have made and my ears sharp to hear your words and your voice. 

Let me learn the lessons that you have hidden under every rock and leaf. 

I seek strength, not to be greater than my brother, but to fight my greatest enemy – myself. 

Make me always ready to come to you with clean hands and straight eyes, so that when my life fades as the fading sunset, my spirit can come to you without shame. 

Amen.

Peqqissuseq Ateqqinniaraanni Iliuuserineqarsinnaasut

Honning-i Kanel-ilerlungu

ullormut pingasoriaq
sunut tamapajaanut aamma atorneqarsinnaavoq suullu tamapajaavisa aaqqipaluttarlungit soorunalimi pisiat kvalitet- ii apeqqutaallutik amerluffingisanut allanullu aamma pittaasuuvoq

Suna ingerlannerusaq annertusingaluttuinnartarpoq
peqqinnartut ingerlannerungaanni peqqinnerungaluttuinnartarpoq taava inuuneq qaamanerusoq,soorunalimi inooriaattimi suullu misingissuttit ingerlannerunerlungit apeqqutaalluni.

Timeq ingerlannerungaani peqqinnanngittunik peqqiilliuleraluttuinnartarpoq inuuneq taarneruleraluttuinnartarpoq imal. appasinnerulerluni=nakkanganarnerulluni killormut saatinneqarsinnaavorli tamanna, toqqaalluni pittaanerusumik.

 

 

Natron-it

(Tuluttut Bicarb Soda)
Natron-it isumarivai tarattut allamiusuunginnarlungu. Ikattorpassuillu timersortartut ilanngullungit aaqqipallanniassangamik atortarpaat.
Bi isumaqarluni pinngortitameersoq soorlu bio-logi. Carb-i isumaqarpoq kulhydrat-it pisiassat tunuani allaqqasarput qanoq annertutingisumik kulhydrat-eqarnersoq nerisassallu pisiaasat tamarmik tarajoralungit. oqaatingisarpaat nerisassani iluani 0.2 %-imik natron-eqartartut timip ullormut
5.0-i pisariqartitangaringaa soorunalimi meeqqat arnallu naartusut allatut innersuutingineqartarput.

Timip silataatingut iluatingullu atorneqarsinnaavoq. Ilukkut ippingiasuutit peertarpaa. Siullermillu tarajortai imileriarlungu

Citron-inileraanni ikattoriaammik pittanngortitsisarpoq.
Ullormut innersuussutaasarpoq pingasoriaq itersimalereernermi
nerereernermi kingorna unnukkullu innalernermi.
Ilanngullungu paasititsissutingissuara nammineq atorneranik siunnersuutingisinnaallungu panertoornartarami kingornatingut taava imertorluarnissaq pisariaqartarpoq
aamma timeq salinnissaanut (akikittuaraangamik iluaqutaasaqalutillu innersuussutingiuminarput tarattut taakku) salingutit innersuussutaasarput ukiormut 2-3- soriaq timeq salittassasoq sap.ak. pingasut ingerlallungit.

 

Slippery Elm

Naakkut ajoqusertoqarsimappat imal. sarffanik oqimaaqatingiisitassaqarpat
Slippery elm-i atorneqartarpoq timip iluaniittut ingerlatitsiissutit nutartertaramingit.
Qangarsuaaniilli Amerika-miut inooqqavisa indian-erinik taasartakkatta nakorsaatingisarsimavaat qaqqortariasunnilaarpoq inuummarissititsisarpoq ulloq atoruminarsitillungu naakkut ippingiasuuteqartaraanni.

 

 

Eqqarsaatinik Aquttineq Nunarsuaq Nutaarluinnaq Sapilluuinnartuusoq

 

Eqqarsaatinik Aquttineq

Nunarsuaq Nutaarluinnaq Sapilluuinnartuusoq

 

 

Teknologi qarattamik pikkuttattitsisinnaasoq eqqarsartariaattimillu aquttisinnaasoq pittaasortaqarpoq, kisianni aamma taartortaqarpoq sakkutooqarfiit soqutingisaqatingiiffiillu pilersaarusiortartut atorluarpallaarsimasaat ukiuni qulikkaani

Immikkoortoq 1, Immikkoortut 2-ni

 

Nick Begich, MD© 2005-imit allanneqarsimavoq
Earthpulse Press, Inc.
PO Box 201393
Anchorage, Alaska 99520, USA
Nittartangaa:
http://www.earthpulse.com
Tinguneqarsimavoq
Earth Rising II: The Betrayal of Science, Society and the Soul (2003)

 

Aamma ersersimalissooq pisinnaalerluni inuup timaani oqaluttitsilersinnaanermik high fidelity-iusunik, eqqarsartariaattit isertortunillu siunnersuinerit qaffakaatillungit….Taamaammat, immaqa pisinnaalersinnaassooq “oqaluussinernik” akerlerisaasunut toqqangaasimasunut periaaseqartumik akerliusunut ajorluinnaqqissaartussaassalluni.’
-US Air Force, New World Vista’s: Air And Space Power for the 21st Century’

 

Isumassarsiaq taanna qarasaq pittaanerusumik toqqaannarnerusumillu inissinneqarsinnaaneranik ilisimatuuniit tunngaviusarsimavoq paasiniaasartunut, eqqumiittunik aallutaqartartunut, peqqissuttimut suliaqartartunut taavalu allaniit, inuiaaqalermalli taamaattunik sivisuunik eqqarsaatersortartunik. Ukiuni kingullerni qulini, ilisimatusarnikkut qarattamik siaruartiternerit takkukkiartulersimapput kinguneqartalerlutik malunnaateqartumik. Paasiniaanerit kingunerisaat tupaallannartuupput, unammillernarlutik taavalu, atupilunneqarunik, amiilaarnarsinnaallutik. Isumannaaqqaneq paasiniaanernik utaqqimaangaqarneq taannaavoq ineriartorneri ingerlatiinnarneqarnissaat.
Isumassarsiaq inuit sunnerneqarsinnaaneri silataaniit signal-iliarineqarsimasimasuniit pilersittisartut, assersuutingalungu, kallerup inneranik kajumerioqarfikkaanik malingaasanit, qaamanerit malingaasaliortuniit taavalu niput malingaasat signal-iliarineqarsimasut nutaajunngillat. Paasissutissat tulliuttut takutitsipput pisinnaasut ilaanni teknologi-nillu takutitsiissutaallutik qanoq pisinnaanerannik. Pittaasortaani, paasiniaasartut qaamanernik nipinillu assingiinngitutingut siaruartiterput annertoorujussuarmik, ilanngullungit ilikkarnaveertartunut, malinnaasinnaajunnaartartunut, aanaartoorsimanermiit aaqqinnerit, sukkanerusumik ilikkarsinnaanerit, iisartakkanik/ikiaroornartunik/imingassanik uerisimanerniit aaqqiijartornerit inuullu pittaanerusumik iliorsinnaalersinneri. Paasiniaanerit takutissimavaat qarattat qanoq ippiarnerani sunnerneqartitersinnaasoq qarasaq immini allanngortinneqarnermini. Taakkua allannguutaasut inuit ataasiakkaanik pisinnaalersittisarput eqqarsartariaattinik inissiisinnaalersillungit timimillu ilimangisaasaraluartumik aqunneqarsinnaanngittunik.
Sakkutooqarfiit allallu soqutinginnipput taamaattunut paasiniaasartunillu arlalikkaanik malinnaavinginnittarsimallutik taamaattunik suliaqartuusunik sakkutuut pinginnaaneri annertusisarniarlungit akerliusut illuatungaani pisinnaaneri annikillitinniarlungit.
Suna ilisimaneqarnersoq unaavoq ilungersuutaasimasunik suliarineqarsimasunit pissuseqariaattinik aquttisinnaanerit massakkut pisinnaalersimammata inisseeriaattit ineriartungaallutik ineriartortinneqarlutillu nunat siuarsmanerpaaniit planet-imi.
Taakkua teknologi-t nutaat ilisarititsipput allaanerujussuarmik tikittertoqarsinnaanermik sorsunnernut naalakkersuisutta nassuiaassutingisimasaaniit “Revolution in Military Affairs”-ip iluani ilaaqataanerarlungu. Taakkua teknologi nutaat sakkutooqarfinni pilersaarusiortartunut pisinnaalersittisuungaluarlutik, suli annertunerusumik inunnut nalinginnaasunut pisinnaalersittineruleqqapput. Sakkutooqarfinni atorneqarsinnaaneri taavalu “eqqissinermik paarsinerni” pilersittitsiissutaavoq ammasumik oqaloqatingiissutinginninnermik taassuminnga silaqassuttinut pittaanerusunut nutaamut iserternermut, inississuinermut sorsuussutaasinnaasunullu. Tunngaviunerpaamik apeqqutaasut ajunngittumut atorneqarnissaanik taakkunannga teknolog-nik atuisinnaanerni suli annertunerusumik/naammattumik tikitterfingineqarsimanngillat.
Taamatut pisoqarnerani sillimanermut taavalu silaqassuttinik paasiniaanernut pinginnaanerusartut ujaarlerfingineqaqqapput, namminersorlutik paasiniaasartut iluittumik ilaalluinnarput teknologi qanoq pittaasumik atorneqarsinnaaneranik ujaarlernerni. Teknologi-p pisinnaalersittineri, soorlu teknologi-ni tamani, annertutingipput nalingittumik aseruinermut imal. sanaartornermut pissaanertut atorneqarsinnaallutik allnnguinerniit. Isumassarsiaq timimik taavalu eqqarsartariaattinik pittannguisinnaanernik pisimasut qaangerniarnissaat aqqutaasimavoq takisooq qasunartorlu anguniakkat assingisaasut anguniarlungit pissanganartuullunilu. Paasiniaanernik atamaannartitsinerit ammasumik allattariarsortartuni taavalu atorluarneqarsinnaasunut isumannaarinnissinnaanerit siunnersuutingineqarneri pingaaruteqarluinnarput.
Qarattamik pikkuttattitsisinnaanerit iliuuseqartitsilissutaasinnaasunik teknologi-nik paasiniaasalesimavunga ukiut 15-it qaangiummata. Piffissami tassani, atortorisaasut killeqarsimapput massakkumut tingoriaannaasunut assersuutissangaanni. Massakkut pisinnaasoqalernikuuvoq qaamanernik nipinillu atamaannartitsinernik, niaqqup saaneranik kallerup inneranik (electrocranial) atuisinnaaneq taavalu biofeedback-inik atuisinnaanerit taamaattunik paasiniaassangaanni. Suli annerusumik, audio-nik tinguussaasunik peqarpoq oqaattinik ilinniarusukkaanni, pissuseqariaattini pittanngorsaarusukkaanni imal. pittaanerusunik pinginnaaneqalernernut. Biofeedback-itarisai taakkuninnga teknologi-nik nutaajusuni inunnut sungiusaataassutaapput qarattamik qanoq iitariaattit tikitterfingineqarsinnaaleqqallutik anguniangaqaraanni pittaanerpaamik suliaqarnissamut sungiusaassutaalerneqarsinnaaleqqallutik.
Qaamanernik nipinillu atortulersornerit qarattamik pikkuttattitsinerit aqqutingalungit sukkanerusumik ilikkarsinnaanernut ataqataasuupput qarattami taavalu eqqissisimaarutaasinnaaneranut annertunerusukkaamik soqutingineqaleraluttuinnarpoq inuppassuarnut. Annertunerusumik, atortunik taakkunannga atuinerit biofeedback-inik ataqatingiisittinerni suliarineqarfiusimavoq sukkasuumik paasiniaanermi ineriartorsimasumi. Teknologi-it ataqatingiittukkuutaarneqarsimasut qarasaq qanoq issusaanut sunniitillungu taavalu biofeedback-i pisinnaasoqarfinnik pissanganartunik sallaalliivoq. Nassaarineqarsimavoq ataqatingiiaaliami inuk, sap.ak-ialunni, qarattami ingerlaarfeqarfii inississoruniuk siunertaralungu siuarsarniarlungu qaangersimalersinnaasarsimavai Zen master ukiut 20T anguniarlungu atortangaanik. Takutinneqarnikuusimavoq meeqqat ilaat malinnaasinnaajunnaartartut qarattami ingerlaarfeqarfiisa ilaat annikillisissinnaangaat ajornanngittumik ilinniarsinnaalerniassangamik kemikalie-t atunngikkaluarlungit. Takutinneqarsimallunilu aanaartoornikut sukkasuumik aaqqissinnaalertarsimasut qarattami-biofeedback -inik suliniuteqartartut suleqatingingaangamikkit taakkuninnga atortunik nutaanik atungaqarlutik.
Paasiniaaneq aamma annertungaattiartumik ilinniartippaatingut siunnersuisinnaassuseqarnittinnut sunniiniarneq pillungu qanoq itariaasittinnut sunniisartuusoq. Oqariartuutaanerusoq teknologi-nik taakkununnga tunngasuni illersornissamut pisariaqartormat atornerlunneqannginniassammata.
Ilanngullungulu, ilisarinninneq ullut tamaasa pikkuttaatit atorneqarunik paasisutssallu atorneqartarlutik ilinniartaattingut aqqutingalungit erseqqarinneruleqqavoq. Inuit siunnersuisinnaassusaat, ingammik qasuleqqangaangamik, terrorist-iniit atornerlunneqartarsimapput, kult-it taavalu allat siunertarisaminnik anguniangaqartuniit. Allanik akuersisariaattit radio-niit fjernsyn-iniillu akulerukkiartofingineqarnerminni sinnattuaqinerit iluanukarlunilu silataanukarfianiit annertunerpaamik suli ilisarineqarnikuunngillalluunniit. Akuersilluni ilinniartaattit suli qaninnerusumik ataqatingiiffiunerulertarpoq eqqarsaatingissangaanni ” qanoq nutaarsiassat tingusarneringut” ulluinnarni inuunittinni. Eqqarsaatinik, iliuuseqariaattinik suliaqarsinnaanermillu sunniisinnaassuttit, marloqiusammik atorneqarsinnaaffiulluinnarpoq.
1980-ikkunni 1990-ikkullu atorneqartarsimapput timimik inerisaaneq aallunneqarluni. 21.Århundre-kkut silaqassuttimik eqqarsartaattimillu pittanngorsaanermik aallutaqarfiussooq. Isumassarsiaq teknologi-t nutaajusut ilinniarsinnaanermut ikkunneqarsinnaaneri soqutinginarput apeqqusernarlunilu kikkut aaliangiissanersut suut ilikkarneqarsinnaassanersut. Piffissami atuuttumi, pisinnaasoqarfiit eqqarsartaattittinnik tupinnarluinnarput taakkununnga soqutinginnittunut taama ittunik malitaqartuusunut. Eqqarsartaattiisittinnik aqussisinnaaningut allaanerunngillat timittinni nukinik aqussisinnaassuseqarnittinniit. Aqunnissaanut ilinniarnerit imal. eqqarsartariaattinik aqqusseriaattinik sumiissusilersuinerit timingut saatissinnaalissuaat inuuneqalersilluta illuittuunerusumik pilersittiffiunerusumullu. Atortut nutaat immaqa taamaalisittisinnaalersinnaassapput.
Pineqartup illuatungaanili pisinnaassuseqafeqarpoq atornerlunneqarnissaanik taavalu ilisimatussuttinik atuipiluttoqarsinnaaneranik. Sakkutooqarfinni pilersaarusiortartut, inattisinik sukaterinernut aquttisoqarfiit allalu massakkut isertortumik atortut atorsinnaanissaanut periarfissarsiorput “paasissutissanik ingerlatitsiisinnaatitsiissutit” iluittuuimmik aqussinneelerniarlungit – (taakkuullutillu) Inuit.

