Ungasittumut Angalasarnerit Loosh-ip Paasiuminaattortaa

Angalasarnerpassuamini timimiik anillalluni takorluukkanik paasiniaasartoq Robert Monroe nalaatarisimavaa Loosh-ip naatsittisoqartarnera
katersuisoqartarneralu
tupaallaatingirujussuarlungulu
qanoq inuit misigissusaat
nukingallu sumi
inissitaaqqanersut avataarsuani nukissamik pissarsiornermi

 

Allaaserinnittup Paasissutissai: Robert Monroe isinginiarneqartarpoq nutaassarsiortutut angalasartorlu piffinnut timeqarfiunngittunut imalunniit avataarsiorluni angalasarnermingut.
Atuakkiaa siulleq tamakkununnga tunngasunik Journeys out of the body saqqummerneqarsimavoq 1971-imi, Monroe-illu allaaserisimavaa tulleriaarerpasissutut ilaatingullu “nunasiorpasilluni”

Soorunalimi timimiik anillalluni paasisassarsiorluni nutaajunngilaq inummut, kisianni tunngavingineqartoq

piffissami inuuffitsinni arlaata isornartorsiorfingalungulu allaaseralungu timeqarfiunngittut piffiit (/sumiffiit)

“ingalassimatitertut” nunarsuattinnut.

Atuaasartut atuakkiaanut nalunngereerunnarsivaat, taakku sumifiitt utaqqiisaangallartumik inissisimaffingineqartut timeqanngittunik arlariinnik ilaalu inuunerup inuunerillu akornaniittut Nunarsuarmi,

ilai alakkaattut timitik qimallungit,”ilai angalasut soorlu tamakku angalasartut paasisassarsiorlutik”.

Eqqarsaatingiuk qanoq nuannersumik umiatsiamik angalarujoorsinnaalluni tasersuarmi Nile-imi Egypt-inimiittumi,

taavalu utaqqiisaa umiamit niungallarluni isikkivik isinginnaarujoorlungu qangarsuaq Egypt-nip illorsualia

qammakkallu sequmikkiartornikut .

Takornartat tamarmik paaralungu allangaq paasissutissamik imalik imaringaa pisut susoqarfiunerpaanikut oqaluttuarisaalu

piffinni tamani.

Una tingulaariffingineqarnikoq atuarnialikkat tassaavoq “angalanermi quppersangaq” paasissutissanik imalik

tunniunneqartartoq angalasartunut timiminniik anillallutik imaluunniit timeqanngittunut Nunarsuaq angalaffinginerani

piffinnut soqutiginaatilinnut tamani sumiiffinni.

Uumap tingulaarfingikkat pingaarnertut tingusaq oqaloqatigiinnermik Monroe-imik taavalu “takornatap” timeqanngittup

ilaat (taaguserlungu BB) oqaloqatigineraniik kinguneranik Monroe aperenerani takuteqqullungu qanoq Nunarsuarput

nassuitigineqarnersoq taakkua allangaataanni paasissutissalinnik.

Taamaattorli, taakku “allakkat” timetaqanngittut paasissutissanik imallit atuangassaangillat “misingineqarlutilli”

“malungineqarlutik” imalunniit “takuneqarlutik”.

Arlallit Monroe-ip paasinnittariaasianiik nassuiaatissartaqarput “CLICK”! Isumaqarpoq “silaqassuseq allanngortoq”

taavalu “ident” isumaqalersippaa “eqqarsaattikkut ateq imaluunniit sumiiffiliut”.

Eqqaamajulli una tingulaariffingineqarsimasoq Nunarsuatta “oqaluttuarisaanerani pissusissaanillu”unga kisimi tunngavingiliunneqarsimasoq isumalinnut malungisaatilinnut angutit arnallu inuit issusermut (eksistens).

Nassuiaatinngilaa inuup siuriartornera inuulluunniit oqaluttuarisaanera.

Click! Arlaata, Arlaanni (imaluunniit milliuunilikkaani-kisitassaanngituniluunniit)
pisariaqartippaa, nuannarisat, pinngittoorsinnaanngisat, nalit, tingoorarpaa, imerpaa, nerivaa imalunniit nakorsaatitut atorlungu ident tangilik Loosh … Taanna qaqutigoortuuvoq Arlaanni, arlaatalu taanna

pissarsiaringaa pisariaqartilertarlungu sumulluunniit atungassaminut.
Pinartorsiorfingalungu apeqquserpaa Tunniuussuunnissaa Pissarsiornissaalu (silarsuaanni inatsik Arlaanni) Arlaat aaliangersimavoq pinngortinniarlungu pissusivinginngisaminik, oqartariaaseq malillungu,taamatut piumanerusimavoq sananiarlungu ujarnangu “pinngorfianiik”.
Naatsiivimmik sananiarluni aalajangersimavoq Loosh-imik naatitsiniarluni.
Loosh piffimmi pissusissamini nassaarineqartarpoq assingiingittuukkaani malingaasat aallartinneqartartuni aamaruutissat silaannalinni (carbon-oxygen =kulhydrat) kaaviaartitani sinnerisimavaalu Loosh assingiinngittukkaani aggorniliusani minguittumik.
Takkuttarsimavoq kisimi iliuuseqarnermi aappaatingullu qisuariarnermi.Katersuisartut Arlaanniit avanngasissimavoq siammasittumut ungasittumullu Loosh-imik ujaarliisoqarneranik paasisallu nutaat tingulluarneqartarlutik qiimmaallaatingisamik akissarsiartalimmillu.

