Eqqarsaatinik Aquttineq Nunarsuaq Nutaarluinnaq Sapilluuinnartuusoq

 

Eqqarsaatinik Aquttineq

Nunarsuaq Nutaarluinnaq Sapilluuinnartuusoq

 

 

Teknologi qarattamik pikkuttattitsisinnaasoq eqqarsartariaattimillu aquttisinnaasoq pittaasortaqarpoq, kisianni aamma taartortaqarpoq sakkutooqarfiit soqutingisaqatingiiffiillu pilersaarusiortartut atorluarpallaarsimasaat ukiuni qulikkaani

Immikkoortoq 1, Immikkoortut 2-ni

 

Nick Begich, MD© 2005-imit allanneqarsimavoq
Earthpulse Press, Inc.
PO Box 201393
Anchorage, Alaska 99520, USA
Nittartangaa:
http://www.earthpulse.com
Tinguneqarsimavoq
Earth Rising II: The Betrayal of Science, Society and the Soul (2003)

 

Aamma ersersimalissooq pisinnaalerluni inuup timaani oqaluttitsilersinnaanermik high fidelity-iusunik, eqqarsartariaattit isertortunillu siunnersuinerit qaffakaatillungit….Taamaammat, immaqa pisinnaalersinnaassooq “oqaluussinernik” akerlerisaasunut toqqangaasimasunut periaaseqartumik akerliusunut ajorluinnaqqissaartussaassalluni.’
-US Air Force, New World Vista’s: Air And Space Power for the 21st Century’

 

Isumassarsiaq taanna qarasaq pittaanerusumik toqqaannarnerusumillu inissinneqarsinnaaneranik ilisimatuuniit tunngaviusarsimavoq paasiniaasartunut, eqqumiittunik aallutaqartartunut, peqqissuttimut suliaqartartunut taavalu allaniit, inuiaaqalermalli taamaattunik sivisuunik eqqarsaatersortartunik. Ukiuni kingullerni qulini, ilisimatusarnikkut qarattamik siaruartiternerit takkukkiartulersimapput kinguneqartalerlutik malunnaateqartumik. Paasiniaanerit kingunerisaat tupaallannartuupput, unammillernarlutik taavalu, atupilunneqarunik, amiilaarnarsinnaallutik. Isumannaaqqaneq paasiniaanernik utaqqimaangaqarneq taannaavoq ineriartorneri ingerlatiinnarneqarnissaat.
Isumassarsiaq inuit sunnerneqarsinnaaneri silataaniit signal-iliarineqarsimasimasuniit pilersittisartut, assersuutingalungu, kallerup inneranik kajumerioqarfikkaanik malingaasanit, qaamanerit malingaasaliortuniit taavalu niput malingaasat signal-iliarineqarsimasut nutaajunngillat. Paasissutissat tulliuttut takutitsipput pisinnaasut ilaanni teknologi-nillu takutitsiissutaallutik qanoq pisinnaanerannik. Pittaasortaani, paasiniaasartut qaamanernik nipinillu assingiinngitutingut siaruartiterput annertoorujussuarmik, ilanngullungit ilikkarnaveertartunut, malinnaasinnaajunnaartartunut, aanaartoorsimanermiit aaqqinnerit, sukkanerusumik ilikkarsinnaanerit, iisartakkanik/ikiaroornartunik/imingassanik uerisimanerniit aaqqiijartornerit inuullu pittaanerusumik iliorsinnaalersinneri. Paasiniaanerit takutissimavaat qarattat qanoq ippiarnerani sunnerneqartitersinnaasoq qarasaq immini allanngortinneqarnermini. Taakkua allannguutaasut inuit ataasiakkaanik pisinnaalersittisarput eqqarsartariaattinik inissiisinnaalersillungit timimillu ilimangisaasaraluartumik aqunneqarsinnaanngittunik.
Sakkutooqarfiit allallu soqutinginnipput taamaattunut paasiniaasartunillu arlalikkaanik malinnaavinginnittarsimallutik taamaattunik suliaqartuusunik sakkutuut pinginnaaneri annertusisarniarlungit akerliusut illuatungaani pisinnaaneri annikillitinniarlungit.
Suna ilisimaneqarnersoq unaavoq ilungersuutaasimasunik suliarineqarsimasunit pissuseqariaattinik aquttisinnaanerit massakkut pisinnaalersimammata inisseeriaattit ineriartungaallutik ineriartortinneqarlutillu nunat siuarsmanerpaaniit planet-imi.
Taakkua teknologi-t nutaat ilisarititsipput allaanerujussuarmik tikittertoqarsinnaanermik sorsunnernut naalakkersuisutta nassuiaassutingisimasaaniit “Revolution in Military Affairs”-ip iluani ilaaqataanerarlungu. Taakkua teknologi nutaat sakkutooqarfinni pilersaarusiortartunut pisinnaalersittisuungaluarlutik, suli annertunerusumik inunnut nalinginnaasunut pisinnaalersittineruleqqapput. Sakkutooqarfinni atorneqarsinnaaneri taavalu “eqqissinermik paarsinerni” pilersittitsiissutaavoq ammasumik oqaloqatingiissutinginninnermik taassuminnga silaqassuttinut pittaanerusunut nutaamut iserternermut, inississuinermut sorsuussutaasinnaasunullu. Tunngaviunerpaamik apeqqutaasut ajunngittumut atorneqarnissaanik taakkunannga teknolog-nik atuisinnaanerni suli annertunerusumik/naammattumik tikitterfingineqarsimanngillat.
Taamatut pisoqarnerani sillimanermut taavalu silaqassuttinik paasiniaanernut pinginnaanerusartut ujaarlerfingineqaqqapput, namminersorlutik paasiniaasartut iluittumik ilaalluinnarput teknologi qanoq pittaasumik atorneqarsinnaaneranik ujaarlernerni. Teknologi-p pisinnaalersittineri, soorlu teknologi-ni tamani, annertutingipput nalingittumik aseruinermut imal. sanaartornermut pissaanertut atorneqarsinnaallutik allnnguinerniit. Isumassarsiaq timimik taavalu eqqarsartariaattinik pittannguisinnaanernik pisimasut qaangerniarnissaat aqqutaasimavoq takisooq qasunartorlu anguniakkat assingisaasut anguniarlungit pissanganartuullunilu. Paasiniaanernik atamaannartitsinerit ammasumik allattariarsortartuni taavalu atorluarneqarsinnaasunut isumannaarinnissinnaanerit siunnersuutingineqarneri pingaaruteqarluinnarput.
Qarattamik pikkuttattitsisinnaanerit iliuuseqartitsilissutaasinnaasunik teknologi-nik paasiniaasalesimavunga ukiut 15-it qaangiummata. Piffissami tassani, atortorisaasut killeqarsimapput massakkumut tingoriaannaasunut assersuutissangaanni. Massakkut pisinnaasoqalernikuuvoq qaamanernik nipinillu atamaannartitsinernik, niaqqup saaneranik kallerup inneranik (electrocranial) atuisinnaaneq taavalu biofeedback-inik atuisinnaanerit taamaattunik paasiniaassangaanni. Suli annerusumik, audio-nik tinguussaasunik peqarpoq oqaattinik ilinniarusukkaanni, pissuseqariaattini pittanngorsaarusukkaanni imal. pittaanerusunik pinginnaaneqalernernut. Biofeedback-itarisai taakkuninnga teknologi-nik nutaajusuni inunnut sungiusaataassutaapput qarattamik qanoq iitariaattit tikitterfingineqarsinnaaleqqallutik anguniangaqaraanni pittaanerpaamik suliaqarnissamut sungiusaassutaalerneqarsinnaaleqqallutik.
Qaamanernik nipinillu atortulersornerit qarattamik pikkuttattitsinerit aqqutingalungit sukkanerusumik ilikkarsinnaanernut ataqataasuupput qarattami taavalu eqqissisimaarutaasinnaaneranut annertunerusukkaamik soqutingineqaleraluttuinnarpoq inuppassuarnut. Annertunerusumik, atortunik taakkunannga atuinerit biofeedback-inik ataqatingiisittinerni suliarineqarfiusimavoq sukkasuumik paasiniaanermi ineriartorsimasumi. Teknologi-it ataqatingiittukkuutaarneqarsimasut qarasaq qanoq issusaanut sunniitillungu taavalu biofeedback-i pisinnaasoqarfinnik pissanganartunik sallaalliivoq. Nassaarineqarsimavoq ataqatingiiaaliami inuk, sap.ak-ialunni, qarattami ingerlaarfeqarfii inississoruniuk siunertaralungu siuarsarniarlungu qaangersimalersinnaasarsimavai Zen master ukiut 20T anguniarlungu atortangaanik. Takutinneqarnikuusimavoq meeqqat ilaat malinnaasinnaajunnaartartut qarattami ingerlaarfeqarfiisa ilaat annikillisissinnaangaat ajornanngittumik ilinniarsinnaalerniassangamik kemikalie-t atunngikkaluarlungit. Takutinneqarsimallunilu aanaartoornikut sukkasuumik aaqqissinnaalertarsimasut qarattami-biofeedback -inik suliniuteqartartut suleqatingingaangamikkit taakkuninnga atortunik nutaanik atungaqarlutik.
Paasiniaaneq aamma annertungaattiartumik ilinniartippaatingut siunnersuisinnaassuseqarnittinnut sunniiniarneq pillungu qanoq itariaasittinnut sunniisartuusoq. Oqariartuutaanerusoq teknologi-nik taakkununnga tunngasuni illersornissamut pisariaqartormat atornerlunneqannginniassammata.
Ilanngullungulu, ilisarinninneq ullut tamaasa pikkuttaatit atorneqarunik paasisutssallu atorneqartarlutik ilinniartaattingut aqqutingalungit erseqqarinneruleqqavoq. Inuit siunnersuisinnaassusaat, ingammik qasuleqqangaangamik, terrorist-iniit atornerlunneqartarsimapput, kult-it taavalu allat siunertarisaminnik anguniangaqartuniit. Allanik akuersisariaattit radio-niit fjernsyn-iniillu akulerukkiartofingineqarnerminni sinnattuaqinerit iluanukarlunilu silataanukarfianiit annertunerpaamik suli ilisarineqarnikuunngillalluunniit. Akuersilluni ilinniartaattit suli qaninnerusumik ataqatingiiffiunerulertarpoq eqqarsaatingissangaanni ” qanoq nutaarsiassat tingusarneringut” ulluinnarni inuunittinni. Eqqarsaatinik, iliuuseqariaattinik suliaqarsinnaanermillu sunniisinnaassuttit, marloqiusammik atorneqarsinnaaffiulluinnarpoq.
1980-ikkunni 1990-ikkullu atorneqartarsimapput timimik inerisaaneq aallunneqarluni. 21.Århundre-kkut silaqassuttimik eqqarsartaattimillu pittanngorsaanermik aallutaqarfiussooq. Isumassarsiaq teknologi-t nutaajusut ilinniarsinnaanermut ikkunneqarsinnaaneri soqutinginarput apeqqusernarlunilu kikkut aaliangiissanersut suut ilikkarneqarsinnaassanersut. Piffissami atuuttumi, pisinnaasoqarfiit eqqarsartaattittinnik tupinnarluinnarput taakkununnga soqutinginnittunut taama ittunik malitaqartuusunut. Eqqarsartaattiisittinnik aqussisinnaaningut allaanerunngillat timittinni nukinik aqussisinnaassuseqarnittinniit. Aqunnissaanut ilinniarnerit imal. eqqarsartariaattinik aqqusseriaattinik sumiissusilersuinerit timingut saatissinnaalissuaat inuuneqalersilluta illuittuunerusumik pilersittiffiunerusumullu. Atortut nutaat immaqa taamaalisittisinnaalersinnaassapput.
Pineqartup illuatungaanili pisinnaassuseqafeqarpoq atornerlunneqarnissaanik taavalu ilisimatussuttinik atuipiluttoqarsinnaaneranik. Sakkutooqarfinni pilersaarusiortartut, inattisinik sukaterinernut aquttisoqarfiit allalu massakkut isertortumik atortut atorsinnaanissaanut periarfissarsiorput “paasissutissanik ingerlatitsiisinnaatitsiissutit” iluittuuimmik aqussinneelerniarlungit – (taakkuullutillu) Inuit.