MK-ULTRA

“Dr Gottlieb, inunngorsimasoq August pingajuani, 1918-imi, CIA-p ilumoortumik “Dr Strangelove-erisimavaa” -bio-kemikalie-lerillaqqissorsuaq sanasimasoq aquttillunilu MK-ULTRA-mik, soqutingisaqatingiiffiup siammasinnerpaamik, iisartakkanik eqqarsaatinillu aquttisartoqarfia Cold War-ip (Den Kolde Krig) annertunerpaaffimminiinnermini. Isertungaataasimasoq annertoorujussuarmik MK-ULTRA 1964-imi taamaatissimangaluarluni, ingerlaartinneqarsimavoq MK-SEARCH-i – Gottlieb-i aquttisoralungu – 1972-ip tungaanut.2
Piffissap tassani ingerlanerani, eqqarsaatinik aquttisinnaanerit soqutingineqaleraluttuinnarsimapput Soviet-imiunik mikrobølge-it aqqutingalungit ingerlaartartunik.. 1988-imi, ukiut 35-at qaangiutereermata illersuisoqarfinni officer-it siullermik malunginialersimavaat Soviet-imiut US Ambassador-eqarfiannik qaartartumeerisartut qinngornerit mikrobølge-it atorlungit, US-ip naalakkersuisoqarfiisa suli aaliangersimanngilaat isumaqatingissutingalunikku – imal. ammasumik oqaatingerusussimanngilaat – suut qinngualatinneqartut tunuani siunertarineqassutaanersut.3 US-ip naalakkersuisoqarfiisa ilisimasimanngilaat susoqarsimaneranik. Sviet-it iliuuseriaattinik siuarsaasimapput inuit eqqarsartaasaat ajoquserniarlungit paasissutissallu atorsimallunikkit United States- embassy-mi diplomat-it sunnerniarlunikkit Moskva-mi.
1994-imi, allaaserineqarsimasoq MKULTRA-mut tunngassuteqartumik malitassaarititaasoq (program) saqqummiussimavaat, imatut paasissutissaqartumik:
“1950-ikkunni 60-ikkunnilu, CIA ilaasarsimavoq program-imik siammarsangaasimasumik inuit misilerangaaffingineqarlutik, kemikalie-t atorlungit, silaqassuttit assingiinngittut, allallu atortoralungit, iliuuserinneriaattinik ujangaqarlutik inuit qanoq ittariaasaat aqussinnaanerulerniarlunikkit akerliusut pisinnaajunnaarsinissaanut taavalu isertortumik iliortissinnaajunaarsinnissaanut siunertaqartunik.
“1973-imi, CIA-i siunertarisaminnik MKULTRA paasissutissartai aserortersimavaat paasininaanerminnut tunngasut inuit qanorittariaasaannut misileraasimanitik pillungit. 1977-imi, agency-qarfup MKULTRA file-it qalliissutingisimavaat ilanngutassiissutitut ooriliiffingalungit taavalu naalakkersuisoqarfikkut ooriliiffingineqarsimanerannik allaaserineqarsimasut ilanngullungit MKULTRA-mi allattungaateqarfinni ilanngutaasimanngittut paasititsiiffingalunikkit. Taakkua dokument-it imaqartitersimapput suliarinniffiusarsimasunik assingiinngittukkaanik 150-inik CIA-p tassani suliariffingineqartumi ooriliiffingisimasaani, kisianni uppernarsaataasinnaasunik nassaartoqarsimanngilaq piffissami tassani qinngornernik atuisoqarsimaneranik tunngasunik.
“CIA paasiniaasarsimavoq mikrobølge-inik atuisarnernut tunngasunik taavalu qanoq sunniisinnaanerannut akiorniarlunikkit Soviet-it US embassy-mut mikrobølge-inik nassiussuinerannut. Agency-p aaliangersimavaat tamanna Advisory Commitee-p pisinnaassuseqarnerata silataaniissimasoq.
“…Oqaluffeqariup Komite-at allaaserineqartut ilaannut ooriliisuusimapput, kisianni aamma eqqaamaqqullunikku piffissami tassani MKULTRA siunertarineqarfingineqarsimanngittoq “allaaserinsaasimasunik paaqqinninnernik taavalu misileraanissanut akuersinernik’. ….MKULTRA immini teknisk-ikkut unittinneqarsimavoq 1964-imi, kisianni suliaata ilaat ingerlanneqaqqissimallutik Office of Research and Development (ORD) DS&T- ip iluani MKSEARCH-itut allaqqasuni ingerlaartinneqarsimallunilu 1970-ikkut ingerlaneranni.
“CIA qanittumik sulisarsimavoq Sakkutooqarfimmut LSD-nik misileraanernut tunngasunik. Tassani Sakkutooqarfimmut ataqatingiiffiusaasoq malunnaateqartumik pingaaruteqarpoq peqqutingalungu MKULTRA aallartissimangami piffissami tassani Secretary of Defense Wilson-ip suliakkiissutingisimammangu 1953-imi pisortaqarfimmi aquttisut sakkutooqarfiit suliarisartangai malitassiuinerit inuppalaartumik inuit misileraaffinginissaat aallartinneqarsimangamik.
“MKULTRA ingerlanneqarnerani, CIA-p tapersersorsimavai misileraanerit arlallit inunnut ilisimanninngittunut. Taamatut pineqarsimasoq ataaseq toqoreernerata kingorna (Frank Olsen, sakkutooqarfimmi ilisimatooq, 1953-imi LSD-nik tunineqarsimavoq sap.ak-eratalu ataattip kingorna imminorsimalluni), CIA-aap iluani sulisartup paasiniaanermini nalunaarsimavoq ulorianartoqarsinnaasoq nalaataqartoqarsinnaasoq taamaattunik misileraasoqaruni. CIA taamatut suliarinninni ingerlatiinnarsimavaa annikinnerpaamik ukiuni qulini tulliuttuni. 1963-imi IG (Inspector-General) allaaserinnissimavoq inunnut ilisimannginnittunut misileraasarnerit unittinneqassasut, Deputy Director For Plans Richard Helms (kingornatingut Director of Central Intelligence-nngorsimasoq) ingerlatiinnarlungu isertortumik nunami misileraasinnaaneq innersuussutingisarsimavaa oqaatingalungu ‘ pittaasumik suliaqarnissamik pinginnaanerit ikiaroornartut (drugs) atorlungit annikilliartortut, amingaateqarsimammat ilumoorsaartumik misileraasarnerit amingarmata. Sammisarisap annertusiartorumik ilisimaleraluttuinnarnerani, pinginnaanikinneruleraluttuinnarpungut Soviet-kkormiunut taamatut suliarinneriaattimi’.
…Helms-i ilaasimavoq ilisimanngittunik misileraasarnerit unittinneqarnissaanut qaffasissumik illaruaatinngunnginniassangamik Agency-qarfimmi ilanngullungit ‘malitassiulluarnissamut ajornartorsiuteqarmat’.
Eqqaassutilersimavaa isertortumik pisoqarnera pittaanerunngittumik inissinneqarsimasoq taakkunannga atungaasimasuniit, taavalu “akissutissaqaratik malitassiuilluarnissamut tunngatillungu’.”4
Akissutissaqarsimapput malitassiuilluartumik iliortarnernut tunngasunut inuit misileraaffingineqarnissaanut kisiannili toqqarsimallunikkit suminginnarnissaanut, allanneqarsimasut aserorterlunikkit, eqqortut toqqorterlungit iliuuserisatillu ingerlatiinnarlunikkit. Allaanerusumik allanngortoqarsimanngilaq pisortaqarfiit ilaasut, suli atoramikkit nation-ip illersornissaanut inattisit, ammasumik paasititsiisoqarnisai avaqquttarlunikkit tatinginassusertillu. Allaaserineqarsimasut aserorneqarsimasut uppernarsaatinik imaqarput pisariaqartut immaqa taamaaliorsimasut tingusaatinnissaanut inuiaat qanorittariaasaat allanngortitersinnaaneri inississorsimangamikkit. Uteqqiisumik, tatinginartumik sassartoqarsimanngilaq inuillu ataasiakkaat pisinnaaffeqarfii salliunneqarsimangatik taakkuninnga misileraanermi ajoquserneqarsimasut.

Eqqarsartaattikkut Sorsunnerit

 