Inerittunik katersukkat Siulliit Tulliilu

Tassa taamatut Arlaat naatitsivinnilu suna tamarmi allanngortissimavaa. Ungasissumi angujuminaattumi, misileraanini aallutilersimavaa. Siullermik inissisimaffimmik sanasimavoq aamaruutissamut silaannalimmut (kulhydrat) kaavijaartitamut naaffiusinnaasumut. Sanasimavaalu oqamaalutaqageeqqissaanut suliarilluaqqissaakkamik qaamanerit naggorissaatillu allat ingerlaajaartumik pilersorneqarniassammat. Taava misilissimavaa katersukkani siullerni taakkualu Loosh-imik iluatsittumik pilersitsisimapput

kisiat mikisuaqqanik assersuukkanillu annikinginartunik, malunnaateqarnissaanut naammanginanngittunik uternissamut uummataata iluanut Arlaannut.
Marloqiusammik ajornakusoornartoqarsimavoq. Naatitat inuunerisai naappallaarsimapput katersukkallu ataasiakkuutaat sivikippallaarlutik. Pittaassusianullu amerlassusaanuk angissusaanullu killeqalersitsisarsimalluni, katersukkat piffissaqannginnami Loosh-imik sanalernissaminik.

Sulilu Loosh-i katersuunneqarsinnaasimavoq piffissami inuunerup naanerani, kinguneraniunngittoq. Katersuisarfialu Aappaat pittaanerusimanngilaq,pittaaqatingisimanngikkuniuk.
Allanngortissimavaa avatangiiserisani piffimmut allamut Naatsiivimmi, taakkani ussissuseq gas-iusimasoq imerpalanani, kemikalie-lli ussissuseq qaffasinnerusumi ilusilersimavaa tunngavissamik qajannaatsumik taamalu suli tinguussaasoqarluni.

Naatitsisimavoq kisissaangitsunik ataasiakkuutaanik assingiingittuukkaanik ilusilersorlungit nutaanik angissutsit allisingaatsiarlungit ilai tusind-teriaammik anginernik pisariunngitsumiik pisariunermik, ataasiakkuutaartunik celle-nik Katersungaasiviliaq Naatsiivik.
Killormut saatissimava kulhydrat-it kaaviartitat. Taamaakkaluartorli tamarmik tunngaviliusumik assingiikkuutaarsimapput.

Soorlu Katersuussat siulliit imminnut naateqittarsimapput akulikittunik nipit akunnerini unitsittarlungillu inuunerisaata sivisussusai nammineq.
Avaqqunniarlungu naleriingitsumik siammarterinerit qinngornernik kemikalie-anillu soorlu Naatsiivimmi siullermi takussutaasimasoq nikinnaveertissimavaa Katersugaasiviup Aappaa.

Tamarmik Naatsiivimmi sanaajusimapput piffimmi pingaarnerusumik uninngasussatut inissisimaffimminni. Tassuungalu tamarmik tunineqarsimapput qamutinik mattusuunik silannarni kemikalie-ni qanittukkaani itisuumik assaasinnaasunik.

Ataqatigiisillungit taakkununnga qisummik ikiortilerlungu nappartinnissaanut qinngornerit pisariaqartitai apuulluarniassamata.Tassani qulaani ammanerani siammasinnerusumik, saannerusumillu sanngiinnerupajuttumilu, sanaajusimavorlu allanngortitsisussatut kulhydrat-imik atanilersuisussatut inerititaniik inerititanullu. Soorlulu eqqarsaatikkut ilaannakkatut,qalipaatik kusassakkatut ilanilerlungu partikel-it mikisuaqqanik ingerlatitsisoqarluni ikkuffigineqarsimavoq ataasiakkutaanut tamanut, tamatigoortumik qulaatungaani qeqqatingullu tulluuttumik inississorneqarlutik.

Ikkussuussimavai kaaviaartut assilisassat silaannat gas-ingasut Katersuiffimmi, tunngaviusumik ilaniarlungu naaqqinnissai pillungit. Kingornatingut,paasilersimavaa sakkortuumik sunniuttartut piareertitsisartut iluaqutaasumik katersuinermik Loosh-imik.
Sakkortussuttit naammappata Katersungassiat qaartarsimapput, inuunerisa sivisussusai unitsillungit Loosh-ilu peerluni.