MK-ULTRA

“Dr Gottlieb, inunngorsimasoq August pingajuani, 1918-imi, CIA-p ilumoortumik “Dr Strangelove-erisimavaa” -bio-kemikalie-lerillaqqissorsuaq sanasimasoq aquttillunilu MK-ULTRA-mik, soqutingisaqatingiiffiup siammasinnerpaamik, iisartakkanik eqqarsaatinillu aquttisartoqarfia Cold War-ip (Den Kolde Krig) annertunerpaaffimminiinnermini. Isertungaataasimasoq annertoorujussuarmik MK-ULTRA 1964-imi taamaatissimangaluarluni, ingerlaartinneqarsimavoq MK-SEARCH-i – Gottlieb-i aquttisoralungu – 1972-ip tungaanut.2
Piffissap tassani ingerlanerani, eqqarsaatinik aquttisinnaanerit soqutingineqaleraluttuinnarsimapput Soviet-imiunik mikrobølge-it aqqutingalungit ingerlaartartunik.. 1988-imi, ukiut 35-at qaangiutereermata illersuisoqarfinni officer-it siullermik malunginialersimavaat Soviet-imiut US Ambassador-eqarfiannik qaartartumeerisartut qinngornerit mikrobølge-it atorlungit, US-ip naalakkersuisoqarfiisa suli aaliangersimanngilaat isumaqatingissutingalunikku – imal. ammasumik oqaatingerusussimanngilaat – suut qinngualatinneqartut tunuani siunertarineqassutaanersut.3 US-ip naalakkersuisoqarfiisa ilisimasimanngilaat susoqarsimaneranik. Sviet-it iliuuseriaattinik siuarsaasimapput inuit eqqarsartaasaat ajoquserniarlungit paasissutissallu atorsimallunikkit United States- embassy-mi diplomat-it sunnerniarlunikkit Moskva-mi.
1994-imi, allaaserineqarsimasoq MKULTRA-mut tunngassuteqartumik malitassaarititaasoq (program) saqqummiussimavaat, imatut paasissutissaqartumik:
“1950-ikkunni 60-ikkunnilu, CIA ilaasarsimavoq program-imik siammarsangaasimasumik inuit misilerangaaffingineqarlutik, kemikalie-t atorlungit, silaqassuttit assingiinngittut, allallu atortoralungit, iliuuserinneriaattinik ujangaqarlutik inuit qanoq ittariaasaat aqussinnaanerulerniarlunikkit akerliusut pisinnaajunnaarsinissaanut taavalu isertortumik iliortissinnaajunaarsinnissaanut siunertaqartunik.
“1973-imi, CIA-i siunertarisaminnik MKULTRA paasissutissartai aserortersimavaat paasininaanerminnut tunngasut inuit qanorittariaasaannut misileraasimanitik pillungit. 1977-imi, agency-qarfup MKULTRA file-it qalliissutingisimavaat ilanngutassiissutitut ooriliiffingalungit taavalu naalakkersuisoqarfikkut ooriliiffingineqarsimanerannik allaaserineqarsimasut ilanngullungit MKULTRA-mi allattungaateqarfinni ilanngutaasimanngittut paasititsiiffingalunikkit. Taakkua dokument-it imaqartitersimapput suliarinniffiusarsimasunik assingiinngittukkaanik 150-inik CIA-p tassani suliariffingineqartumi ooriliiffingisimasaani, kisianni uppernarsaataasinnaasunik nassaartoqarsimanngilaq piffissami tassani qinngornernik atuisoqarsimaneranik tunngasunik.
“CIA paasiniaasarsimavoq mikrobølge-inik atuisarnernut tunngasunik taavalu qanoq sunniisinnaanerannut akiorniarlunikkit Soviet-it US embassy-mut mikrobølge-inik nassiussuinerannut. Agency-p aaliangersimavaat tamanna Advisory Commitee-p pisinnaassuseqarnerata silataaniissimasoq.
“…Oqaluffeqariup Komite-at allaaserineqartut ilaannut ooriliisuusimapput, kisianni aamma eqqaamaqqullunikku piffissami tassani MKULTRA siunertarineqarfingineqarsimanngittoq “allaaserinsaasimasunik paaqqinninnernik taavalu misileraanissanut akuersinernik’. ….MKULTRA immini teknisk-ikkut unittinneqarsimavoq 1964-imi, kisianni suliaata ilaat ingerlanneqaqqissimallutik Office of Research and Development (ORD) DS&T- ip iluani MKSEARCH-itut allaqqasuni ingerlaartinneqarsimallunilu 1970-ikkut ingerlaneranni.
“CIA qanittumik sulisarsimavoq Sakkutooqarfimmut LSD-nik misileraanernut tunngasunik. Tassani Sakkutooqarfimmut ataqatingiiffiusaasoq malunnaateqartumik pingaaruteqarpoq peqqutingalungu MKULTRA aallartissimangami piffissami tassani Secretary of Defense Wilson-ip suliakkiissutingisimammangu 1953-imi pisortaqarfimmi aquttisut sakkutooqarfiit suliarisartangai malitassiuinerit inuppalaartumik inuit misileraaffinginissaat aallartinneqarsimangamik.
“MKULTRA ingerlanneqarnerani, CIA-p tapersersorsimavai misileraanerit arlallit inunnut ilisimanninngittunut. Taamatut pineqarsimasoq ataaseq toqoreernerata kingorna (Frank Olsen, sakkutooqarfimmi ilisimatooq, 1953-imi LSD-nik tunineqarsimavoq sap.ak-eratalu ataattip kingorna imminorsimalluni), CIA-aap iluani sulisartup paasiniaanermini nalunaarsimavoq ulorianartoqarsinnaasoq nalaataqartoqarsinnaasoq taamaattunik misileraasoqaruni. CIA taamatut suliarinninni ingerlatiinnarsimavaa annikinnerpaamik ukiuni qulini tulliuttuni. 1963-imi IG (Inspector-General) allaaserinnissimavoq inunnut ilisimannginnittunut misileraasarnerit unittinneqassasut, Deputy Director For Plans Richard Helms (kingornatingut Director of Central Intelligence-nngorsimasoq) ingerlatiinnarlungu isertortumik nunami misileraasinnaaneq innersuussutingisarsimavaa oqaatingalungu ‘ pittaasumik suliaqarnissamik pinginnaanerit ikiaroornartut (drugs) atorlungit annikilliartortut, amingaateqarsimammat ilumoorsaartumik misileraasarnerit amingarmata. Sammisarisap annertusiartorumik ilisimaleraluttuinnarnerani, pinginnaanikinneruleraluttuinnarpungut Soviet-kkormiunut taamatut suliarinneriaattimi’.
…Helms-i ilaasimavoq ilisimanngittunik misileraasarnerit unittinneqarnissaanut qaffasissumik illaruaatinngunnginniassangamik Agency-qarfimmi ilanngullungit ‘malitassiulluarnissamut ajornartorsiuteqarmat’.
Eqqaassutilersimavaa isertortumik pisoqarnera pittaanerunngittumik inissinneqarsimasoq taakkunannga atungaasimasuniit, taavalu “akissutissaqaratik malitassiuilluarnissamut tunngatillungu’.”4
Akissutissaqarsimapput malitassiuilluartumik iliortarnernut tunngasunut inuit misileraaffingineqarnissaanut kisiannili toqqarsimallunikkit suminginnarnissaanut, allanneqarsimasut aserorterlunikkit, eqqortut toqqorterlungit iliuuserisatillu ingerlatiinnarlunikkit. Allaanerusumik allanngortoqarsimanngilaq pisortaqarfiit ilaasut, suli atoramikkit nation-ip illersornissaanut inattisit, ammasumik paasititsiisoqarnisai avaqquttarlunikkit tatinginassusertillu. Allaaserineqarsimasut aserorneqarsimasut uppernarsaatinik imaqarput pisariaqartut immaqa taamaaliorsimasut tingusaatinnissaanut inuiaat qanorittariaasaat allanngortitersinnaaneri inississorsimangamikkit. Uteqqiisumik, tatinginartumik sassartoqarsimanngilaq inuillu ataasiakkaat pisinnaaffeqarfii salliunneqarsimangatik taakkuninnga misileraanermi ajoquserneqarsimasut.