“Siullerpaamik ukiut 500 ingerlasimanerani, ilisimatusarnikkut ineriartortitsineq aallartissimavoq tunngavilersuutaasumik nunarsuarmik allannguisussamik Renaissance-itut Enlightenement-ituullu annertutingisumik. Ilisimatusarnerit nutaasujusut siammarsarneqarsimasut arlalippassuit inunnik tingooraalersimapput sukkasuumik sumiiffinnukaassilerlunilu siunissamut tunngaviliisussamik annertuumik.”5
Taakkua ilarisarivaat inuup eqqarsartariaasaanik aquttisinnaaneq. Ajornartosiutit qanorittariaattinut aquttisinnaanerit avatangiisiani, eqqarsataattinik aquttisinnaanerit paasissutissanullu sorsuttarnerit erseqqarissipput piviusumik pisoqartarneri takkussuutilernerani.
Tulliuttut massakkut paasineqarsinnaasuni sakkutooqarfiup alltarisaaninngaanneerput, “The Information Revolution and the Future Air Force” colonel John A. Warden III, USAF-ip allassimasaani, erseqqarissititsisut sumi inissisimanerlutik paasiniaanerup iluani, toraarfingisanut allaqqinnaanut ingerlasoqalersimanera qulaani nassuiaataasimasuniit:
“Massakkut misingaangut, nunarsuaq tamakkerlungu ilimangisaasimanngittummik, ineriartortitat ataattikkut ingerlasut pingasuusut, arlaat taakkunani uanguttinnut tupaallattiterujussinnaasoq paattuungatitsillunilu. Aqutteriaattini uppisittisinnaasoq (revolution) siulleq, nunalereriaattimut tunngavingisaasunik nutaaliortoqarsinnaanera, ataasiinnarmik pissaaneqartoqarsinnaanera Roma-li nakkarmat. Pilersinneqarsinnaasut taakkua pisut iluanni tupinnarluinnarput, ilanngullungit nakkassutaasinnaasortai. Ajoraluartumik, peqanngilaq (inummik) ataattimik misilittangaqartumik pissaanermik ataattimik aquttisinnaassuseqarsinnaasunik nunarsuarmik.
“Aqutteriaattimik nakkartitsisinnaasup aapparivaa, unalu tunngaillungu oqaluuserisaasorujussuuvoq massakkumut, taannaavorlu paasissutissanik aniatitsisoqarnera aqutteriaattinik nakkartitsissutaasinnaasunik. Soorlu inuit allat eqqaasimanerattuut, taanna malitarinnippoq unittitassaanngittumik ilaaffeqarluni Moore’s law-imut ilaalluni pissaneqarsinnaaneq computer-it atungaralungit. Taakkua tunngavingalungit suliaqartuungaanni, taamaakkaluartoq, pilersittinermuunngilaq isumassarsiat nutaanut teknologi-nullu, kisiannili annertusiartortumik paasissutissanik siaruarterisinnaanermut sukkattikiartortumut aamma, tamannalu uanguttinnut tupinnaannartumik pingaaruteqarpoq. Aquttisoqarfinnut nakkartitsiissutaasinnaasut paasissutissap taassuma ilarisaa unammillersinnaanermut ingasattorujummik sunniuteqarpoq. Suliffeqarfik pisiassamik nutaamik ilisarititsisoq ukiut qulit qaangiummata immmaqa ukiut tallimat ingerlaarsinnaavoq unammillertinik nakkutinginnittarialernissaminut nunami allaminngaanneersuniit. Ulluttinni, iluattitsisimassuutit qaammatit tallimat isumannaaqqasinnaangukkit imal. sap.ak-eri tallimat, allamik unammillerteqalinnginnerni. Ulluttinni nunarsuaq, ingerlalluarsinnaaneq piumasaqaateqartarpoq sukkasuumik ilisarititsisinnaassuttimik pisiassaasinnaasumik ingerlalluarsinnaasunik imal. sakkutooqarfimmut inississuissutaasinnaasunik. Ingerlalluarneq massakkut ilaasortaqarfinnukartarput tassanilu paasissutissat atupallanneqartarput ingerlaannangajaavik, ajutoornerilli ilaasortaqarfinnut illunukariartittinerniittarput imal. isumassarsianik toqqorseqqallutik. Ajornanngittuaraavoq–atoruk imal. annaassuat.
“Aquttisoqarfinnut nakkartitsisinnaasup pingajuat, ajornarnerulaartumik paasisassaavoq, taannaallunilu sakkutooqarfiit/teknologi-nik aquttisoqarfinnik nakkartitsisinnaaneri, imal. sumiiffinni allani taaneqartartuulluni aquttisoqarfinnut nakkartitsisinnaanerit sakkutooqarfiit atorlungit. Upperilluinnarpara una siullerpaamik sakkutooqarfinni teknolgosk-imik aquttisoqarfinnut nakkartitsisuusinnaasuusoq qangarsuarniilli, peqqutingalungu massakkut pingingattingit, aattaavissuaq, oorilersueriaaseqaratta sorsunnerit pilersinniarlungit allaanerujussuarmik. Sorsunnerit massakkut oorilersorsinnaalernikuuangut illuatungeriinnik massakkut. Qangaanerusoq, attavingiittarnerit sakkullu teknologi-mik ingerlassuteqartartut annertunerusumik sakkussat eqqoqqissaartumik toraangaqartinnissaanut, inississimavaatingut nangeqattaartummik sorsunnernik oorilersuinernut. Taamatut pisoqalersimanera suna tamarmi allanngorsimavaa.
“Pinngortitamiit Ingerlasunik Aqutteriaaseq:(Biological Process Control) Siunissaq siumut saaqqanerani, allaarpasinngilaq una nation-eq ilaasussaassasoq aporaaffinnut arlalinnut sakkutooqarfingut sumiiffinut inissinneqartartussaallutik sakkussat tamarmik atortariaqarlunikkit sakkutooqarfittali angusinnaasanangit pisariaqartitaasut. Ilaalertussaassungut qanittuaqqamik inuiaat ajoquseerusuttut pisoqarfinni atortorisinnaasat toqoraassutaanngittumik inississueriaaseqartunik aquttinernik imal. politik-ikkut toqqangaasinnaasunik. Erserpasippoq ilimanaateqartumik agent-eqartoq arlalinnik immaqa ingerlaartitsisinnaasut, kisianni annertunerusumik ajoqusisinnaassuseqartut, attaveqarsinnaasut imal. iserterlutik akornusiisinnaasut pinngortitami ingerlaartuni akerliisunngortitsinerit atorlungit pisittisinnaalerlunilu uangut sakkutuungut atortutkk atortariaqaqqalissangaat akerlerisaasut annertuallaamik inuunernik annaasaqanngikkaluarluni imal. pingisarisanik. Taakkua agent-it immaqa ilanngussinnaavaat nipilersuinerit (malingaasanik), isinginnaartitsissutit, kallerup inneri kajumerisut, taakkualu akulerussorlungit ilaartuinerit. Taanna pappiliaq sumissusiliisuussooq taamaallaat timeqarfinni aquttisoqarneq naalakkat atorlungit pinngortitamit ingerlaartitat.
“21 århundrede-ju tikinngiilaattaa , computer-erikkut paasissutissat sianiutinut ilisimatusarnermut tunngassuteqartut qaassapput. Angusimalissuangut inuup qarasaa qanoq ingerlariaaseqarneranut paasinninnerput erseqqarillisimassooq, qanoq timimut aquteriaaseqavinnersoq erseqqillisimassalluni, qanorlu (ajunngittumik ajortumillu) inississorneqarsinnaanersoq. (Inuup) ataattip kallerup inneranik kajumerisaaseqarneranut sarfanik ingerlaarnera takorloorsinnaalersimassuaa, aniatitsineri qanoq tillernilersorneqarsinnaaneri, ilusilerneqarsinnaaneri taavalu naapertuilluni malinnaavingititsiffingisinnaaneri, ataqatingiisilerlungit inuup timaata qanorittarneri inummut pititsisinnaalerluni qanoq nukiit namminneq ingerlariaasaat unittinneqarsinnaanersut, misingissuttinik aquttisinnaanerit (taamaasillutik iliuuserineqartut aqussinnaalerlungit), sinittitsisinnaanerit, innersuutit ikkussorsinnaaneri, eqqaamasat sivikittumik sivisuumillu akornusersinnaaneri, misingisassat ikkussuussinnaaneri, misingisallu eqqaamasat peersinnaaneri. Taassuma matoq ammassuaa ineriartortitsisinnaanerit allap allatarisimasaani pinginnaanerit atorneqarsinnaalersillungit sakkut atorlungit sorsuffinni, terrorist-it/tinguneqarsimasunilu pisoqarfiusuni, taavalu sungiusarnerni. Sakkut nutaat toqoraanerit atornangit sallaallerfingisinnaalerlungit imal. inuunerisaasut ikilingikkaluarlungit ineriartortinneqalersinnaasimassapput tassani anguniangaasumi. Taamaaliornikkut malunnaateqangaattiartumik pittannguisittisuussooq pinginnaanerisaasuni immikkut ittunik sakkutooqarfinni suliarisaasartuni.
“Misileraanerit ikkussuussat naapertuinnilluni malinnaavingineqarneqartussaassangaluarput attaveqartarnermut kallerup innerani kajumerisoqarfiit sarfaanni taavalu sianiutit nukiisa ataqatingiiaanneranni namminniussuseq atorlungu aquttisinnaanermut. Ilimangisaliaasartut ineriartortinneqartariaqassapput, ilusilersorneqarlutik, piareersangaasunilu misilerarneqartariaqassallutik. Misileraasarnerit siulliit ilaasaa sianiutit uumassuseqanngittunut atungaasimasut sianiutit ataqatingiiaaffianni naapertuussusaalersinnaalissapput aaliangiusimanerusunik uumasunut misileraanernut. Iluattissappata, (inuup) ataattip sakkoq takorluulersinnaavaa akerlerisaasoq atortulersortoq pisinnaajunnaarsillungu motor-it atorlungit (imatut paasillungu, sakkut atorlungit, sumiissusersiutit, akeqqat sumiinnerannik takuttitsisinnaasut). Ilimanaatillit sakkut taamaattut atorsinnaaneri akeqqamik sumiissusiliinermi peqqutissaqarsimappat; ilimanaataasut sakkunik atuinninnermik inuttaqartoq arlalikkaanik atuiffingisinnaanerannut suli ungasippoq angusinnaanissaanut. Taamaattunik atuisinnaaniaraanni sumiiffimmi matoqqasumi toqqisassar arlalikkaaqarfinni (soorlu tingusarinnerni) immaqa ajornarnerussapput inuup ataasiinnaap toraarfingisinnaaneraniit, kisianni ilimanaateqarnerulluni ajornannginnerusinnaassalluni annertunerusumik angusaqarfingiissutinginiaraanni.
“Aamma ersersimavoq pilersittisinnaanissamut inuup eqqoqqissaarnerusumik oqalussinnaaneri inuup timaani pittanngorsititsinnaanera, pilersitaasinnaasut qaffaassorlungit isertortumik suliaqarnermi taavalu eqqarsartariaattit atorlungit suliarisaqarnermi. Malingaasat mikisuaqqat (mikrobølge-it) gigahertz-ini inummut toqqisingaangat, kiassuttikkut iluaalliornerit pilertarput. Tassani ilaatinneqarput tassanngaannaq kissaanermi inuup amiani. Tassani siammarterissutaasoq sukkasusaa naammattarpoq pilersittiniaraanni malingaasamik nipinik atungaqartunik ingerlaaveqartuni. Sarfat tillernertut ittoq atorneqaraangami, pilersittisinnaalersittisimassooq (inuup timaata) iluani nipimik 5-15 kilohertz-imiittumik, nipini tusaaneqarsinnaasumik. Taamaasilluni, immaqa pilersinnaasoqalissooq “oqaluussisoqarsinnaalerluni” akeqqanut periaaseqartumik taakkununnga ajorluinnartumik.
“Assersuutingalungu oqaluuserineqartut allatat ukua qulaani, isumassarsiat misingisanik ikkussuisinnaaneq qaffasissumik eqqarsaatersornarpoq, kisiannili taamaakkaluarluni pissanganartorujuulluni. Nutaaliat kallerup inneranik kajumerisut aserorterinnissutaasinnaasutut ilimangineqartut pilsinnaalersittisinnaangunarput tillernerit naattuaraaqqat inuup qarasaanut pitinnerannut kinguneqarsinnaapput siganl-inik tarrarsorfiusinnaasut atorneqarsinnaassallutillu tatinginartumik sianiuteqarfiit qeqqanut pikkuttattitsiissutaasinnaasutut. Isumassarsiat tunuaniittut taakkunani “ungasissumi EEG-iit” aserorterutaasinnaapput iliuuserineqartussaangaluit imal. arlalikkaat katersuuffingisaannut sianiutaannik inississuilluni iliuuseqartoqarsinnaaneri. Ilimangalungu paasilissangipput qanoq pinginnaaningut taavalu eqqaamannittarningut, immaqa pilersittisinnaalissapput tassannga isumassarsiamit alloriassutaalersinnaasut siammasinnerusumik taavalu misingisanik kopi-erisinnaanerit allamut inummut, inississuinerit atorlungit. Pisinnaalersinnaasut “taakaniissimanernik’ ‘taamaalioreernernik’ paasissutissaqarfinni pilersittisinnaalissapput aqutteriaattinik nakkartitsisinnaanerit sungiusaariaattinut atungarisartakkattinniit allannguisittinermik. Qanoq tamanna anguneqarsinnaanersoq imal. anguneqarsinnaassappat malunnaateqarluartumik ilisimaneqanngillat. Iluattitaqarsinnaanerit imaqqortussusaat eqqarsartariaattimut tupingusuttitterujussuassapput!”
Qulaani allanneqarsimasut ilimasaarutaapput ukiumut 2020-mut. Taamaakkaluartoq, piviusuusoq taakkunani teknologi-ni piusuulereernikuupput taavalu patent-eqalereernikuulluni allataasimasuni ammasuni erseqqarissumik pisinnaasoqarfinnik takuttitsisuusuni. Taanna paasiniaaneq nutaajunngilaq 1950-ikkunnullu malinneqarsinnaalluni.
“Sakkoqariaaseqarnerit nutaat, kallerup innerata kajumerisoqarfii, atorneqartarsimapput sakkutuut nukiannut. C31 (Command Control), Communications and Intelligence)-eqarfik suli ineriartorpoq siammariartorlunilu.
Ersersinnaavoq sakkutooqarfiit immaqa pisinnaalersimassasut inuiaat eqqarsartariaasaannik aquttisinnaalersimassasut.”7
Sakkutooqarfinniit inuiaanut toraarfinginnittut malunnaateqartumik oqaluttuarisaanerminiit peerneruvoq. Qangaanerusoq, sakkutooqarfiit atuisarsimapput upperititsiniaanernik paasissutissat ilumoortut tunngavingalungit toqqaannartumik sallut uukapaatittinerillu atunngikkaluarlungit taavalu eqqarsartariaattinik aquttinngikkaluarlutik inuiaanik ajungaaffinginninniaraangamik.
“Isumassarsiat uukapaatitsiissutit massakkumi eqqarsaatingineqartut ungasissumiit niaqqunut nipinik nassittinerupput inunnut inissiillutik sarfamut appasissumik, malingaasaaqqat tillernertut ittut atungaralungit. Inuit qaammaavingineqaraangamik iluameersumik inissitaasimasunik malingaasat mikisuaqqat sakkukittuaqqanik malungineqartoq bzzz-imik, tuttajoorpalaamik, imal. isussuppalunnermik tusaaneqartarput pilersimarpasillutik (inuup sumiinnera apeqqutaalluni) immininngaanneersutut siunerisamiilluunniit imal. inuup niaquata tunuaniit. Qaqutingoortumik pisoqartumik misingisaasartoq pisarpoq sarfami nalinginnaasumi mikrowatt-ini centimeter-ikkaat kipparissut iluanni nammattisoqartuni frekvens-ini 0.4 GHz-imiit 3.0 GHz-inut. Tillernikkaat inississorluarneqarsimangaangamik, immaqa oqaluppalunnerit ilumoorpasittut pilersinneqarsinnaassangunarput. Taassuma periaattip siammartinneqannginnerani taavalu sakkutooqarfinniit atorneqannginnerani, paasinninnerit taakkunannga ineriartortinneqartariaqassapput. Paasinninnerit taamaattut pisariaqaannanngillat annertusisaanerni isumassarsianut camouflage-inut, uumasuusaarnernut, uukapaatitsinerillu atorlungit suliaqarnermi kisiannili aamma pisariaqassalluni inississorluakkani isumannaallisareerneqarsimasuni soorlu malingaasat mikisuarakkuutaanik atuinnginnermi.”8
Misileraanerit ilumoortut taamaattunik inississuinerni uppernarsaasimapput “nikittariaattit, malunginnittariaattit, misingissuttit, piumasat, isumassarsiat eqqarsartariaattimilu assingiinngittunik misinginneriaattaasut immaqa annikillineqarsinnaallutillu, unittinneqarsinnaaneri, imal. inississorneqarsinnaaneri kallerup inneri atorlungit pikkuttattitsinerit qarattap iluaninngaanneertitertuni. Taakkua piviusumik pisuusut eqqarsaatersortariaattitinut isummertariaattinut allanngornikuupput, eqqarsartariaaseq misilerarneqarsinaannginneraniit.”9
Eqqarsaatinik aquttisinnaanernut siammasissumik soqutinginninneq sakkutooqarfiit eqqarsartartuannut pisimavoq Korea-mi Sorsutereernerup kingorna, sorsoreerlutik tingusanik nassataqareernermi tingusat allatut pissuseqartarneranni allanngortoqareersimanerani. 1956-mi, allatat tulliuttut allanneqarsimapput United States Congressional Record-imut:
“Allatat qanoq tingusat Amerika-minngaanneersuusut Korea-mi inuiaaniit isummerfingisaasarneri qaffakaatilersimapput, siammasinnerusumik taaneqartartumi “qarattamik saliinertut”(brainwashing). Taanguutaasoq immini inuiaat ilimangisaliortarnerannut pilersittiortorsimavoq atorneqartarlunilu, ataqatingiippianngittumik, nassuiaassutitut inunnut ajoqusiisoqarsimangaangat Communist-ininngaanniit. Ilumoortumik “qarattamik saliinerit” sivittorsangaasunik eqqarsartariaattinik ingerlaartitsinermiittarput, sananeqartarlutik inuup eqqaamasaanik piiaanernik, qanga upperinneriaaserisimasaanut isummertariaasaannut taavalu nutaanik inississuinernut. Sungiusaassutinginiarlungu qaffasissorujussuarmik ulorianartorsiornarpoq imminnullu silarsuarmi nakorsaariaataasunit akuerisaasimasuniit assingunngiivillutik. “Qarattamik saliinerit” ingerlanneqarneranni, ingerlatinneqartartut ikattuni toqqaannartumik inuummut isumangineqartumut akerliusarput. Iluattitsisartuuniaraanni, pisariaqaateqartarpoq, arlalippaaluit ilanngullungit, inuup iluittuuimmik matoqqasumiitinnissaa nalinginnaasumik nalaatarisartangaaniit taavalu avatangiiserisartangaaniit.”10
Malitassiuilluarnissamut eqqarsaatersorfingisaasarsimasut allanngorsimanngillat, kisianni sakkutooqarfimmi malitassiuisarnerit allanngorsimapput malunnaatilimmik pinginnaaneri taakkunani suliaasartuni annertusisimammata. “Eqqarsartariaattikkut sorsunnerit annertusiartortumik pingaaruteqaleraluttuinnarpoq US-ip sakkutooqarfianut eqqissineq attanneqarnissaa suliniutingisaramikku”. Eqqarsartariaattinut suliaqarfiusartuni, ujaarlertuaannarpungut teknologi-ngut pilersikkiartorsinnaanerannut, annertoortaat taakkua aquttisoqarfinnut nakkartitsiissutaasinnaapput,’ (sakkutooqarfimmi pilersarusiortartoq) Holmes-i oqarsimavoq. “Pingaaruteqarluinnarpoq teknologi-iit pisinnaasaanniit siuarsimanerusinnaanerput.”11
Taamungaannartumik tassani suliaqarfiusumi pilerinarsinerusimavoq eqqarsarnissamut malitassiuilluinnarnissaminngaanniit tassani.
Russit sakkutooqarfiata artikle-iliaa sallaalliisimavoq oqariartaattimik allaanerulaamik tassunga ajornartorsiummut, oqaatingalunikku “inuiaaqatingiiaat eqarsartaattikkut sunnerneqarsinnaanerata (psychotronics) sorsuffiannukanngujuulerpoq” eqqarsartariaat timerlu naapertuussamik malinneqaqqallutik.11b
Taakkua eqqarsartariaattinik sunniissutaasartutut sakkuusut aqutteriaasarput imal. inuup eqqarsarsinnaassusaanik allannguisarput, imal. malungisaattit saassussinnaallunikkit inuullu data-nik tingooraasinnaassusaa akornusiisinnaalluni. Pisuni taakkunani marlunni, anguniangaasoq paattungatitsineruvoq imal. signal-inik aseruineruvoq timimit nalinginnaasumik eqqissisimatitsisussaangaluamik.
Aquttisuusoq US Department of Defense-eqarfimmi malillungu (S-3600.1, December 9, 1996), “paasissutissanik sorsunneq” nassuiaassutingineqarpoq “paasissutissanik suliakkiissutaasumik ingerlanneqartoq piffissami ulorianartorsiorfimmi/aporaaffiusumi anguniarneqartumik imal. akerlerineqartut immikkoortut tingummisarisinnaasaat immikkut ittunik pilersaarusiortitsisut”. Taakkua “paasissussanik inissisimaffikkaajusut” US-ip sakkutooqarfiata uummateqarfiani inissisimapput nutaaliortarfingisaanniipput taavalu imminnut piviusunngortittarlutik hardware-itut, software, attavingiittariaattinilu taavalu inuit ataasiakkuutaani qaffasissumik sungiusangaasimasuni.
Paasissutissanik sorsunnerit inuup timaanik suminginnaakkajussimavoq paasissutissatut imal. data-nik ingerlatitsiissutitut taakkunani tinguaaniussutaasartuni, taakkuali minillungit pineqartuni inuup malitassiuisumik paasiniaaneri imal. pequsersornerminik aalallaqqasinnaanerani paasissutissat ilumuunngittut paasisimanerani imal. uukapaatitaasimanikkut…Taamaakkaluartoq, timeq pisinnaassuseqarpoq uukapaatinneqaannarani, inississorneqaannarani imal. paasissutissanik eqqunngittunik tunineqaannarani kisianni aamma qamissinnaalluni imal. aserorneqarsinnaassuseqarluni – soorlu allatuulli data-nik ingerlatitsisinnaasutut. “Data” timip tingusartangaa silatiminngaanneersumit, soorlu kallerup inneri kajumerisuusuniit, vortex-iniit imal. nipininngaanniit sarfaqartut malingaasatut, imal. pilersittisinnaasarluni nammineq sarfarisani aqqutingalungit imal. kemikalie-nik pikkuttattinneqarsimangaangami, inississorneqarlunilu allanngorneqarsinnaasarluni, soorluttaaq data-t taama tittartut hardware-it inississorneqarnikut arlaanniit soorlu allanngorneqarsinnaasut. Paasissutissaannarnik aqquteqartunik kisimi ingerlassutingisunngorniaraanni toraarfingineqarlunilu taanna kisimi ingerlassutaasussaasoq, “inummiiungaluarpat imal. nammineertussiaasunit”, taava nassuiaariaaseq ilaassooq inuup data-nik ingerlattisinnaassusaa signal-it namminerminngaanneersut silatiminngaanneersullu erseqqissumik eqqarsaatingineqassapput ilaasutut paasissutissanik sorsunnermut.12
Anguniakkat qaffasinnerujussuarni, eqqarsaatinik aquttinerit sissuertumik eqqarsaatingineqarsimapput 1969-imili ilisimatuunut siunnersortiusimasumiit President Johnson-imut. “Gordon J.F. Macdonald, nunalerinermi fysiker-eq immikkut sammisaqartarsimasoq sorsunnerup ajornartorsiutingisartangaanni, allaaserisaqarsimavoq piffissami eqquilluartumik, ‘qarattakkut aanaartoornerit pilersitaasimasut atortulersornernut atorneqarsinaasut qaffasissumik sarfaqarfiusuniit nunarsuarmi sumiiffikkaani immikkut ittuniit…Taamatut iliornermi, (inuup) ataattip inissisimaffimmik sanasinnaalersimassooq qarattat ingerlariaasaanik ajoqusiingaattiarsinnaasunik inuiaaqarfinni annertuuni sumiiffinni piffissani ingerlasuni aaliangersimasumi…”13
Taamatut pisinnaanerit ulluttinni piusuupputinissisimaffikkaat atorlungit ionosphere-eqarfiit aqqutingalungit tillernilersuinikkut signal-inik, frekvens-imi eqqortumi, qarasaq nalinginnaasumik ingerlasoq qallersinnaalluiniuk akornuserlungulu. Qalliilluni akornusiingaanni tillernernik qarattami pissusissamisut ingerlasuni, kemikalie-nik qisuariaattit aallartinneqartarput misinginnittariaattit allanngorneqarlutik taakkunani inuiaani toraarfingisaasimasuni.

 

Silaqassuttip Malungisaattillu Silataatingut Oqariartuutinik Atuisarneq Ussaassaarutinilu Atungaasarneri (Subliminal messages and Commercial Uses)