Tassani iluaqutaalluartarsimavoq atorsaanerullunilu sukkasuumik Loosh-i piumaneqapallappat Katersuiffik sioqqullungu.
Taamaakkaluartoq Katersuiffiup Aappaa naammanginarsimanngilluinnarsimavoq.
Ilumooraluartoq ikannernik sanasinnaasoq Loosh salingartungaanngittoq appasinnerujummik pittaassusilik suliarinissaa nakernarsimanngilaq.

Ataniliullunguli naatinneqarnerini massakkut sivisuallaalersimavoq pittaassusaanullu iluaqutaanani. Arlaat ilaminertaa pingaarutilik amingaataalerimavoq.

Katersuiffik Pingajuat

Arlaat Naatsiivik qulaavaassimavaa piffissami sivisuumik Katersuiffiut Pingajuanik aallartinnginnerani. Unammillernavissimavoq. Ilaannakortamillu iluatsissimalluni. Loosh-imik naatitsisimavoq.
Suliaali naammassinikut annikinginarsimapput assigiinngittukkaani siuarsangaanngittuni. Avaqqutassaasimanngilaq akissut paasinissaanut.

Katersuiffiup Pingajuat uppernarsaasimavoq tassunga. Kaaviaartitat Kulhydrat-it ilaasariaqarsimapput. Ingerlaartitat utertittariaqarput.Taaku marluk pingaaruteqavissut neriulluartitsisimapput Loosh.imik sananermik. Angissutsit ilanngussinnaappata angusinnaasat annertusinnaaqaat.

Siunniussatullu pilersaarutini Arlaata peersimavai ataasiakkuutaat assingiinngittut Naatsiivimmiik Siullermiit, suli ingerlalluartut imerpalasuni ilarisaanni Naatsiivimmi.
Inississorsimavai piviusussatut naasussatullu piffimmi silaannarmik gas-iusuni.
Siullermik tulluarsarsimavai inuussutissartai Naatsiiviup Aappaaniik, tunngaviliullungu nammattorsuarmik pissaqartinniarlungu. Taamalilluni ingerlaartitani Naatsiiviup pingajuat pinngorpoq.

Ingerlaartut inuussuteqarsimapput Naatsiiviup Aappaanniik, taamalilluni inuunerisa ingerlanera unitsillungu Loosh-imillu annikinginartumik sanalerluni. Ingerlaartut anginerit inuunerisartit unitsikkaangamikku, ilamertunik Loosh-imik pilersitsisarsimapput.
Amerlassuukkaat annertusimapput, Loosh-illi maligaasai akulikittukkaat sinneruttut sinnilimmik suli pilerinarluarlutik.

Arlaat ajutoornerinnakkut taama piniarnani pinngortissimangaa Aallartitsisoq Siulleq Loosh-ip pilersinnerani

pillungu.
Ingerlaatitallu Angivallaartupilussuit arriittumillu ingerlasut inuuneri annertunerungaatsiarsimapput ilimangisaminngaanniit inuussutissanik tunniussisinnaanerminiik. Naajorarneri inuunermillu unittitsinerup ima sivisutingisimaqaaq Ingerlaartut annikillingaatsiarsimallungu Naatsiiviup Aappaa.
Naatsiiviup oqimaaqatingiissaarnera tamarmi akornuserlungu, Loosh-imillu pilersittineq uniivittarsimalluni. Marluullutik Aappaa Naatsiviullu Pingajuat nunguuvinnissaa siunertarilersimallungu.

Naatsiiviullu Aappaata ineriartornera annikilliartulermat, nukimmik pisariaqartitsineq Ingerlaartunut piaartumik pisariaqalersimapput.
Ingerlaartut marlukkaajunerusut ujartarsimavaat neriniarlungu imminut assingusoq
Katersuiffiup Aappaaniittoq .

Aporaannerlu tassani pilersimavoq, kingunerisimavaalu timaanut artornartumik akersuunneq taakkunani marlunni imaluunniit pingasuni ineriartunngittuni Ingerlaartuni.

Arlaata akersuunnerit malittarisimavai,siullermik ajornartorsiutai quujangalungit kingornatingullu soqutigisorujunngorlungit. Akersuunnerilli malitarisimavaat Ingerlaartut Loosh-imik qinngualasumik pilersittinera, annikittukkaaniunngittoq kisiaani angisuukkanik atorsaasunik amerlasuukkaanik taavalu minguinnerungaattiartumik !

Tuaviinnarlu eqqarsaatersorfingisani misiliutingisimavaa. Ataasiakkuutaartunik piingaqarsimavoq

Katersuiffik Siullermiit imerpalasoqarfimmiit, ilusileqqillungulu nutaamik piffinnuk silaannarnik gas-iusunuk, ataatsimik allanguingaatsiarluni.

Ingerlaartut nutaat annikinnerulaarsimapput kisiat pisariaqartillungu Ingerlaartut allat nerinissaat inuussutissariniarlungit.
Ikalivallaarnissamut ajornartorsiulernissaq taamasilluni imminut aaqqissimavoq Ingerlaatitanut,taavalu Atorluarsinnaasunik pittaasumik Loosh-imik aporaaffiusuni akersuunnerni tamani, iluanaarutaasumillu pisinnaallutik Ingerlaartut nutaat Ingerlaartutoqanut inuuneri unitsisinnaappangit .