Eqqarsartaattikkut Sorsunnerit

 

“Siullerpaamik ukiut 500 ingerlasimanerani, ilisimatusarnikkut ineriartortitsineq aallartissimavoq tunngavilersuutaasumik nunarsuarmik allannguisussamik Renaissance-itut Enlightenement-ituullu annertutingisumik. Ilisimatusarnerit nutaasujusut siammarsarneqarsimasut arlalippassuit inunnik tingooraalersimapput sukkasuumik sumiiffinnukaassilerlunilu siunissamut tunngaviliisussamik annertuumik.”5
Taakkua ilarisarivaat inuup eqqarsartariaasaanik aquttisinnaaneq. Ajornartosiutit qanorittariaattinut aquttisinnaanerit avatangiisiani, eqqarsataattinik aquttisinnaanerit paasissutissanullu sorsuttarnerit erseqqarissipput piviusumik pisoqartarneri takkussuutilernerani.
Tulliuttut massakkut paasineqarsinnaasuni sakkutooqarfiup alltarisaaninngaanneerput, “The Information Revolution and the Future Air Force” colonel John A. Warden III, USAF-ip allassimasaani, erseqqarissititsisut sumi inissisimanerlutik paasiniaanerup iluani, toraarfingisanut allaqqinnaanut ingerlasoqalersimanera qulaani nassuiaataasimasuniit:
“Massakkut misingaangut, nunarsuaq tamakkerlungu ilimangisaasimanngittummik, ineriartortitat ataattikkut ingerlasut pingasuusut, arlaat taakkunani uanguttinnut tupaallattiterujussinnaasoq paattuungatitsillunilu. Aqutteriaattini uppisittisinnaasoq (revolution) siulleq, nunalereriaattimut tunngavingisaasunik nutaaliortoqarsinnaanera, ataasiinnarmik pissaaneqartoqarsinnaanera Roma-li nakkarmat. Pilersinneqarsinnaasut taakkua pisut iluanni tupinnarluinnarput, ilanngullungit nakkassutaasinnaasortai. Ajoraluartumik, peqanngilaq (inummik) ataattimik misilittangaqartumik pissaanermik ataattimik aquttisinnaassuseqarsinnaasunik nunarsuarmik.
“Aqutteriaattimik nakkartitsisinnaasup aapparivaa, unalu tunngaillungu oqaluuserisaasorujussuuvoq massakkumut, taannaavorlu paasissutissanik aniatitsisoqarnera aqutteriaattinik nakkartitsissutaasinnaasunik. Soorlu inuit allat eqqaasimanerattuut, taanna malitarinnippoq unittitassaanngittumik ilaaffeqarluni Moore’s law-imut ilaalluni pissaneqarsinnaaneq computer-it atungaralungit. Taakkua tunngavingalungit suliaqartuungaanni, taamaakkaluartoq, pilersittinermuunngilaq isumassarsiat nutaanut teknologi-nullu, kisiannili annertusiartortumik paasissutissanik siaruarterisinnaanermut sukkattikiartortumut aamma, tamannalu uanguttinnut tupinnaannartumik pingaaruteqarpoq. Aquttisoqarfinnut nakkartitsiissutaasinnaasut paasissutissap taassuma ilarisaa unammillersinnaanermut ingasattorujummik sunniuteqarpoq. Suliffeqarfik pisiassamik nutaamik ilisarititsisoq ukiut qulit qaangiummata immmaqa ukiut tallimat ingerlaarsinnaavoq unammillertinik nakkutinginnittarialernissaminut nunami allaminngaanneersuniit. Ulluttinni, iluattitsisimassuutit qaammatit tallimat isumannaaqqasinnaangukkit imal. sap.ak-eri tallimat, allamik unammillerteqalinnginnerni. Ulluttinni nunarsuaq, ingerlalluarsinnaaneq piumasaqaateqartarpoq sukkasuumik ilisarititsisinnaassuttimik pisiassaasinnaasumik ingerlalluarsinnaasunik imal. sakkutooqarfimmut inississuissutaasinnaasunik. Ingerlalluarneq massakkut ilaasortaqarfinnukartarput tassanilu paasissutissat atupallanneqartarput ingerlaannangajaavik, ajutoornerilli ilaasortaqarfinnut illunukariartittinerniittarput imal. isumassarsianik toqqorseqqallutik. Ajornanngittuaraavoq–atoruk imal. annaassuat.
“Aquttisoqarfinnut nakkartitsisinnaasup pingajuat, ajornarnerulaartumik paasisassaavoq, taannaallunilu sakkutooqarfiit/teknologi-nik aquttisoqarfinnik nakkartitsisinnaaneri, imal. sumiiffinni allani taaneqartartuulluni aquttisoqarfinnut nakkartitsisinnaanerit sakkutooqarfiit atorlungit. Upperilluinnarpara una siullerpaamik sakkutooqarfinni teknolgosk-imik aquttisoqarfinnut nakkartitsisuusinnaasuusoq qangarsuarniilli, peqqutingalungu massakkut pingingattingit, aattaavissuaq, oorilersueriaaseqaratta sorsunnerit pilersinniarlungit allaanerujussuarmik. Sorsunnerit massakkut oorilersorsinnaalernikuuangut illuatungeriinnik massakkut. Qangaanerusoq, attavingiittarnerit sakkullu teknologi-mik ingerlassuteqartartut annertunerusumik sakkussat eqqoqqissaartumik toraangaqartinnissaanut, inississimavaatingut nangeqattaartummik sorsunnernik oorilersuinernut. Taamatut pisoqalersimanera suna tamarmi allanngorsimavaa.
“Pinngortitamiit Ingerlasunik Aqutteriaaseq:(Biological Process Control) Siunissaq siumut saaqqanerani, allaarpasinngilaq una nation-eq ilaasussaassasoq aporaaffinnut arlalinnut sakkutooqarfingut sumiiffinut inissinneqartartussaallutik sakkussat tamarmik atortariaqarlunikkit sakkutooqarfittali angusinnaasanangit pisariaqartitaasut. Ilaalertussaassungut qanittuaqqamik inuiaat ajoquseerusuttut pisoqarfinni atortorisinnaasat toqoraassutaanngittumik inississueriaaseqartunik aquttinernik imal. politik-ikkut toqqangaasinnaasunik. Erserpasippoq ilimanaateqartumik agent-eqartoq arlalinnik immaqa ingerlaartitsisinnaasut, kisianni annertunerusumik ajoqusisinnaassuseqartut, attaveqarsinnaasut imal. iserterlutik akornusiisinnaasut pinngortitami ingerlaartuni akerliisunngortitsinerit atorlungit pisittisinnaalerlunilu uangut sakkutuungut atortutkk atortariaqaqqalissangaat akerlerisaasut annertuallaamik inuunernik annaasaqanngikkaluarluni imal. pingisarisanik. Taakkua agent-it immaqa ilanngussinnaavaat nipilersuinerit (malingaasanik), isinginnaartitsissutit, kallerup inneri kajumerisut, taakkualu akulerussorlungit ilaartuinerit. Taanna pappiliaq sumissusiliisuussooq taamaallaat timeqarfinni aquttisoqarneq naalakkat atorlungit pinngortitamit ingerlaartitat.
“21 århundrede-ju tikinngiilaattaa , computer-erikkut paasissutissat sianiutinut ilisimatusarnermut tunngassuteqartut qaassapput. Angusimalissuangut inuup qarasaa qanoq ingerlariaaseqarneranut paasinninnerput erseqqarillisimassooq, qanoq timimut aquteriaaseqavinnersoq erseqqillisimassalluni, qanorlu (ajunngittumik ajortumillu) inississorneqarsinnaanersoq. (Inuup) ataattip kallerup inneranik kajumerisaaseqarneranut sarfanik ingerlaarnera takorloorsinnaalersimassuaa, aniatitsineri qanoq tillernilersorneqarsinnaaneri, ilusilerneqarsinnaaneri taavalu naapertuilluni malinnaavingititsiffingisinnaaneri, ataqatingiisilerlungit inuup timaata qanorittarneri inummut pititsisinnaalerluni qanoq nukiit namminneq ingerlariaasaat unittinneqarsinnaanersut, misingissuttinik aquttisinnaanerit (taamaasillutik iliuuserineqartut aqussinnaalerlungit), sinittitsisinnaanerit, innersuutit ikkussorsinnaaneri, eqqaamasat sivikittumik sivisuumillu akornusersinnaaneri, misingisassat ikkussuussinnaaneri, misingisallu eqqaamasat peersinnaaneri. Taassuma matoq ammassuaa ineriartortitsisinnaanerit allap allatarisimasaani pinginnaanerit atorneqarsinnaalersillungit sakkut atorlungit sorsuffinni, terrorist-it/tinguneqarsimasunilu pisoqarfiusuni, taavalu sungiusarnerni. Sakkut nutaat toqoraanerit atornangit sallaallerfingisinnaalerlungit imal. inuunerisaasut ikilingikkaluarlungit ineriartortinneqalersinnaasimassapput tassani anguniangaasumi. Taamaaliornikkut malunnaateqangaattiartumik pittannguisittisuussooq pinginnaanerisaasuni immikkut ittunik sakkutooqarfinni suliarisaasartuni.