Teknologi-iip nutaajusut ilaanni atorneqartarneri inissisimaffinniipput pisiniarfinni tillinnaveersaartitsiissutitut, nipinik nassiussuinermi tusaasinnaasat ataanni nipeqartuni. “Japan-imi pisiniarfiutilli CD-nik appisimaartarput silaqassuttip malungisaatillu silataanni oqariartuutaasartut atorlungit pisiniarfinni tillinniartartut ikaliartortut pitinnaveersaarniarlungit. Eqqarsaatinik Aquttiissutaasartut CD-iit soundtrack-eqartarput nipilersuutinik tusaamasaasunik imal. immap imaanik, nipilersorneqarsimasuni kode-lersorneqarsimasut inuit nunani assingiinngittuni oqaaserisaanni arfineq marlunninngaanneersunit…sillimasaaralutik arlaat tillikkaluarpat politi-nut allaaserineqartussaanerarlungit.”14
Atortut arlaqartut ineriartortinneqarsimapput pissuseqariaattit sunnerniarlungit taamatut iliornikkut, patent-illu pisortaqarfinniit pinnanneqartussanngorneqartarsimallutik.
Oqaaserisaasut tulliuttut tinguneqarsimapput taakkunannga patent-iniit audio-nik video-nillu program-ilersuinerminngaanniit–taamaallaat uani, uangut program-iuvungu/program-ingaasuuvungut:
“Nipinik silaqassuttimi malungisaattinillu silatiminngaanniit oqariartuutinik program-iliisarnernik inississuisarnerit ilaapput silamitimmingaanniit oqariartuutit kode-lerneqarsimasut pilersinneqartartut frekvens-it inissinneqarsimasut sillimmasernissamut tone-it ataqatingiisillungit silaqassuttit malungisaatillu silatiminngaanneersut oqariartuutit signal-it kode-lersorneqarsimasunik oqariartuutinik subliminal-iusunik immiussaasimasuniit audio-niit assingisaanillu. Oqaluppalaarnerit subliminal-inik decoder-it/mixer-illu akulerunneqartarput atuisup nalinginnaasumik stereo-nik inissittiteriffingisimasaanniit tingooraasunngortittarlunikkillu input-itut audio-ut program-erneqarsimasut atuisup toqqangaaniit taavalu subliminal-it kode-lerneqarsimasut oqariartuutaanni.”15
“Audio-ut qanorittariaattinut signal-it (ambient signals) pisiniat pisiniartarfeqarfianni pisiniarfiup iluanni malungineqartarput pilersorneqarlutillu signal-inik ingerlatitsisuniit assingiinngittukkaanik sakkortussuseqartuni audio-ut malungineqartut signal-ianniit. Kaaviaartitat aqunneqaqqasut sakkortussuttinik audio-nik subliminal-iusunit tillinnermut akerliusut oqariartuutaat annertusisinnaavaat sakkortussuttit sakkortulineranni audio-ni malungineqartuni sakkukillineqarlutillu audio-ut signal-it sakkukillineqaqqaneranni. Taanna sakkortussuseq aqunneqaqqasoq subliminal-inik oqariartuuteqartoq immaqa akuneqartarsinnaavoq tunuatingut nipilersuusilerneqaqqasunik taavalu nassiussorneqarlutik pisiniarfiup avatangiisianni.”16
“Data nassiussuunneqarniarunik ataqatingiisinneqartarput ilanngunneqarsimasunik video signal-inik. Data inissinneqartarpoq digital-inik eqqaamassusilerneqarnikuusunik digital-itut iluseqartunik. Byte-it tamarmik atuarneqartarput tulleriaasukkanik aaliangerniarlungit: ataavartumik takutitsinikkut qanorinneranniit data-mi malillungit assit immikkoortukkaat ataattikkut tillernikkaatut video-ut signal-ianninngaanniit; data-t sumiiffii video-ut iluanni video-llu assiisa iluanniataqatingiisitaliani ataattikoortinneqarlutik video signal-it atorlungit; data-llu takutinneqartut sumiiffingisaat video-ut assiisa iluanniittut apeqqutaalluni paasissutissaq sumiinneraninngaanniit.”17
“Taanna nutaaliaasimasoq ataqatingiiaassutiliaasimavoq oqariartuutit subliminal-iusuniit pilersineqartartut 100%-imik atuisuminngaanniit program-eererneqarsinnaallunik fjernsyn-ikkoortinniaraanni. Oqariartuutit subliminal-iusut pilersittitsiissutaat takkuteqattaartumik takutitsiissutaasarput atuisup immikkut ittumik oqariartuutingisimasaat nalinginnaasumik fjernsyn-ikkut signal-itut malinnaavingitinneqarsinnaasunngorlutik piffissami inissitaasumi nassiussorneqarlutik. Taamatut iliornerit inummut ataattimut pilersittitsisinnaanngortarpoq subliminal-inik (((supraliminal)))-inik terapi-nik fjernsyn-iutingaluni.”18
Qulaani allanneqarsimasut tunngavilersuutingisaat paasinissaanut ajornakusuulaarsinnaavoq; taamaakkaluartoq, ajornanngillineqarsinnaapput. Taakkua patent-it sanaajusimapput oqariartuutit toqqoqqasinnaallungit video-ut iluanni imal. nipilersuutikkut, “kiinappalerlungit” program-ilersuisup paasitikkusunngisai ersittumi ingerlassinnaaleqqallungit. Oqariartuutit taamaattut silaqassuseqarfiusoq avaqqussinnaavaat eqqarsartariaattiniit iliuuserineqalertarlutillu inummit taakkunannga tusaasaqartumut; eqqarsartaattip ingerlaartup paasinngikkaluarluningit. Teknologi-iit taakkua neriartortinneqaraluartut inuinnarnik atorneqalersinnaasussatut taavalu illersornissamut, eqqarsaatingeriakkit ussassaarisartut qanoq atupilussinnaaneraat soqutingisaminnt oqariartuutaat ukuusinnaallutik “pisingit, pisingit, pisingit”, “imerit annertunerusumik, ernumanak”, imal. arlaatingut imminissarsiutaasinnaasunut malitarisaliarsimasunit. Taakkua inissittitersuinerit aqunneqassappat? Kiminngaanniit taavalu qanoq pisoqarnerani?

Malitassat Nutaat Suna Eqqamasaanersumut

“Nevada massakkut state-ituaavoq akuerinnissimasoq takunnissimasutut oqaatingiinittussat inummik hypnosis-i atorlungu paasiniarneqarsinnaaneranut. Oktober 1-imi 1997-imi, eqqartuussiviit inuinnarnik taavalu pinerlussimasunit suliarineqartartut hypnose-it atorlungit oqaatinginnissutaalersimapput eqqaamasat pittanngortinneqaqqallutik suliarineqarsinnaallutik, takunnissimasoq paasititsisimappat, annikikkaluamik, angajooqaajusoq imal. paarsisoq paasitinneqarsimaneraniit, inullu hypnose-erneqartoq arlaatingut: peqqissaasuuppatm klinik-inik inuiaanut sullissisuuppat licens-ilerneqarsimasumi 641B of Nevada Revised Statute-i malillungu, imal. paasiniaasoqarsimappat ‘soqutinginninngitumiit’.”19
Taanna pingaaruteqartuusumik suliarinnissutaasoq pinngittoorani ataasiakkuutaarnera amerliartuaassooq teknologi siuariartornerani uppernarsaatitut atungaasinnaaleqqanerani. Ulloq takkutissappat pisinnaasoqalerluni eqqaamasanik allannguisinnaanermik imal. iluittuuimmik eqqaamasanik inississuisinnaaleraanni, soorlu siunnersuutingineqarsimasutuut sakkutooqarfiit officer-ianiit, taavami qanorilisoqarsinnaalissua? Qanoq ililluta ilumoortoq ilumuunngittumiit avissaaqqatilersinnaassuangut? Eqqartuussivinni suut sunnerneqassappat uppernarsaatitut atorneqarsinnaasut “isornartueriaattit peqqusersorneqarsinnaalerpata?”
Uteqqiisumik, teknologi-iit takkukkiartorneri siulleqqaammut ilisarineqaqqaartariaqassapput ilumoortutut inattisit inissinneqannginneranni taavalu inissisimaffikkaat ikkussuunneqannginneranni aqutteriaattit atupilussinnaammangit. Eqqarsaatingeriaruk qanoq sivisutingisumik eqqartuussiviit ilisarilersinnaaneraat hypnoterapi ilisimatusarnerusoq upperinarluinnartutut atorneqarsinnaasoq. Neriuppungut utaqqisariaqassanata sivisuumik inattisilerisartut ajornartorsiutaasut sammilernissaanut.

Nipinik Sunniisinnaanerit

 

Apeqqutit tassani pineqartuni sakkortoorujussuupput. Pisinnaasoqarpa inuup qarasaanut nassiussisinnaalluni, ungasissumiit, immikkut ittumik nipeqartumik, oqalunnermik imal. paasissutissat allaanerusut paasineqarsinnaasunik? Pisinnaasoqarpa nipinik nuussuisinnaanermik imatut periaaseqartumik inuup ataasiusup kisimi “niaqqumini nipeq tusaalluniuk” allallu tusaanangu? Pisinnaasoqarpa inuup misingineri allanngorneqarsinnaallutik ungasissumiit kalerup inneri kajumerisut atungaralungit? Akissutit apeequtinut taakkununnga tamanut nipituumik “Aap-iuvoq!. Ilisimatussuttip sumiinnera ilimangineqartut pittaasinnaanerannut qaangeereernikuupput, pinginnaassuttillu massakkut maaniillutik.
Sakkutooqarfiit allattorsimasaanni tamanna pillungu siunnersuutingaat pisinnaasuusoq. Misileraanerit tulleriaartut, patent-it nammineerlunilu paasiniaasarnerit uppernarsivaat teknologi ulluttinni taamaattoq ullumikkut ilumoortuusoq. Paasititsiniaanermi uppernarsaatit atorlungit European Parlament-imut 1998-imi, takutissimavara atortoq ataaseq taakkununnga malinnaasunut tupingusuttiterujussuarsimasoq. Taanna atortoq timeqartumiit pisariaqartitsisarpoq ingerlasinnaaniaruni taavalu ukioqarsimalluni ukiut 40-ngajannik. Paasiniaaneq taanna imaqa pingaaruteqarnerpaajuvoq peqqutingalungu politik-imi annertunerpaamik sakkuusinnaanera peqqutingalungu: pisinnaalersittisinnaaneq paasissutissamik inuup qarasaanut, nalinginnaasumik qanorittariaattit immikkorrtiterissutaasartut tamaasa avaqqullungit.
1995-imi, US Department of Defense isumaqatingiissutiliaq taanna takkuttissimavaat, “Communicating via the Microwave Auditory Effect; awarding Agency: Department of Defense; SBIR Contrak number: F41624-95-C-9007”. Teknologi-mut tassunga nassuiaassutaasoq, toqqaannartumik attavingiinnermut sakkutuut innuttaanut atorneqartartoq, allanneqarsimavoq imatut:
“Title: Communicating via the Microwave Auditory Effect
“Nassuiaataa: nutaaliaq aquttisoqarfinnullu uppisittisinnaassuuseqartoq nassuiarneqarpoq sallaalliisoqarsimasoq appasissumik-pititsisinnaanerit- Radio-Frekvens-it atorlungit attavingiittarnerit (RF) atorneqarsinnaasut.
Ajornanngittumik atorneqarsinnaaneri isumassarsianik inissinneqareernikuupput marluullutik appasissunik sakkortussuseqartuni misileraasarfinni inissisimasuni taavalu qaffasissumik sakkortussuseqartut RF-inik nassiussuisinnaasut. Sakkutooqarfinni atorneqarsinnaasut arlaqarput sumiiffikkaani ujaarlerfiusinnaasuni annaassiffiusinnaasuni taavalu immikkut ittunik suliaqarfiusartuni.”20
Ajornanngittumik atorneqarsinnaaneri takutinneqaannarsimanngillat laboratorie-mi kisianni aamma suliaqarfinni radio-frekvens.inik nassataqarfiusuni. Golf Krig-mi pisimasumi, ilimangisuaannarsimavarput peqqutaa sooq Irak-imiut tunniutiinnarneranuut peqqutingingaat ikattukkaajullutik peqqutaasimanngilaq sakkortuumik qaartartumeeriffingitittarnitik kisiannili peqqutingalungu toqqisaarneqartarsimangamik “toqunartuniunngittoq” inissittiterinernik ersinermik pilersittisimasumik immaqaluunniit ajornerusunik. Paasiniaanitta qallerneqartitersimasut ammaassorsimavaat allaaserineqartarsimasut massakkut ilimangisangut piviusuunerannik.
“”Suna ‘Voice of the Gulf’-ip nassiussulersimaneraa, ilanngullungit taakkua qinnutit Koran-imut taavalu uppernarsaatit iluamik pineqarsimasunik tingusat Irak-imiunik, eqqoqqissaartumik paasissutissaapput ataasiakkuutaat qaartartumeerneqartarsimasut ullut tamaasa, nutaaliat ilanngullungit, nipaattumik eqqarsartariaattinik teknik-inik atuisimanerit eqqarsaatinik sakkortulisittisimasut ersinerujussuarnik sakkuttuut ataasiakkuutaat eqqarsartariaasaanni…”21
Tamanna ulluttinni paasinarluinnarpoq, paasissutissat annissuunneqartareernerani annertusiartortumik ilisimaneqartut eqqarsaatinik-aquttisinnaanermut sakkuusartuni.
“Oqaatingisaasut malillungit tingusarineqarsimasuni taavalu Irak-imut sakkutuujujunnaarsimasunit, taamaakkaluartoq, ajornerpaartaat taavalu neriuutaaruttitsisuusimasoq program-eq ilisimaneqartuuvoq siulleq sakkutooqarfiit teknologi qaffasissoq nutaaq, subliminals-inik oqariartuuteqartunik nassiussuisinnaasoq ataqatingiisinneqartarpoq ultra-high-frequency ‘Silent Sounds”-itut imal. “Silent Subliminals”-itut.”22
Teknik-inik taamaattunik atuisinnaaneq, upperaarput, ersinernik inississuinerniit annertunerujuttut ilaasimasinnaallutillu suli signal-inik sakkortunerusunik pilersittisinnaassuseqartut, takussutissanik nunarsuup malinnaavingisimasaanniit allaanerusunik, ilanngullungit niaqqukkut anniarnerit, qingakkut aannerit, sumiiffeerunnerit taavalu merianngunerit- tamarmik pisinnaassuseqartut sakkut toqoraatissutaanngittuniit.
Apeqqut massakkut suli taannaavoq: Suli teknologi-nik atungaqarpat soorlu koncetration camp-eqarfiit electronisk-iusut inuiaat aqussinnaaniarlungit? Taamatut ilisarpat naalakkersuisoqarfiit nutaajusut nation-it ilimananngittumik ingerlariaaseqartut naqisimaniarlungit?
Ineriartornerit taakkunannga teknologi-nik oqaluttuami malinnaavingiuminartorujummik tulleriaarsorneqarsimavo 1960-ikkut aallartinneranni Kolde Krig qaffasinnerpaaffissaminiinnerani. 1961-imi, Dr allen Frey allassimavoq: “data-ngut ullulerniaraanni innersuipput inuup mipiliortaasaa qisuariarsinnaavoq kallerup inneri kajumerisut sarfat atungaralungit annikinnerpaaffinni radio frekvens-eqarfimmi (RF). Siammasinnerusumik, taanna qisuariarneq tassanngaannartuusarpoq malingaasaqarfinnilu sarfakittuni pisarluni, malingaasaqarfiit pinngortitaminngaanneersut ajoqusernissaanut pisariaqartilluinnangaanni. Assersuutingalungu, sunniutaasut inississorneqarsimapput malingaasat sarfaat 1/60-ianni isumannaattumik annertunerpaaffissaanni ingerlaavartumik nassiussuffingineqarniarunik.”23
Taakkua paasissutissat tupinnartumik kinguneqartitsisimapput peqqutingalungu isumarisimangamiuk RF-i inuup iluani qarattap iluaniit nipimik pilersittisoqartartoq sarfani malinnaavingisaasut inissisimaffianni ilimangineqartarsimasuni mikivallaartut malunnaateqarniarunik.
Ukioq taanna ingerlanerani, patent-eq suliakkiissutaasimavoq Henry K. Puharich-imut taavalu Joseph L. Lawrence-imut tassanilu oqaatingisimavaat:
” Nutaaliaq massakkut nalaatarisarput toraarinnissutaapput tusaasanik attavingiittarnermut tapersersuutissatut, assersuutingalungu, atorluarneqarsinnaalluni tusaasat pittanngorsiniaraanni, taavaluallataasimasunullu ataqatingiiaannerulluni taavalu tusaaneqartut pittanngorsitinniaraanni attavingiissutaasartut atortoralungit nipit siganal-ii sunerlungit kingutit ilusaat aqqutingalungu taavalu kiinnap sianiuteqarfii atuisup inissisimaffianiittut.”24
Taanna atortoq peqqarniittoq signal-imik pilersittisimavoq qarattami tusaaneqarsinnaasimalluni malingaasat inississorneqarnerani saarnit aqqutingalungit siutip iluanut nassiunneqartartumi, tassanngaanniillu qarattamut pisinneqartarluni sianiuteqarfiit aqqutingalungit. Puharich-ip paasiniaanini ingerlassimavaa taakkua aqqutingalungit, ilanngutaasumik patent-imik pissarsiutingaluni 1965-imi.25
Taakkunani nutaaliani marlunni timimiit pisariaqartitsisarsimapput attuumatinneqarnissaanik atuussinnaaniaruni.
1962-imi, Dr Allan Frey suliani siammartersimavaa nipimillu pilersittisinnaalersimalluni toraarfingisaasoq ungasiffingalungu, tassanilu atorsimallungit malingaasat radio-nik nassiussuisartut.
“Sarfaq sakkukittuaraaraaraq atorlungu malingaasaqarfiit kallerup inneranik kajumerisuusut inunnut nalinginnaasunut inissinneqarsimapput taavalu tusilartunut. Sunniutaat inissinneqarsimapput fods-it hundred-likkaat antenna-miit ingerlaannartumillu nassiunneqartoq ikinneqarsimavoq, frekvens-imullu nammattisutut atortuusimalluni allanngortitersissutaasimallunilu.”26
Tassani paasiniaanermi suna takkussimanersoq misileraanerit siulliit “nipilersuinernik” inuup qarasaanut assingusumik “nipilersuingaanni” radio station-imut. Sarfaq assingusimavoq tassani atungaasoq; frekvens-ili allaaneruinnarsimavoq malingaasaat allaanerulaanginnarlutik malingaasamik ingerlattisui signal-imik aggiussisorimallungit.
1968-imi, G. Patrick Flanagan patent-imik ajornakusoortinneqarsimavoq atortumut aamma pisariaqartitsisartoq timimiit attorneqarnissaminik atortup amianut tuttinneqaqqaarluni sunniuteqarsinnaasumik.
“Taanna nutaaliaq ataqatingiiffeqarpoq kallerup innerata kajumerinerisa qaffanneqarnerani miluumasup sianiuteqarfiannut ataqatingiiffingisaallu suliarisaasunut taavalu atortorisaasunut miluumasut taavalu ataqatingiinnerusarluni illiuuserinneriaattimut sianiuteqarfinnut atortut pikkuttattitsingaangata inummut kallerup inneri kajumerisartut pilersittisinnaasut inummut silappaarinnerulersittillutik paasissutissanut kallerup inneranik kajumerisartut malingaasakkoorneratinguooraangami.”27
Atortoq timimut sumulluunniit inissinneqarsinnaasimavoq, taavalu nipi erseqqarissoq imal. nipilersorpalaarneq takkussinnaasarluni inummut tuttinneqaraangami. Taanna atortoq tupinnarnerpaasimavoq nutaaliaviusimasoq 1950-ikkut naanerani. Ukiut ingerlasimapput patent-inik misissuisartunut uppernarsitinniarlungu iluattittumik pilersittisartuuneranut. Patent-eq siulliunneqarsimasoq aattaat akuerineqarsimavoq pissanganartumik takutitsisoqareermat US Patent Office-imi sulisartumut tusilartumut misilinneqareermat. 1972-imi, patent-eq tulliuttoq inissinneqarsimavoq G. Patrick Flanagan-imut sakkutooqarfinniit naqisimaneqareerneraniit 1968-imiilli. Taanna atortoq iluattinnerujummik pisimavoq tassanilu niperpalaartut allanngortissinnaasimangamingit “sakkortussuttimiikkaangami malingaasami kipparissutut iluseqartumut nuuttitsisoqarfii sakkortussuserujunni initalersorneqareernerani niperpalaarnerup sukkassusai paasissutissat ingerlasimangaangamingit”.28
Qanoq taanna ilisimaneroq inissiisimangami kode-inik aqunneqareernermi kingorna imal. piffissalersoreqarsimangaangami tulleriaartunik pisariaqartartut nuuttitsissutit naammattut siuniuteqarfiit signal-inik qarattamut nassiussorneqarsinnaasimallutik dekode-erneqarlutillu nipitut soorlu nalinginnaasumik nipit dekode-erneqartarneratuut. Kingunerisaasut erseqqissimapput, nipillu paasinartuusimallutik.