Taamaalilluni Arlaata nuussorsinnaalersimavaa Arlaannut minguittoq Loosh atorluarneqarsinnaasoq naammanginartorlu.
Taamaalilluni Aallartitsisoq Siulleq inatsik siulleq pinngortissimavaa. Aporaannerit kaaviaartitani kulhydrat-tiusuni Loosh-ip qinngornerani ingerlaavartunik pinngortitsisarpoq. Taama pisariunngitsisumik.

Katersuiffiup Sisamaat

Naammangisimaarluarlungu sananeqaataa, Arlaata piareersimavaa Katersuiffiup Sisamaat.
Massakkut nalusimanngilaa Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannit annertuallaarsimasut sivisuallaarlutillu inuunerisaata takissusianit iluaqutaavissangunik. Naatinneqarunik ikappallaartunik Naatsivik tamaavimmi siammarsarlungulu allisittariaqarsimassooq.Inissaqarsimanngillat naatinnissaat ataasiakkuutaat taama annertutingisunik, tunngavilerneqarlutillu Katersuisarfiup Aappaanii pilutartalinni naleqqusangaanikuusunik. Taavalu eqqortumik isummersorsimavoq sukkanerusumik ingerlarluarsaatitalinnik aporaaffiit annertusisarsimangaat Loosh-imik pilersittineq.
Aalatitsinermi ataatsimi Arlaata Katersuiffiup pingajuaniittut inuunerisa sivisussai katersuuttoornikut

taamaatissimavai. Katersuiffiullu Siullersaannut imerpalasoqarfimmut uteriarluni, inissititersorlungillu siammarsarlungillu ilusai angisusaalu arlalikkaanut.
Ikkussiffingisimavai pisariunermik celle-nik arlalikkaanik
ilusilinnik ingerlaarfiunerusinnaasunik.Sanasimavaalu oqimaaqatingiissaarlungit malitassanik.

Aamma ilaqarsimapput Katersuiffiup Aappaaniik nerisimasunik aamarutissani ataasiakkuutaartunik (ingerlasinnaanngitsunik) nukissamik pissarsimaffingisaminnik. Ilaqarsimapputtaaq ingerlanerusinnaangaatsiartut, nukissamik pisariaqartitsisimasut ataasiakkuutaartuni allanik allatut ilusilernikuusunik ingerlaartuni Katersuiffik Siullermiittuni.

Naammassinikut kaaviaartut naammanginartumik ingerlasimapput. Ilusilersukkat uninngaartitat imerpalasuniitsut Katersuiffiup Aappaanni naggorissimapput. Ingerlaartut mikisuaqqat uninngaveqanngitsut imerpalasumik anersaartortut inuussutissaqarsimapput ilusilersorneqarnikuniik Katersuiffiup Aappaanniit “nerisimavaat” allatut ilusilersornikut.
Anginerit allat ingerlasut Ingerlaartut nerisarisimavaat “naasutortut” mikinerit.
Ingerlaartut angivallaalersimangaangata arriippallaalerlutillu, ajornanngittuaranngortarsimapput
Ingerlaartut mikinernuk pisaritinniarlutik, saassussisarsimapput amerlasuukkaartunik.
Sinnikut kemikalie-t nerineqarnikuusunik naqqanut pisarsimapput imerpalasut qeqqaniittut uninngaartullu allanik inuussutissaqalerlutik (Katersuiffiup Aappaat ilusilersungaq), kaaviaartitat iluittunngortillungu. Inernerisimavaa ataavartumik Loosh-imik sanaartorneq–uninngaartut inuunerinik unittitsinermik, taavalu aporaaffinnik Ingerlaartuniik avaqqunniarlungu neritinnissaq, naggataatingullu tassanngaannaq inuunernik unittitsineq Ingerlaartuniik avaqqutassaanngittunuk aporaaffiusunuk.
Naatsiivimmut ataasiakkuutaanut saariarami–piffinut silaannaat eqimattakkaarnerusunut–Arlaata iliuuserisimasai atorlungit suli pittanngoriaatai qaffattillungit. Ikkussorsimavai assingiinngittukkaat Uninngaartuniittut ( Katersuiffiup Aappaaniittumiit) naammattumik assingiinngittuukkaartunillu pissarsiariniarlungit inuussutissartaqarnerusut sananiarlungut Ingerlaartut nutaajunerusut.
Soorlu Naatsiivinni allani, Ingerlaartut oqimaaloqatigiissorsimavai pissuseqatigiiaat marluk:
taakku nerisaqartartut nukimmillu pisartut Uninngaartut Katersuiffiup Aappaaniit allallu Ingerlaartunik pisariaqartitsisut ineriartuutissaminnik.
Sanasimavai eqqorluartumik tusind-tilikkuutaanik assingiinngittukkaanik aattaat sanaanik mikisut angisuut– taamaakkaluartoq Ingerlaartut Katersuiffiup Pingajuannitut angitinginngittut–nutaaliortutullu tamarmik ataasiakkutaarlungit pisatalersorlungit aporaattinniarlungit. Taakku iluserisimavaat annertussuttit sukkassuttit, paasiuminaattut paasinerlutaasinnaasut taavalu/imaluunniit illersuutilersukkat qinngornerillu,