“Misileraanerit ikkussuussat naapertuinnilluni malinnaavingineqarneqartussaassangaluarput attaveqartarnermut kallerup innerani kajumerisoqarfiit sarfaanni taavalu sianiutit nukiisa ataqatingiiaanneranni namminniussuseq atorlungu aquttisinnaanermut. Ilimangisaliaasartut ineriartortinneqartariaqassapput, ilusilersorneqarlutik, piareersangaasunilu misilerarneqartariaqassallutik. Misileraasarnerit siulliit ilaasaa sianiutit uumassuseqanngittunut atungaasimasut sianiutit ataqatingiiaaffianni naapertuussusaalersinnaalissapput aaliangiusimanerusunik uumasunut misileraanernut. Iluattissappata, (inuup) ataattip sakkoq takorluulersinnaavaa akerlerisaasoq atortulersortoq pisinnaajunnaarsillungu motor-it atorlungit (imatut paasillungu, sakkut atorlungit, sumiissusersiutit, akeqqat sumiinnerannik takuttitsisinnaasut). Ilimanaatillit sakkut taamaattut atorsinnaaneri akeqqamik sumiissusiliinermi peqqutissaqarsimappat; ilimanaataasut sakkunik atuinninnermik inuttaqartoq arlalikkaanik atuiffingisinnaanerannut suli ungasippoq angusinnaanissaanut. Taamaattunik atuisinnaaniaraanni sumiiffimmi matoqqasumi toqqisassar arlalikkaaqarfinni (soorlu tingusarinnerni) immaqa ajornarnerussapput inuup ataasiinnaap toraarfingisinnaaneraniit, kisianni ilimanaateqarnerulluni ajornannginnerusinnaassalluni annertunerusumik angusaqarfingiissutinginiaraanni.
“Aamma ersersimavoq pilersittisinnaanissamut inuup eqqoqqissaarnerusumik oqalussinnaaneri inuup timaani pittanngorsititsinnaanera, pilersitaasinnaasut qaffaassorlungit isertortumik suliaqarnermi taavalu eqqarsartariaattit atorlungit suliarisaqarnermi. Malingaasat mikisuaqqat (mikrobølge-it) gigahertz-ini inummut toqqisingaangat, kiassuttikkut iluaalliornerit pilertarput. Tassani ilaatinneqarput tassanngaannaq kissaanermi inuup amiani. Tassani siammarterissutaasoq sukkasusaa naammattarpoq pilersittiniaraanni malingaasamik nipinik atungaqartunik ingerlaaveqartuni. Sarfat tillernertut ittoq atorneqaraangami, pilersittisinnaalersittisimassooq (inuup timaata) iluani nipimik 5-15 kilohertz-imiittumik, nipini tusaaneqarsinnaasumik. Taamaasilluni, immaqa pilersinnaasoqalissooq “oqaluussisoqarsinnaalerluni” akeqqanut periaaseqartumik taakkununnga ajorluinnartumik.
“Assersuutingalungu oqaluuserineqartut allatat ukua qulaani, isumassarsiat misingisanik ikkussuisinnaaneq qaffasissumik eqqarsaatersornarpoq, kisiannili taamaakkaluarluni pissanganartorujuulluni. Nutaaliat kallerup inneranik kajumerisut aserorterinnissutaasinnaasutut ilimangineqartut pilsinnaalersittisinnaangunarput tillernerit naattuaraaqqat inuup qarasaanut pitinnerannut kinguneqarsinnaapput siganl-inik tarrarsorfiusinnaasut atorneqarsinnaassallutillu tatinginartumik sianiuteqarfiit qeqqanut pikkuttattitsiissutaasinnaasutut. Isumassarsiat tunuaniittut taakkunani “ungasissumi EEG-iit” aserorterutaasinnaapput iliuuserineqartussaangaluit imal. arlalikkaat katersuuffingisaannut sianiutaannik inississuilluni iliuuseqartoqarsinnaaneri. Ilimangalungu paasilissangipput qanoq pinginnaaningut taavalu eqqaamannittarningut, immaqa pilersittisinnaalissapput tassannga isumassarsiamit alloriassutaalersinnaasut siammasinnerusumik taavalu misingisanik kopi-erisinnaanerit allamut inummut, inississuinerit atorlungit. Pisinnaalersinnaasut “taakaniissimanernik’ ‘taamaalioreernernik’ paasissutissaqarfinni pilersittisinnaalissapput aqutteriaattinik nakkartitsisinnaanerit sungiusaariaattinut atungarisartakkattinniit allannguisittinermik. Qanoq tamanna anguneqarsinnaanersoq imal. anguneqarsinnaassappat malunnaateqarluartumik ilisimaneqanngillat. Iluattitaqarsinnaanerit imaqqortussusaat eqqarsartariaattimut tupingusuttitterujussuassapput!”
Qulaani allanneqarsimasut ilimasaarutaapput ukiumut 2020-mut. Taamaakkaluartoq, piviusuusoq taakkunani teknologi-ni piusuulereernikuupput taavalu patent-eqalereernikuulluni allataasimasuni ammasuni erseqqarissumik pisinnaasoqarfinnik takuttitsisuusuni. Taanna paasiniaaneq nutaajunngilaq 1950-ikkunnullu malinneqarsinnaalluni.
“Sakkoqariaaseqarnerit nutaat, kallerup innerata kajumerisoqarfii, atorneqartarsimapput sakkutuut nukiannut. C31 (Command Control), Communications and Intelligence)-eqarfik suli ineriartorpoq siammariartorlunilu.
Ersersinnaavoq sakkutooqarfiit immaqa pisinnaalersimassasut inuiaat eqqarsartariaasaannik aquttisinnaalersimassasut.”7
Sakkutooqarfinniit inuiaanut toraarfinginnittut malunnaateqartumik oqaluttuarisaanerminiit peerneruvoq. Qangaanerusoq, sakkutooqarfiit atuisarsimapput upperititsiniaanernik paasissutissat ilumoortut tunngavingalungit toqqaannartumik sallut uukapaatittinerillu atunngikkaluarlungit taavalu eqqarsartariaattinik aquttinngikkaluarlutik inuiaanik ajungaaffinginninniaraangamik.
“Isumassarsiat uukapaatitsiissutit massakkumi eqqarsaatingineqartut ungasissumiit niaqqunut nipinik nassittinerupput inunnut inissiillutik sarfamut appasissumik, malingaasaaqqat tillernertut ittut atungaralungit. Inuit qaammaavingineqaraangamik iluameersumik inissitaasimasunik malingaasat mikisuaqqat sakkukittuaqqanik malungineqartoq bzzz-imik, tuttajoorpalaamik, imal. isussuppalunnermik tusaaneqartarput pilersimarpasillutik (inuup sumiinnera apeqqutaalluni) immininngaanneersutut siunerisamiilluunniit imal. inuup niaquata tunuaniit. Qaqutingoortumik pisoqartumik misingisaasartoq pisarpoq sarfami nalinginnaasumi mikrowatt-ini centimeter-ikkaat kipparissut iluanni nammattisoqartuni frekvens-ini 0.4 GHz-imiit 3.0 GHz-inut. Tillernikkaat inississorluarneqarsimangaangamik, immaqa oqaluppalunnerit ilumoorpasittut pilersinneqarsinnaassangunarput. Taassuma periaattip siammartinneqannginnerani taavalu sakkutooqarfinniit atorneqannginnerani, paasinninnerit taakkunannga ineriartortinneqartariaqassapput. Paasinninnerit taamaattut pisariaqaannanngillat annertusisaanerni isumassarsianut camouflage-inut, uumasuusaarnernut, uukapaatitsinerillu atorlungit suliaqarnermi kisiannili aamma pisariaqassalluni inississorluakkani isumannaallisareerneqarsimasuni soorlu malingaasat mikisuarakkuutaanik atuinnginnermi.”8