Ingerlateqqinneqassooq saqqummersitap tulliani….

Allattoq Pillungu:

Nick Begich, MD, sullissisartuuvoq Executive Director of The Lay Institute on Technologies, Inc-eqarfimmut., Texas-imi oorilersorneqanngittumik suliffeqarfiusoq (paasiniaaneri siammarsarneqarsimapput ataqatingiiaarneqarsimallutik nassaarineqarsinnaasumi http://www.layinsti-tute.org -imi) Aamma saqqummiussisartuuvoq taavalu pingnneqataasuulluni Earthpulse Press Inc-imut, Alaska-mi tunngavilerneqarsimasumi.
Dr Begich-i erneni angajullersaavoq US Congressman-iusimasumi Alaska-minngaanneersumi, Nick Begich Sr, taavalu politik-inut activist-iusumut Pegge Begich-imit. Ilisimaneqarluartuuvoq Alaska-mi nammineq politik activist-itut suliarisaqartarnerminut marloriarlu president-inngornissaminut qinerneqartarsimalluni Alaska federation of Teachers-imut taavalu Anchorage Council of Education-imut. Malitarisarsimavaa namminersorluni paasiniaasinnaasarnermut ilisimatussuttinut politik-inullu inuunermini inersimasutut piffissaq tamangajaat atortarlungu suliariniaraangamingit. Begich-i doctorate-ini pissarsiarisimavaa tradition medicin-imut The Open Internation University for Complementary Medicines November 1994-imi. Aamma suliaqartuusarsimavoq Tribal Administrator-itut taavalu Village Planner-imut Chickaloon Village Traditional Council-imut, federal-iniit ilisarineqarsimasoq American Indian Tribe of the Athabascan Indian Nation-imut Alaska-mi tunngavilerneqarsimasumi.
Jeane Manning-ilu, allaqatingisimavaa Angels Don’t Play This HAARP: Advances in Tesla technology (Takuuk NEXUS 3/10). James Roderick-iungaluarlu allaqatingisimavaa Earth Rising – the Revolution: Toward a Thousand Years Of Peace (7/03) taavalu Earth Rising II – The Betrayal of Science, Society and the Soul (10/05). Atuakkiaa nutaaq eqqarsaatinut aquttinermut saqqummiunneqassooq 2006-i aallartinerani.
Dr Begich artikle-inik saqqummiussisarsimavoq ilisimatusuttit pillungit, politik-it, peqqissuseq ilinniangaqarnermullu tunngassuteqartunut taavalu ilisimaneqarluartuulluni paasititsiniaasartutut, ilisarititsisuusarsimalluni USA-mi taavalu nunani allani 19-ini. Pulaartuusarsimavoq tusind-ilikkaani radio-kkoortarnermini eqqartortarluningit paasiniarsimasani activisme-imut tunngaveqartunut ilanngullungit nutaaliat nutaajusut, peqqssuttimut tunngasut Nunarsuarmullu ilisimatusartarnerit pillungit. Aamma fjernsyn-ikkoortarsimavoq dokumentar-erpassuarni program-inilu allani nunarsuarmi ilanngullungit BBC-TV, CBC-TV taavalu TeleMundo-kkut. Dr Begich takunnittutut ekspert-itut sullissisuusarsimavoq oqaluttuusarsimallunilu european Parliament-imut, Global Legislators Organazation-imut Balanced Environment (GLOBE) gruppe-passuarnullu allanut. Aamma oqaluttaasarsimavoq NEXUS konference-imut Amsterdam-imi taavalu Brisbae-imi NEXUS-imullu artikle-iliortarsimalluni, siulleqqaammut takutitsiissutingisimalluniuk HAARP-ip inissitaasimaneranut paasitinneqarneranik Alaska-mi (vol. 2, no. 22).
Dr Begich katinnikuuvoq Shelah Begich-Slade -imut tallimanillu meeraqarluni. Angerlarsimaffeqarpoq Anchorate-ip avannaatunginnguani Eagle River-ip inuiaaqatingiiffiani, Alaska, USA-mi. Attavingineqarsinnaavoq nittartangaani, http://www.earthpulse.com-imi.

Naanerani Eqqaamassutit

1. US Air Force, New World Vistas: Air and Space Power for the 21st Century -Ancilliary Volume, Scientific Advisory Board (USAF), Washington, DC, Document#19960618040, 1996, pp. 89-90. EPI402
2. Foster, Sarah, “Cold War legend dies at 80: famed as CIAs real-life “Dr Strangelove”. Worldnetdaily, March 9, 1999, EPI279
3. Reppert, Barton, “The Zapping of an Embassy: 35 Years Later, The Mystery Lingers”, AP, May 22, 1988. E P I 1 1 1 2
4 . Advisory Committee Staff, Committee on Human Radiation Experiments, Methodological Review of Agency Data Collection Efforts: Initial Report on the Central Intelligence Agency Document Search, June 27, 1994. E P I 5 7 9
5 . Petersen, John L., The Road to 2015: Profiles of 
the Future, Waite Group Press, 1994,
I SBN 1- 878739- 85- 9. E P I 8 4 9
6. USAF, New World Vistas, ibid.
7. US EP A, Summary and Results of the April 26-27,
1993 Radiofrequency Radiation Conference, Volume 2 : Papers, 402 – R – 95 – 01 1, March 1995. EPI728
8 . Oscar, K. J . , ” Effects of low power microwaves on the local cerebral blood flow of conscious rats”, Army Mobility Equipment Command, June 1, 1980.
E P I 1 1 9 5
9 . Delgado, José M.R. , Physical Control Of The Mind: Toward a Psycho civilized Society, Harper & Row
Publishers, New York 1969. EPI850
10. US Senate, Communist Interrogation, Indoctrination and Exploitation of American Military and Civilian Prisoners, Committee on Government Operations, Subcommittee on Investigations, 84th
Congress, 2ndSession, December 31, 1956.
EPI1131
1 1 . Cooper, Pat, ” US Enhances Mind Games ” , Defense News, April 17-23, 1995. EPI1154
1 1 a . Chernishev, I . , ” Can Rulers Make Zombies And Control The World? ” , Orienteer,February 1997, pp. 58-62.
1 2 . Thomas Timothy L . , ” the Mind Has No Firewall”, Parameters, vol. XXVIII, no. 1, Spring 1998. EPI525
1 3 . Brzezinski, Zbigniew, Between Two ages: America’s Role in the Technetronic Era, Viking Press, New Y ork, 1970. E P I 7 8 7
1 4 . McGill,Peter, “Mind Control Music Stops Shoplifters”, The Sydney Morning Herald, February 4, 1995. E P I 9 5
1 5 . US Patent # 4 ,777, 5 2 9 , October 1 1,1988, “Auditory Subliminal Programming System”; Inventors: Schultz et al.; Assignee: Richard M. Schultz and Associates, Inc. EPI265
1 6 . US P a t e n t # 4 , 3 9 5 , 6 0 0 , J u l y 2 6 , 1 9 8 3 , ” Auditory Subliminal Message System and Method”;Inventors : Lundy et al . E P I 2 6 4
1 7 . US P a t e n t # 5 , 1 3 4 , 4 8 4 , J u l y 2 8 , 1 9 9 2 ,
” Superimposing Method and Apparatus Useful for Subliminal Messages”; Inventor: Willson, Joseph; Assignee: MindsEyeEducationalSystems,Inc.
EPI290
1 8 . US Patent # 5, 270, 800, December 14, 1993 , “SubliminalMessageGenerator”;Inventor: Sweet, Robert L. E P I 2 8 8
1 9 . Hall , E .Gene,” Watch Carefully Now: Solving Crime in the 21st Century”, Police , June 1999,vol. 23,no.6. Source:NLECTCLawEnforcement&
Technology News Summary, June 17, 1999.EPI944 2 0 . US Department of Defense (awarding agency) ,
” Communicating via the Microwave Auditory
Effect”,SBIR Contract Number F41624-95-C-9007.EPI 277
2 1 . I T V News Bureau, ” A P s y – Op s Bonanza On The Desert”, 1991, http://www.mindspring.com/~silent/xx/daisy.htm. EP I 5 6 8
2 2 . I T V Ne ws Bu r e a u , ” HighTech Psychological Warfare Arrives in the Middle East”, 1991,
h t t p : / / w w w .mindspring.com //~silent/xx/news.htm. EPI567
23. Frey, Allan H.,”Auditory System Resonse to Radio Frequency Energy”, Aerospace Medicine, December 1961, vol. 32, pp. 1140-1142.EPI370
24. US Patent#2,995,633,August 8, 1961, “Means For Aiding Hearing”; Inventors: Puharich et al. EPI256
25. US Patent#3,170,993, February 23, 1965, “Means For Aiding Hearing by Electrical Stimulation of the Facial Nerve System”; Inventors: Henry K. Puharich and Joseph L. Lawrence. EPI1119
26. Frey, Allan H. , “Human Auditory System Response to Modulated Electromagnetic Energy”, Journal of Applied Physiology 17(4):689-692, 1962. EP I 5 4 4
27. US Patent # 3,393 ,279,July 16, 1968, “Nervous SystemExcitationDevice”;Inventor: Flanagan,
Gillis Patrick; Assignee : Listening Incorporated. EPI261
28. US Patent # 3,647,970, March7 ,1972, “Method and System of Simplifying Speech Waveforms”;
Inventor:Flanagan, Gillis P .EPI259

 

https://www.nexusmagazine.com

 

 

 

 

 

 

Paasissutissat GeoEngineringWatch.org-iminngaanniit

Sila/Nuna-mik allanngortiterinermut Paasissutissat

Kiisami ALLAFFEQARFINNIIT Chemtrails-it ammasumik Oqaluuserineqarneri.
Siunertarisaasumik Nunarsuarmik Minguttitsinerit & Silamik Allanngortiterinerit

© 2015 Pete WDHCo Channel http://www.Nibiru-Elenin.co.uk.com

Geoengineering-ernerup Ulorianartortaanik Oqallittoqarnera

OFFICIAL-INIIT, AGENCY SCIENTIST-ININNGAANNIIT
ILISIMATUUNIIT ALLANIILLU

DANE WIGINGTON
FRANCES MANGELS
MARK MCCANDLISH
BILL SCHAPELL
DR.STEPHEN DAVIS
JEFF NELSON
ALLAN BUCKMAN

Jeff Nelson :
Siornatingut AA commercial airline-ini pilot-iusimasoq:
“Northern California-mi (annertunerusumik weberbell-imi) peroriartorsimavunga, timmisarneq asasaraara il.il.(nasani ateriarlungu) una taamaallaat atisarisartakkanni atisinnaasaraara. Tunuartersimavunga 2000-imi ilimangaaralu massakkut airline-ini annerpaajusoq, airline-imi sulifferisimasara, ukiut qulaluat kingulliit ilitsersuisartuusimavunga, ukiut arfineq marlut kingulliit pingaarnerusumik ilinniartitsisuusarsimallunga fly academy-mi, fly academy-ni nunarsuarmi annerpaajusumi, sakkutooqarfiit silataani, taava uani ilanngussininni, siullermik qisuariarsimavunga, “naamik, taamaattoqarsinnaanngilaq, upperinngilara taanna, taamatut pisoqarsinnaanngilaq” kisianni paasiniaasalerninnut aallartissimavaanga, malunginiartalersimavaralu, qilammi susoqartarnera pinngortitamiit pissusissamisut pinngittoq, jet exhaust-iningaanniiusimavoq, nalinginnaasunik jet exhaust-inik takusaqartarsinnaavutit, suli tamakkua takunneqartarsinnaapput, assit pikaniittut soorlu takutinnerattuut, taakkua naattuaqqat takuneqartarsinnaasut immaqaluunniit anginerusut takuneqartarsinnaallutik, taakkua anginerusut pissusissamisut inngillat jet motor-ininngaanneertartuniit, tunngaviunerusumik hydric carbon-inik orsussaminngaanneersuupput, tunuaninngaanneersuusartut, uunartorujuusarput element-iniit iluaninngaanneertuniit CO2 vapor-eqalaarlutik, ungasittorujummiittarpullu portusoorujummi, minus 40 degress-imi inissisimasarput, taakkualu maskina-p tunuaninngaanniit pilersinneqartarlutik, taannalu imerpalasuliarineqartoq serminngortarpoq, sermit krystal-it, tassanilu takuneqartarput qaqortumik titarniliortitsisimasunik timmisartumiit, avissaartitertarpullu sivikittuaqqamik peqqutingalungu taakkua serminngortut gas-inngoqqittaramik silaannanngorlutillu taamaasereeraangamillu peeruttarput. Kisiani taakkua allat takungaangakkit avatangiittimiit illuatungaaniiit illuatungaanut atasartut tassaniittarpullu ullut tamaat siaruariartorlutillu, tamannalu pissusissamisuunngilaq. Naluara tamakkua suminngaanneernersut, naluakka kikkut taamaaliornersut taamaallaat nalunngilara jet motor-ii portusinnannginneersuusut tamanna ammasumik oqaaseqarfingisinnaavara.

ALLAN BUCKMAN
Siornatingut sakkutoqarfimmi meteorolog-iusimasoq
Fish & Game-imilu biolog-iusimalluni.
AB: Qujarusuppunga tamassinnut unnummut tamaannarsinnaangassi, peqqutingalungu ukua samineqartut tupinnaannartumik pingaaruteqarmata tamattinnut. Uanga silamik nakkutilliisuusimavunga US Air Force-imi qanittukkunilu inuup video-mik tunisimavaanga taaneqarsimallunilu “Chemtrails-it Marim-ip qulaani” Naluuissimavaralu Chemtrail-eq sunaaneranik, nalusimanngilarali suna Marim-iunersoq peqqutingalungu, taamanikkut Marim-i aqqutingisarsimangakku ulluni taakkunani, sulinikuusimavunga North Napa-mi sivisoorujussuarmik. Video-lu isinginnaalerakku, oqarsimangamik peqqutingalungu silamik suliaqartartuunerit pillungu, immaqa siunnersorsinnaavattingut una timmisartuminngaanneersuut suuneranik, sivisuumillu isinginnaartariaqarsimanngilara isumaqalernissannut eqqarsarlunga “Oh my god’ malinnaasimanngilanga, soorlu inuppassuartuut, malinnaasimanngilanga susoqarneranut’ erseqqarippoq seqqarsaanerannut kisianni suunukua seqqarsaassutingingaat? Qanorlu portutingisumi timminersut, aamma suunukua? Paasisimavakkalu 35.000 40.000 feet-imi portussuseqartarneranik. Nunamiillu timmisartortarsimallunga New York-imut, Chicago-mukarsimavunga, kisianni imatununa oqaluttunga ukua 35.000 40.000 feet-imi portussuseqarput “qanoq taamaattoqarsinnaava?” Taama portussuseqartumiinniarunik nano-tut mikitingisariaqassapput, mikisuaraasariaqassapput tasamaniinniarunik. Paasilersimavaralu silamik allanngortiterissutaasuusumik malitaqarnerminngaanniiusut biolog-erlu ilunniittoq qisuariarsimalluni “utaqqilaariarit, sila allanngorsalerukku sumiiffingisat allanngortitilissuat piffissami atungarisaasut allanngortissuatit uumassuseqartullu tamaasa sunnertussaassallungit imermik taassuminnga atungaqartuusunik, imerlu arlaanninngaanneersoq tingungukku allat allamiittut pissarsiariunnanngilaa, okay? Taava uunga killissimavunga takusaqartalerluta, ulersuartitsinerit takusalerpangut panertoorujussuartut eqqaanni, pisoqarfiusoq pingaaruteqarluinnartuuvoq, nunamit mikro-pit allanngorsinnaavatit, naasut allanngortissinnaavatit, naasut qaqngukkut takkuttassanersut uumasut ilanngullungit, suna tamaaviat allanngortissinnaavat. Orpiillu toqunikorpassuit isinginnaartalersimavakka, ilimangiinnarsimangaluarlungulu immaqa seqinermiit peqquteqarsimassasut taavalu UV qaffasissumiit, Tassa taassuma tamanna ilariinnarsimavaa. Kisianni aamma miseleraatissutit utertalersimapput aluminium-imik tons-ikkaanik pissarsisalersimalluta. Aluminium nassaarisartakkangut, lycans-it misileraaffingisalersimavakka peqqutingalungu taakkua silaannarmiinnerusarmata, tunngaviunerusumillu lycans-it misileraataasimasut takkussimapput milli liter-imut gram 40.000 iusarsimallutik, tamannalu annertoorujussuuvoq, siornatingut 0-uusarsimangaluarluni. Middletown-imut aamma assingusumik pisoqartarsimalluni.