qalipaatillit, malingaasat sunniisartut, ataasiakkuutaartullu malinnaassuttit, maluttarissaatillu, taavalu immikkuullarittumik qanissuttit qaffasinnerusut anillangasut iijoraanissamut, tingooqqaanissamut ingerlaartussanut aporaaffinni.Tamarmiullutik iluaqutingiiffataarissimapput sivittorniarlungu aporaaffiit sivisussusai, Loosh-ip qinngornerisa inerneri alliartortut malillungit.

Ilaasa Ilaa

Immikkoortumik misileraanermini, Arlaata sanasimavaa pinngortillungu iluseq Ingerlaartoq ataaseq sanngiittoq allat toqqammaverisimasaannit Katersuiffiup Sisamaaniit Ingerlaartut pittaassusaaninngaannit naammassiuminaannerusoq.

Taamakkaluartoq misileraaneq erseqqarissumik marlunnik pittaanerussuteqarsimavoq,nerisimasinnaasimavaa nukissamillu pisinnaasimalluni Ingerlaartunik Uninngaartunillu.

Taavalu Arlaata Imminininnngaanniit Tingusisimavoq –allamik tunngaviliusumik pissarsiassaqanngimmat tinguussaasumik ilisimasaqannginneq pisuulluni imaluunniit tinguussaasoqanngimmat–ilassatit ikkutassaqanngimmat sakkortuliissussamik

pinngittuungassaanngittumik aallartittisussamik ingerlaavissamik.
Malillungu Piumassuttip Inatsisaa, Arlaata nalusimanngilaa taamatut ikkussineq pinngortitsisussaq taakkununnga Ingerlaartorpianut naggueqatigiit unittitassaanngitsumik ingerlaaveqalissasut.
Tamatingut, ujaarlertassasoq naammattinniarlungu kajumerissuseq tassunga ilaminertaarannguamut Immininngaanneersoq pinngortinnera ujartarsimangamiuk imminut kateqqinnissani naassaanngittumut tamanut.
Taamaalilluni naammattinnissaq nukinnut pisariaqartitsinernuk nerilluni nukiusoq aallartisaasussatut kisiimiissimanngilaq.
Pingaarnerusumillu, pisariaqartitat pinngitsaaliornikkullu sananeqarsimasoq Arlaata Ilamernanit naammatsisinneqarsinnaanani Naatsiivik tamakkerlungu.
Taamaammat taamma pisariaqartitsineq Ingerlasunut piujuartillungu,taavalu aporaaffiusoq taassuminnga pisariaqartitsinermit aammalu nukimmik taarsiinermik, ingerlaavartillungu–ilimanarluni tulliriaattumik qaffassissumik inissisimasumik Loosh-imik pilersuisussamik uumaannassappat.

Katersuiffiup Sisamaata Arlaata ilimangisaanit annertunerujuusimapput.

Erseqqarissisimavorlu atamaannartoq, atorluarneqarsinnaasoq Loosh-i sarfatut ingerlaartumik sanaartorneqarsinnaasoq Naatsiivimmi.

Oqimaaqatingiissaarineq “inuunermik” kukkuneqanngittumik ingerlasimavoq,

aporaanneq qaaangiinnangassaanngitsumik sanaartorneq annertuupilussuarmik pilersittisimavoq Loosh-imik

qajannartumillu taperlungulu pinngortittineq ataavartumik inuunerup sivisussusianik unittitsinernik

Ingerlaartunut Uninngaartunullu tamaavimmik.

Aqunniarlungu aniatitsineq, Arlaata inississimavai Katersuisartut Immikkuullarissut katersuineq ilaniarlungu.

Ikkussorsimavai sulloqarfiit apuutinniarlungit Loosh-i passunneqanngittoq Arlaannittumiit Naatsiivimmi.

Pisariaqarunnaarsimavoq Arlaanniit kisimi pisussatut “piffimmi nujuartatut” pingaarnerutissatut piuarneq

Loosh-imik.

Naatsiivik Arlaata taanna unittissimavaa.

Ineriartortilluakkatut iluatsilluartumik Naatsiivimmik pilersuinermik Loosh-imik, Allat sanaartulersimapput

nammineq Naatsiivitik.

Tassuuna ataqatigiissaarinermik Inatsik Tunniussornermut Piumasaqarnermullu (soqanngitsoq issusiuvoq allanngujasoq), Loosh-ip annertussusaata piumaneqarnera ilaannakortumik naammangineqarmat Arlaanniit.