Misileraanerit ilumoortut taamaattunik inississuinerni uppernarsaasimapput “nikittariaattit, malunginnittariaattit, misingissuttit, piumasat, isumassarsiat eqqarsartariaattimilu assingiinngittunik misinginneriaattaasut immaqa annikillineqarsinnaallutillu, unittinneqarsinnaaneri, imal. inississorneqarsinnaaneri kallerup inneri atorlungit pikkuttattitsinerit qarattap iluaninngaanneertitertuni. Taakkua piviusumik pisuusut eqqarsaatersortariaattitinut isummertariaattinut allanngornikuupput, eqqarsartariaaseq misilerarneqarsinaannginneraniit.”9
Eqqarsaatinik aquttisinnaanernut siammasissumik soqutinginninneq sakkutooqarfiit eqqarsartartuannut pisimavoq Korea-mi Sorsutereernerup kingorna, sorsoreerlutik tingusanik nassataqareernermi tingusat allatut pissuseqartarneranni allanngortoqareersimanerani. 1956-mi, allatat tulliuttut allanneqarsimapput United States Congressional Record-imut:
“Allatat qanoq tingusat Amerika-minngaanneersuusut Korea-mi inuiaaniit isummerfingisaasarneri qaffakaatilersimapput, siammasinnerusumik taaneqartartumi “qarattamik saliinertut”(brainwashing). Taanguutaasoq immini inuiaat ilimangisaliortarnerannut pilersittiortorsimavoq atorneqartarlunilu, ataqatingiippianngittumik, nassuiaassutitut inunnut ajoqusiisoqarsimangaangat Communist-ininngaanniit. Ilumoortumik “qarattamik saliinerit” sivittorsangaasunik eqqarsartariaattinik ingerlaartitsinermiittarput, sananeqartarlutik inuup eqqaamasaanik piiaanernik, qanga upperinneriaaserisimasaanut isummertariaasaannut taavalu nutaanik inississuinernut. Sungiusaassutinginiarlungu qaffasissorujussuarmik ulorianartorsiornarpoq imminnullu silarsuarmi nakorsaariaataasunit akuerisaasimasuniit assingunngiivillutik. “Qarattamik saliinerit” ingerlanneqarneranni, ingerlatinneqartartut ikattuni toqqaannartumik inuummut isumangineqartumut akerliusarput. Iluattitsisartuuniaraanni, pisariaqaateqartarpoq, arlalippaaluit ilanngullungit, inuup iluittuuimmik matoqqasumiitinnissaa nalinginnaasumik nalaatarisartangaaniit taavalu avatangiiserisartangaaniit.”10
Malitassiuilluarnissamut eqqarsaatersorfingisaasarsimasut allanngorsimanngillat, kisianni sakkutooqarfimmi malitassiuisarnerit allanngorsimapput malunnaatilimmik pinginnaaneri taakkunani suliaasartuni annertusisimammata. “Eqqarsartariaattikkut sorsunnerit annertusiartortumik pingaaruteqaleraluttuinnarpoq US-ip sakkutooqarfianut eqqissineq attanneqarnissaa suliniutingisaramikku”. Eqqarsartariaattinut suliaqarfiusartuni, ujaarlertuaannarpungut teknologi-ngut pilersikkiartorsinnaanerannut, annertoortaat taakkua aquttisoqarfinnut nakkartitsiissutaasinnaapput,’ (sakkutooqarfimmi pilersarusiortartoq) Holmes-i oqarsimavoq. “Pingaaruteqarluinnarpoq teknologi-iit pisinnaasaanniit siuarsimanerusinnaanerput.”11
Taamungaannartumik tassani suliaqarfiusumi pilerinarsinerusimavoq eqqarsarnissamut malitassiuilluinnarnissaminngaanniit tassani.
Russit sakkutooqarfiata artikle-iliaa sallaalliisimavoq oqariartaattimik allaanerulaamik tassunga ajornartorsiummut, oqaatingalunikku “inuiaaqatingiiaat eqarsartaattikkut sunnerneqarsinnaanerata (psychotronics) sorsuffiannukanngujuulerpoq” eqqarsartariaat timerlu naapertuussamik malinneqaqqallutik.11b
Taakkua eqqarsartariaattinik sunniissutaasartutut sakkuusut aqutteriaasarput imal. inuup eqqarsarsinnaassusaanik allannguisarput, imal. malungisaattit saassussinnaallunikkit inuullu data-nik tingooraasinnaassusaa akornusiisinnaalluni. Pisuni taakkunani marlunni, anguniangaasoq paattungatitsineruvoq imal. signal-inik aseruineruvoq timimit nalinginnaasumik eqqissisimatitsisussaangaluamik.
Aquttisuusoq US Department of Defense-eqarfimmi malillungu (S-3600.1, December 9, 1996), “paasissutissanik sorsunneq” nassuiaassutingineqarpoq “paasissutissanik suliakkiissutaasumik ingerlanneqartoq piffissami ulorianartorsiorfimmi/aporaaffiusumi anguniarneqartumik imal. akerlerineqartut immikkoortut tingummisarisinnaasaat immikkut ittunik pilersaarusiortitsisut”. Taakkua “paasissussanik inissisimaffikkaajusut” US-ip sakkutooqarfiata uummateqarfiani inissisimapput nutaaliortarfingisaanniipput taavalu imminnut piviusunngortittarlutik hardware-itut, software, attavingiittariaattinilu taavalu inuit ataasiakkuutaani qaffasissumik sungiusangaasimasuni.
Paasissutissanik sorsunnerit inuup timaanik suminginnaakkajussimavoq paasissutissatut imal. data-nik ingerlatitsiissutitut taakkunani tinguaaniussutaasartuni, taakkuali minillungit pineqartuni inuup malitassiuisumik paasiniaaneri imal. pequsersornerminik aalallaqqasinnaanerani paasissutissat ilumuunngittut paasisimanerani imal. uukapaatitaasimanikkut…Taamaakkaluartoq, timeq pisinnaassuseqarpoq uukapaatinneqaannarani, inississorneqaannarani imal. paasissutissanik eqqunngittunik tunineqaannarani kisianni aamma qamissinnaalluni imal. aserorneqarsinnaassuseqarluni – soorlu allatuulli data-nik ingerlatitsisinnaasutut. “Data” timip tingusartangaa silatiminngaanneersumit, soorlu kallerup inneri kajumerisuusuniit, vortex-iniit imal. nipininngaanniit sarfaqartut malingaasatut, imal. pilersittisinnaasarluni nammineq sarfarisani aqqutingalungit imal. kemikalie-nik pikkuttattinneqarsimangaangami, inississorneqarlunilu allanngorneqarsinnaasarluni, soorluttaaq data-t taama tittartut hardware-it inississorneqarnikut arlaanniit soorlu allanngorneqarsinnaasut. Paasissutissaannarnik aqquteqartunik kisimi ingerlassutingisunngorniaraanni toraarfingineqarlunilu taanna kisimi ingerlassutaasussaasoq, “inummiiungaluarpat imal. nammineertussiaasunit”, taava nassuiaariaaseq ilaassooq inuup data-nik ingerlattisinnaassusaa signal-it namminerminngaanneersut silatiminngaanneersullu erseqqissumik eqqarsaatingineqassapput ilaasutut paasissutissanik sorsunnermut.12
Anguniakkat qaffasinnerujussuarni, eqqarsaatinik aquttinerit sissuertumik eqqarsaatingineqarsimapput 1969-imili ilisimatuunut siunnersortiusimasumiit President Johnson-imut. “Gordon J.F. Macdonald, nunalerinermi fysiker-eq immikkut sammisaqartarsimasoq sorsunnerup ajornartorsiutingisartangaanni, allaaserisaqarsimavoq piffissami eqquilluartumik, ‘qarattakkut aanaartoornerit pilersitaasimasut atortulersornernut atorneqarsinaasut qaffasissumik sarfaqarfiusuniit nunarsuarmi sumiiffikkaani immikkut ittuniit…Taamatut iliornermi, (inuup) ataattip inissisimaffimmik sanasinnaalersimassooq qarattat ingerlariaasaanik ajoqusiingaattiarsinnaasunik inuiaaqarfinni annertuuni sumiiffinni piffissani ingerlasuni aaliangersimasumi…”13
Taamatut pisinnaanerit ulluttinni piusuupputinissisimaffikkaat atorlungit ionosphere-eqarfiit aqqutingalungit tillernilersuinikkut signal-inik, frekvens-imi eqqortumi, qarasaq nalinginnaasumik ingerlasoq qallersinnaalluiniuk akornuserlungulu. Qalliilluni akornusiingaanni tillernernik qarattami pissusissamisut ingerlasuni, kemikalie-nik qisuariaattit aallartinneqartarput misinginnittariaattit allanngorneqarlutik taakkunani inuiaani toraarfingisaasimasuni.