DR. Stephen Davis. D.C. CNT

Qujanaq aggersarsimangassinga maannarnissannut DR. Stephen Davis-imik ateqarpunga, chiropractor-itut suliaqartartuuvunga, malitarisaasartunit pinngortitaminngaanneersunik pissuseqariaseqartunit, ukiullu 40-t sinnerlungit taamatut iliortarsimallunga. Epidemi-mik DNA-mik ajoquserneqarsimasunik siaruaakkiartortumik atungaqarfimmiippungut. Nakorsamukarsimangaangavit arlaatingut atungaqarlutit, assingiinngittukkaat takussutaasinnaasartut misileraasarlutillu assingiinngittunik oqaluttuullutillu nalullunikku susoqarneranik ilinnut. Tamanna ataqatingiippoq DNA-aat ajoquserneqarsimangami arlaatingut ilimanaateqarsinnaasorlu aaqqinngisaannarnissat. Suliarisarsimavakka taamaattunik tunngaveqartut ukiut 40-t sinnerlungit, medicin-a knoventional-iusoq qimassimavara, vietnam-imilu suleqataasarsimallunga ajoqusisersimasunut, takulerakkillu drama-t vietnam-imi pisut, takusalersimallungillu health care-imi susoqartarneranik. Konventional Medicin-i qimassimavara pinngortitamiit nakorsaatit ujarnerulerniarlungit taakkua atungaqartut ajorluinnartunik aaqqiivinginiarlungit. DNA ajoqusersimasuni, arlaatingut google-imi takusinnaavatit, takussuatillu qinngornermeersut, kemikalie-ninngaanneersut, mineral-ininngaanneersut, toxic-ininngaanneersuniillu taamatut pisoqartitsisunut. Immami uumassuseqarpungut ingerlaartumik toqunartuusumik suppe-mik, tamattalu sunnertinneqaqqalluta. Narattimullu misileraataasimasuuvoq ajutoorluinnarsimasoq.
Ulorianartorsiortitsisut avitsingineqareersut, susoqassua taama pisoqaannavippat, qinngonerillu atuinnaruttingit fukushima-minngaanneersut, kikkullu tamarmik immune system-imiannik sanngiillisatikkiartoruttingit naatitsisussanit tamanit, ingerlatiinaruttingillu nerisassangut GMO-lersorlungit, nakorsaatillu atungarisaasartut atungarineqarpiarneq ajortullu ingerlatiinnaruttingit, imaassinnaasoq sukkanerusumik apuuttoq.

BILL SCHAPPEL
Shasta County Supervisor
(Oqalunnera paasiuminaalaarmat atit oqaattillu ilaat ilanngutinngittuulaartarpakka).
Tamassi ulloq atorluarisiuk, Bill Schapell-imik ateqarpunga Shasta County-ip ilaasortaaffiani Supervisor-iuvunga. (pattaattippaluppoq) Uanga ekspert-iunngilanga, taannalu geoengineering-i ilisimasaqarfingivallaanngilara. Maannarsimavunga tapersersuiartorlunga, upperaaralu arlaanik ajortoqartoq, okay? Arlaannik pisoqarpoq. Qaammatialuit arlallit qaangiummata allassimavungut, tassani qinnuingalutingit, Dane Wigington-i peqatingalungu soqutinginnittoqatai ilangalutingit, qanorluunniit taarusukkukkit naapeqatingiiffingisartangaanni.
Ted Cane-imut allatarput nassiussimavarput Brian Dolly-mut ……tunngaviunerusumillu allassimavungut Juli 15 allaffeqarfimmiittut pissarsiarisimavaat inuit Geoengineering-imut paasissutissat perusullunikkit Chemtrails. DVD-mik kopi-mik ilanngussisimapput naapinnerup iluanukartumut, taannalu Dane-ip ilinnut sanaarisimavaa allaffimmi paasissutissat takusinnaaniassangakkit. Ernumassutaasumik oqaatingineqarsimasut inunnik ataasiakkaaniit taamaattunik suliaqartuniit. Arlaannik perusutaqassangaluaruit attavinginginga. Unalu piviusumik attiorneqarsimalluni Les Palm-imik.
Suli allaffingisimasattinniit akineqarsimanngilangut, eqqortumilu oqassanguma ilimanginngilara akineqassalluta. EPA-mut tunngasut oqaluuserisarsimavangut, California pillungu oqaluuserisarsimavangut EPA…. Ulluni makkunani eqqortumik oqaluppallaartorsuunngillat, okay? Arlaatingut tatinginanngittunik suliaqartartuupput. Allaffimmi email-inik pissarsisimavunga, eqqarsarsimanerarpullu maannassanguma niaqulaartuusunga, uannullu qinersikkunnaratik allanullu tunngassuteqartunut. Taamaattunik pisoqarsimavoq. Kisianni ullu alla allangarsisimavunga, eqqumiikkaluartumik, ullulersimavaallu oktober 9-ani. Nerrivimmi ilaasortaasungut allaffimmiittunut pissarsisimavungut oktober 20-ani. Unalu samminnissimavoq nakkutinginninnernut tuungaveqartunik imatullu allaqqavoq “Asasara Supervisor-it. Pacific -imi gas-eq kallerup inneranillu suliffeqarfiup inissisimasoq 1707 Bill Street San Francisco California-miittup 94105 ingerlatitsiinnassapput silamik missingersuinermik suliaqarnermik, nuissanik pilersuilluni 2014-2015 silamik allanngortiteraluni Valley Reservoir-imi Mountain (?) Reservoir-imi Imeqarfinni, nuissanik inississuinerit iluaqutaasuupput ingerlateqqinneqassallutillu November-ip Aallaqqaataaniit 2014-imi, ingerlattiinnassallutillu silamik nakkutinginninnerit atorlungit, tatsit imaasalu takussutissartai malillungit, suliarineqartassallutik”. Taanna uppernarsaataavoq, tassanilu peqanngilaq akerliussutaasinnaasumik, tassani peqanngilaq. Nalunngilat, ajornartorsiutit ilaat takkuttartut, arlaannik suliaqarniaraangavit inuppassuit takkuttarput oqarlutik, “imaalisinnaavit, imaalisinnaanngilatit? Naamik, taamaaliorsinnaanngilanga, taamaaliuvissinnaanngilanga. Pissaanittinni killeqartorujuuvoq. Misingisaasarpoq puullaaqinartarsinnaasoq. Ingerlattisuungallarama oqartarsimavunga allanguisinnaalluta. Tamannalu ilumoorullungu oqaatingisimavara. Qanorlu pisoqarsimanera unaavoq, arlaalluunniit isinginerlutaarusunnatik pisarsimapput, ataaseq politik-erinut qiningaasartut – inuit qassit annaassallunikkit imal. naamik. Unnummut maani issianguma inuppassuit eqqarsalissapput niaqulaartuusunga, uangalu taamaalinguma qinerunnanngilassinga, ilaa? Taamatut oqareerlunga, uanga Chevy Ivan fan-iuvunga, inuillu uannut qinersinerulissapput. Inuit politik-erijusut taakkunani killeqarfinni ingerlaffeqartarput. Tamannalu qimattariaqaraluarpaat, taamaaliortariaqaraluarput, suliarisinnaasatik suliarisariaqarpaat inuillu sullinnerullunikkit. Allamillu pisoqarfiusartoq ooriuvoq. Uangut ooriutingut tingusarpangut, skat-eerutingut, sulerujussuartarpungut, naalakkersuisoqarfimmut tunniuttarpangut, naalakkersuisoqarfiillu illuatungaanut saattarput ikiornatingullu iliuuserinneriaattiminni, ingerlatinnaveertarpaatingut. program-it aallartittarpaat uangut nuannarinngisangut. Qanorlu pisoqarnerani imatut pisoqartarpoq, ooriliiffingineqartut tingoqqikkuttingit, oqassapput “Naamik, ooriutisi tingoqqissinnaanngilasi, immaqa peqqissinnaanngilasi Federal-ip oorit pisariaqartippai. Taava, uangut pissarisangut nammineq pingut atortarpaat uanguttinnut akerliusussatut atulertillungit.

Mark McCandlish
Siornatingut Defense Industry-qarfimmi sulisuusimasoq

“Siullermik paasisilersimavara inuusuttorpassuit alakkaattarsimasut siornatingut takusarsimanngisattinnik Qujanarujussuaq.
Mark McCandlish-imik ateqarpunga Air Space Defense-imilu ukiut 30-at sulisartuusimallunga, ullumikkut conceptual artist-itut Designer-iullungalu, sulisarsimavunga, arlalikkaanullu sullissutaasartunut nikerartarsimasinnaallunga Ilisimatuut Aero Engineer fysik-inut tunngasunut. Taava pissusissamisoortumik. tamakkua pisalermata nuissani. Kontrakt-erpassuarni sullitarisimasanni timmisartunik sanasartuusimapput Boieng-imi McDonalds Rockwell. Susoqarneranut soqutinginnilersimavunga. Siullermik isornartorsiorsimavunga, ilumoortumillu oqassanguma oqaluuserineqartut soorlu ilumuuissimanngittut isumassarsianut Chemtrail-inut tunngasunut, taava 2001-ikkut nalaanni, nutaarsiassami takulersimavara avis-ini, unalu nutaarsiassaq takkussimavoq ullut marlut qaangiutereermat annertuumik seqqarsaasoqareernerani Reading-imi, malungilersimavakka Trails-it atamaannartuusimasut, ullup tamangajaani. Taanna nutaarsiassakkut allaqqasimalluni. Napparsimasoqarfiit allaaserisimangaat inuppaaluit oqarsimasut anersaartofimminni iluaalliuuteqarlutik, tassaniusimavorlu uannik pasinnilersittisimasumik arlaannik susoqarneranik, taava internet-i atorlungu, soorlu aamma ilissi taamaattarsimassangunartusi, ujaarlilersimavungalu suut tinguussaasuunersut atorneqartartuunersut, taava naammattunik teknisk-inut tunngasunik peqartiterpoq pisoqarfinni takusartakkassi tunuani pisoqarfiusunik. Soorlu ukunani, taakkua partikle-ilit, taakkua nano-partikle-ilit silaannarmut ikkunneqartartut, seqinerup qinngorneranik angummattitsijunnaarsittiinnaratik, seqernup qinngorneri takkuttissinnaajunnaarlungit, taamaasinikkut nunap kiassusaanik allannguisinnaasuusoq, nillertinnerulerlungu, qanillisillungit mikisuaranngortillungit. Kisianni aamma atorneqarsinnaapput qinngornernik nunamiit qaartartumeeritillungit. Frekvens-itaalu assersuullungit takungukkit taakkua partikle-ilit, eqqoqqissaartumik, taakkua partikle-ilit silaannarmi kissakkiartulissapput, taannalu kiassuseq avatangiittimukartitilissooq, mile-ialuinnarnilu 35 degrees-imik taamaallaat pisariaqartitsisarpoq taamaaliorniaraanni, kisianni kisitassanngittunik peqaraanni trillion-ilikkaat taakkuninnga partikle-ilinik silaannarmut siaruarsarneqarlutik, tamaavimmillu titartangaasartut signal-it atorlungit, tamaavimmik ataattikkut kissakkiartussapput, taannalu silaannaqarfiusoq imerpalasoq tamarmi portunerusumut, tassanilu ataqatingiiaalerlutik assertitsiissutinngorneqalersinnaassallutik. Taava, inuit apeqqusersortarput sila allanngortiterneqarsinnaanersoq, jetstrøm-eqarfiit aqullungit, eqqaamasariaqarpat qaavaniittoqarfiit qalileraangakkit silaannarmillu nillortitsippat ataaniittumiittumik silaannaq katersuuttarpoq ataqatingiinnerulertarpoq, silaannaq kissakkaangakku qaffattarpoq siaruartiterlunilu. Taava aqukkaanni sumiiffiit qaqungukkullu pisoqarfiusussaanersut jetstrøm-ip ingerlanera aqunneqarsinnaalertarpoq. Ukiorpaaluit qaangiuppoq paasineqarsimalluni qanoq annertutingisumik apisoqarsimanersoq Mount Everest-ip eqqaani, tassanilu jetstrøm-ip sumunnarnersut tassangaanniit aqunneqartarsimasut ukiup tullissaata tungaanut. Taannalu sumiiffik ataasiinnaavoq planet-imi. Kisianni taava timmisartunik peqartoqaruni tusind-tilikkaanik tinguussaasunik siaruartitertillungit nunarsuarmi sumiiffinnut assingiinngittukkaanut ataattikkut, takorloorsinnaassuat qanoq sussaajunnaartitertoqarsinnaanera sila-p ingerlariaasaanut nunarsuarmut tamanut. Taava, soorunalimi uani pineqartup illuatungerivaa Toxicology-ia toqunartumik sunniisarneri taakkua tinguussaasut pingisaanni, una arsaq eqqanniittoq sianiutaanguni aappaluttoq aammiittoq, mikroskop-imilluunniit takuneqarsinnaanngittoq, ataqatingiisissinnaavatit taakkua tinguusaasut 50-inngorlungit sianiutip aammiittup aappaluttup eqqaanut ilillungit, taama mikitingisarput, inuup amerisaata milluarsinnaavaa aamma soorunalimi illersoriarsinnaanissamut arlaatingut peqanngilaq atorneqarsinnaasunik, taakkua timernukannginniassammata annersaartortoqarnerani. Air Force-imi paasiniangaasimavoq, United States-ip paasiniarsimavaa, ingerlanneqarsimasumi 1993-imi taavalu 2001-imi, taaneqarsimavoq “In Veto Toxicity Of Aluminum Particles In Lab Rat…(??) paasiuminaappalukkaluarpoq kisiat imatut oqaatingineqaannarpoq, aluminum nano partikle-ilit toqunarsinnaasumik sunniisartut, sianiutit aammittut qaqortunut, timip akiuussuteqarfiata ilaannut taakkualu puappit eqqaralaannguaniittut, taakkua silaannarmik najuussuingaangavit ammukarlutillu qummukartartut. Taakkua illersoriarnissarnut siulliusarput, tunillattinnginniassangavit. Taava taanna naqisimaneqarsinnaanguni, immunforsvar-eqarfiup ingerlaneranik puammiittunik, isumaqarpoq suulluunniit silaannarmut inississorneqartut timippit iluanukassapput ingerlaannaq, illillu akioriarfingisinnaassanangit. Taamaammanuna taama pingaaruteqartingisoq, toqunartoqarfiinnaaniunngittoq, kisianni aamma siaruartitersinnaanerani, tunillaariaaseqarneranilu. Taannalu ersinartorsiutaasoq massakkut ebola-mut tunngasoq, takorloorsinnaavat qanoq pisoqariaannaaneranik silaannaq eqqunngittut siaruartiterneqarunik.

Frances Mangels
USFS-imi biolog-iunikuusimasoq
“Haluukkut, Uanga Frances Mangels-iuvunga, Mount Shasta-mi najungaqarpunga.
Sullitaqarsinnaassuttikka taajoqqaalaassuakka (eqqartorpai suut suliarisarsimanerlungit suullu pissarsiarisarsimanerlungit suliamininngaanniit…) Kisianni oqaluusererusuppakka, data-teqarpunga biology-i pillungu, nakkutingisaasimasunik peqarpunga uani, takunikuusimasattinnik uppernarsisimasattinnillu, nittartakkamik allamik peqarpoq John (White?)-iminngaaniit “debunk the debunkers”-imik taasinnissimasunik, immaqa uani allakkami 99-inik allataqarfeqarpoq debunkers-it attorsinnaasimanngisaannik ukiuni 6-7 -nni, taava ilimangaara ukua data-t nakkartinneqarnavianngittut, arlannillu apererusukkumma taamaalisinnaatitaavutit biologi-i pillungu uumasoqarfinnut tuungassuteqartunut, takusimasammalu ilaat ilai uumataarunnartorujussuupput, massakkullu inuit apeqqutingisimasaannut saakkusuppunga, taamaammat ukua taajukkakka sivikittumik taajorpakka, kisianni neriuppunga pittaasunik apeqqutissaqassasusi, peqqutingalungu maani akissuatissaqarluaavippungut.