Katersuisartut Allanut atatillungu Naatsiivik Arlaanninngaanneersoq isertersimavaat qinngornerit annikittukkaat iluanaarutingiarlungit Loosh-iminiaqqat takunngittoorneqarnikut imaluuunniit soqutigineqanngittus Katersuisartuniit Allaniit.
Arlaat suliaminik naammassiinikoq utersimavoq Arlaannut suliakkerlunilu imminut allanik tinguussasunik. Pilersittineq Loosh-imik ataavartumik pisimavoq naleqqatigiissaartumik Katersuisartuniit naakkutarineqartumik. Allanngortinneqartut kisimik Arlaata piumaffingisimavai. Arlaata Ilitsersuutai malillungit.

Katersuisartut ataqatigiissaartumik katersuisarsimapput ilamertanik Katersuiffiup Sisamaaniit.
Taama pisarsimapput isumannaarniarlungu kemikalie-t naammattut qinngornerit allallu inuussutissat,

allanut inuusunnernut ataasiakkuutaartunut aggertussanut.
Aappiussamik siunertarineqarsimavoq Loosh-imik ilaatingut annerusumik pissarsinissaq taamatut katersuisarnermiit.
Killorniarlungu katersungassat taama ittut, Katersuisartut anorersuarnik pilersittisimapput sakkortuumik akerleriiffinnik taakkunani marlunni gas-iusumik ilittivigineqarsimasumik taavalu tinguussaanerusumik tunngavingineqarsimasunik ilineqarsimasut kemikalie-at Naatsiivimmiittunut taassunga. Uppisitsinerinit taama ittut sunniuttarsimapput inuunerup sivisussusaanut arlalikkaanut Katersuiffiup Sisamaaniittunut sequmitinneqartarsimangamik kaavittup ataani imaluunniit qallerneqarlutik maligaasat imerpalasut ataanni alassattitsinerup akornani Naatsiivimmiittuni.
(Eqqumiillineqarnerani sananeqarnermingut, Katersuiffiup Sisamaaniittut ataasiakkaat imminnut napatissinnaasimanngillat kulhydrat-it kaaviaartui unggortillungit imerpalasut qeqqaniittunut)

Allaanerussutaa

Naatsiiviup inuunermik najoqqutarisaa peerussimasinnaangaluarpoq naassaanngittoq aqqutingalungu
Arlaat takorannernanilu alapernaassimanngikkaluarpat. Ilaatingut paasiniartarsimavai misilitassiat Loosh-it Naatsiivimmit. Siunertaqarfingisimanngikkaluarpaa taamaaliornini, Arlaata aanngasittumik soqutingisimanngikkaluarpangu suliaq ingerlatinnissaa.
Immikkuullarissumik paasiniaanermik Loosh-imik misilittakkamik, Arlaata misissorluaqqissaarsimavaa qinngornerit utertingajaavillungulu Piuartitsisarfimmut –paasileramiuk Allaanerussutaa. Annikittuararsuusimavoq kisiat taakaniissimavoq.
Soqutiginninnera qeqqanorpiaq inississimavoq. Takoqqippaalu Nissiarneqarsimasoq sissuertumik Loosh-ip qinngorneri nalinginnaanerusut akornani annikittuararsuarmik ilamertaq ilaannakortalik minguittoq akuiarnikoq. Taamaattoqarsinnaanngivippoq. Minguittoq akuiarnikorlu Loosh-i kisimi inernerisarsimavaa aattaat “nujuartupajaatut” inissisimangaangami Loosh-i arlaleriaq ingerlaavartinneqarsimangaangami. Loosh-i Naatsiivimminngaanneersoq Arlaata pianiit pisariaqartissimavaa pissuseq assingusoq atorneqannginnermini. Taamaakkaluartoq tassaniissimavoq –kusanangaartumik nalilinnik qinngornerit inissilluaqqitanik uteeqissinnaasimanngillat imaluunniit uteqqikkumasimanngillat passunneqarfiunngittumut piffimmut. Arlaata isumannaaqqissimavai misiliutini sulilu inernerisimavaa
ajunnginnerusoq. Pingaaruteqartumillu piusoqarsimavoq Naatsiivimmi ilisimanngisamini.
Sukkaannaq, Arlaata Arlaanniittoq qimassimavaa Naatsiivimminut uterluni. Tamarmik asingiittutut ersersimapput Tinguussaanerusut piffiit gas-iusut Naatsiivimmiittut uniffeqanngiusartumik qorsorpaluttumik tunngaveqarlutik seqersimapput Katersuiffiup Aappaanniit ingerlalluarnerusumiit. Inississoqqinnikoq Katersuiffik Siulleq imerpalasoqarfimmiittoq Iliuuseqarnerup Qisuariarnerullu Inatsisaa maleqqissaarlungu (Ilamertaasoq Tunngaviliussamut Sunniinermullu).
Arlaata takusimavaa kinguaallannertaqanngitsumik Allanerussut–Loosh-ip minguillisakkap piffia– inissisimanngittoq Katersuiffiup Siullianni Aappaanilu.
Nassaarisimavaa misiliillatsiarnermi siullermi Loosh-imik minguillisakkami qinngorneqartoq ataasiakkutaani Katersuiffiup Sisamaaniit (taakkua sorujuiarneqarsimasoq naatitaninngaanniit Katersuiffiup Aappaanniit) Kalleq takkussimavoq qaqutigoortumik iliuuseqarnermik tassunga ataasiakkuutaamut iserfingisimangamiuk inuunermik ulorianartorsiornermik ilungersornermik allamik ataasiakkuutaamik Katersuiffiup