 

Silaqassuttip Malungisaattillu Silataatingut Oqariartuutinik Atuisarneq Ussaassaarutinilu Atungaasarneri (Subliminal messages and Commercial Uses)

Teknologi-iip nutaajusut ilaanni atorneqartarneri inissisimaffinniipput pisiniarfinni tillinnaveersaartitsiissutitut, nipinik nassiussuinermi tusaasinnaasat ataanni nipeqartuni. “Japan-imi pisiniarfiutilli CD-nik appisimaartarput silaqassuttip malungisaatillu silataanni oqariartuutaasartut atorlungit pisiniarfinni tillinniartartut ikaliartortut pitinnaveersaarniarlungit. Eqqarsaatinik Aquttiissutaasartut CD-iit soundtrack-eqartarput nipilersuutinik tusaamasaasunik imal. immap imaanik, nipilersorneqarsimasuni kode-lersorneqarsimasut inuit nunani assingiinngittuni oqaaserisaanni arfineq marlunninngaanneersunit…sillimasaaralutik arlaat tillikkaluarpat politi-nut allaaserineqartussaanerarlungit.”14
Atortut arlaqartut ineriartortinneqarsimapput pissuseqariaattit sunnerniarlungit taamatut iliornikkut, patent-illu pisortaqarfinniit pinnanneqartussanngorneqartarsimallutik.
Oqaaserisaasut tulliuttut tinguneqarsimapput taakkunannga patent-iniit audio-nik video-nillu program-ilersuinerminngaanniit–taamaallaat uani, uangut program-iuvungu/program-ingaasuuvungut:
“Nipinik silaqassuttimi malungisaattinillu silatiminngaanniit oqariartuutinik program-iliisarnernik inississuisarnerit ilaapput silamitimmingaanniit oqariartuutit kode-lerneqarsimasut pilersinneqartartut frekvens-it inissinneqarsimasut sillimmasernissamut tone-it ataqatingiisillungit silaqassuttit malungisaatillu silatiminngaanneersut oqariartuutit signal-it kode-lersorneqarsimasunik oqariartuutinik subliminal-iusunik immiussaasimasuniit audio-niit assingisaanillu. Oqaluppalaarnerit subliminal-inik decoder-it/mixer-illu akulerunneqartarput atuisup nalinginnaasumik stereo-nik inissittiteriffingisimasaanniit tingooraasunngortittarlunikkillu input-itut audio-ut program-erneqarsimasut atuisup toqqangaaniit taavalu subliminal-it kode-lerneqarsimasut oqariartuutaanni.”15
“Audio-ut qanorittariaattinut signal-it (ambient signals) pisiniat pisiniartarfeqarfianni pisiniarfiup iluanni malungineqartarput pilersorneqarlutillu signal-inik ingerlatitsisuniit assingiinngittukkaanik sakkortussuseqartuni audio-ut malungineqartut signal-ianniit. Kaaviaartitat aqunneqaqqasut sakkortussuttinik audio-nik subliminal-iusunit tillinnermut akerliusut oqariartuutaat annertusisinnaavaat sakkortussuttit sakkortulineranni audio-ni malungineqartuni sakkukillineqarlutillu audio-ut signal-it sakkukillineqaqqaneranni. Taanna sakkortussuseq aqunneqaqqasoq subliminal-inik oqariartuuteqartoq immaqa akuneqartarsinnaavoq tunuatingut nipilersuusilerneqaqqasunik taavalu nassiussorneqarlutik pisiniarfiup avatangiisianni.”16
“Data nassiussuunneqarniarunik ataqatingiisinneqartarput ilanngunneqarsimasunik video signal-inik. Data inissinneqartarpoq digital-inik eqqaamassusilerneqarnikuusunik digital-itut iluseqartunik. Byte-it tamarmik atuarneqartarput tulleriaasukkanik aaliangerniarlungit: ataavartumik takutitsinikkut qanorinneranniit data-mi malillungit assit immikkoortukkaat ataattikkut tillernikkaatut video-ut signal-ianninngaanniit; data-t sumiiffii video-ut iluanni video-llu assiisa iluanniataqatingiisitaliani ataattikoortinneqarlutik video signal-it atorlungit; data-llu takutinneqartut sumiiffingisaat video-ut assiisa iluanniittut apeqqutaalluni paasissutissaq sumiinneraninngaanniit.”17
“Taanna nutaaliaasimasoq ataqatingiiaassutiliaasimavoq oqariartuutit subliminal-iusuniit pilersineqartartut 100%-imik atuisuminngaanniit program-eererneqarsinnaallunik fjernsyn-ikkoortinniaraanni. Oqariartuutit subliminal-iusut pilersittitsiissutaat takkuteqattaartumik takutitsiissutaasarput atuisup immikkut ittumik oqariartuutingisimasaat nalinginnaasumik fjernsyn-ikkut signal-itut malinnaavingitinneqarsinnaasunngorlutik piffissami inissitaasumi nassiussorneqarlutik. Taamatut iliornerit inummut ataattimut pilersittitsisinnaanngortarpoq subliminal-inik (((supraliminal)))-inik terapi-nik fjernsyn-iutingaluni.”18
Qulaani allanneqarsimasut tunngavilersuutingisaat paasinissaanut ajornakusuulaarsinnaavoq; taamaakkaluartoq, ajornanngillineqarsinnaapput. Taakkua patent-it sanaajusimapput oqariartuutit toqqoqqasinnaallungit video-ut iluanni imal. nipilersuutikkut, “kiinappalerlungit” program-ilersuisup paasitikkusunngisai ersittumi ingerlassinnaaleqqallungit. Oqariartuutit taamaattut silaqassuseqarfiusoq avaqqussinnaavaat eqqarsartariaattiniit iliuuserineqalertarlutillu inummit taakkunannga tusaasaqartumut; eqqarsartaattip ingerlaartup paasinngikkaluarluningit. Teknologi-iit taakkua neriartortinneqaraluartut inuinnarnik atorneqalersinnaasussatut taavalu illersornissamut, eqqarsaatingeriakkit ussassaarisartut qanoq atupilussinnaaneraat soqutingisaminnt oqariartuutaat ukuusinnaallutik “pisingit, pisingit, pisingit”, “imerit annertunerusumik, ernumanak”, imal. arlaatingut imminissarsiutaasinnaasunut malitarisaliarsimasunit. Taakkua inissittitersuinerit aqunneqassappat? Kiminngaanniit taavalu qanoq pisoqarnerani?

Malitassat Nutaat Suna Eqqamasaanersumut

“Nevada massakkut state-ituaavoq akuerinnissimasoq takunnissimasutut oqaatingiinittussat inummik hypnosis-i atorlungu paasiniarneqarsinnaaneranut. Oktober 1-imi 1997-imi, eqqartuussiviit inuinnarnik taavalu pinerlussimasunit suliarineqartartut hypnose-it atorlungit oqaatinginnissutaalersimapput eqqaamasat pittanngortinneqaqqallutik suliarineqarsinnaallutik, takunnissimasoq paasititsisimappat, annikikkaluamik, angajooqaajusoq imal. paarsisoq paasitinneqarsimaneraniit, inullu hypnose-erneqartoq arlaatingut: peqqissaasuuppatm klinik-inik inuiaanut sullissisuuppat licens-ilerneqarsimasumi 641B of Nevada Revised Statute-i malillungu, imal. paasiniaasoqarsimappat ‘soqutinginninngitumiit’.”19
Taanna pingaaruteqartuusumik suliarinnissutaasoq pinngittoorani ataasiakkuutaarnera amerliartuaassooq teknologi siuariartornerani uppernarsaatitut atungaasinnaaleqqanerani. Ulloq takkutissappat pisinnaasoqalerluni eqqaamasanik allannguisinnaanermik imal. iluittuuimmik eqqaamasanik inississuisinnaaleraanni, soorlu siunnersuutingineqarsimasutuut sakkutooqarfiit officer-ianiit, taavami qanorilisoqarsinnaalissua? Qanoq ililluta ilumoortoq ilumuunngittumiit avissaaqqatilersinnaassuangut? Eqqartuussivinni suut sunnerneqassappat uppernarsaatitut atorneqarsinnaasut “isornartueriaattit peqqusersorneqarsinnaalerpata?”
Uteqqiisumik, teknologi-iit takkukkiartorneri siulleqqaammut ilisarineqaqqaartariaqassapput ilumoortutut inattisit inissinneqannginneranni taavalu inissisimaffikkaat ikkussuunneqannginneranni aqutteriaattit atupilussinnaammangit. Eqqarsaatingeriaruk qanoq sivisutingisumik eqqartuussiviit ilisarilersinnaaneraat hypnoterapi ilisimatusarnerusoq upperinarluinnartutut atorneqarsinnaasoq. Neriuppungut utaqqisariaqassanata sivisuumik inattisilerisartut ajornartorsiutaasut sammilernissaanut.

Nipinik Sunniisinnaanerit

 