Apeqqutit Akissutillu

“Oqaloqatinginnissimavunga maani United Kingdom-imi GeoEngineering-i pillungu, oqaluttuussimavaangalu, chemtrails-it oqaluuserilerakkit, oqarsimavoq, “ilisimatuujuvunga, uukapaatitsiissutaasunik paasiniaasartoq, taamaallaat uannut takutissinnaavat aqqummiippoq ataattimi marlunniluunniit imatuuvorlu, nuiaq pisarisimangukku element-itaalu paasiniarlungit imal. spectrum analysis-i atorsinnaavat, tunngaviunerusumillu nunamut ikkussinnaavatit, ilimangaaralu laser-inik atortuusoq tanna, iluaniittut takusinnaavai, taamaattullu atortanikuusimavaat planet-it allat silaannaqarfii takuniarlunikkit tunngaviunerusumillu taakkua atorlungit element-itai suunersut takuneqartarsinnaallutik, soorlu chemtrail-it, ilisimatuutut uanga apeqqutissaraara, qanoq tamanna ippasippa?
Mark McCandlish:
“Aap, taamatut pisoqarsinnaavoq, spectrum analysis-it takusinnaavaat silaannarmi suut element-it tappikaniinnersut, aamma timmisartuniit, nuissat iluatingoortillungit, katersuitillungulu soqarneranik, spectrometer-ikkoortillugillu paasiniarneqarsinnaallutik, soorlu laser-itut suliarinnittariaaseqarpoq, suut tamarmik iluaniittut imerpalasunngortillunikkit katersungaasimasuniit, element-illu taakkua tamarmik suuneri takkussuutilissallutik, allaaneq ajorpoq soorlu neriusaatut, skan-eritillungu, taava allisimasortai suungaluarnersut takuneqalersinnaallutik qalipaatai malillungit.
Erseqqarippoq uani pieqartumik nakuusariaqartungut, tamannalu akersuunneq sivisussaassaassalluni, suna eqqoriaatingisinnaavisiuk pittaanerpaamik. tamanna silaannaq salinneqarnissaanut.
Frances Mangels:
Akissut naattoq. Filter-imik ilisimasaqanngilangut taakkuninnga partikle-inik peersittisinnaasunik, angissuttimini 1 millard-eriaammik mikinerungami, taava ajoraluartumik anersaartungarisarpatit, taakkua takkuttarput imermi, uani saaralaannguanni takuneqarsinnaapput suunerannik. Naamik imermiit aamma peersinnaanngilatit, partikle-ip 1 millard-eriaataanik mikinerusoq peerneqarsinnaanngilaq tassangaanniit. Oqaluuserinittinni, pujortangaasartunit pujut, cigaret-ininngaanneersut 1 meter-ip 1 millard-teriaaterivaa, ukualu sammisangut 1000-eriaammik mikinerupput partikle-ini pujortangaasartuninngaanniit
Dr. Stephen Davis
“Taava ingerlaartumi nikinnavertarfinni, ullormut ilisimatusartariaqassuutit timip salinnissaanut qanoq timerniit peerneqarsinnaaneranik, timit tunineqarnikuuvoq guuti-minngaanniit pinginnaanernik taakkuninnga toqunartunik piiaasinnaasussatut, magnessium element-itut, magnessium-i sananeqaataasa ilaata aluminum-i peertarpaa, kikkullu inuit tamarmik magnessium-imik amingaateqartuullutik, taakkua allisittariaqassuatit. Allanik aamma peqarpoq, timit piiaalernermini toqunartunik soolru metal-it oqimaattut aluminium-i il.il. colon-eqarfiit tingooraasarput suut iijorarneqarsimaneraniit, taavalu atoqqiisinnaassuseqartarluni pittaasorujussuarmik, atoqqiisinnaassutaa unittinneqartariaqarpoq metal-inut, soorlu chlorella taamaaliortarpoq alge-llu allat aamma taamaaliortarput, suli paasissutissanik allanik peqarpoq tamakkununnga tunngasunnik.
Mark McCandlish:
Aamma allamik peqarpoq ilisimasariaqakkattinnik unaavorlu qaqungukkulluunniit kemikalie-nik seqqarsaasoqaraangat sumiiffinni inuit inuuffingisaanni United States-ip imeqarfiatingoortinneqarluni, taannalu taaneqartarpoq biologisk-imik kemikalie-nillu sorsunnernik. Chapter 32-mi allassimasoqarpoq title 50-mi, tassanilu oqaluuserineqarpoq “ilai mininneqartartut taakkunani inuit inuuffingisaanni seqqarsaasoqartarani, tassnailu president-iminngaanniit allaassimasoqartariaqarluni, sekretær-inut allassimasoqartariaqapoq peqqissuttimut sullitaqartuusunut, state-ini tamani governor-inut allassimasoqartariaqarpoq, tassani state-imi seqqarsaasoqarnissaanut pilersaarusiortoqarsimappat. Taava tamanna isumaqarpoq pappilissani takussutissaqarpoq, nalunngikkukkulu (Osha?), nalunngikkukkit blue collar -ini suliffeqaruit nalunngikkukkillu suliffeqarnermi ajoqusiissutaasinnaasut suliarinninnerni hazard administration-eqarfinni tamakkua alakkarteriakkit, qanoq aluminum oxide partikle-inut qanoq illersortoqarsinnaaneranik. Erseqqarittorujummik taajorpai siaruarterneqartussaanngittoq naalakkersuisoqarfinniit akuerineqarsimanngikkunik, pappilissakkut takussutissaqartariaqassapput, akuerineqarsimasariaqassallutillu, akuerineqarsimangunillu isumaqassallutik arlaat akisussaasuusimassasoq. Taava, uppernarsisinnaangukku taakkua tinguussaasut nunarniittut, naattiiviillu naatinnaveersimalluniuk, arlaataingut pappilissaniittariaqassapput qanga qanorlu taama iliortoqarsimaneranik, arlaatingut arlaat sumiikkaluarnersumi akisussaasoqartariaqassooq. Taava ilimanginninnera uaniippoq, tamatta freedom of information-i aallartinniartariaqarparput piumallungit taakkua ilitsersuussutaasut title 50-mi allaqqasusinniittut chapter 32-miittut section 12, alakkakkit, net-imi nassaarineqarsinnaapput.

Apeqqut:
(paasilluinnarpara) Naluara ilinnut qanorinnersoq kisianni arlaannik iliornissannut piareeqqavunga soorlu spectrum analysis-it atorlungit, arlaat taamaalioreersimava?
Mark McCandlish: Ilimangaara Clifford (Conegon?) New Mexico-mi taamaaliorsimasoq, taamatut suunerannik aaliangertarsimavungut chemtrails-iniittuni aluminum-i strontium barium-ilu, taakkua takussutissat siulliusimapput.
Apeqqut:
Taava taamaalisoqarnikuusimavoq, taava nassaaqqittariaqarata, uppernarsaateqaraluarpungut
Dane Wigington:
Taamaammanuna oqaluttungut misileraanerarlluta, oqalungiarsimavunga California Energy 2010 commision-imi, naapittoqarnerani Energy Commision-ip pisinnaalersittisimapput ooriliillutillu 250.000 dollars-imik spectrometer-imik taamaattunik suliaqarnissamut, atortut taamaattut ilisarititsiissutaasut uani akikittuunngillat, uanga 250.000-iuteqanngilanga, inuillu paasisariaqarpaat uani, paasissutissat qalerneqarneranni, tassani naapittoqarnerani ilisimatuut qaffasinnerpaartaat ilaasimasuni, taakkuppullu naggataamik tusarfinginikuusangut taakkunanngaanniit, paasissutissat inunnut paasititsiissutaasinnaangaluarunik assakaasorpassuit ingerlasinnaalissangaluarput, ikattorparujussuit ingerlalissangaluarput.
Apeqqutilliisoq:
National News-ikkoorteriartingu
Dane Wigington: Aap,aap.
Apeqqutilliisoq: Takuneqarsinnaanngortillungit, oqarluta imatut ingerlavungut National News-ikkut pisoqartitsilluta
Dane Wigington: Taama iliornerup radar-ip iluaniisilissangaluarpaatingut…Qujanaq.
Bill Schapell :
Ajattungaasutut inuit misingineranniit aaqqiivingissangaluarpaa, katersuukkaluttuinnarnermilu annertusiartorluni, arlaat tusarnaalissooq, taamatullu pisoqaruni tassaniussalluni tamanna killormut saanneqalersinnaalissalluni, okay?
Apeqqutilliisoq:
Uanga College Student-iuvunga. Eqqarsarpungalu kollegie-tunut tamanut paasititsiniutaasussaangaluartoq tassunga ilaassangaluarpunga suliarinnittutut
Dane Wigington: Maani activist-inik peqarpoq ataqatingiisiorfingisinnaasarnik ingerlannginnerni, list-eq taanna allisikkiartorsinnaanguttingut, list-erlu attaviusinnaasartunik allisarlungu kollegie-tut illit innersuussarnit, pisassaqarfeqartutut nakkutingalungu pittaanerpaamik sullinniassuassi, paasissutissalianik ikannerpaanik tuniorarlusi, akeqanngittumik, taakkununnga gruppe-nut attaviusinnaasartunik taamaallaat pisinnaangaluaruma sumiiffikkaaniittuni tuniorassuangut annertunerpaamik pisinnaasatinnik.
Apeqqutilliisoq: Apeqqutinginiangara unaavoq, silaannarmiit imermiillu paasiniarneqassutaasartut, airlines-iniit katersuisoqarnikuua paasiniarneqarsimasuni taakkunannga portunerusuni timmisartuni?
Mark McCandlish: Katersuiniarsimaneq tinguussaasunut tunngasumik, timmisartuninngaanniit, chemtrails-inut tunngassuteqartunut, trails-illu allat timmisartuniit inissinneqartartut, suliffeqarfimmik peqarpoq ilimangaara ateqartoq Atmospheric Analytic Inc. AirJet-inut atortunik peqarput, atortunik taakkua milluaasinnaasarput silaannarmiittunik katersuilertarlutillu soqarneranik. Taava, aappi periarfissaqarpoq iliuuserinniffinginissaanut, akikinngilaq, kisianni qanoq iliuuserineqarfingisinnaavoq.
Apeqqutilliisoq: Dr Davis, siornatingut oqaluuserisaqarsimavutit nuttaniit katersorsimaneqarneranit meeqqani nuunuaqqanilu, tamanna pillungu paasinnikkusukkaluarpunga.
Dr Stephen Davis
Pinngortitameersuniit pujoralaat tingusarsimavangut, pujoralammi 153-ini element-eqarpoq silarsuarmi, aungullu 64-it taakkunani pisariaqartittarlutingit ratio-anni tamani, saatungeriini tamani mineral-inik akerleriittoqarnerani inissisimaffimmiippungut uani, taamaakkaluartoq, gene-kkut eqqarsarsinnaassuseqalertitsisarput pilersissinnaasangut tamaasa pisinnaasunngortillungit, Amerika-milu analysis-ijoraangama amigaateqarnerpaaffiusartoq takusartangara unaavoq, taamaakkaluartoq element-it toqunartut ingerlaartorujussuusarput tingooraasarfinnut apuuttarput nerisassat nukissaqassusaat iningeqqallungit soorlu assersuutingalungu aluminum-it inissisimasarpoq magnessium-ip inissaraluani sianiutip pissuserisartangaaniittussaangaluani, taava pissangaartorsiornartortaa unaavoq apeqqutaasimasumut silaannarmut filter-it taakkuuppullu nano partikle-ilit taakkuupput isippit takusinnaanngisai isit takusinnaasaaniit 30.000-eriaammik mikinerungamik, taakkuuppullu filter-imik peerneqarsinnaaneq ajortut, anersaartoraangavillu qingakkut isertarput timikkullu akiuussutissaqanngilatit kingunerisarlungulu qarasaq tikittaramikku aamma anersaartornerni aamma puarnukartarput tassunga aamma akiuussutissaqanngilaq taamaakkaluartoq guuti-miit piginnaanermik tunisinnikuusimavutit taamaattut peernissaanut taava qanoq ilisissaanersoq unaavoq paasinissaa “timera tunillanneqarsimava toqunartunik?” akissutaalu aappijuvoq, drama-taalu unaavoq timippit aannukartikkunnannginnamiuk, taavalu aakkut misissortinnerit iluaqutaaneq ajorput quukkut misissortinnikkut iluaqutaaneq ajorput, timip sapinngisamik tamaat atorlungu piiarniarsarisaramingit, peerniaruningillu tartunukaattarpai tingummullu, arlaat tartukkut biopsy-ertinnikuua? Naamik, taava sunniineqarfiunerpaamik akikinnerpaamillu iliuuserineqarsinnaavoq klinik-ikkut dmps-inik misiliisinnaasut MSA-nillu takunnissinnaasunik isumanginnissititsisinnaasunillu piiaanernik, taamaattorli taamatut iliuuserinnittaattit ilaatingut toqunartortaqartarput aamma, misinnarsinnaallunilu timip katangartilernerani toqunartunik peqarsimangaanni timimi oqimaattitsisunik.Uannut illunnilu, klinik-it suleqatingisartakkakka uangut ajornanngittumik nuttaniit analyse-iliortarpungut, peqqutingalungu suut tamarmik tassani takuneqarsinnaasaramik, toqunartullu piiarnissaanut, amit peqqutingalungu tartoringakku pingajuat, toqunartut piiarneqartarput tingukku nerisassallu aqquteqarfingissai tartukkut amikkullu, nuttatillu uumasartuupput amerni, taava suungaluartulluunniit aammiittut nuttanut pisarput, uanilu pivara apeqqutingineqarsimasumut “nuunuaqqat nujai peerneqarsinnaappat misileraasarfimmullu nassiunneqarlutik analyse-ilerneqarlutik, nunarsuarmilu pissusissamisut ittumi timeq aluminum-eqartussaanngilaq timimi pinngorneq ajortoq aluminum timimi, taannalu takkuteqqikaangat qaffasissuulluni, strontium-ip allallu takkuteqqikkaangatta qaffasillutik barium-ilu takkuteqqakkaangamik qaffasissuullutik nuunuaqqanik taava toqunartunik ajornartorsiuteqarpungut.
Apeqqutilliisoq: Qujanaq.
Apeqqutilliisoq: Apeqqutissara Mr McCandlish-imuuvoq, qanittumi allatarisimasat atuaqqammerpara, nassuiaasoq qanoq nano partikle-ilit jet-it orsussani atorneqartarnerani, oqimaaqatingiisittissutaasutut orsussani portusuumik timmisarnerni, tamanna soqutinginartittorujuusimavara.
Mr McCandlish: Nano partikle-ilin suliaqartarneq taakkorpiaat pillungit nano metal-ilinik atuisarneq jet-it orsussaanni, NASA-milu misileraasimapput Maj-imilu 2001-imi saqqummiunneqarsimalluni, aap aajuna, taaneqarsimavoq Nano teknologi cryogenic-it orsussat, paasiniarneqassutaasoq assingiinngittorpassuarnut atorneqarsimavoq raket-it aallartissutingisartangaanniit turbo maskina-nut nalinginnaasunut, taakkua takuasartakangut airlines-ini ilanngullungit ingerlatitsiissutaasartut ilanngullungit jet-it orsussai A JP8, orsussatut atorneqartartut sakkutooqarfiit timmisartuanni. Isumassarsiartaa unaavoq oxide-imik peqaruit kode-eqartumi aluminum-imik taakkuuppullu aluminum-it sananeqaataat assingiinngittut marlut pingasullu silaannarmik akoqartut, maskina-p iluani nukissatut piorarneqartartoq anisittarpaalu silaannaq pittaanerujummillu orsussamik pilersittisarpoq sorunalimi tassuuna aluminum-i tassuunaartarpoq kingornatingut, trail-inilu ilaaleratarlutik, paasissutissartaa unaavoq, silaannarmik orsussaq akuneqartarami isumaqalerluni portunerujummukartitsilersinnaasarami tappavani silaannaqarpallaanngikkaluartumi, sakkutooqarfinnut tamanna iluaqutaasarpoq, aamma iluaqutaasarluni reklame-iliorfinni timmisartoqarfinni, peqqutingalungu ungasinnerujummukartoqarsinnaasarami orsutorujunngikkaluarluni, ajornartorsiutaalu unaavoq kingunerisaramiuk aamma ammukartiterneri silaannarmut najuussungattinnut.
Apeqqutilliisoq: Siullermik apeqqutingerusuppara HAARP-i Geoengineering-imut qanoq ataqatingiittumik suliarinniffiunersut.
Dane Wigington: Inuit ikannerusut tusarsimassuasi HAARP-eqarfiit, ionosphere-eqarfimmik kissattitsiissutaasartuupput frekvens-i qaffasissunngortitarpaa program-inik tulleriaartunik suliffingineqartarluni arsanerit aqunneqarsinnaallutik, kisianni ilimangaara taamaattut 2,5 dozen-inik ikattingisunik peqarpoq nunami nunarsuattinni, ilisimaneqanngittullu qanoq ikattingisunik mikinerusut nassiussuisartut sumi tamaani radar-ikkut ersertarput, radiofrekvens-illu ingerlaartartuusut silamik allanngortiterinermut ilaaqataasut ilaralunikkit. Nunarsuarmi massakkut tamatta uangut antenne-it pisuttartorivaatingut, toqqaannartumik taallungu, taamaasillutik tingooraasinnaanerusarput. Atmosphere-i US-imi misissuisimapput 400%-imik tingoorasinnaanerusarput, taakkua tamarmik RF frekvens-it allisittarpai, taava utertumik HAARP-i oqaluuserinerani Watts-eqarput millard-inik, paasiniaaffingeqarnikuunngillat sivisuumik atorneqarunik sunniuteqarsinnaaneranik, soorlu Mark-ip nassuiaassutingivai pittaasorujummik, tassa taamatununa silaannaqarfiit nikerartittaraat, Mark-illu nassuiaatissutingai pittaasorujussuarmik, taava taakkuullutingukua silaannarmik allanngortitersinermut ataqatingiiaallutik atorneqartut, taakkua marluullutik (HAARP Chemtrails-illu) avissaartinneqarsinnaanngillat suleqatingiittitaaneri, ilaminertarpassuni, ilaat unaavoq taakkua chemtrails-ip erseqqarittumik takusartakkangut, arlaalluunniit saamasuunngillat pittaanerpaamillu qanoq innissattinnut atorneqaratik.
Dr Stephen Davis: Taakkua pinngortitamut sunniutai ukuupput, timit aluminum-eqarneruleruni taakkua suliffiusartut malunginiarsinnaaneqarnerulertarput malunginiarnerulerpangullu inuit nukissaqassuttiminni maluttaarissiartorneri, taava pisiniarfinniluunniit pisussinnaaneq ajorput, imal. telefon-ip paarinnarnissaalluunniit ajorpaat namminneerlutik sunnertinneqarsimangamik, eqqaamavara 1985-imi Reading-imut pingama tv stationillu ilai takuniarlutingit sølvpapir-imik antenne-ii qallertarnikuuangut, illit massakkut aluminium-inngorsimavutit.
Apeqqutilliisoq:
Reno najungaqarpunga Nevada-mi, nittartangarnilu interview-neqarpoq Direktør-imik Desert Research Institute-imi, taassuminngalu interview-ertoqareermat ullup tulliani qilak annertunerusumik seqqarsarneqarsimalluni annertunerusumik nalinginnaasumiit, uanilu pisimavaa sølv dioxide-it timimut ajoqusiineq ajorneraramingit, taakkuinnaasimasullu nuissanik pilersittiniaraangamik atungarisarnerarlunikkit, Reno-milu ukiut sisamat najungaqarlunga malunginialersimavara, seqqarsaanerulerunik annikinnermik siallertarpoq, sooq taamaanneranillu paasinnikkusussimallunga.
Mark McCandlish: Taakkua partikle-it silaannarmut inissinneqaraangamik mikisuararsuuneri peqqutingalungit isungutak qerititernikullu krystal-it, taamatullu pissusissaminni partikle-it taamaattut tingoornarnersarlungit, partikle-ilit kissanneqaraangamik, isungutak portunerusumukaanneqarsinnaalertarpoq, jetstrøm-illu ammukaassinnaalertarlungu soorlu ingerlatitsiissutitut, sialuk nakkartinneqarnaveersinnaavoq taama pineqaruni, peqqutaallu ilaraat tassani.
Frances Mangels:
Aamma peqqutingalungu siallertinnaveeqqangamikku maani California-mi arlaanni Missisippi-ip kangiani tassani qaffakkiartoqqilersimasumi tassanilu siallerujussuaqattaalerpoq annertoorujussuarmik.