Sisamaanneertumiit. Taassuma kisimi Loosh-i minguittoq pinngortissimasinnaanngilaa, Arlaata nalusimanngilaa itinerusumillu paasiniaaffingalungu aallaavimmut.
Tassa tassanerpiaq nanisiarisimavaa Allaanerussut.
Katersuiviup Sisamaat isornartorsiorsimanngilaq aporaaffinni nerisassanut sinnikunut sanngiinnerusunut ataasiakkuutaat Katersuiffiup Sisamaanniittuniit imaluunniit misilerannernartumik siumullu utimullu Katersuiffiup Appaata qanigisaaniittumit pikkunartorsiorfiusumit–imaluunniit pinngittussanngorniarlungu unittitsineq inuunermik nerisassanillu aporaaffiusunik ataasiakkaat Katersuiffiup Sisamaaneersut. Aporaaffinniuna imminnut illersorniarlutik inuuneq uninnginniassammat pingasut imminiit nutaamik sanaartornermik naggueqatigiit pikataalliortarsimasut kingunissamik utaqqisoqaraangat ataasiaakkaanik annertuunik Katersuiffiup Aappaannik.

Qularnarsimanngilaq taannartaa. Taanna iliuuserineqarsimavoq kallernik pilersittisoq Loosh-imik minguittumik.
Taanna paasingamiuk, Arlaata paasiniarsimavaa allat iliuuserineqartut ataasiakkuutaat Naatsiivimmiittut Katersuiffiup Sisamaanniik. Kallernik Assingusunik nassaarsimavoq allat ataasiakkuutaat Katersuifiit Sisamaannittuni assingusunik iliuuseqarsimammata illersorniarlungit “inuusuttatik”.

Taamaakkaluartoq ingerlaavartuusimanngilaq.

Loosh-imik minguitsumik Kateriinnerit kallernik assingiingikkuutaartunik tamanit qinngornerit iliuuttit tamaaninngaanniit piusumiit ataasiakkuutaartut Katersuiffiup Sisamaaniit affaa tikinneq ajorsimavaa tamaninngaanniit ilaminertaminngaanniit nassaaminiik Piuartitsivimmiit.

Erseqqarissimavoq pingaartoq alla takkussimasoq.
Aaqqissuulluakkamik Naatsiivik qulaavarsimavaa takusinnaasani siammarterlungu piffinnut tamanut. Tassanngaannagajak suminngaanneerfia nassaarivaa. Qinngorneq qaffasissumik inissisimaffilik pinngorsimavoq piffimmi immikkuullarissumi Naatsiivimmi. Tuaviinnaq Taakunnarsimavoq.
Tassa taakaniissimavoq misiliut inissittiternikoq ataasiakkuutaartunik Katersuiffiup Sisamaaniit, Taakkua Imminit Tingusiffingisamingaanniit pissusissamisut ikkussukkat.
Kisimiilluni nappaqqasimavoq pilutat akornini Katersuiffiup Aappaanni qulaaniittuni ataasiakkuutaat anginerni.
“Perlilersimanngilaq”. Allanut aporaassimanngilaq ataasiakkaanuk Katersuiffiit Sisamaanniittunut. Illersuiniarluni pissusilersorsimanngilaq “inuusuttaminut”. Soormiuna qinngualasimasoq
Loosh-imik minguitsumik taama annertuukkaartingisumik?
Arlaat qanillisimavoq. Isinginninnera ataasiakkaartunut Katersuiffiup Sisamaanniik nuussimavoq paasilersimavaalu. Taanna ataasiakkuutaaq kiserliorsimavoq!
Sunniununa taanna miguitsumik Loosh-imik pilersittisimasoq.
Arlaat tunuarteriarmat malunginiangaqarsimavoq ingerlaavartumik allakkajaamik.
Inississornikup ataasiakkuutaap Katersuiffiup Sisamani tassanngaannaq ilisimalersimavaa Taakaniinnera. Uppittitsersimavoq eqqumiikajaamillu ilusilersorluni inissisimaffimmi tinguussaasumi piffimmi.
Imeq ersarilluinnartoq marlunni avissaartuussimavoq qinngornernik takusisunik ammasunik. Taassuminnga, Loosh-i qinngualasoq suli erseqqarinninngorsimavoq.