Apeqqutit tassani pineqartuni sakkortoorujussuupput. Pisinnaasoqarpa inuup qarasaanut nassiussisinnaalluni, ungasissumiit, immikkut ittumik nipeqartumik, oqalunnermik imal. paasissutissat allaanerusut paasineqarsinnaasunik? Pisinnaasoqarpa nipinik nuussuisinnaanermik imatut periaaseqartumik inuup ataasiusup kisimi “niaqqumini nipeq tusaalluniuk” allallu tusaanangu? Pisinnaasoqarpa inuup misingineri allanngorneqarsinnaallutik ungasissumiit kalerup inneri kajumerisut atungaralungit? Akissutit apeequtinut taakkununnga tamanut nipituumik “Aap-iuvoq!. Ilisimatussuttip sumiinnera ilimangineqartut pittaasinnaanerannut qaangeereernikuupput, pinginnaassuttillu massakkut maaniillutik.
Sakkutooqarfiit allattorsimasaanni tamanna pillungu siunnersuutingaat pisinnaasuusoq. Misileraanerit tulleriaartut, patent-it nammineerlunilu paasiniaasarnerit uppernarsivaat teknologi ulluttinni taamaattoq ullumikkut ilumoortuusoq. Paasititsiniaanermi uppernarsaatit atorlungit European Parlament-imut 1998-imi, takutissimavara atortoq ataaseq taakkununnga malinnaasunut tupingusuttiterujussuarsimasoq. Taanna atortoq timeqartumiit pisariaqartitsisarpoq ingerlasinnaaniaruni taavalu ukioqarsimalluni ukiut 40-ngajannik. Paasiniaaneq taanna imaqa pingaaruteqarnerpaajuvoq peqqutingalungu politik-imi annertunerpaamik sakkuusinnaanera peqqutingalungu: pisinnaalersittisinnaaneq paasissutissamik inuup qarasaanut, nalinginnaasumik qanorittariaattit immikkorrtiterissutaasartut tamaasa avaqqullungit.
1995-imi, US Department of Defense isumaqatingiissutiliaq taanna takkuttissimavaat, “Communicating via the Microwave Auditory Effect; awarding Agency: Department of Defense; SBIR Contrak number: F41624-95-C-9007”. Teknologi-mut tassunga nassuiaassutaasoq, toqqaannartumik attavingiinnermut sakkutuut innuttaanut atorneqartartoq, allanneqarsimavoq imatut:
“Title: Communicating via the Microwave Auditory Effect
“Nassuiaataa: nutaaliaq aquttisoqarfinnullu uppisittisinnaassuuseqartoq nassuiarneqarpoq sallaalliisoqarsimasoq appasissumik-pititsisinnaanerit- Radio-Frekvens-it atorlungit attavingiittarnerit (RF) atorneqarsinnaasut.
Ajornanngittumik atorneqarsinnaaneri isumassarsianik inissinneqareernikuupput marluullutik appasissunik sakkortussuseqartuni misileraasarfinni inissisimasuni taavalu qaffasissumik sakkortussuseqartut RF-inik nassiussuisinnaasut. Sakkutooqarfinni atorneqarsinnaasut arlaqarput sumiiffikkaani ujaarlerfiusinnaasuni annaassiffiusinnaasuni taavalu immikkut ittunik suliaqarfiusartuni.”20
Ajornanngittumik atorneqarsinnaaneri takutinneqaannarsimanngillat laboratorie-mi kisianni aamma suliaqarfinni radio-frekvens.inik nassataqarfiusuni. Golf Krig-mi pisimasumi, ilimangisuaannarsimavarput peqqutaa sooq Irak-imiut tunniutiinnarneranuut peqqutingingaat ikattukkaajullutik peqqutaasimanngilaq sakkortuumik qaartartumeeriffingitittarnitik kisiannili peqqutingalungu toqqisaarneqartarsimangamik “toqunartuniunngittoq” inissittiterinernik ersinermik pilersittisimasumik immaqaluunniit ajornerusunik. Paasiniaanitta qallerneqartitersimasut ammaassorsimavaat allaaserineqartarsimasut massakkut ilimangisangut piviusuunerannik.
“”Suna ‘Voice of the Gulf’-ip nassiussulersimaneraa, ilanngullungit taakkua qinnutit Koran-imut taavalu uppernarsaatit iluamik pineqarsimasunik tingusat Irak-imiunik, eqqoqqissaartumik paasissutissaapput ataasiakkuutaat qaartartumeerneqartarsimasut ullut tamaasa, nutaaliat ilanngullungit, nipaattumik eqqarsartariaattinik teknik-inik atuisimanerit eqqarsaatinik sakkortulisittisimasut ersinerujussuarnik sakkuttuut ataasiakkuutaat eqqarsartariaasaanni…”21
Tamanna ulluttinni paasinarluinnarpoq, paasissutissat annissuunneqartareernerani annertusiartortumik ilisimaneqartut eqqarsaatinik-aquttisinnaanermut sakkuusartuni.
“Oqaatingisaasut malillungit tingusarineqarsimasuni taavalu Irak-imut sakkutuujujunnaarsimasunit, taamaakkaluartoq, ajornerpaartaat taavalu neriuutaaruttitsisuusimasoq program-eq ilisimaneqartuuvoq siulleq sakkutooqarfiit teknologi qaffasissoq nutaaq, subliminals-inik oqariartuuteqartunik nassiussuisinnaasoq ataqatingiisinneqartarpoq ultra-high-frequency ‘Silent Sounds”-itut imal. “Silent Subliminals”-itut.”22
Teknik-inik taamaattunik atuisinnaaneq, upperaarput, ersinernik inississuinerniit annertunerujuttut ilaasimasinnaallutillu suli signal-inik sakkortunerusunik pilersittisinnaassuseqartut, takussutissanik nunarsuup malinnaavingisimasaanniit allaanerusunik, ilanngullungit niaqqukkut anniarnerit, qingakkut aannerit, sumiiffeerunnerit taavalu merianngunerit- tamarmik pisinnaassuseqartut sakkut toqoraatissutaanngittuniit.
Apeqqut massakkut suli taannaavoq: Suli teknologi-nik atungaqarpat soorlu koncetration camp-eqarfiit electronisk-iusut inuiaat aqussinnaaniarlungit? Taamatut ilisarpat naalakkersuisoqarfiit nutaajusut nation-it ilimananngittumik ingerlariaaseqartut naqisimaniarlungit?
Ineriartornerit taakkunannga teknologi-nik oqaluttuami malinnaavingiuminartorujummik tulleriaarsorneqarsimavo 1960-ikkut aallartinneranni Kolde Krig qaffasinnerpaaffissaminiinnerani. 1961-imi, Dr allen Frey allassimavoq: “data-ngut ullulerniaraanni innersuipput inuup mipiliortaasaa qisuariarsinnaavoq kallerup inneri kajumerisut sarfat atungaralungit annikinnerpaaffinni radio frekvens-eqarfimmi (RF). Siammasinnerusumik, taanna qisuariarneq tassanngaannartuusarpoq malingaasaqarfinnilu sarfakittuni pisarluni, malingaasaqarfiit pinngortitaminngaanneersut ajoqusernissaanut pisariaqartilluinnangaanni. Assersuutingalungu, sunniutaasut inississorneqarsimapput malingaasat sarfaat 1/60-ianni isumannaattumik annertunerpaaffissaanni ingerlaavartumik nassiussuffingineqarniarunik.”23
Taakkua paasissutissat tupinnartumik kinguneqartitsisimapput peqqutingalungu isumarisimangamiuk RF-i inuup iluani qarattap iluaniit nipimik pilersittisoqartartoq sarfani malinnaavingisaasut inissisimaffianni ilimangineqartarsimasuni mikivallaartut malunnaateqarniarunik.
Ukioq taanna ingerlanerani, patent-eq suliakkiissutaasimavoq Henry K. Puharich-imut taavalu Joseph L. Lawrence-imut tassanilu oqaatingisimavaat:
” Nutaaliaq massakkut nalaatarisarput toraarinnissutaapput tusaasanik attavingiittarnermut tapersersuutissatut, assersuutingalungu, atorluarneqarsinnaalluni tusaasat pittanngorsiniaraanni, taavaluallataasimasunullu ataqatingiiaannerulluni taavalu tusaaneqartut pittanngorsitinniaraanni attavingiissutaasartut atortoralungit nipit siganal-ii sunerlungit kingutit ilusaat aqqutingalungu taavalu kiinnap sianiuteqarfii atuisup inissisimaffianiittut.”24
Taanna atortoq peqqarniittoq signal-imik pilersittisimavoq qarattami tusaaneqarsinnaasimalluni malingaasat inississorneqarnerani saarnit aqqutingalungit siutip iluanut nassiunneqartartumi, tassanngaanniillu qarattamut pisinneqartarluni sianiuteqarfiit aqqutingalungit. Puharich-ip paasiniaanini ingerlassimavaa taakkua aqqutingalungit, ilanngutaasumik patent-imik pissarsiutingaluni 1965-imi.25
Taakkunani nutaaliani marlunni timimiit pisariaqartitsisarsimapput attuumatinneqarnissaanik atuussinnaaniaruni.
1962-imi, Dr Allan Frey suliani siammartersimavaa nipimillu pilersittisinnaalersimalluni toraarfingisaasoq ungasiffingalungu, tassanilu atorsimallungit malingaasat radio-nik nassiussuisartut.
“Sarfaq sakkukittuaraaraaraq atorlungu malingaasaqarfiit kallerup inneranik kajumerisuusut inunnut nalinginnaasunut inissinneqarsimapput taavalu tusilartunut. Sunniutaat inissinneqarsimapput fods-it hundred-likkaat antenna-miit ingerlaannartumillu nassiunneqartoq ikinneqarsimavoq, frekvens-imullu nammattisutut atortuusimalluni allanngortitersissutaasimallunilu.”26
Tassani paasiniaanermi suna takkussimanersoq misileraanerit siulliit “nipilersuinernik” inuup qarasaanut assingusumik “nipilersuingaanni” radio station-imut. Sarfaq assingusimavoq tassani atungaasoq; frekvens-ili allaaneruinnarsimavoq malingaasaat allaanerulaanginnarlutik malingaasamik ingerlattisui signal-imik aggiussisorimallungit.
1968-imi, G. Patrick Flanagan patent-imik ajornakusoortinneqarsimavoq atortumut aamma pisariaqartitsisartoq timimiit attorneqarnissaminik atortup amianut tuttinneqaqqaarluni sunniuteqarsinnaasumik.
“Taanna nutaaliaq ataqatingiiffeqarpoq kallerup innerata kajumerinerisa qaffanneqarnerani miluumasup sianiuteqarfiannut ataqatingiiffingisaallu suliarisaasunut taavalu atortorisaasunut miluumasut taavalu ataqatingiinnerusarluni illiuuserinneriaattimut sianiuteqarfinnut atortut pikkuttattitsingaangata inummut kallerup inneri kajumerisartut pilersittisinnaasut inummut silappaarinnerulersittillutik paasissutissanut kallerup inneranik kajumerisartut malingaasakkoorneratinguooraangami.”27
Atortoq timimut sumulluunniit inissinneqarsinnaasimavoq, taavalu nipi erseqqarissoq imal. nipilersorpalaarneq takkussinnaasarluni inummut tuttinneqaraangami. Taanna atortoq tupinnarnerpaasimavoq nutaaliaviusimasoq 1950-ikkut naanerani. Ukiut ingerlasimapput patent-inik misissuisartunut uppernarsitinniarlungu iluattittumik pilersittisartuuneranut. Patent-eq siulliunneqarsimasoq aattaat akuerineqarsimavoq pissanganartumik takutitsisoqareermat US Patent Office-imi sulisartumut tusilartumut misilinneqareermat. 1972-imi, patent-eq tulliuttoq inissinneqarsimavoq G. Patrick Flanagan-imut sakkutooqarfinniit naqisimaneqareerneraniit 1968-imiilli. Taanna atortoq iluattinnerujummik pisimavoq tassanilu niperpalaartut allanngortissinnaasimangamingit “sakkortussuttimiikkaangami malingaasami kipparissutut iluseqartumut nuuttitsisoqarfii sakkortussuserujunni initalersorneqareernerani niperpalaarnerup sukkassusai paasissutissat ingerlasimangaangamingit”.28
Qanoq taanna ilisimaneroq inissiisimangami kode-inik aqunneqareernermi kingorna imal. piffissalersoreqarsimangaangami tulleriaartunik pisariaqartartut nuuttitsissutit naammattut siuniuteqarfiit signal-inik qarattamut nassiussorneqarsinnaasimallutik dekode-erneqarlutillu nipitut soorlu nalinginnaasumik nipit dekode-erneqartarneratuut. Kingunerisaasut erseqqissimapput, nipillu paasinartuusimallutik.