 

Qujanaq Isinginnaaravit
Allattingit Nittartakkangullu alakkarlungit
Video-t Youtube-imiitinneqarsinnaajunnaarsimasut alakkarlungit!!
Aamma Alakkariuk 222.GeoEngineeringWatch.org Sunulluunniit Chemtrail-inut tunngasut paasiniarlungit…

Inuttut Naleqassuseq

 

Inuttut Naleqassuseq

Suna tamarmi naleqarpoq, arlaatingut arlaatingullu annertusisinneqarsinnaalluni annikillineqarsinnaaluniluunniit.

Ulluttinni teknologi allaanngillat suna tamarmi aqqusaarfingisassaringaa, isertungaatitit allallu susassarinngisaat ilanngullungit, malunngerpianngisatingut akuerisarpangut paasivinnangu suut akuerinerlutingit.

 

Inoqatingut ullup ingerlanerani misingisarput soorlu naleqaratik imal. naleqartitaanatik.
Suna tamarmilu piumasaqaatersoneqartarmat allaaneq ajorluni tarnertik tuniniarlungu asanninneq perusullunikku. Immaqa puigorsimallunikku imminut asaneq inerisarneqarsinnaasoq ataqqinninnermut ataqatingiinnermut siunertaqaqatingiinnermullu pittaanerusumut, ilaasa pingisaraluarpaat ikannerpaartangulli kinguussaaqqasarput ilaatingut inooriaattit apeqqutaallutik sorpassuartingullu assingeeqatingiit imminnut nassaareqatingiittarput.

Naleqartitsinerup sarfai ataqatingiisittisuni nassaassaasarput uangut inuit taasartakkattinni ajunngittuni/ataqatingiittuni/qaamaneqartuni, ajortut avissaarnermiittarlutik/taartumi
Uangut immaqa misingisartakkattinni asanninnertut nuannaarnertut qiimanertut pilluarnertut.
Illuatungai taartut kamammi nikallunganertut nakkanganikkut ersinertut

Suli immaqa paaserpiarsimanngilangut suunukua uanguttinnut taartorsiortitsisuusartut.
Ikannerusungut itertarpungut pittaasunik misingisaqarusulluta imminulli pisarisinnaasarluta sarfat sorliit immersorneranik kinguneqaraangata.
Oqaattit immikkut Oqaaseqarneranik allamiut taasartangaanik Sprog-itut Language-itut
aamma misingissuttingut allaqqissaamik Oqariartuuteqartarput qarasaannarmiinngikkaluarlutik, ilaanni uummamminngaanniit ilaannilu itisuumik sorlaqarfimmiit akuersinermik illuatungiliuttumik kamattut taaneqarsinnaasutut atorneqartarluni.

Suut atungarisarningut puullaaqinermiittarput imminut allanullu isinginneriaaseqalertarluta taartumik

 

Killifferisattinni soqutingisaqatingiiffinniit suliffeqarfinniit upperisaqarfikkaanniit ima qaammaavingitilersimatingaangut uanguttinnut akisussaaffik tingusinnaajunnaarlutingu
illorisangut ukiukkut puakkut nipputtoorneqalertarlutik imeq akunik ulikkaartoq timeq pissusissamisut
ingerlajunnaarnerani oqaluuttillutalu uangut kannguttaattuliortuusungut pisuusutut misinginerit
naleqannginnerusungullu aquttisartut iliuuserisartangaanniit.

Inuiaat uangut sorsukkumatuujunngilangut, eqqissineq anguniangarisarparput nuannaarusunnermik
pittaasunik atungaqarusulluta itertarpungut ullullu ingerlanerani sarfangut ninikkiartuaartarput
eqqarsaatit aquttineraninngaanniit

Inuiaat qanorinnerat apeqqutaalluni misingisarpangut silatitsinni misingisangut, innersuussutaasartut
pisarinnittarput nutaarsiassaqarfinniit, ilaami soorpiaruna ajortuinnaanerusut eqqartorneqartartut?
Ajunngittuliortulli inissaqartitaarpiarneq ajorput sunniinerilu malunnartarlutik inuit naaperarneranni.
Taamaakkaluartoq Inussiarnersuuvungut annertunerusumik qaamanerup taartoq qimaatittarmangu
tarranut qimaasuaannarpasilluni.
Isumaqarpungali taartoq ajortuinnavissuunngittoq nalilertarnittituut, immaqa aamma soqannginnertut paasineqarsinnaavoq, tassaniusarlunilu periarfissaq nutaaq pilersittiffiusinnaasoq.
Suna tamarmi nikerartuungami allanngoraannartuullunilu sukkassuttit sakkortussuttit assingiinngittukkaat aqqutingalungit, qanorinnittinniillu pilersittisartuuvungut uangut Inuiaajusungut.

Inuiaat ajortunik eqqarsarnermiit iliornerusartut nuaminni ajortunik misingisaqarnerusarput
Ilaasali paasisimangaat ajortuusinnaasorpassuit pittaasunngortitsinernik saatittarpaat sananeqaattit qanorilisinnaaneri paasiniarlunikkit ataqatingiissaaralutik tamanut pittaasinnaasunik.

 

Siunertarisartakkangut qaamasuusarnerannik ilimanaateqarpoq uangut aamma kinaassuttitut/tarnertut timeqartutut suminngaanneerfipput qaamanerusimassasoq.

Apeqqutit :
Uaniuna inuunermi sujartortunga?
Misingissuttikkununa aaqqiijartortunga? Susoqaraangat qanoq qisuariartarpunga?
Timikkut aaqqitassat aaqqikkiartorpakka?
Misingerusutanniuna pilersittiartortunga?

Nalileeriaattit inoqatinut arlaatingut kajumerisittisarput
nuannarinnginnerpaasat akueritinnissami/aaqqiivingitinnissami tungaanut takkuttuartarput.

Inuttut naleqartitsineq imal. nalikillisaaneq
Imminut isumanginermiippoq pisuujussuttit soorlu ataqqinninneq paaseqatingiinneq asanninneq avitteqatinginninneq il.il.
Paasiniaasarneq qanoruna timeq ingerlatitsiissuteqartoq qanoruna salittariaaseqartoq qanorukua sarfat/misingissuttit atorneqaraangamik ineriartulersinnaasartut imal. kingunipiluttarneri inuiaaqatingiiat assingiinngittunik paasissutissaqarfingisarpaat arlalittingullu paasissutissat ammasut misileraataanngikkunik sarfalersuisartuupput taakkunannga iluanaarniartartunik erloqisittineq puullaaqatitsineq aalallattitsinerit ersinerit atorlungit.
Tamakkua milluaasartuupput. Paasinninnermi silatitsinni suna tamarmi sarfattinni piumaniarsarisuupput, politik-it qanoq ingerlariaaseqarneri, upperisaqarfikkaat sarfanik katersuisartut assingisaallu.
Inuiaallu uangut aamma ersippianngittumik erseqqarinnerpaamik atungarilersimallutingit.
Akisussaaffiit tingusaleraanni paasinarsilertarpoq inuit sapinngisartik tamaat atorlungu isumanginaveersaartartut inuit allat sarfaannik/amingaatiminnik milluaanilertartut soorlu nallingitinnerit atorlungit imminullu aaqqivinngisaannarlutik aquttiminni.
Inuit ilaat taamaasillutik sarfanik tunioraasuupput ilaalu milluaasuullutik, arlaatingut tamatta avitteqatingiittarpungut, ilaanni nuannersumik sunalu tamarmi oqinninngortarluni ikioqatingiikkaanni, paasileraanni timip iluaniittartut perusuinnalersittisartut
iluaalliortitsisartut nappaalatitsisartut aamma peerneqaraangamik timerlu pisariaqartitai ilikkariartuleraanni qanoq oqimaaqatingiiaartumik atorneri
erseqqarissisarput aqqutingisat. Aqqutillu ajorsimangaangata itertarpungut allanik aqqusiorsinnaaleqqilluta timeqarfimmi eqqarsaatikkullu.
Ilisimatussuttit assingiinngittut silaqartariaattillu itisussuseqartut sukkassuseqartut atineqarsinnaasunik massakkumiititerput, eqqarsartaaseq qanga pisimasuniikkuni siunissamiluunniit atijuminaassinnaasarlutik.
Malussataarniutinik ingerlassuteqarnermi imingassaangaluarunik nerisassaniikkaluarunilluunniit.
Ilinnut naleqartingit, timit naleqartinguk tassaniippoq aqqut pisariaqartittangarput, immittinnullu tunioraleruttingut eqqissineq anguniartangarput anguneqarsinnaasarluni.

 

Silaqassuttit ilisimatussuttillu kimilluunniit atineqarsinnaallutillu paasineqarsinnaapput
qanorittariaasilli allaanerusarput.

Pilersittisartuungatta Inuttut Naleqassuserput Pilersittisinnaanittinniissimassooq

 

Timivit aqulerpatit eqqaamajuk aquleqqissinnaavat
misingissuttit ilisimatussuttit qanorittariaattit atorlungit

Copyright Pilutaq~

Uangut Kalaallisut Inuiaattut Naleqassuttingut:

 

Uangut Kalaallisut Inuiaattut Naleqassuttingut:

Illoqarfik qimakkaangattingut pinngortitamiilluta, naasut paarnallu inooqatitsinnut avitteqatingisarpangut, arlaat oqarani “uangaaku uku imal. nunaraana una, soorunalimi arlaata sumiiffik isumannaarsimangaangamikku ataqqineqartarpoq annertunerpaamik pisinnaangaanni. Taamaallaa-nuna pilersuisoqarfiit naalakkersuisoqarfiit atuarfeqarfiit politik-it oqaluffeqarfiit ilitsersuileraangata imminissarsiornerit aallutilertaringut piumanerulerlutalu allat pinginerusaanniit. (Aqunnialertarlungillu inuit misingissusaat atorlungit) Kisianni tingusaaqqaffittinniit pisinnaaffeqarnerniit anillakkaangatta, allat isingileraangattingit piniartut imal. paarnanik katersuisut il.il…kissaattarpangut pilluaqullungit inuunerminni pittaanerulerniassammata inuunerlu nuannersumik atorlungit.
Inuiaattut sorpassuarnut tulluussallaqqittuvungut, aammattaaq tulluussarsimavungut avissaartiterisunut uanguttinnullu tinguaasimasunut, taava taamaasilluta ilutsinni sorsunneq aallutarilertarparput eqqarsartariaattillu tusarnaalerlungit soorlu nalilersuinerit atuipilunnerit assersuussinermit allat pinginerusaannik uangullu pinginngisattinnik.
Uangut Inuiaajusungut 60.000-ipajaanginnaavungut taamaakkaluartorli tamanna nakooqutingisinnaallutingut, ilikkaruttingut imminut akisussaaffimmik tingusisinnaaneq, illersorneq atamaannartitsisinnaaneq ineriartortillungit peqqissuttingut pittaasumillu inuuneqarnerit.
Eqqarsaatikkut aqutteriaattit ilaat tinguaariaattini atorneqartartut nunattinni piiangaasut naleqassusaanniit naleqarpianngittumik pisarpangut nunami inuuffinginikuusattinniit.

Peqqissimissutissaliortitsisartut ingerlattiinnarniarunik inuunittinnik sussaajunnaarsittitsinerulerlutik uangut aqqutingisariaqarpaatingut uangullu toqqangassaqarluta, naameersinnaassuseqarpungut, killiliisinnaavungut peqqutingalungu taamaasinngikkutta soqutingisaqatingiiffiit inuiaat tinguarsinnaasarpaat nipit qalipaatit atorlungit ilisarnaatit logo-llu, uangullu piumavitangut pivinngisaannassuangut piumasattinni, qanorlu sarfamik/pissaanermik uanguttinniit pisarnersut imatuuvoq uanguttinnik atuinermik soorlu nersutitut gulerod-imik malitaqarluta palasimik ooriliorniarsarisuminngaannilluunniit politik-erimiilluunniit paarineqartumit ingerlatitsissutiminik ingilluni ingerlatitsiissoraluta.

Uangut Inuiaattut Aappeernerpassuaqarpungu ikinnerusunillu naamik atortarlutingut taakkununnga pissaanermiittunut, akuerilertarpangut oorinik tunissappatingut millard-ilinniit ukiut tamaasa pilersittakkaminniit uangullu inuiaattut ineriartorpungut taakkua aqqutit atorlungit?
Takoriartingit illungut, imeq imertangarisarput nerisassat pisiarisartakkangut. Inuuningut ilumoortumik pittanngorsarpaat?
Imal. kaaviaarfinni uteqattaartippaatingut malingaasaqarfinni taakkunani kaavittilluta?
Aappi….? Naamik….?
Silaannarput anersaaruminartuua? Nuna naggorissisinnaava timmisartorpassuit qilattinnik minguttitsiartuinnavinnerani imal. maskina-nik/teknologi-nik akuerisartakkattinnik pisiarissallungit ?

Pisiarisarpangut inuunerit aalallaqqanartartut, stress-ernartut….
Inooriaaseqarluni ilorfaallanniarsarinernut oqimaaqatingiinngiffinniit sussapalunginninnerillu eriangineqartarpoq taakkunannga inuiaarparujussuit ilarisaannik paaqqinnittunik aqqutini ikattorpassuartingut, kikkut tamarmik allaarpasingatik qaffaanermut annertunerusumukarniarsaralutik soorlu immami ipianngusut imminnut anersaartorniarlutik ipitiqattaattutut, silamiikkaannili pingortitami, pinngortitap suut tamarmik isumangisarpaat isumanginninnerit saliinerit aaqqiinerit akeqanngittumik, apeqqutaalluni qanoq sarfat atorneri qanorlu siunertaqarfiusimaneri, inissittitersorfinnilu tamarmik atorneqartarput pissaaneqartunittut suli annertunerusumik pissaaneqalersinniarlungit, annertunerusumillu pingunik Inuiaat annikinnerusumik pisarput.

Pissaanermiittut

Pissaanermiittut imminnut aqussinnaaneq ajorput nerisariaattinik killilersukkanik/ tuniniaaffingissalluta pittaaqutaasartuaniit piiaaffingineqarnikunik, Pinngortitalli tamakkua suliarisarpai akornuserneqarsimanngikkaangami naatinneqarsimallunilu pissusissamisut, naatitsitsiissutai ataannarsimangunik iluittutut.

“Ilaatingut atuaannaleraangama paasilertarpara ilikkakkakka annikittuararsuusut.
Soorlu arlaata ilitsersuutit atuaraangamingit quppernerpassuarni timikkullu iliornermi ilitsersuussutaasut annikittuaraasarput iliuuseriniaraanni, iliuuserinneriaaseq annikittuaraq”