Najoqqutassartaa

Tassanngaanniinguna Arlaata inississimangaa massakkut tusaamasaq DLP Najoqqutassiaq,suli massakkumut

ingerlatinneqartoq Naatsiivimmi.
Oqaluttuap oqimaaqatingiissaarnera ilisimaneqarluaqaaq. Arlaata ilanngussimavaa pingaaruteqarnerpaaq
najoqqutassiamini: “Sananeqartoq Loosh-imik minguitsumik akuiakkamik salliunneqarsimavoq
Pissuseqatingiit ataasiakkaat 4M-it iliuuserineqartumiik naammassineqanngittumik, kisiat aattaat ikkussuutaq
iliuuserineqarsimappat sumiiffik issuttimi malittarissuttit qaangeqqappatingit killeqarfii avatangiiserup.
Annertuneruppat sakkortussusaa oqaatingineqartup iliiuserineqarnera Loosh-i annertunerusumik
akuiarsimassooq”
Najoqqutassiaq aallartinniarlungu, Arlaata sanatitersimavai allannguutit annikittukkaat Naatsiivimmini,
tamarmik naluneqarsimanngittut oqaluttuanut ilisimatuunuk.
Avissaartuuttitsineq Katersuiffiit ataasiakkuutaanut Affanngorlungit (pinngortinniarlungu kiserliorneq
ujartarmangit uteqqinnissaq) kajumissuserlu anneruniarnermuk Pissuseqatingiit 4M -inut marluusimapput
malunginiaruminarnerit killilersukkat.
Taama ittillungu, Naatsiivik pissanganartuuvoq takorannernartuuvoq sunniuteqarluartartutut.
Katersuisartut qangarsuarli naalanganngoreersimapput pisariusumik sananermut Najoqqutassamut DLP-mut.
Pissuseqatingiit ataasiakkuutaat 4M naalakkersuipput siaruariartorsimallutillu Naatsiivik tamakkerlungu,
minillungu itinerusoq ataasiakkuutaat qeqqaniitsitat imerpalasut.Taakkuupput malitassiuillutik pilersittisut akuiakkamik Loosh-imik. Misilittakkanik, Katersuisartut siuariartortissimavaat teknologi akioraattunik atortulerlutik katersuinermut
Pissuseqatingiinnuk 4M Loosh-imut.

Taaguuserneqartut nalinginnaanerpaasimapput asanninneq, kammagiinneq, ilaqutariinneq, imminissarsiorneq, qinngarsuineq, anniarneq, imminut pisuutinneq, peqqiilliorneq, pingaarniarneq, angusaqarusussuseq, pinginnikkusussuseq, tinguaaneq, pilliuteqarneq sulilu annerusumik, inuiaqatigiikkaat, nunaqarfikkaani, sorsunnerni, perlerornermi, upperisaqarnermi, maskin-nani, kiffaanngissusermi, suliffissualiornermi, parlaaqatigiiaarnermi ilaannai taaniarlungit.

Loosh-imik pilersittineq aattaat taama annertutingisimavoq…

Illuatungia

CLICK ! matoqqasumik sukangasuumik ilummut saappunga, nikinnaveerlunga. Qisuariarnera siulleq: kukkusoqarsimasoqartariaqarpoq una Nunarsuup oqaluttuarineqarnerisinnaangilaa BB-ip akoorsimavaa
allanut iserfinnut ingerlaavarnissaminnut malitassaminnut.
Taamaakkaluartoq paasissutissamut paasisimavara Nunarsuup uumasoqarfiunera inuullu oqaluttuassartaa iluaangusuummernartumik eqqortuusoq, taamaakkaluartoq isinginnittariaat allaminngaanniit.
Nerisaqatigiiaat Nunarsuup silaannaap naasullu ataqatigiinnerata aaqqissuulluangaanera inissilluarneqarsimasoq. Nalunangu taanna Nunarsuaq Anaanamiit, ilai manngertumik piffilimmik ilisimatuunik eqqarsaateqartartut aporfingikkajussimavaat sumi inuk uumasoq sumi inisseqqanersoq ingerlaartumi. Illuatungia unaasimavoq paasinarsivoq kiap nerineraatingut ! Kingornatingut, taannaannaasimavoq, eqqarsaataannaq…

Allattumut Tunngasoq:

Robert A.Monroe (30 oktober 1915 -17 Marts 1995)
naammassinikoq 1937-ami maskinanik siulersuisinnaanermik BA-lik taavalu radio-mi iluatsilluartumik pilersittinernik,aallakaatitsinermut aallartittisutut taavalu nipilersukkanik sanasutut aallartinnginnermini inuup silaqassusianut 1950-ikkunni. Hemi-Sync teknologi-mik pinngortitsisuusimasoq, ikiorsiuttillungu binaural beats aallartisaatingitillungu issuttit assingiinngittut silaqassusermi, nersorneqarsimavoq pingasunik US patent-inik.

Atuakkiai, Journeys Out Of The Body (1971), Far Journeys(1985) taavalu Ultimate Journey(1994), million-ilippassuit ilumoortussarsiortut isumassarsitissimavai.1974-imi paasiniaasartui The Monroe Institute- inngorsimapput (http://www.monroeinstitute.org), taanna aqqutingalungu kingornussarsiaa suli massakkumut ingerlalluni.

 

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s