Ingerlateqqinneqassooq saqqummersitap tulliani….

Allattoq Pillungu:

Nick Begich, MD, sullissisartuuvoq Executive Director of The Lay Institute on Technologies, Inc-eqarfimmut., Texas-imi oorilersorneqanngittumik suliffeqarfiusoq (paasiniaaneri siammarsarneqarsimapput ataqatingiiaarneqarsimallutik nassaarineqarsinnaasumi http://www.layinsti-tute.org -imi) Aamma saqqummiussisartuuvoq taavalu pingnneqataasuulluni Earthpulse Press Inc-imut, Alaska-mi tunngavilerneqarsimasumi.
Dr Begich-i erneni angajullersaavoq US Congressman-iusimasumi Alaska-minngaanneersumi, Nick Begich Sr, taavalu politik-inut activist-iusumut Pegge Begich-imit. Ilisimaneqarluartuuvoq Alaska-mi nammineq politik activist-itut suliarisaqartarnerminut marloriarlu president-inngornissaminut qinerneqartarsimalluni Alaska federation of Teachers-imut taavalu Anchorage Council of Education-imut. Malitarisarsimavaa namminersorluni paasiniaasinnaasarnermut ilisimatussuttinut politik-inullu inuunermini inersimasutut piffissaq tamangajaat atortarlungu suliariniaraangamingit. Begich-i doctorate-ini pissarsiarisimavaa tradition medicin-imut The Open Internation University for Complementary Medicines November 1994-imi. Aamma suliaqartuusarsimavoq Tribal Administrator-itut taavalu Village Planner-imut Chickaloon Village Traditional Council-imut, federal-iniit ilisarineqarsimasoq American Indian Tribe of the Athabascan Indian Nation-imut Alaska-mi tunngavilerneqarsimasumi.
Jeane Manning-ilu, allaqatingisimavaa Angels Don’t Play This HAARP: Advances in Tesla technology (Takuuk NEXUS 3/10). James Roderick-iungaluarlu allaqatingisimavaa Earth Rising – the Revolution: Toward a Thousand Years Of Peace (7/03) taavalu Earth Rising II – The Betrayal of Science, Society and the Soul (10/05). Atuakkiaa nutaaq eqqarsaatinut aquttinermut saqqummiunneqassooq 2006-i aallartinerani.
Dr Begich artikle-inik saqqummiussisarsimavoq ilisimatusuttit pillungit, politik-it, peqqissuseq ilinniangaqarnermullu tunngassuteqartunut taavalu ilisimaneqarluartuulluni paasititsiniaasartutut, ilisarititsisuusarsimalluni USA-mi taavalu nunani allani 19-ini. Pulaartuusarsimavoq tusind-ilikkaani radio-kkoortarnermini eqqartortarluningit paasiniarsimasani activisme-imut tunngaveqartunut ilanngullungit nutaaliat nutaajusut, peqqssuttimut tunngasut Nunarsuarmullu ilisimatusartarnerit pillungit. Aamma fjernsyn-ikkoortarsimavoq dokumentar-erpassuarni program-inilu allani nunarsuarmi ilanngullungit BBC-TV, CBC-TV taavalu TeleMundo-kkut. Dr Begich takunnittutut ekspert-itut sullissisuusarsimavoq oqaluttuusarsimallunilu european Parliament-imut, Global Legislators Organazation-imut Balanced Environment (GLOBE) gruppe-passuarnullu allanut. Aamma oqaluttaasarsimavoq NEXUS konference-imut Amsterdam-imi taavalu Brisbae-imi NEXUS-imullu artikle-iliortarsimalluni, siulleqqaammut takutitsiissutingisimalluniuk HAARP-ip inissitaasimaneranut paasitinneqarneranik Alaska-mi (vol. 2, no. 22).
Dr Begich katinnikuuvoq Shelah Begich-Slade -imut tallimanillu meeraqarluni. Angerlarsimaffeqarpoq Anchorate-ip avannaatunginnguani Eagle River-ip inuiaaqatingiiffiani, Alaska, USA-mi. Attavingineqarsinnaavoq nittartangaani, http://www.earthpulse.com-imi.

Naanerani Eqqaamassutit

1. US Air Force, New World Vistas: Air and Space Power for the 21st Century -Ancilliary Volume, Scientific Advisory Board (USAF), Washington, DC, Document#19960618040, 1996, pp. 89-90. EPI402
2. Foster, Sarah, “Cold War legend dies at 80: famed as CIAs real-life “Dr Strangelove”. Worldnetdaily, March 9, 1999, EPI279
3. Reppert, Barton, “The Zapping of an Embassy: 35 Years Later, The Mystery Lingers”, AP, May 22, 1988. E P I 1 1 1 2
4 . Advisory Committee Staff, Committee on Human Radiation Experiments, Methodological Review of Agency Data Collection Efforts: Initial Report on the Central Intelligence Agency Document Search, June 27, 1994. E P I 5 7 9
5 . Petersen, John L., The Road to 2015: Profiles of 
the Future, Waite Group Press, 1994,
I SBN 1- 878739- 85- 9. E P I 8 4 9
6. USAF, New World Vistas, ibid.
7. US EP A, Summary and Results of the April 26-27,
1993 Radiofrequency Radiation Conference, Volume 2 : Papers, 402 – R – 95 – 01 1, March 1995. EPI728
8 . Oscar, K. J . , ” Effects of low power microwaves on the local cerebral blood flow of conscious rats”, Army Mobility Equipment Command, June 1, 1980.
E P I 1 1 9 5
9 . Delgado, José M.R. , Physical Control Of The Mind: Toward a Psycho civilized Society, Harper & Row
Publishers, New York 1969. EPI850
10. US Senate, Communist Interrogation, Indoctrination and Exploitation of American Military and Civilian Prisoners, Committee on Government Operations, Subcommittee on Investigations, 84th
Congress, 2ndSession, December 31, 1956.
EPI1131
1 1 . Cooper, Pat, ” US Enhances Mind Games ” , Defense News, April 17-23, 1995. EPI1154
1 1 a . Chernishev, I . , ” Can Rulers Make Zombies And Control The World? ” , Orienteer,February 1997, pp. 58-62.
1 2 . Thomas Timothy L . , ” the Mind Has No Firewall”, Parameters, vol. XXVIII, no. 1, Spring 1998. EPI525
1 3 . Brzezinski, Zbigniew, Between Two ages: America’s Role in the Technetronic Era, Viking Press, New Y ork, 1970. E P I 7 8 7
1 4 . McGill,Peter, “Mind Control Music Stops Shoplifters”, The Sydney Morning Herald, February 4, 1995. E P I 9 5
1 5 . US Patent # 4 ,777, 5 2 9 , October 1 1,1988, “Auditory Subliminal Programming System”; Inventors: Schultz et al.; Assignee: Richard M. Schultz and Associates, Inc. EPI265
1 6 . US P a t e n t # 4 , 3 9 5 , 6 0 0 , J u l y 2 6 , 1 9 8 3 , ” Auditory Subliminal Message System and Method”;Inventors : Lundy et al . E P I 2 6 4
1 7 . US P a t e n t # 5 , 1 3 4 , 4 8 4 , J u l y 2 8 , 1 9 9 2 ,
” Superimposing Method and Apparatus Useful for Subliminal Messages”; Inventor: Willson, Joseph; Assignee: MindsEyeEducationalSystems,Inc.
EPI290
1 8 . US Patent # 5, 270, 800, December 14, 1993 , “SubliminalMessageGenerator”;Inventor: Sweet, Robert L. E P I 2 8 8
1 9 . Hall , E .Gene,” Watch Carefully Now: Solving Crime in the 21st Century”, Police , June 1999,vol. 23,no.6. Source:NLECTCLawEnforcement&
Technology News Summary, June 17, 1999.EPI944 2 0 . US Department of Defense (awarding agency) ,
” Communicating via the Microwave Auditory
Effect”,SBIR Contract Number F41624-95-C-9007.EPI 277
2 1 . I T V News Bureau, ” A P s y – Op s Bonanza On The Desert”, 1991, http://www.mindspring.com/~silent/xx/daisy.htm. EP I 5 6 8
2 2 . I T V Ne ws Bu r e a u , ” HighTech Psychological Warfare Arrives in the Middle East”, 1991,
h t t p : / / w w w .mindspring.com //~silent/xx/news.htm. EPI567
23. Frey, Allan H.,”Auditory System Resonse to Radio Frequency Energy”, Aerospace Medicine, December 1961, vol. 32, pp. 1140-1142.EPI370
24. US Patent#2,995,633,August 8, 1961, “Means For Aiding Hearing”; Inventors: Puharich et al. EPI256
25. US Patent#3,170,993, February 23, 1965, “Means For Aiding Hearing by Electrical Stimulation of the Facial Nerve System”; Inventors: Henry K. Puharich and Joseph L. Lawrence. EPI1119
26. Frey, Allan H. , “Human Auditory System Response to Modulated Electromagnetic Energy”, Journal of Applied Physiology 17(4):689-692, 1962. EP I 5 4 4
27. US Patent # 3,393 ,279,July 16, 1968, “Nervous SystemExcitationDevice”;Inventor: Flanagan,
Gillis Patrick; Assignee : Listening Incorporated. EPI261
28. US Patent # 3,647,970, March7 ,1972, “Method and System of Simplifying Speech Waveforms”;
Inventor:Flanagan, Gillis P .EPI259

 

https://www.nexusmagazine.com

 

 

 

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s